#kysymyksiin en osaa vastata

[karvoja]

Luetaan kirjaa:

Korean demokraattisen kansantasavallan sosialistinen perustuslaki 

Kauan eläköön Korean demokraattinen kansantasavalta, suurenmoinen isänmaamme.

Hyväksytty Korean demokraattisen kansantasavallan viidennen korkeimman kansankokouksen ensimmäisessä istunnossa 27. joulukuuta 1972

I LUKU - POLITIIKKA

6. artikla.  Luokka-antagonismi ja ihmisen suorittama toisen ihmisen riisto ja sorto kaikissa muodoissaan on Korean demokraattisessa tasavallassa poistettu lopullisesti.     Valtio puolustaa ja suojelee riistosta ja sorrosta vapautettujen työläisten, talonpoikien, sotilaiden ja työtätekevän sivistyneistön etuja.

16. artikla.  Korean demokraattinen kansantasavalta on täysin yhdenvertainen ja riippumaton suhteissaan ulkovaltoihin.     Valtio solmii diplomaattisia samoin kuin poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisuhteita kaikkien maahamme ystävällisesti suhtautuvien maiden kanssa täydellisen yhdenvertaisuuden, riippumattomuuden, keskinäisen kunnioituksen, toisten sisäisiin asioihin sekaantumattomuuden ja kekinäisen hyödyn periaatteiden mukaisesti.     Valtio toimii marxismi-leninismin ja proletaarisen internationalismin periaatteiden mukaisesti yhteisrintamassa sosialististen maiden, maailman kaikkien imperialismia vastustavien maiden kanssa ja tukee aktiivisesti ja rohkaisee niiden taistelua kansallisen vapautuksen puolesta ja niiden vallankumoiksellista taistelua.

II LUKU - TALOUS

19. artikla.  Valtion omaisuus kuuluu koko kansalle.     Valtio voi omistaa kaikkea omaisuutta rajoituksetta.     Valtio omistaa yksin kaikki kansakunnan luonnonvarat, tärkeimmät tehtaat ja tuotantolaitokset, satamat, pankit, kuljetus- ja tietoliikennelaitokset.     Valtion omaisuus on johtavassa asemassa Korean demokraattisen kansantasavallan taloudellisessa kehityksessä.

25. artikla.  Valtio jouduttaa teknistä vallankumousta hävittääkseen kevyen ja raskaan työn sekä maatalous- ja teollisen työn välisen eron, vapauttaakseen työtätekevät raskaasta työstä ja kaventaakseen ruumiillisen ja henkisen työn välistä eroa.

III LUKU - KULTTUURI

35. artikla.  Korean demokraattisessa kansantasavallassa koko kansa opiskelee ja kansallinen kulttuuri kukoistaa ja kehittyy monpuolisesti.

36. artikla.  Korean demokraattinen kansantasavalta kouluttaa kaikista työtätekevistä sosialismin ja kommunismin rakentajia, joilla on syvällisen tiedot luonnosta ja yhteiskunnasta sekä korkea kulttuuri- ja teknologinen taso toteuttamalla perinpohjaisen kulttuurivallankumouksen.

46. artikla.  Valtio puolustaa äidinkieltämme imperialistien ja heidän lakeijoidensa pyrkimyksiltä tuhota se, ja kehittää sitä nykypäivän vaatimuksia vastaavasti.

IV LUKU - KANSALISTEN PERUSVOIKEUDET JA -VELVOLLISUUDET

54. artikla.  Kansalaisilla on uskonnonvapaus ja oikeus uskonnovastaiseen propagandaan.

55. artikla.  Kansalaisilla on oikeus tehdä valituksia ja esittää anomuksia.

57. artikla.  Kansalaisilla on oikeus lepoon. Tämä oikeus turvataan kahdeksantuntisella työpäivällä, palkallisella lomalla, valtion kustannuksella terveyskeskuksissa ja lomakodeissa tapahtuvalla lomanvietolla ja jatkuvasti laajenevan kulttuurilaitosten verkoston avulla.

60. artikla.  Kansalaisilla on tieteen, kirjallisuuden ja taiteen harjoittamisen vapaus.     Valtio palkitsee suunnittelijoita ja keksijöitä.     Kustannusoikeus ja patentti ovat lailla suojattuja.

64. artikla.  Kansalaisille turvataan henkilökohtainen ja asunnon koskemattomuus ja kirjeenvaihdon yksityisyys.     Kansalaista ei saa pidättää muuta kuin lain nojalla.

VI LUKU - KOREAN DEMOKRAATTISEN KANSANTASAVALLAN PERESIDENTTI

90. artikla.  Korean demokraattisen kansantasavallan presidentin valitsee Korkein kansankokous.     Korean demokraattisen kansantasavallan presidentin toimikausi on neljä vuotta.

97. artikla.  Korean demokraattisen kansantasavallan presidentti vastaanottaa ulkomaisen lähettiläiden valtuutus- ja poiskutsumiskirjeet.

X LUKU - OIKEUS JA SYYTTÄJÄN VIRASTO

138. artikla.  Oikeusjutut käsitellään julkisesti ja syytetyllä on oikeus puolustukseen.     Istunnot voivat olla suljettuja yleisöltä lain säätämissä tapauksissa.

[valejalkainen]

Jos vihervassarit eurovaaleissa kiinnostaa, Li Andersson on ehdolla

mun tyypillinen vaaleihin valmistautuminen menee seuraavasti:

1. "ei vittu pitää tehä joku vaalikone"

2. "en mä osaa vastata näihin kysymyksiin"

3. "vastasin 'en tiedä' liian moneen kysymykseen ja nyt mun tuloksissa on kepuja :/"

4. "on täällä fiksujakin tyyppejä mut kunhan saisin luettua niiden kirjalliset vastaukset läpi"

5. "li mä en pysty tähän, mikä sun vaalinumeros on näissä vaaleissa"

[deepeli-blog]

Jag känner en chatbot, Anna heter hon!

Muistan kun ensimmäiset Chat-ruudut pomppasivat esiin asioidessani yritysten verkkosivuilla tai verkkokaupoissa, ne olivat hieman kömpelöitä ja saattoivat aluksi vastailla mitä tahansa takaisin. Alkuaikoina ne taisivat olla täysin automatisoituja robotteja, jotka laukoivat satunnaisia vastauksia, jos et onnistunut muotoilemaan kysymystä oikein.

 Tuo alkuun uusi ja tuntematon ruutu tuntui ärsyttävältä: osaanhan minä kysyä sitten apua, kun sitä erikseen tarvitsen. Osan chat-ruuduista koin yrityksen tapana vain markkinoida, eikä auttavana palveluna. Tästä esimerkki, kun selaili Oikotiellä asuntoja, pomppasi pankin Chat ruutu auki joka tarjosi asuntolainaa. Usein näissä oli jonkin sortin kytkös välitysfirman ja heidän yhteistyö pankin kanssa. Näidenkin chattien tarkoitusperä oli enemmän toimia yhteydenottolomakkeena pankkiin.

Sittemmin tutummaksi tulleet chatit ovat muuttaneet suhtautumistani niihin ja nykyään niitä osaa jo kaivata melkein jokaisella sivulla. Kehitystä on myös tapahtunut vuosien saatossa huimasti; nykyään on vaikeampaa erottaa, milloin sinua palvelee robotti ja milloin ihminen. Kun chatin takana on robotti vastaamassa, saavutetaan parhaassa tapauksessa hyötyä niin itse palvelun tarjoajalle kuin asiakkaalle.

Hyviä puolia esimerkiksi eri verkkosivujen ja verkkokauppojen kannalta on se, että rutiininomaiset työt vähenevät. Enää ei tarvitse kuluttaa kallista työaikaa vastaamaan ja selvittämään perus kysymyksiä, kun robotti pystyy vastaamaan näihin jo ihmisen puolesta. Näin ollen työntekijän aikaa voidaan käyttää tehokkaammin sellaiseen mikä tuottaa myös tuottoa yritykselle.

Parhaiten toimivimmat chat-robotit osaavat vastata jopa 80% yleisempiin kysymyksiin, mikä on hyvä saatavuus. Näissäkin on toki käyttäjäkokemus eroja: usein englanninkieliset chatbotit tahtovat toimia ja vastaavan paremmin kuin chatit jotka ovat esimeriksi suomenkielisiä. Chatbotti voidaan nähdä ikään kuin uutena versiona UKK:sta (usein kysytyt kysymykset), vastauksia halutaan saada nopeasti ilman että tarvitsee selata nettisivujen syviä syövereitä saadakseen vastauksia. 

Hyviin puoliin asiakkaan kannalta chatboteissa on saatavuus ja ajasta riippumattomuus. Enää ei olla riippuvaisia ihmisen työssäoloajasta vaan voidaan saada palvelua tarvittaessa, vaikka aamuyöllä. Toisena hyvänä puolena on myös se, että vastaukset ovat valmiiksi kirjallisena, sen voi tallettaa ja katsoa myöhemmin uudelleen, jos ei vastausta muista tai sitten jos ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan kirjallista todistetta lakiteknisistä syistä.

Huonoihin puoliin asiakkaan näkökulmasta voidaan lukea se, että on melko helppoa tunnistaa milloin chatin takana vastaa botti eikä ihminen. Helposti palvelu menee hyvin persoonattomaksi ja jonkun sortin huolenpito voi pudota pois. Näitä täysin robotisoituja chatteja on pyritty tänä päivänä myös muuttamaan niin, että esimerkiksi botti kirjottaisi hieman hitaammin, jolla pyritään luomaan vaikutus siitä, että ruudun toisella puolella olisikin ihminen kirjoittamassa. 

 Yksi omakohtainen kokemus tästä oli Norwegian cruise linen help chatti, missä luulin kommunikoivan ihmisen kanssa. Olin varannut Karibian risteilyn ja jälkeenpäin huomasin, että varausta tehdessä olisin ollut oikeutettu valitsemaan kaksi ilmaista palvelua matkan ajalle. Selvitin chatpalvelun avulla, voisinko valita vielä nämä kaksi ilmaisetua, mitkä minulla oli varaus vaiheessa mennyt ohi.  Chatti kertoi hyvin näistä eduista ja eri vaihtoehdoista mistä valita, mutta lopuksi kävi selväksi, ettei chatissa pystytty ratkomaan alkuperäistä ongelmaa: takana olikin botti, joka ei osannut muuttaa risteilypakettiani mitenkään vaan ohjasi eteenpäin olemaan yhteydessä puhelimitse oikeaan ihmiseen. Tällöin voi todeta, että chat voi tarjota hyvää palvelua neuvoihin, mutta jos tilanne vaatii muutoksen tekemistä esim. tilauksiin, niin sellaista valtaa ei aivan vielä uskalla tekoälylelle antaa.

Silloin kun chatruudun takana on oikea ihminen vastaamassa, saadaan suuremmalla todennäköisyydellä oikea vastaus asiaan mitä haetaan (pois lukien ihmisten omat virhemarginaalit). Oikea ihminen tuo myös enemmän kasvoja, tunnetta ja persoonallisuutta palvelutilanteeseen kuin mitä botti tuo. Yksi mielekkäimmistä chat palveluista jossa ihminen vastaa on olleet usein viranomaisten chatpalvelut, kuten Nordea pankin tai Verottajan. Usein nämä ovat olleet sellaisia instansseja, joiden puhelinpalvelu saattaa olla hyvin ruuhkautunut ja näin ollen chatpalvelu on ollut virkistävä vaihtoehto palvelun saamiselle. Ainoana huonona puolena voineen mainita toistaiseksi rajattu saatavuus. Usein ihminen vastaa chatin takana ”virka-aikana”, eikä sen ulkopuolella.

 Lähteet:

IBM, How chatbots can help reduce customer service costs by 30%, 10/2017. Luettavissa: https://www.ibm.com/blogs/watson/2017/10/how-chatbots-reduce-customer-service-costs-by-30-percent/

[lintujasukissa]

mini-ihminen menee huomenna päiväkotiin ja minuu ahistaa kauheesti että ne sanoo jotain että en ole kasvattanu sitä tarpeeks hyvin tai opettanu sille tarpeeks juttuja. tyyppi osaa laskea kahteenkymmeneen suomeksi ja englanniksi ja se osaa kirjottaa oman nimensä ja kuusi muuta sanaa mut se ei osaa mennä itse vessaan eikä vastata kysymyksiin järkevästi joten selvästi juuri minä oon tehnyt jotain väärin. miks äitiys on näin stressaavaa.

[masiteros-blog]

Asiakaspalvelua chatbotilta

Kuinka hämmästynytkään asiakas mahtaa olla, kun hän soittaa tai kirjoittaa viestin verkkokaupan asiakaspalveluun, tietämättä, että hänen kysymyksiin vastaa robotti? Näin tapahtuu nykyään yhä useammin varsinkin Yhdysvalloissa, joissa markkinat ovat astetta suuremmat. Suomalaisten yritysten verkkokaupoista en löytänyt montaa asiakaspalvelubottia. Tähän lienee yhtenä syynä suomen kielen monimuotoinen luonne, jonka takia bottien kehitys vaatii vielä paljon kehitystyötä, jotta saataisiin selkeitä ja todella auttavia vastauksia asiakkaalle. Isommat kyseistä teknologiaa kehittävät yritykset kehittävät tietty asiakaspalvelubotteja ensiksi isommille kielille ja isommille markkinoille.  

Asiakaspalvelu, jossa ihminen vastaa asiakkaiden kysymyksiin, vaikuttaa olevan edelleen suositumpi asiakaspalvelumuoto suomalaisissa verkkokaupoissa. Asiakaspalvelut, joissa on ihminen palvelemassa, tuntuu vielä ainakin toistaiseksi paljon luotettavammalta ja toimivammalta ratkaisulta. Esimerkiksi jos asiakas ei itsekään osaa kertoa ongelmaansa selvästi, on parempi, että ihminen vastaanottaa ja vastaa kysymykseen.

Chatbotit eivät siis osaa ainakaan suomeksi välttämättä vastata vaikeampiin kysymyksiin, ja Ifin asiakaspalvelurobottikin ilmoittaa chatboxin avatessa: ”Osaan neuvoa sinua parhaiten, jos kysyt minulta lyhyitä kysymyksiä ja vain yhden kysymyksen kerrallaan”. Toisaalta, näin asiakkaan näkökulmasta, tahdon saada nopeasti vastauksen kysymykseeni, joten chatbotti olisi tähän paras ratkaisu, kunhan kysymykset ovat yksinkertaisia ja yleisiä. Ifin sivuilla botti osasi vastata yksinkertaisimpiin kysymyksiin, kuten ”Kuinka voin ilmoittaa autovahingosta?”

Asiakaspalvelurobotin hyviä puolia on se, että ne vastaavat kysymyksiin 24/7, johon monet verkkokaupat, joissa on ihminen vastaamassa kysymyksiin ei pysty. Verkkokaupoissa kun on yleensä aukioloajat asiakaspalvelun chattiin. Asiakaspalvelun chattiin joutuu myös usein jonottamaan pitkiäkin aikoja, eikä välttämättä edes joissakin verkkokaupoissa ole jonotussysteemiä, joten melkein tuurilla tuntuu välillä pääsevän palveltavaksi. Näin olen ainakin itse kokenut mm. Telian asiakaspalvelussa, joten chatbotit voittavat ihmiset ainakin tässä osuudessa. Chatbotit vastaavat nopeasti, asiakkaiden ei tarvitse jonottaa palvelua, eikä tarvitse pelätä, että mitä jos internetyhteys katkeaa, niin joutuuko aloittamaan jonottamisen uudestaan.

Jos yritykset haluaisivat asiakaspalvelun, jossa robotti korvaa ihmisen kokonaan, vaatisi se paljon investointeja kehitystyöhön. Lisätäkseen asiakaspalvelua, yritykset tulevat myös Suomessa tarjoamaan chatbotteja, kunhan kieleen sopiva tekniikka vielä kehittyy. Tämä on hyvä asia myös kuluttajan kannalta, koska asiakaspalvelua saa mihin aikaan tahansa sekä myös niille asiakkaille, jotka eivät välttämättä halua hoitaa asioimisiaan puhelimitse tai toisen ihmisen välityksellä.

Lähteet:

https://www.if.fi/henkiloasiakkaat

https://www.telia.fi/

[tekniikanihmelapsi-blog]

Asiakaspalvelua chatbotilta

Kuinka hämmästynytkään asiakas mahtaa olla, kun hän soittaa tai kirjoittaa viestin verkkokaupan asiakaspalveluun, tietämättä, että hänen kysymyksiin vastaa robotti. Näin tapahtuu nykyään ja on vielä toistaiseksi yleisempää Yhdysvalloissa, joissa markkinat ovat suuremmat, kuin täällä meillä Suomessa. Suomalaisten yritysten verkkokaupoista en löytänyt montaa asiakaspalvelurobottia, varmaankin, koska suomen kieltä puhutaan vain Suomessa, sekä suomen kieli on monimuotoinen, joka vaatii paljon töitä, jotta saadaan selkeä vastaus asiakkaalle. Isommat yritykset kehittävät mieluummin asiakaspalvelurobotteja ensiksi isommille kielille, kuten englannin kielelle.   Asiakaspalvelu, jossa ihminen vastaa asiakkaiden kysymyksiin, vaikuttaa olevan edelleen suositumpi asiakaspalvelumuoto verkkokaupoissa, verrattuna chatbotteihin, ainakin suomalaisissa yrityksissä. Asiakaspalvelut, joissa on ihminen vastaajana, on parempi kuin asiakaspalvelurobotti, ainakin jossain tilanteissa. Esimerkiksi jos asiakas ei itsekään osaa kertoa ongelmaansa selvästi, on parempi, että ihminen vastaanottaa ja vastaa kysymykseen. Chatbotit eivät siis osaa välttämättä vastata vaikeampiin kysymyksiin, ja Ifin asiakaspalvelurobottikin ilmoittaa chatbotin avatessa, että ”Osaan neuvoa sinua parhaiten, jos kysyt minulta lyhyitä kysymyksiä ja vain yhden kysymyksen kerrallaan”. Toisaalta, näin asiakkaan näkökulmasta, tahdon saada nopeasti vastauksen kysymykseeni, joten chatbotti on paras ratkaisu, jos kysymykset ovat yksinkertaisia. Asiakaspalvelurobotin hyviä puolia on se, että ne vastaavat kysymyksiin 24/7, johon monet verkkokaupat, joissa on ihminen vastaamassa kysymyksiin ei pysty. Verkkokaupoissa on yleensä aukioloajat asiakaspalvelun chattiin. Asiakaspalvelun chattiin joutuu myös usein jonottamaan pitkiäkin aikoja, eikä välttämättä edes joissakin verkkokaupoissa ole jonotussysteemiä, joten melkein tuurilla pääsee asiakaspalveluun. Näin olen ainakin itse kokenut Finnairin asiakaspalvelussa, joten chatbotit voittavat ihmiset tässä osuudessa. Chatbotit vastaavat nopeasti, asiakkaiden ei tarvitse jonottaa palvelua, eikä tarvitse pelätä, että mitä jos internetyhteys katkeaa, niin joudunko aloittamaan jonottamisen uudestaan.

Jos yritykset haluaisivat asiakaspalvelun, jossa robotti korvaa ihmisen kokonaan, vaatisi se paljon investointeja yritykseltä. Lisätäkseen asiakaspalvelua, yritykset tulevat myös Suomessa tarjoamaan chatbotteja, kunhan kieleen sopiva tekniikka kehittyvät. Tämä on hyvä asia myös kuluttajan kannalta, koska asiakaspalvelua saa mihin aikaan tahansa sekä myös niille asiakkaille, jotka eivät välttämättä halua hoitaa asioita puhelimitse.

Linkit: https://www.if.fi/henkiloasiakkaat/asiakaspalvelu https://www.finnair.com/fi/fi/ https://www.sokos.fi/fi/sokos/asiakaspalvelu/asiakaspalvelun-ohjeet https://www.hongkong.fi/fi/?gclid=EAIaIQobChMI2PLkh4H-2gIVyw8YCh3FZwiiEAAYASAAEgICPvD_BwE Kuva: https://pixabay.com/en/website-responsive-creative-design-3374825/

[aadolfiina-blog]

Chatbotit asiakaspalvelun tueksi tai jopa tilalle?

“Hei, en ole chatbotti mutta mielelläni kerron chatboteista lisää! “

Näin alkaa keskustelu Chat-palveluntarjoajan Giosgin nettisivuilla. Chatbotit ovat yleistuneet teknologian kehityksen, asiakkaiden odotusten muutoksen sekä asiakaspalvelun tehostamisen myötä. Giosgin statistiikan mukaan 80 prosenttia asiakaspalvelijoiden vastaamista kysymyksistä ovat toistuvia (Giosg, 2018). Samankaltaista statistiikkaa tarjoavat myös muut lähteet. Markidanin mukaan jopa 95 prosenttia asiakaspalvelijoiden vastaamista kysymyksistä eivät ole uniikkeja. (Markidan, 2016) Chatbottien käyttö tämänkaltaisten toistuvien ja yksinkertaisten kysymysten vastaamiseen on ainoastaan järkevää.

Chatbotit mahdollistavat työresurssien järkevämmän kohdistamisen haastavampien ongelmien ratkaisuun tai sellaisiin tehtäviin, joita ei voida hoitaa chatbottien välityksellä. Chatin automaatio tuo merkittäviä hyötyjä työnantajille (pienemmät kulut) kuin työntekijöille (mielekkäämmät ja haastavammat työtehtävät). Työskentelemässäni yrityksessä on pyritty automatisoimaan kaikki manuaaliset tehtävät, mikä on mahdollistanut sen, että teknisen tuen henkilökunta on pystynyt ottamaan uusia työtehtäviä kuten soittamisen potentiaalisille asiakkaille (joiden yhteystiedot on saatu ns. inbound liideinä), mikä on helpottanut sisäisesti myyntityötä ja mahdollistanut hyvin nopeita  

Giosg on yksi chat- sekä chatbot-palveluntarjoajista, joka mahdollistaa myös asiakaspalvelun osittaisen automaation. Chat-keskustelu voidaan ohjata smart routingin avulla asiakaspalvelijalle siinä kohtaa, kun chatbot ei enää asiakkaan kysymyksiin osaa vastata. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse edes tietää, että osan keskustelusta on palvellut chatbot eikä ihminen. Asiakkaalle voidaan kuitenkin myös ylläolevan kuvan mukaisesti näyttää, milloin ihminen jatkaa asiakaspalvelua chatbotin sijaan. Chattien laatua voidaan myös chatbottien palvelemista keskusteluista seurata hyvin raportoinnin avulla, jolloin voidaan varmistua siitä, että chatbotit kykenevät yhtä laadukkaaseen palveluun kuin asiakaspalvelijat.

Asiakkaiden odotukset ovat muuttuneet ja asiakkaat eivät enää malta odottaa palvelua vaan haluavat vastaukset silloin kun he niitä etsivät eikä silloin kun yrityksen asiakaspalvelu on auki. FAQ tai Usein kysytyt kysymykset -apusivut ovat vanhanaikaisia, eikä niitä ole helppoa päivittää ja ylläpitää. Olen usein huomannut, etten löydä tarvitsemiani vastauksista ylläkuvatuilta sivuilta, joten kysyn asiaa mieluummin juuri chatin välityksellä. En kuitenkaan halua odottaa vastausta kauan ja Chatin tai asiakaspalvelun puhelinjonossa, sillä se on mielestäni erittäin turhauttavaa, varsinkaan jos en pääse kohtuullisessa ajassa ollenkaan asiakaspalvelijalle asti.

Koska asiakkaiden odotukset asiakaspalvelua kohtaa ovat muuttuneet ja nousseet, on yritysten pystyttävä nousemaan asiakkaiden vaatimalle tasolle. Se palveluntarjoaja, joka tähän kykenee, on varmasti se yritys, jonka kanssa asiakkaat haluavat jatkossakin toimia.

 Lähteet:

Giosg, 2018. Chatbots unleash your team’s full potential. Luettavissa: https://www.giosg.com/features/chat/chatbots

Markidan, 2016. The Huge Productivity Mistake That Too Many Customer Service Agents Make. Luettavissa: https://www.groovehq.com/support/customer-service-productivity-mistake

[ottotheblogger]

Asiakaspalvelua chatbotilla

Nykypäivänä useilla verkkosivuilla tai verkkokaupoilla on käytössään chatbot palvelu. Palvelu hyödyntää robottia, joka osaa vastata asiakkaan kysymyksiin. Chat palvelu voi myös toimia perinteisen asiakaspalvelijan voimin, joka vastaa asiakkaan lähettämiin kysymyksiin.

Chatbot mahdollistaa sen, että kuluttaja saa vastauksia kysymyksiin ympäri vuorokauden, eikä hänen tarvitse odottaa vastausta esimerkiksi seuraavaan arkipäivään. Usein myös chatbot on yhdistelmä robottia ja oikeaa asiakaspalvelijaa. Robotille tulee esittää yksinkertainen kysymys, jonka perusteella robotti joko vastaa itse kysymykseen tai ohjaa kuluttajan oikean asiakaspalvelijan pariin.

Telia

Itse olen useamman kerran hyödyntänyt Telian tarjoamaa Chatbot palvelua. Aina kun minulla on ollut kysyttävää tai olen halunnut tehdä muutoksia liittymäasiaoissa. Itse mieluummin jätän kysymyksen Chatbotille, kuin jonotan puhelimessa luokattoman kauan.

Telialla ensimmäisenä viestiin vastaa robotti. Tämä osaa vastata kaikista yleisimpiin kysymyksiin. Usein kuitenkin asiani on vaatinut oikean henkilön avustusta, joten robotti on siirtänyt minut oikealle asiakaspalvelijalle. Olen huomannut, että oikean asiakaspalvelijan hoitaessa pyytämääni asiaa, prosessi on kestänyt ihan älyttömän kauan. Samalla asiakaspalveluja rupeaa myymään minulle lisäpalveluja kuten kanavapaketteja, tai tabletteja. Koen tämän hieman raivostuttavaksi, sillä asiani on ollut yleensä todella simppeli ja haluaisin hoitaa sen nopeasti pois alta.

Nordea

Nordean chat palvelu perustuu oikeisiin asiakaspalvelijoihin. Koen pankkiasioiden olevan sen verran tarkkuutta vaativia, joten chatrobotti saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä ja ymmärtää asioita väärin. Itse olen kokenut, että Nordean chat palvelut ovat aina toimineet erinomaisesti. Jonotus aika ei ole ollut kovin pitkä, vaikka se yleensä sitä saattaa olla, kun käytössä on vain asiakaspalvelijat. Myöskin Teliaan verrattaessa, en ole huomannut, että Nordean asiakaspalvelija olisi alkanut samalla myymään minulle lisäpalveluita keskustelun aikana.

Yhteenveto

Parhaimmaksi chatbotiksi koen, että se on yhdistelmä molempia sekä robottia että ihmistä. Robotti tarjoaa mahdollisuuden kysyä yksinkertaisia kysymyksiä ja tarjoaa niihin vastauksen saman tien ja asiakaspalvelija tulee apuun siinä vaiheessa, kun asianlaatu sitä vaatii. Yrityksen kannalta on myös kustannustehokasta hyödyntää chatbotteja, sillä he ovat huomattavasti halvempia kuin oikean asiakaspalvelijan työllistäminen. Toisaalta asiakaspalvelija pystyy kalastelemaan lisämyyntiä yritykselle keskustelun lomassa, mikä ei chatrobotilta luonnistu.

[jekunblogi-blog]

Tulevaisuuden maksutavat tulevat helpottamaan ja vaikeuttamaan elämää

Luin Suomen pankin julkaisemasta e-kirjasta ”Millä tavoin maksamme 2020-luvulla” (https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf  Sirpa Nordlundin kirjoittaman kappaleen ”Itseajavan auton lompakko ja lentolippuja ostava kello”. Tekstin kautta aloin pohtimaan tulevaisuuden maailmaa ja erilaisten maksumenetelmien olemassaoloa tulevaisuudessa.

 Kappaleessa käsitellään maksutapojen muuttumista tulevaisuudessa. Puhutaan autoista, joista tulee jossain määrin täysin itsenäisiä. Kukaan ei omista omaa autoa vaan auto on niin älykäs, että se suunnittelee itse mihin menee ja mitä reittiä. Autolla on käytännössä myös oma lompakko ja se arvioi itse kuluja ja tekee tuottolaskelmia. Nordlund kertoo, että auto ymmärtää puhetta ja osaa vastata kaikenlaisiin kysymyksiin. Vaikka nykyään pankkikorteissa onkin lähimaksuominaisuus ja maksaminen on entistäkin nopeampaa ja kätevämpää, kortti ei vaan sovi tällaiseen maailmaan. Miten autolle voisi muka hankkia pankkikortin ja pankkitilin?

 Ongelmia tuottaa myös ihmisten kärsimättömyys. Ihmiset ovat entistä kiireisimpiä ja pankkikortin etsimiseen laukusta menee liian kauan. Tavallisen pankkikortin aikakausi on lopuillaan ja on aika siirtyä toisiin vaihtoehtoihin. Yleistymässä ovat sovellukset joiden avulla saa siirrettyä rahaa nopeasti ja voi hoitaa maksun jo puhelimella.

 Itse en ole vielä kokeillut kaikkia näitä sovelluksia. Kortin käyttämisestä on tullut rutiini ja puhelimella maksaminen kaupassa ei tuntuisi enää edes oikealta maksamiselta. Nordlund puhuukin siitä, kuinka vaikeaa oman rahankulutuksen seuraaminen nykyään on. Maksamisen helpottuessa rahan säästämisestä tulee yhä vaikeampaa. Rahat eivät ole enää kädessä vaan ne ovat numeroita kaukana pankkitilillä. Ihminen voi olla kattomatta pankkitiliään monia viikkoja. Kunnes yhtäkkiä kassalla kortti ei toimikaan ja selitys löytyy, kun menee katsomaan nettipankkiin. Siksi onkin syntynyt ajatus virtuaalisesta ns. rahanvartijasta. Esimerkiksi sovelluksesta, joka seuraisi rahan kulutusta. Asetuksiin voisi pistää paljonko rahaa haluaa tuhlata tiettyihin asioihin kuukauden aikana ja rajan lähestyessä sovellus muistuttaa sovitusta budjetista.

Pitäisin kyllä tulevia laskuja ja menoja arvioivasta sovelluksesta, joka auttaisi rahanhallinnassa jokapäiväisessä elämässä. Rahaa säästyisi varmasti enemmän kuin nyt. Toivottavasti tällaiset sovellukset yleistyvät ennen kuin pankkikortit katoavat kokonaan. Nykyään rahaa voi sentään säästyä, jos päättää vaan jättää kortin kotiin. Tulevaisuudessa tuskinpa on sitäkään mahdollisuutta, joten budjettivartijan tarve tulee olemaan suuri.

  �

[insuranceautolawnews]

Sälen. Rikollisjengien valta piinaa Ruotsin lähiöitä, ja kuolemaan johtava väkivalta yleistyy jälleen. Samalla poliisi painii sisäisten ongelmiensa kanssa ja saa selvitettyä yhä vähemmän rikoksia.

Ruotsissa otsikot kertovat nyt tiuhaan poliisin kriisistä, ja kovimman arvostelun kohteena on Dan Eliassonhttp://ift.tt/2jqR2Ko, kaksi vuotta tehtävässään toiminut poliisiylijohtaja.

Hän sai vastata tiukkaan arvosteluun ja kysymyksiin poliisin tilasta, kun Ruotsin turvallisuus- ja puolustusalojen kerma kokoontui vuotuiseen korkean tason seminaariinsa Sälenin talvimaisemissa.

”Tehtävän luonteeseen kuuluu, että kritiikkiä tulee. Tämä ei ole mikään kilpailu suosiosta”, Eliasson sanoo HS:n haastattelussa.

Huoli Ruotsin poliisin tilasta kumpuaa pitkälti suuresta poliisiuudistuksesta, jota Eliasson – entinen maahanmuuttoviraston ylijohtaja ja sosiaalidemokraattinen valtiosihteeri – rekrytoitiin läpiviemään vuoden 2015 alusta.

Uudistus kuuluu suurimpiin hallintouudistuksiin Ruotsin modernissa historiassa. Työn ydin on, että Ruotsin 21 poliisialuetta lyödään yhteen. Kuten niin usein organisaatiouudistuksissa käy, ovat alaiset kokeneet, ettei heillä ole ollut osaa prosessissa.

Poliisien ammattiliiton Polisförbundetin puheenjohtaja Lena Nitzhttp://ift.tt/2hKvOJB kuvaa kuluneita kahta vuotta poliisiuudistuksen aikana ”vaikeimmiksi miesmuistiin” ja ”kaoottisiksi”. Monet kollegat ovat hänen mukaansa erittäin kovilla. Selvästi aiempaa useampi valitsee lopettaa ammatissa.

Samalla poliisin kyky selvittää rikoksia on kärsinyt. Dagens Nyheterin hiljattain tekemien laskujen mukaan poliisi onnistui 2015 selvittämään vähiten rikoksia 16 vuoteen, vain 14 prosenttia kaikista rikoksista.

”En pidä siitä, että käyrät vuoteen 2016 saakka laskevat, mutta olen samaan aikaan melko vakuuttunut siitä, että 2017 teemme oikeita asioista ja kehitys kääntyy”, Eliasson sanoo.

Hän myöntää, että poliisiuudistus on hidastanut rikosten selvittämistä. Muitakin syitä silti on, esimerkiksi se, että tuomioistuimet vaativat poliisilta yhä enemmän, hän sanoo.

Koko uudistukseen hän on verraten tyytyväinen.

”Mielestäni olemme onnistuneet hyvin uudistuksen läpiviemisessä teknisesti. Siihen olen hyvin tyytyväinen. Vähemmän tyytyväinen olen siihen, että henkilökunta on ollut aivan liian pettynyttä. Aivan liian moni tuntee itsensä liian epätoivoiseksi ja pettyneeksi.”

”Jengit ampuvat tappavasti ja häikäilemättä toisiaan kohtaan uudella voimalla.”

Sisäisten huolien lisäksi poliisin ulkoinen paine on kova. Turvapaikanhakijoiden suuri määrä rajatarkastuksineen ja terrorismin torjunta ovat vaatineet veronsa. Lisäksi tilastot osoittavat muun muassa, että kuolemaan johtava väkivalta olisi jälleen kasvussa tasaisten vuosien jälkeen.

Eliassonin mukaan kehityksen taustalla on yksinomaan jengiväkivallan eskaloituminen tietyillä alueilla Ruotsissa.

”Jengit ampuvat tappavasti ja häikäilemättä toisiaan kohtaan uudella voimalla. Se on selvä ero vuosien 2015 ja 2016 kohdalla”, Eliasson sanoo.

Ruotsin poliisi on nimennyt 53 ongelmallista aluetta, joissa rikollisuus, esimerkiksi huumekauppa, vaikeuttaa ihmisten arkea. Näistä 15 alueella ongelmat ovat erityisen pahoja. Kyseessä olevat alueet ovat verraten köyhiä, maahanmuuttajavaltaisia ja koulutustasoltaan alhaisempia kuin muut Ruotsin lähiöt.

Väkivaltainen kehitys kyseisissä lähiöissä on Eliassonin mukaan suurin Ruotsin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka. Ongelmien leviäminen aiheuttaisi suuria huolia ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

”Kyse on johdonmukaisesta kehityksestä väärään suuntaan monilla alueilla Ruotsissa, ja se on katkaistava.”

Poliisi tavoittelee laajempaa läsnäoloa lähiöissä. Vastuu ongelmien ratkaisemisesta ei silti ole yksin poliisin, Eliasson sanoo. Hänen mielestään tarvitaan erityisesti toimia esimerkiksi työllisyyden edistämiseksi.

”Ei ole niin, että poliisi yksin voisi loihtia pois kuolemaan johtavan väkivallan. Tarvitaan työtä, koulutusta, klassista hyvinvointiyhteiskuntaa jotta ihmiset saadaan mukaan yhteiskuntaan syrjäytymisen tieltä.”

Hallitus on hiljattain osoittanut poliisille kaksi miljardia lisäkruunua muun muassa lisäpoliisien palkkaamiseen.

Poliisille rikollisuudesta kärsivissä lähiöissä toimiminen on normaalia rankempaa, eivätkä uhkaavat tilanteet ole harvinaisia. Eliassonin mukaan poliisi voi silti yhä varsin hyvin työskennellä kaikkialla Ruotsissa. Partioita on silti oltava kovimmilla alueilla vähintään kaksi.

”Jos menemme ulos autosta, pitää toisen vahtia. Muutoin on riski, että lyödään rikki ikkunoita tai rikotaan renkaita. Huumekauppa on esimerkiksi melko avointa ja vastassa voi seisoa 30–40 ihmistä lähiön keskustassa”, hän sanoo.

”Nämä ympäristöt ovat rankkoja. Kyse ei ole siitä Ruotsista, jonka tunnemme Astrid Lindgrenin http://ift.tt/2jr0zkxMelukylästä.”

Eliassoniin kohdistuva arvostelu ja poliisin kriisi kärjistyivät ennen joulua, kun suurimman oppositiopuolueen johtaja Anna Kinberg Batra http://ift.tt/2iiRda2vaati avoimesti Eliassonin eroa.

Poliisijohtaja sanoo, ettei hänellä ole aikeita jättää tehtäväänsä ja että kritiikki on luonnollinen osa työtä. Ei se silti ole aina helppoa.

”Joskus tuntuu raskaalta tietenkin. Ihminen haluaa mieluummin olla kiitetty ja arvostettu johtaja kuin saada kritiikkiä. Mutta tällaisissa oloissa kova kritiikki on jotain, mitä saattoi odottaa.”