#kultahäät

[neulovaninja]

Loppuvuosi pikakelauksella

Tähän yhteen postaukseen tulee nyt melkoinen kuvakimara loppuvuodesta. Istuminen on ollut pitkään hankalaa, eikä lonkka ole vieläkään kunnossa. Mutta hitaasti kohti parempaa. Kesään kuului kummitytön rippijuhlat, toipumista, äidin ja isän kultahääpäivä, ilta Lintsillä, mökkeilyä, lankoja, vähän värkkäilyä, Tuure Kilpeläisen konsertti kotinurkilla, matka Tallinnaan, miehen päästäminen…

[arikuosmanen]

Avioliittojen pituuksia ja lyhyyksiäkin (Sydän-Hämeen Lehti)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Mummon murinat

Iltapäivälehdessä oli jokin aika sitten juttu pariskunnasta, joka vietti yksivuotishääpäiväänsä. Erikoista oli, etteivät juhlijat olleet mitään nuoria vaan 92- ja 93-vuotiaita. Ei tullut ostetuksi lehteä, että olisi selvinnyt, oliko liitto jommallakummalla ihan ensimmäinen. Tuskin kuitenkaan ysikymppisenä vihille menisi, jollei olisi tottunut yhteiseloon. Saattaa olla, että hääpari oli elänyt jo pitempään avoliitossa.

Vanhasta leskestä tuntuu, ettei tässäkään iässä tottuisi elämään uuden kumppanin kanssa: erilaiset tavat, aikataulut, ruokatottumukset. Jopa kuorsausääni ja rykimistapa voisivat tuntua oudoilta. Sitten olisivat vielä ne sukulaisetkin kuten lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapset. Anopista ja apesta harvoin olisi enää ongelmia. Kälyt ja langotkin ehkä jo vähentyneet. Minähän vuonna on Luopioisissa vihitty vanhin yhä elossa oleva aviopari? Olisiko enää koko Sydän-Hämeessä keitään, joiden liitto olisi solmittu ennen talvisotaa? Jatkosodan aikaan vihkiäisiään viettäneitä pareja varmaan on elossa useita. Ja sitten on voitu viettää kruununtimanttihäitä (kesto 65 vuotta), jos liitto on solmittu Helsingin olympiavuonna 1952.

Aika tunnettuja meille ovat hopeahäät ja kultahäät. Muutama vuosi sitten tehdyn tilaston mukaan myös timanttihäät ovat aika yleisiä, koska yli kuusikymmentä vuotta naimisissa olleita oli maassamme jo 16500 paria. Ja sitten viisi vuotta myöhemmin ne kruununtimanttihäät. Mutta siitä eteenpäin ei enää löydykään arvometalleja. Jos pari on ollut yhdessä seitsemänkymmentä vuotta, juhlan nimi on rautahäät. Nyt olisi kiire nimetä myös kahdeksankymmentä vuotta kestäneen liiton juhla, koska asia voi piankin olla ajankohtainen. Satavuotiailla voi asia tulla eteen.

Häävuosipäiviä on ollut jo pitkään. Saksasta on löytynyt tietoja, että siellä juhlittiin ylhäisön jäsenten kultahäitä jo vuonna 1547. Hyvässä asemassa elinikä saattoi olla pitkäkin. No vaimo oli voinut olla rippikouluikäinen tyttönen vihittäessä, mutta mies varmaan täysi-ikäinen. Suomessa tiedetään olleen ensimmäiset kultahäät vuonna 1755 Helsingissä. Hopeahäistä on tieto Hollannista vuodelta 1680. Meidän Turussa oli vastaava juhla 1849. Yleisemmin on Suomessa alettu viettää tämän sortin kekkereitä vasta 1900-luvulla.

Taitavat nykyään 18-vuotiaat päästä omin luvin avioon. Ikärajat muuttuivat vuonna 1976. Sitä ennen tytöt pääsivät vihille 17-vuotiaina ja pojat 18-vuotiaina, mutta holhoojan luvalla. Tultiinkos me täysi-ikäiseksi vasta 24-vuotiaana? Jos nyt toisaalta on pitkiä avioliittoja yhä enemmän, myös erojen määrä on suuri. Melkein neljäkymmentä prosenttia ensimmäisistä liitoista kariutuu. Aina ei ehditä juhlia 7 vuoden kuluttua ”villahäitä” tai edes viiden yhteisen vuoden kunniaksi ”puuhäitä”.

Mymmeli

from WordPress http://ift.tt/2nyGuzE via IFTTT