#japanilainen-ruoka

[helinaeh]

Kevät, Kioto ja kirsikat - paluu Japaniin ja arkeen

Keväinen Kioto Inari-vuorelta käsin

Helmikuun lopulla alkanut kevätloma on nyt ohi, ja keväinen sää on saapunut Kiotoon. Loman alussa vanhempani kävivät Japanissa, ja sen jälkeen matkustin maaliskuussa Miskan kanssa Vietnamiin ja Hong Kongiin. Huhtikuun alussa tein vielä odottamattoman matkan Suomeen mummini poisnukkumisen vuoksi.

Paluu arkeen ja rutiineihin on sujunut yllättävän helposti, vaikka takana on odottamattoman raskaat kaksi kuukautta. Onneksi minulla on ollut perheeni, Miska ja ystävät tukena tänä aikana - kiitos kaikille siitä.

Kevätlukukausi

Olen siis ollut nyt viikon verran takaisin Japanissa, ja tämä viikko on tuonut tullessaan kevätlukukauden kurssien ensimmäiset oppitunnit. Tällä kertaa minulla on lukujärjestyksessä

Japani 7 ja 8

Colour Technology

Physical Interaction Design

Cognitive Interaction Design

Kaikki muut kurssit ovat nyt jo alkaneet paitsi Cognitive Interaction Design, joka toteutetaan intensiivikurssina. En ole vielä ihan varma, missä vaiheessa kurssi järjestetään. Oman alan kurssit vaikuttavat mielenkiintoisilta, ja uskon oppivani ja kokevani paljon uutta niiden aikana. Interaction Design -kurssit ovat luovia ja soveltavia kursseja, ja tähän mennessä esitellyt tehtävät ovat jo saaneet minut innostumaan. Kurssien tuotoksista kerron mahdollisesti lisää niiden valmistuessa.

Tarkoituksenani on, että ehdin myös rauhassa opiskella japania itsenäisesti sekä harrastaa ja nauttia vielä Japanin kokemisesta ja täällä asumisesta viimeisten kuukausieni aikana. :)

Heian Jingu ja keväiset kirsikankukat

Heian Jingun puutarha ja riippuvat kirsikkapuut

Kiotossa kirsikankukat ovat yleensä parhaimmillaan heti huhtikuun alussa. Tänä vuonna kirsikkakausi oli kuitenkin vähän myöhässä, enkä siis päässyt ihailemaan täyttä kukkaloistoa ennen Suomen vierailua. Myöhästymisen vuoksi osa kirsikkalajeista oli kuitenkin vasta puhkeamassa kukkaan, kun palasin Japaniin.

Pian Japaniin paluuni jälkeen Miskan äiti Anni ja hänen miehensä Antero tulivat käymään luonani, ja menimme viime viikon sunnuntaina 16. huhtikuuta Heian Jingun puutarhaan ihastelemaan riippuvia kirsikkapuita. Kukat olivat parhaimmillaan, ja puutarhan läpi kulkeminen keskellä sakura-loistetta oli ihana kokemus. Heian Jingun puutarha on yksi suosikeistani Kiotossa, ja tämä on jo kolmas vuodenaika, jonka aikana olen käynyt siellä. Odotan innolla, että pääsen myös kokemaan puutarhan kesällä kukkaloisteessa.

Sunnuntaina Heian Jingulla vietettiin myös Reisai-festivaalia. Tämän kunniaksi pyhätön sisäaukiolle oli rakennettu lava, jolla esitettiin useita perinteisiä tanssi- ja musiikkiesityksiä. Lisäksi sää oli erinomainen, ja nousi päivän aikana helteiseksi. Satuimme siis loistavana päivänä ihailemaan kevättä Heian Jingulle.

Vierailuviikko ja Inari-vuori

Anni ja Antero olivat Kiotossa sunnuntaista perjantaihin, ja sunnuntain pyhättöpäivän jälkeen näimme päivittäin illalla, kun olin päässyt koulusta. Keskiviikkona he tulivat käymään yliopistolla ja myös kotikulmillani, ja esittelin heille minulle tutuimpia ympäristöjä.

Torstaina minulla oli koulusta vapaata, ja suuntasimme yhdessä päiväksi Inari-vuorelle, joka myös on yksi lempipaikoistani Kiotossa. Kevään raikas vihreys ja oranssinpunertavat torii-portit loivat yhdessä intensiivisen värien kontrastin, jonka keskellä monta tuntia kului hetkessä.

Annin ja Anteron vierailun aikana teimme myös läpileikkauksen japanilaiseen ruokaan, ja sain esitellä heille omia suosikkejani. Söimme muun muassa sushia, ichijoujilaista ramenia, okonomiyakia ja tempuraa. Nyt sitä voikin taas elää muutaman viikon kouluruoalla ja onigireillä (riisipalloilla)! ;)

Mukavaa kevättä ja wapun odotusta Suomeen, ja toivottavasti takatalvesta pian päästään! :D

[oravanpesa]

Ihana, viipyilevä rakkaustarina, joka sijoittuu Tokioon. Rakastavaisten lisäksi pääosassa japanilainen ruoka. Oravanpesä-blogissa lisää aiheesta. ♥️ #katinoravanpesä #hiromikawakami #senseinsalkku #thebriefcase #senseinokaban @kustantamossa #kustantamossa #moss #flatlay #still_life_mood #wabisabistyle #pursueprettythings #booklover https://www.instagram.com/p/B68u6OLA7bx/?igshid=s1qogv7bbnn6

[smucciosmucci]

Yakitori-kastike

Pitkästä aikaa on mukava istua tietokoneen ääreen ja kirjoitella myös blogin puolelle. Kesä tulee – niin myös grillikausi. Grillaaminen tuo puolestaan mieleen yakitorin – (yksinkertaisesti selitettynä) japanilaisen grillatun kanan. Yakitori ei kuitenkaan olisi mitään ilman kastiketta, joka tuo ruoalle sen omintakeisen maun. Mikä parasta, ei tämä kastike ole edes vaikea valmistaa, joten ajattelin…

[oikotieonneen]

Paastoaminen – Yhteiskunnan Piilottelema Terveyspommi

Olen taistellut suurimman osan aikuiselämästäni ylipainoa vastaan. Ongelmat alkoivat nuoruudessani n. 15 ikäisenä kun muutimme perheeni kanssa ulkomaille, tuota ennen harrastin aktiivisesti kilpa-urheilua kuten jääkiekkoa, uintia ja kamppailulajeja. Urheilun jäädessä taka-alalle jatkoin kuitenkin suurien kalorimäärien syömistä samoin määrin kuin aktiivisesti liikuntaa harrastaessani. Kilot alkoivatkin nopeasti kertyä ja painoni nousi melkein 120kg:aan ennen kuin olin täysi ikäinen, tuo on alle 180 senttiselle kaverille jo todella paljon massaa.

Taistelu ylipainoa vastaan alkoi viimeistään siinä vaiheessa kun muut koululaiset haukkuivat minua läskiksi. Kaikkeni minä yritin painon pudotusta varten, kävimme perheen kanssa jopa ravintoterapeutilla, mutta lääkäreiden ohjeista ei ollut mitään apua.

Nyt muutama vuosi myöhemmin 26 vuotiaana aloin tulla jo epätoivoiseksi painoni suhteen, enää eivät lapset minua kiusanneet mutta fyysiset terveyshaitat ylipainosta alkoivat tuntua, kuten polvien kipeytyminen. Tiesin että minun täytyy keksiä jotain parantaakseni elämäntapojani. Aloin miettimään että jos lopettaisin syömisen kokonaan, voisinko saada painoni putoamaan näinkin radikaalilla ajatuksella?

Ennen kuin syvennyn aiheeseen enemmän, täytyy tietää mitä on paastoaminen? Paastoaminen tarkoittaa tilaa jossa pidättäydytään täysin ruokailulta, tähän kuuluu myös mehujen nauttiminen. Usein puhutaan mehupaastoista, mutta elimistö ei ole tuolloin paastotussa tilassa sillä mehut sisältävät sokereita ja hiilihydraatteja jotka laukaisevat kehossa insuliinireaktion ja aktivoivat ruoansulatusjärjestelmän. Mehupaastoa ei voida siis määritellä lääketieteellisesti paastoksi. Paaston aikana voidaan nauttia ainoastaan vettä ja suoloja.

Olin erittäin ennakkoluuloinen paastoamiseen liittyen ja varma siitä että se on terveydelle haitallista ja äärimmäinen tapa pudottaa painoa. Olin toki tietoinen siitä että paastoamista ollaan harrastettu jo tuhansia vuosia ihmiskunnan historian aikana, niin uskonnollisista syistä kuin ihan kehon puhdistamista eli detoxia varten. Mutta elänyt siinä uskossa että se on humpuukkia ja terveyshyödyistä puhuminen ei ole ollut tieteeseen perustuvaa. Lapsuudesta asti yhteiskunta ja vanhempani ovat minulle opettaneet että tulisi syödä viisi ateriaa päivässä, ja että aamupala on päivän tärkein ateria. Myöskään aterioita ei tulisi jättää välistä ja usein perustellaan että ruoasta pidättäytyminen johtaa lihasten surkastumiseen.

Voi kuinka väärässä olinkaan… Laittaessani hakukoneet käyntiin minulle pian selvisi että paaston terveyshyötyjä ollaan alettu hiljattain tutkimaan ja tulokset ovat mullistavia. Harvardin esittämän tutkimuksen mukaan pätkäpaastoaminen (ollaan syömättä vähintään 12-18 tuntia päivässä) edistää terveyttä merkittävästi ja johtaa pidempään ikään (1)(2). Paastolla on osoitettu myös olevan muita terveyshyötyjä kuten (3): - Pienentää riskiä sairastua syöpään - Pienentää riskiä sairastua diabetekseen - Tukee aivojen toimintaa ja vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin kuten dementia ja alzheimers - Kiihdyttää kasvuhormonin tuotantoa, parantaa lihasten terveyttä ja kiihdyttää niiden kasvua - Auttaa painonpudotuksessa - Parantaa sydämmen terveyttä ja vähentää kolesterolia

Tämähän kuulostaa aivan mahtavalta! Mutta mihin nämä terveyshyödyt sitten oikein perustuvat? Vuonna 2016 Japanilainen tiedemies Yoshiniro Ohsumi voitti Nobelin lääketieteellisen palkinnon (4) hänen tutkimuksistaan liittyen paastoamiseen, tarkemmin ottaen hän tutki ihmisen kehossa tapahtuvaa ilmiötä nimeltä autofagosytoosi, sana tulee latinasta ja tarkoittaa ”syödä itseään”. Äkkiseltään tuo ilmaisu voikin kuulostaa hyvin pelottavalta, mutta se onkin tärkein prosessi mikä tapahtuu elimistössämme paaston aikana.

Ohsumin tutkimuksista selviää että kun solumme ovat nääntymässä (tämä tila voidaan saavuttaa paastoamisella), ne oppivat kierrättämään kuolleita soluja ravinnokseen (4). Tällöin elimistömme pääsee siis eroon myrkyllisistä kuona aineista ja vanhat solumme uusiutuvat. Paastoamisen avulla meistä tulee siis kirjaimmellisesti nuorempia!

Paastoamisen aikana ihmisen elimistöllä on myös mahdollisuus levätä. Ruoan syömiseen kuluu valtava määrä energiaa. Vatsan ja suoliston täytyy sulattaa ruoka, ja maksa ja munuaiset joutuvat tekemään kovasti töitä suodattaakseen ravinnosta pois elimistölle haitalliset myrkyt. Ruokailusta syntyy myrkkyjä itseasiassa niin paljon, ettei maksa niitä kaikkia pysty edes suodattamaan, jonka takia ihmisen elimistö sitoo myrkyt kuten raskasmetallit rasvasoluihin ja ne jäävät meidän elimistöön (5). Paaston tuottama lepo mahdollistaakin täten sen että maksallemme jää aikaa puhdistaa elimistöstämme pois muita myrkkyjä.

Ketoosi on myös erittäin tärkeä osa paastoamista, oletkin saattanut kuulla tästä termistä kun puhutaan ketogeenisestä ruokavaliosta, eli ruokavaliosta jossa vähennetään hiilihydraattien saanti erittäin alhaiseksi (alle 20grammaa päivässä). Tällöin elimistö siirtyy tilaan jossa se alkaa käyttämään pääsääntöisenä ravintonaan ihmisen rasvasoluja energiantuotantoa varten. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun elimistöömme varastoitu glukoosi (sokerit) on kulutettu loppuun maksasta sekä lihaksista. Siitä milloin ketoosi alkaa on hyvin henkilökohtaista ja riippuu siitä kuinka paljon elimistö on varastoinut sokereita ennen paaston aloittamista. Yleensä ketoosi saavutetaan 48h paaston aloittamisen jälkeen

Kuvassa ketooneiden ja glukoosin määrä mitattuna verestä (6)

Ketoosin avulla ihmiselimistö voikin ruokkia itseään niin kauan kuin rasvasoluja riittää. Maailman pisin lääketieteellisesti valvottu paasto kesti yhteensä 382 päivää jonka aikana koehenkilö laihtui 207kg:sta 82Kg:aan, merkittävää paastossa oli myös se ettei koehenkilö käyttänyt edes suoloja kuin vasta kolmannen kuukauden jälkeen. Jonka jälkeen hänelle annettiin mm. Sodiumia ja kaliumia jotka ovat elintärkeitä aivojen hermotoiminnalle.

Ketoosin ansiosta myös lihasten surkastumiselta voidaan välttyä, sillä elimistö voi käyttää rasvasoluja energiana lihaskasvun ylläpitoon, kunhan lihaskuntoa harjoitetaan (8).

Kirjoitukseni on tosiaan vaan pintaraapaisu paaston saloihin, toivon kuitenkin että tämä teksti voisi innoittaa monia tutkimaan maailmaa uusista näkökulmista ja haastamaan yhteiskunnan asettamia normeja. Mielestäni tutkimukset kiistatta todistavat sen että nykyinen ruokaympyrämme ja ruokailu tavat ovat erittäin epäterveellisiä. Liikalihavuus ja epäterveet elämäntavat ovat valtava ongelma kehittyneessä maailmassa, nämä ongelmat ovat tosiaan vasta alkaneet lähi historiamme aikana kun olemme alkaneet syömään 5 ateriaa päivässä. On faktaa että on täysin epäluonnollista syödä koko päivän ajan, ihmiskunta on paastonnut koko historiansa ajan viimeistä 100 vuotta lukuunottamatta. Nyt kun hyvinvointimme on parantunut ja voimme kehittyneessä maailmassa taata leivän pöytään joka päivä, olemme uusien haasteiden edessä. Elimistömme ei voi sopeutua jatkuvaan syömiseen 100 vuodessa, kun se on miljoonien vuosien aikana evoluution kautta kehittynyt paastoamaan.

Mutta miksi paastoamisesta ei puhuta yleisesti? Miksi kouluissa ei opeteta sen terveyshyödyistä? Olisihan se nyt sekä elintarvike että lääketeollisuudelle aivan kamalaa jos ruoankulutus vähenisi ja ihmiset eivät sairastuisi. Paastoa ei voida myydä, sillä ei voida tienata rahaa, joten se ei varmasti pitkään aikaan tule yleistymään, jos koskaan. Lääkeyhtiöt kuitenkin jo tiedostavat paaston hyödyt ja tutkivat paastoamista kehittääkseen pillereitä jotka matkisivat paaston tuottamia hyötyjä ja pidentäisivät meidän elinikää (9).

Olen ehdottomasti sitä mieltä että kaikkien tulisi kokeilla paastoamista, tällöin tulee kuitenkin muistaa tehdä omaa taustatyötä paaston aloittamisesta ja aina kuunnella omaa kehoaan. Paaston aloittaminen voi olla erittäin vaikeaa, itse vertaisin sitä salitreenaukseen, et voi aloittaa heti suurimmilla painoilla ilman että lihaksesi revähtävät, vaan paaston opettelu vaatii aikaa ja harjoitusta, ja paastoikkunaa tulisi pidentää pienin askelein jotta elimistö sopeutuu tähän tilaan.

Muissa kirjoituksissani tulen syventymään tarkemmin paaston aloittamiseen ja henkilökohtaiseen kokemukseeni paastoamisesta.

 Lähdeluettelo

(1)    Harvard https://news.harvard.edu/gazette/story/2017/11/intermittent-fasting-may-be-center-of-increasing-lifespan/

(2)    Harvard https://www.health.harvard.edu/blog/intermittent-fasting-surprising-update-2018062914156

(3)    Healthline https://www.healthline.com/nutrition/fasting-benefits

(4)    Nobel Komitea https://www.nobelprize.org/prizes/medicine/2016/press-release/

(5)    US National Library of Medicine https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3569688/

(6)    The Quanitfied Body https://thequantifiedbody.net/wp-content/uploads/2016/02/10daywaterfast-ketones-glucose.png

(7)    US National Library of Medicine https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2495396/pdf/postmedj00315-0056.pdf

(8)    HVMN https://hvmn.com/blog/keto-diet/building-muscle-on-keto-an-evidence-based-guide

(9)    Netflix dokumenttisarja “Pikakuva” jakso “Voimmeko Elää Ikuisesti”

[arikuosmanen]

Ylöjärveläisosaaminen vauhdittaa Japanin neuvolabuumia (Ylöjärven Uutiset)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Japani on ottanut käyttöön suomalaista neuvolajärjestelmää mukailevan systeemin, neuboran, jonka avulla perheitä rohkaistaan lastenhankintaan. Syyskuussa japanilaiset saivat maistiaisen ylöjärveläisestä terveysosaamisesta, kun Ylöjärven neuvolan ja kouluterveydenhuollon osastonhoitaja Maritta Ruoranen ja terveydenhoitaja Marja Rosengren kävivät luennoimassa terveydenhoitajan työstä ja työtavoista japanilaisissa yliopistoissa.

Japanilaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Marja Rosengren (vas.) ja Maritta Ruoranen saivatkin kotiinviemisiksi matkalaukullisen erilaisia Japani-aiheisia lahjoja, esimerkiksi pehmoleluja ja sake-riisiviiniä.

Se oli kulttuurishokki, ylöjärveläistä terveysosaamista Japaniin vieneet Maritta Ruoranen ja Marja Rosengren kuvailevat ensimmäisiä tunnelmiaan laskeuduttuaan Japanin maaperälle muutama kuukausi sitten.

Kaikki oli erilaista: esimerkiksi uskonto, tavat, ruoka sekä se, miten ihmiset käyttäytyvät ja suhtautuvat toisiin.

– Meistä japanilaisten hienotunteinen suhtautuminen asioihin oli samalla sekä hienoa että hauskaa. Vaikka olisimme tahattomasti käyttäytyneet tai tehneet jotakin japanilaisen etiketin vastaisesti, eivät he huomauttaneet asiasta vaan olivat hiljaa, hymyilivät ja kiittelivät, luentomatkalla ollut kaksikko naurahtaa.

Tukea myös vanhemmille

Ainakin yksi asia Japania ja Suomea kuitenkin yhdistää – nimittäin neuvolajärjestelmä.

Muutaman viime vuoden aikana Japanissa on herätty siihen, että maan väestö ikääntyy nopealla tahdilla, mutta syntyvyys on edelleen alhaista.

Japanilaisprofessorit Miho Mukai ja Nobuko Kamikaichi selvittävät kansainvälisessä tutkimuksessaan, millainen vanhempia lasten kasvatuksessa tukeva järjestelmä tai malli Japaniin sopisi.

Niinpä avuksi on otettu suomalaista neuvolatoimintaa mukaileva terveydenhoitojärjestelmä neubora, jollaisia on alettu perustaa eri kaupunkeihin pitkin Japania.

Kotimaisen neuvolan ja täkäläisen neuboran toimintamallit ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Suomalaisessa neuvolassa keskitytään terveydenhoitajan ja asiakkaan väliseen vuoropuheluun ja luottamussuhteeseen, kun taas japanilaisessa neuvolamallissa vuorovaikutustilanteet ovat yksipuolisia ja niissä terveysalan ammattilainen kertoo tarvittavat asiat asiakkaalle.

Tämän vuoksi ylöjärveläiskaksikko Ruoranen ja Rosengren kutsuttiin Japaniin: kertomaan suomalaisen terveydenhoitajan työstä ja työtavoista, joissa vuorovaikutus asiakkaan kanssa on pääosassa.

– Japanilaisia kiinnostaa erityisesti se, miten vanhempien hyvinvointia voitaisiin tukea. Tukea halutaan antaa myös lasten kasvatuksessa. Tähän tarpeeseen oli myös eräänlaisia perhetukikeskuksia, joista yhdessä pääsimme vierailemaan, Ruoranen selittää.

– Paikka oli nimeltään Mokuren house, ja se toimii äitien ja lasten tapaamispaikkana, jossa vertaistukea on mahdollista saada. Neuvoloissa tutkitaan vain lapset, joten on tärkeää, että lapsen kanssa kotona oleva äitikin saa keskusteluapua, Rosengren lisää.

Japanilainen neuvolakortti on vihko, johon merkitään tietoja lapsen terveydestä ja kehityksestä. Takakannessa on ohjeet elvytykseen.

”Suu auki ja instrumentit sinne”

Miten japanilainen lastenneuvola sitten toimii?

Ruoranen ja Rosengren pääsivät seuraamaan paikalliseen neuvolaan 1,5-vuotiaiden lasten tarkastustilaisuutta, joka hoidettiin ryhmätarkastuksena. Ennen tarkastusta perheet olivat täyttäneet kotona lapsen kehitystä ja terveyttä koskevat lomakkeet, jotka sitten luovutettiin neuvolan työntekijöille.

– Neuvolan käytävässä oli melkoinen melske ja meininki, kun se oli täynnä huutavia 1,5-vuotiaita lapsia vanhempineen, naiset muistelevat.

Jonotustilasta lapsia kutsuttiin aina neljä yhteen tutkimushuoneeseen. Ensimmäisessä huoneessa oli luvassa hammastarkastus.

– Lääkäri ja äiti istahtivat toisiaan vastapäätä. Lapsi asetettiin äidin syliin kasvot tämän napaa kohti. Siitä äiti kellisti lapsen selälleen suu auki ja lääkäri laittoi äkkiä instrumentit sinne. Tutkimus näytti onnistuvan melko helposti, koska huutavalla lapsella oli suu auki jo valmiiksi, Ruoranen ja Rosengren hymähtävät.

Toisessa huoneessa lapsi mitattiin ja punnittiin. Kolmannessa huoneessa taas tehtiin motoriikkaan ja puheen kehitykseen liittyviä tehtäviä.

– Kaikki tulokset merkittiin kirjallisesti paperille, eikä mihinkään sähköiseen muotoon.

Ylöjärveläisnaiset vierailivat Japanissa ollessaan Wako cityn yksityisessä synnytyssairaalassa. Sairaalassa on huoneet synnyttäville äideille mutta myös näiden perheille. – Synnytyksiä oli kuitenkin vuosittain vähän kalliin hinnan vuoksi. Sairaalassa tehtiin raskausseurantoja ja annettiin myös synnytyksen jälkeistä jatkohoitoa. (Kuva: Maritta Ruoranen)

Japanilaisilla valtava tiedonjano

Kuten neuboran tarkastuksissa nähtiin, keskittyivät terveysalan ammattilaiset ryhmätutkimuksissa vain lasten tutkimiseen. Aina vanhempi ei ollut edes lapsen mukana tutkimushuoneessa.

Jumonjin yliopistolla Niizassa ja Tokohan yliopistolla Shizuokassa  pitämillään luennoilla Ruorasta ja Rosengeniä oli pyydetty kertomaan etenkin suomalaisissa neuvoloissa käytävistä dialogeista sekä kuuntelemisentaidosta. Japanilaisia kiinnosti se, millaista yhteistyö on neuvolan vastaanotoilla asiakkaan kanssa ja millainen on tasa-arvoinen suhde asiakkaan ja työntekijän välillä.

– Halusimme tuoda esille sen, miten laaja-alaisesti meidän neuvolassamme otetaan huomioon koko perhe, ja miten meillä rohkaistaan asiakasta puhumaan. Korostimme myös sitä, miten vastaanottojen tulisi olla lämminhenkisiä ja kiireettömiä.

– Luennon jälkeen olo oli kuin filmitähdellä. Japanilaisilla on valtava tiedonjano siitä, mitä vastaanotoillamme oikein tapahtuu. Tämän vuoksi japanilaisia asiantuntijoita on ollut meillä vierailuilla useampia ryhmiä ja kaksi ryhmää tulee vastavierailulle Ylöjärvelle joulukuussa, naiset sanovat.

from WordPress http://ift.tt/2zNPaVx via IFTTT

[friscosisko]

Ruokaa!* Niin hyvässä kuin pahassa. Jos jotain Jenkit osaa, niin syödä ja keksiä mitä eriskummallisimpia ruokayhdistämisiä. Not to mention, ranskalaisten dippaaminen milkshakeen, kanelin lisääminen about kaikkeen ja mustikkabagelit.

Lisäks lähes joka toisessa korttelissa täällä mun alueella Missionissa on Chinese Food and Donuts -nimisiä paikkoja, ja vähintään pari Taquería eli taco/burrittomättölää per block. 

Toisaalta San Francisco, California ja ilmeisesti koko West Coast on aikamoista kulinaristin mekkaa. Rapakon eli tällä kertaa Tyynen valtameren toiselta puolen saapuvat aasialaiset vaikutteet tuntuvat voimakkaasti erityisesti kiinalaisten ja japanilaisten valtaamilla alueilla. Lisäksi monipuolisuus on hieman eri luokkaa, kuin mihin on tottunut: löytyy korealaista bibimpapia, burmalaista teelehtisalaattia ja etiopialaista käsiruokaa, jossa ruoka napataan tef-heinäjauhosta tehtyyn injeraan. Nom!

Itse paikallinen jenkkiruoka on tietenkin aikamoista fusionia jo lähtökohtaisesti, mutta erityisesti Kaliforniassa Organic Produce ja vegaaniset ja gluteenittomat trendivaihtoehdot piristävät ruokakauppatarjontaa. Kokoanpa alle osittain mielialasta riippuvaisen top-listan.

Top 3:

Skonssit! mustikoilla, karpaloilla, millä vaan. tuoreena lähileipomosta.

Avokadot. Jos luulit, että Suomessa fanitetaan näitä, olet väärässä.

Kurpitsan palvonta. Niin rändöm, että se on söpöä - en malta odottaa nyt jo kaupoissa näkyvää Halloweenia ja tietenkin Thanksgivingin Pumpkin pieta!

Bubbling under:

Peanut Butter. Tätä ei periaatteessa voi laskea, sillä mun perheessä tätä on syöty aina, ja johki kutoselle asti luulin, että näin on myös kaikissa muissa suomalaisperheissä. Viime viikolla jenkkityökaveri meinas saada slaagin kun kerroin, että pb ei Suomessa ole varsinaisesti mikään juttu, vaan erityisen amerikkalaista.

Bottom 3:

‘Smores. Jos et sä tiedä, ni nytten sä tiedät, että “smores” = “paahdettu vaahtokarkki. Believe me. Mutta mikä saa Jenkit lisäämään tätä kummajaista “makuna” joka ikiseen Oreoon, jätskiin ja cookieen? Ihme kansaa.

Juomakoot. Gallona vai puolikas? Oon kategorisesti alusta asti ottanut aina pienen juoman, jos on kysytty. “Small please”. Ja käteen tungetaan puolen litran kahvi. Ei ihme, jos sokerilitkuista kertyy tuplana päivän (kilo)kalorit!

Maissin johdannaiset. Maissipellot on kivoja ja grillattu maissi ehkä parasta. Miksi sitten maissisiirappia ja maissi-mitä-vaan mitää tunkea joko ikiseen kastikkeeseen, hilloon, juomaan ja siirappiin? Ois kiva ymmärtää, mistä oma ruoka koostuu, ja tää menee jo vähän yli. Oikeamman rakenteen imitoiminen mömmöillä ei mee läpi.

*Sisäinen foodieni ottaa uuden askeleen ruoka-aiheisella blogipostauksella samalla, kun lasagne paistuu uunissa. 

[insuranceautolawnews]

Sähköautojen myynti sujui tahmeasti viime vuonna Euroopassa. Euroopan autoteollisuusjärjestön ACEA:n tuoreiden tilastojen mukaan ladattavien sähköautojen myynti kasvoi niukasti 4,8 prosenttia viime vuonna. Ladattavia sähköautoja ensirekisteröitiin EU:ssa viime vuonna yli 155 000, kun aiempana vuonna vastaava luku oli runsaat 148 000.

Yhteensä henkilöautojen ensirekisteröinnit lisääntyivät viime vuonna EU:ssa lähes seitsemän prosenttia vajaaseen 15 miljoonaan autoon. Sähköautojen myynnin kasvu oli siis hitaampaa kuin autokaupan kasvu yleensä.

ACEA lukee tilastossaan ladattaviin sähköautoihin täyssähköautojen lisäksi autot, joissa ladattavan sähkön ohella voidaan käyttää myös muuta polttoainetta, kuten bensiiniä.

Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ladattavien sähköautojen ensirekisteröinnit vähenivät edellisestä vuodesta peräti 16,5 prosenttia.

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio http://ift.tt/2iz5h39pohtii, että loppuneljänneksen kovaa pudotusta selittänevät satunnaiset tekijät. Vuonna 2015 neljännellä neljänneksellä myynti lisääntyi rajusti yli 160 prosenttia.

Kallio kertoo esimerkiksi, että vuonna 2015 joulukuussa Tanskassa ostettiin paljon sähköautoja, koska olennainen sähköautojen oston kannustin oli poistumassa.

Viime vuoden vaatimatonta vajaan viiden prosentin kasvua Kallio selittää yksinkertaisesti sillä, että akut ovat vielä kalliita ja siksi myös autot ovat kalliita.

Autonvalmistajat kertovat, että markkinoille tulee sähköautoja, joiden akut mahdollistavat pidemmän yhtämittaisen ajon. Kallio kuitenkin toppuuttelee, että käyttösäteet pitenevät, kun akkupaketit kasvavat, mutta samalla nousee myös hinta.

”Sähköautojen laaja yleistyminen edellyttää, että valtio subventoi niiden hankintaa.”

Kallio arvioi, että ainakin vuoteen 2025 sähköautot perustuvat pääasiassa jo nykyisin käytössä oleviin litiumioniakkuihin, mikä merkitsisi sitä, että akkuläpimurtoa saadaan vielä odottaa.

Vaikka sähköautoissa myynti kehittyi tahmeasti, lisääntyi hybridiautojen ensirekisteröinti yli 27 prosenttia. ACEA:n hybriditilastossa ei ole mukana ladattavia hybridejä, vaan ne luetaan ladattaviin sähköautoihin. Viime vuonna EU:ssa meni kaupaksi vajaat 279 000 hybridiautoa. Tyypillisissä hybridiautoissa käyttövoimana on vaikkapa bensiini. Autoihin antavat lisäpuhtia myös sähkömoottorit, joiden käyttämiseksi ladataan esimerkiksi jarrutusenergiaa akkuihin.

Vaihtoehtoiseen käyttövoimaan perustuvista autoista kehnoimmin kehittyi ACEA:n tilastojen mukaan kaasu- ja etanoliautojen myynti. Niiden ensirekisteröinnit vähenivät viime vuonna EU:ssa lähes viidenneksen alle 176 000 autoon.

”Kaasu- ja etanoliautojen myynti kärsii rajoittuneesta mallitarjonnasta”, Kallio sanoo. EU:ssa yleensä autojen käyttämä etanoli valmistetaan ruoka-aineista. Siksi moni ei pidä etanolilla ajamista eettisesti hyvänä vaihtoehtona. Suomessa tilanne on aivan toinen, koska täällä etanolia valmistetaan jäteaineista.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden saralla merkittävä uutinen kuultiin maanantaina, kun yhdysvaltalainen General Motors GM ja japanilainen Honda kertoivathttp://ift.tt/2jYHeKu, että ne perustavat yhdessä polttokennolaitteita vetyautoille valmistavan tehtaan Yhdysvaltoihin Detroitin seudulle. Investoinnin suuruus on vajaat 80 miljoonaa euroa, ja massatuotanto alkaa suunnitelmien mukaan vuoden 2020 paikkeilla.

GM ja Honda ovat kehittäneet yhdessä vetyautoteknologiaa jo vuosia. Vedyllä tuotetaan auton polttokennossa sähköä, eli vetyauto on myös sähköauto. Polttokennolla varustetun vetyauton päästöt tulvat vetenä.

Honda on jo tuonut vetyauton markkinoille. Viime joulukuussa se toi Clarity-mallinsa tarjolle myös Yhdysvalloissa. Clarity-mallilla ajokantama yhteen menoon on vajaat 600 kilometriä.

”Vetyauto on ihan hyvä tulevaisuuden vaihtoehto”, Kallio pohtii.

Hän uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua Euroopassa myydään sähköautojen rinnalla myös vetyautoja. ”Akkusähköauto näyttää nyt olevan niskan päällä vetysähköautoon nähden, mikä johtuu paljolti siitä, että akkusähköautoille on poliittista tukea.”

[smucciosmucci]

Kombu dashi

Hei vaan!

Kiireiden vuoksi blogin puolella on ollut astetta pidempi hiljaisuus, joka on päättymässä hissukseen. Koska moni on varmasti huomannut, että olen vienyt blogia japanilaisen ruoan suuntaan, on tarkoitus jatkaa toistaiseksi samalla linjalla.

Dashi-liemellä on tärkeä osa japanilaista keittiötä. Monikäyttöistä dashia voi valmistaa niin kalasta kuin merilevästä. Kombu dashi (suomalaisittain…

[smucciosmucci]

Namerou

Hei vaan kaikille ja oikein mukavaa kevättä!

Jäädessäni yksin kotiin viikonlopun yli avopuolison reissatessa toisaalle, ajattelin herkutella itsekseni. Valinta ei ollut vaikea, ja viikonlopun ruokalista sai hetkessä raamit aivojeni sopukoissa. Mieleni alkoi tehdä namerouta – tai no olen halunnut syödä namerouta jo hyvän tovin, jos totta puhutaan.

Namerou [nameroo] on japanilainen “kalatartar”…

[smucciosmucci]

Shoyu Ramen

Jatkakaamme ramen-maailman parissa! Tällä kertaa vuorossa on ramen shoyu. Kun edellisellä kerralla kypsensin possun kassleria uunissa useamman tunnin, valmistui tällä kertaa possunkylki puolestaan liedellä kattilassa muhien parissa tunnissa. Aivan kuten viimeksikin, liemestä valmistetaan itse keittopohja ja annos kootaan lopuksi kulhoon. Ainesosat: 350 grammaa possunkylkeä (tai vaikka kassleria)…

[smucciosmucci]

Kimchi-Tofukeitto eli Sundubu Jjigae

Kimchi-Tofukeitto eli Sundubu Jjigae

On taas aika jatkaa makumatkaa aasialaisten ruokien parissa. Japanilainen shabu shabu saa vielä odottaa vuoroaan, sillä seuraavaksi on aika suunnatta nokka kohti Koreaa. Korealainen ruoka tuo minulle mieleen kaksi (tai no oikeastaan kolme) asiaa – kimchin sekä pienissä savipadoissa haudutetut padat tai keitot ( jätetään se kolmas asia nyt mainitsematta) eli jjigaet. Kimchi muistuttaa meidän…

[smucciosmucci]

Sukiyaki

Sukiyaki, tuo kiinalaisen hot potin pikkuserkku on mitä mainioin ruoka näin kylmillä talvikeleillä. Kun ulkona tuprutti lunta vaakatasossa, oli sangen lohdullista tietää saavansa tuhdin, lämmittävän aterian! Sukiyaki on ja ei ole hot pot -ruoka. Perinteinen japanilainen,kiinalaisen hot potin vastine on shabu shabu, joka on saanut nimensä huiskivasta ja huljuttelevasta liikkeestä, kun kuumaan…

[helinaeh]

Elämää japanilaisella yliopistolla

[Kuvien päivitys huomenna, tänään teknisiä ongelmia!]

Heipsan taas. On torstai-ilta, ja tajusin äsken, että nyt on olen kulkenut täällä yliopistolla luennoilla ja tapaamisissa aika lailla kolme viikkoa. Ajankulun huomaa myös lähestyvien deadine'ien määrästä - aika nopeasti täälläkin on päässyt kouluarkeen kiinni.

Syksyn kurssit

Nyt syyslukukaudella minulla on yhteensä kuusi kurssia.

Japani 5 ja 6 (kaksi kurssia, jotka kuitenkin suoritetaan käsi kädessä)

Japanin lisäkurssi (minun lisäksi vain yksi toinen opiskelija, eli saadaan käytännössä yksityisopetusta kerran viikossa)

人間情報環境特論 (Human-Centred Information Processing Environments)

マルチメディア効果論 (Multimedia Effects)

ソーシャルインタラクションデザイン (Social Interaction Design)

Japanissa minulla on ensimmäinen kanji (kiinalainen sanamerkki) -koe jo perjantaina, ja sunnuntaina on ensimmäisen kunnon esseen palautus. Lisäksi muille kursseille on jo pitänyt tehdä käyttäjä- ja sidosryhmähaastatteluja. Japanin kursseille on myös joka kerta lukuläksynä uusi satu tai novelli, ja niiden lukeminen pari kertaa viikossa on ollut musta tosi hyödyllistä kielen oppimisen kannalta. Tarinoita on kielellisesti eri tasoisia, ja mulla on tavoitteena edetä tasoissa napakasti eteenpäin, ja ottaa kaikki irti tästä oppimisprosessista. :)

Lisäksi olen mukana yhdessä poikkitieteellisessä design-projektissa (projekti X), jossa teemme puolen vuoden (tai mahdollisesti koko vuoden) tutkimus- ja tuotesuunnitteluprojektin asiakasyritykselle. Aiemmin olin saanut tiedon, että tästä projektista ei tule opintopisteitä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että se voisikin olla mahdollista. Katsotaan mitä tapahtuu..!

Projekti X:n workshop

Viime sunnuntaina alkoi kyseisen design-projektin kick off -workshop, ja se kesti yhteensä kolme päivää, tiistaihin asti. Sunnuntaina aamupäivällä oli muutama esittely- ja pohjustusluento, ja sen jälkeen suuntasimmekin tekemään ensimmäistä kenttätyöosiota tiimeissä. Maanantaina esittelimme havaintomme muille tiimeille, ja tiistaille suunnittelimme havaintojemme pohjalta ratkaisuja havaittuihin ongelmiin käyttäjätapausten (user story) muodossa.

Kolmipäiväinen workshop oli oikein mielenkiintoinen, ja ihan mun ominta alaa, eli käytettävyyttä ja ihmisiä yhdistettynä teknologiaan ja suunnitteluun. Kyseessä on asiakasprojekti, joten en voi sen vuoksi tarkemmin mennä yksityiskohtiin. Odotan kuitenkin innolla sitä, miten projekti jatkuu ja millaisia ongelmia ratkottavaksi tulee seuraavaksi.

Ruokailu

Meillä on koululla yksi pääruokala, ja sen lisäksi pari pienempää ja erikoistuneempaa paikkaa. Pääruokalassa on suurin valikoima, ja paljon erilaisia lisukeannoksia. Pienemmistä ruokaloista toisesta saa riisiannoksia, jotka on valmistettu munakkaan sisään, ja toisesta taas saa erilaisia paistettuja ja leivitettyjä leikkeitä riisin kanssa.

Ruoka on täällä hyvää, ja varsinkin pääruokalassa käydessä annoksesta saa ihan terveellisenkin lisukevihanneksilla. Kuulin myös, etä japanilaiset ovat kovinkin kalorikammoisia, ja kuulemma ne epäterveellisen oloisetkaan ruoat eivät olisi kovinkaan epätervellisiä - tiedä häntä.

Vaikka olen ollut Japanissa vasta reilun kuukauden, niin jo nyt alan huomaamaan paikallisen ruoan vähän tympivän. Vaikka ruoka onkin hyvää, niin kaipaan jotain kotoisia raaka-aineita ja ruokalajeja, kuten perunaa riisin tilalla; tummaa pastaa; salaattia, kurkkua ja tomaattia; omaa teehyllyäni. Vaikka siis ruoka on täälläkin monipuolista ja syön laajasti erilaisia asioita, ne erilaiset asiat eivät ole niitä, joita olen tottunut syömään päivästä toiseen. :D Mutta eiköhän tämä ruokamieliala lähde taas nousuun. :)

Muita huomioita

Vaikka tähän kouluun vaihto-opiskelijoilta ei vaadita kielitaitoa, käytännössä mitään kursseja ei järjestetä englanniksi. Tämän seurauksena moni opiskelija pudottaa suuren osan kursseistaan. Itse yritän tsempata, mullahan yksi suurista tavoitteista tälle vuodelle on oppia käyttämään japania puheessa ja kirjoituksessa, ja aika lailla muutenkin.

Huomenna luvassa on tosissaan ensimmäinen koe, vaikkakin vähän pienemmän puoleinen. Palaankin vielä japanin sanaston ja kanjien pariin ennen nukkumaanmenoa. Hyvää yötä kaikille, おやすみ！