#etelä-suomen sanomat

[ruttotohtori]

---

Perusterveydenhuollon maksuja korotetaan pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärillä käynti maksaa ensi vuonna 28,20 euroa, kun käynnin hinta on nyt enimmillään 23 euroa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue korottaa terveyskeskuslääkärikäynnin maksua vain 25 euroon ja säilyttää terveyskeskuslääkärin etävastaanottokäynnin maksun 23 eurossa. Helsingin kaupunki aikoo pitää terveyskeskuskäynnit edelleen maksuttomina, vaikka ottaa muuten käyttöön uudet enimmäismaksut. Käynti sairaalan poliklinikalla maksaa ensi vuonna 66,70 euroa nykyisen 46 euron sijaan.

---

Käytännössä valtiovarainministeriön tiukassa ohjauksessa olevilla alueilla ei ole juuri vaihtoehtoja. Jos ne eivät peri palveluista enimmäismaksuja, ne joutuvat etsimään saman verran säästöä muualta. Ensi vuonna valtio leikkaa korotusten vastineeksi hyvinvointialueiden rahoitusta 150 miljoonalla eurolla. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi maksujen korottamisesta hallitusohjelmassa ja viime kevään kehysriihessä. Asetuksen mukaiset enimmäismaksut perusterveydenhuollossa ovat nousseet vuodesta 2014 vuoteen 2025 lähes 92 prosenttia. Vuonna 2014 terveyskeskuksen käyntimaksu oli 14,70 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu oli kymmenen vuotta sitten 29,30 euroa eli nousua ensi vuoden hintaan verrattuna kertyy lähes 127 prosenttia.

---

Maksukatto pysyy ensi vuonna 762 eurossa. Maksukatto on enimmäismäärä sille, kuinka paljon yhdeltä ihmiseltä voidaan periä julkisen terveydenhuollon maksuja vuoden aikana. Aivan kaikkia maksuja ei kuitenkaan lasketa mukaan maksukattoon. Esimerkiksi ylläpitomaksuja sairaalan hoitopäivästä voidaan periä maksukaton täyttymisen jälkeenkin.

---

Erityisasiantuntija Marjo Kekki ministeriöstä muistuttaa, että asiakasmaksulaissa on säädetty lukuisista maksuttomista palveluista erityisesti perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi hoitajakäynneistä tai mielenterveyskäynneistä ei voi periä maksua. Terveyskeskusmaksun saa periä vain kolme kertaa vuodessa samasta keskuksesta. Alle 18-vuotiailta julkisen terveydenhuollon maksuja ei peritä.

---

Maksujen korotukset koskevat hieman yleisemmin pienituloisten kuin suurituloisten kotitalouksien jäseniä. Eniten vaikutukset kohdistuvat toiseksi alimpaan tulokymmenykseen. – Palvelutarve on keskimääräistä suurempi esimerkiksi työttömillä ja eläkeläisillä, ja hyvätuloiset henkilöt käyttävät muita useammin yksityisiä palveluja. Näistä syistä erityisesti julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksut kohdistuvat yleisemmin pienituloisille kuin suurituloisille kotitalouksille, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

---

[beardedmrbean]

Helsingin Sanomat reports that bullying has increased in Helsinki schools.

That's according to the School Health Promotion study, a biannual survey of the state of the nation's schoolchildren performed by the National Institute for Health and Welfare (Finnish acronym THL).

The survey found that an average of 9.6 percent of pupils in Helsinki schools experienced bullying once a week. That represents an increase of two percentage points on the last survey, which was carried out two years ago.

HS looks deeper into the results to see what the situation is like in individual schools in the capital.

The paper has a handy tool allowing parents to check individual schools. The data shows that some 29.6 percent of children at Tahvonlahden Primary school in Laajasalo reported being bullied once a week, the highest school-specific number in the study.

The school's rector told HS that things have improved dramatically since the survey was done, with some 68 percent of pupils saying in the autumn that they were not bullied at all. That is up from around 30 percent in the survey.

There was wide variation in the results, with Swedish-language schools in Helsinki reporting much lower prevalence of bullying.

The survey is based on questionnaires sent to 4th, 5th, 8th and 9th graders.

MPs' shareholdings

Kauppalehti takes a look at legislators' declarations of financial interests, which have been required since 2015.

The paper found some fairly lax rules on MPs' investments. Firstly, any shareholding worth less than 50,000 euros does not need to be declared.

KL looked at the shareholding registry for Fortum, the majority-state-owned energy firm. They found plenty of MPs complying with the rules, but still holding thousands of euros worth of Fortum shares without declaring that in the parliamentary register of interests.

In mid-October National Coalition MP Pauli Kiuru had some 44,800 euros worth of Fortum shares. Other Fortum shareholders included Timo Harakka (14,800 euros, SDP), Atte Kaleva (8,600 euros, NCP), Markku Eestilä (8,500 euros, NCP), and Antti Lindtman (6,300 euros, SDP).

Of those, only Eestilä had declared his holding in the register of interests.

Companies where MPs exercise significant control are another issue. They only need to declare those shareholdings if they own more than 30 percent of the voting shares.

A parliamentary working group has suggested that the threshold be reduced to 20 percent of the voting shares.

Vaccine fury

Ilta-Sanomat follows up on an Etelä-Suomen Sanomat story about angry Lahti residents causing ructions as they demand Covid booster shots.

The autumn Covid wave is in full swing in Finland, with plenty of people falling ill. That has prompted a belated rush for booster doses of vaccine, but capacity to deliver them is being tested in the Päijät-Häme region.

People have been abusive towards bookers on the phone lines, and even turned up at vaccination centres and tried to demand inoculation without an appointment.

The current vaccination programme is limited to those in risk groups, who are mostly over 65 years of age. Their behaviour has surprised health professionals.

"We're always hearing about young people this and young people that," said vaccination coordinator Henry Raita. "But there has been more disruptive behaviour from the over-65s than from the youth, which is a little strange. We are talking about grown up people who have plenty of life experience, and then they don't know how to behave."

[fitzrove]

Ironically I don't have a subscription so can't read this but. Based etelä-suomen sanomat

"Who can actually afford this? A ticket to the theatre price comparison's most expensive musical costs more than 90 euros"

[gosamiand-blog]

Tshernobylin mutanttisusille kehittynyt korkeampi vastustuskyky syövälle, kertoo tutkimus | Uutissuomalainen | Etelä-Suomen Sanomat

[natonaika]

Markus Pirttijoki: Was there no hurry when Niinistö omitted NATO?

During his presidency that began in 2013, Finnish President Sauli Niinistö has mentioned NATO three times before in his New Year's speeches — in 2013, 2015, and 2016, Markus Pirttijoki, Editor-in-Chief of regional daily Etelä-Suomen Sanomat, recalls. In his first speech, he stated that Finland would continue to develop its NATO partnership. Two years later, he said that Finland had taken the partnership to a "next level." In 2016, Niinistö reminded that Finland and Sweden were NATO's "enhanced partners." This year, Niinistö reiterated that Finland could, if it so wished, apply for NATO membership. He said it was now more important than ever to know "when to hurry and when to have patience." Should we have been in a hurry during the six years that the President failed to mention NATO, Pirttijoki asks. Today, Finland is a partner to both the US and NATO. Such a partnership — in addition to EU membership — is, or at least should be, a better security guarantee for Finland than nothing, he concludes.

[neulovaninja]

Minun tarinani

Lauantain 18.3.2017 Etlarissa oli pienoinen juttu meikäläisestä.

XOXO

[johannesekholm]

KARMAKOOMA, Otava 2022

“Kerronta on kielellisesti oivaltavaa, kierteistään huolimatta täsmällistä ja tiivistä. - - - Lopputulos on hiottu, valoa ja varjoa vuoroin ympärilleen viiltävä kokonaisuus, joka vie lukijansa syvälle nuoruuden olemukseen.” – Helsingin Sanomat

“Nuorten lukemisen vähäisyyttä jaksetaan voivotella, vaikka asia voisi kenties ratketa tarjoamalla heille Karmakooman kaltaisia kirjoja. Johannes Ekholmin (s. 1984) kolmas romaani ei ole tylsää perusproosaa, vaan kauniin rujo sukellus teinien sielunmaisemaan.” – Demokraatti

“Karmakooma on hengästyttävä, raju ja häiritsevä. Se yhdistelee groteskia ja subliimia kaunista kuvatakseen tekeytymässä olevia elämiä, joista toiset päättyvät nopeammin kuin toiset.” – Etelä-Suomen Sanomat

“Johannes Ekholmin romaani on täsmätuote nykyisille nelikymppisille, jotka rypevät "vuosituhansia kerääntyneessä karmamudassa.” – Turun Sanomat

“Johannes Ekholmin kolmas romaani Karmakooma ei välttämättä ole joka kodin kirjahyllyn kamaa.” – Savon Sanomat

“Kontrapunktisten kielen ja visuaalisten elementtien asettelemisessa on romaanin vahvuus. Ekholmin Y-sukupolveen kiinnittyvien henkilöhahmojen tragedia syntyy halusta löytää jotakin todellista maailmasta, jossa kiinnekohdat ovat kadonneet.” – Keskisuomalainen

“Ainaisen nuoriin liittyvän huolipuheen sijaan Karmakooma tuo keskusteluun myös pelkojen kääntöpuolen, aikuisten nuorille jättämän maailman järjettömyyden. Kasvukertomuksessa nettirakkauksien ja pussikaljoittelun näennäiseen keveyteen on piilotettu isoja ajatuksia, filosofiaa ja ideologiaa.” – Kiiltomato.net

“Ekholmin tyyli kuvata yksityiskohtia on mieleeni. Kirjan maailma tuntuu sen ansiosta elävältä, mutta tapahtumat etenee kuitenkin koko ajan joten jaksaa keskittyy. kyl mä tubettajan asteikolla sanoisin että 4/5.” – porine.koer -meemitili Instagrammissa.

KARMAKOMA, Förlaget 2022

“Genom sitt utforskande av bredare narrativ och ungdomlig öppenhet har Ekholm hittat fram till en mycket tilltalande lätthet, värme, och mjuk blick på mänskliga behov och drivkrafter, levererat med sårbarhet.” – Svenska YLE

“I Karmakoma visar Johannes Ekholm en omedelbar ömhet för personerna han skriver fram. Dessutom är romanen en utsökt litterär komposition som lyckas skapa en thriller med oväntade vändningar genom en tät, novellaktig teknik där alla detaljer får betydelse.” – Hufvudstadsbladet

[tk1-us]

Jukka Tarkka - Etelä-Suomen Sanomat 20.1.2022 ONKO... | Facebook

[vesku56]

----------------------------------------------------------------

Nainen kestää heikosti peräänajoa.(Otsikko Aamulehdessä 29.1.)

Jollei haudasta oteta yhteyttä, hautaa hoidetaan 25 vuotta veloituksetta (Turkulainen 28.8.)

Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä. (Vantaan Sanomat 22.9.)

Mies löi liikuntarajoitteista miestä pankkiautomaatilla. (Otsikko Koti-Kajaanissa 15.1.)

Rattijuoppo kaahasi sataa poliisia karkuun. (Otsikko Warkauden Lehdessä 31.3.)

Olutrekka ojaan Iissä. Alkoholilla ei ollut osuutta turmassa. (Helsingin Sanomat 4.5.)

Linja-autossa oli yli 50 ihmistä. Mukana oli myös kolme opettajaa. (Helsingin Sanomat 14.4.)

Eliel Saarisen tien tunneli on kaikkiaan yli puoli kilometriä pitkä. Umpitunnelissa kuljetaan 350 metrin matka. (Helsingin Sanomat 12.10.)

Oravan löytyminen ei vielä tarkoita sitä, että niitä pesisi lähistöllä. Se tarkoittaa vain, että kuollut yksilö on liikuskellut alueella. (Savon Sanomat 2.7.)

Hakijaryntäys Espoon hautausmaille. (Otsikko Espoon seurakuntasanomat Essessä 11.3.)

Ne, jotka ovat päivittäin jutelleet vainajan kanssa, selviävät tablettilääkityksellä. (Savon Sanomat 7.1.)

Malmin hautausmaan liikenne yksisuuntainen. (Ilmoitus Helsingin Sanomissa 24.12.)

Vuodepotilaan syöminen voi olla hankalaa. (Otsikko Sydän-Satakunnassa 8.12)

Etelä-Karjalan ensimmäinen krematorio tuotantokäyttöön. (Otsikko Etelä-Saimaassa 15.5.)

Mika Lahti kaatoi keilat naisia paremmin. (Otsikko Helsingin Sanomissa 10.1.)

Työkaverinsa rintoja kähminyt sai jättikorvauksen. (Otsikko Ilta-Sanomien lööpissä 5.2.)

Kauppiaan sydän on lihatiskillä. (Otsikko Kauppalehdessä 23.2.)

Huonokuuloisten maailmankongressissa huippupuhujia. (Kuulonhuoltoliiton tiedotteen otsikko 13.5.)

Eurot näytettiin etukäteen vain sokeille. (Otsikko Aamulehdessä 31.12.)

Eläkeläiset tekevät puista lentokonetta mielisairaalan vintillä (Otsikko Helsingin Sanomissa 18.6.)

Oppilaiden tasapuolinen kohtelu epäkohta peruskoulussa ja lukiossa. (Otsikko Itäväylässä 24.6)

Äkillinen tulva vaikeutti autojen kulkua Vammalan Kävelykadulla. (Tyrvään Sanomat 5.8.)

Kokenut metsästäjä ei huomannut vaimoaan ampuessaan tiheässä taimikossa riekkoa. (Ilta-Sanomat 24.9.)

Lahdessa kuollut ampui poliiseja. (Otsikko Pohjalaisessa 4.8.)

Liian pienissä liiveissä rinnat pursuavat kupin reunan yli ja liukuvat ylöspäin selässä. (Iltalehti Online 18.9.)

Myydään 2 langatonta lankapuhelinta. (Ilmoitus Helsingin Sanomissa )

Hän on joutunut mielisairaalaan, koska tappoi 12-vuotiaan äitinsä ja tämän rakastajan. (Kansan Uutiset 27.3.)

Ikaalisten Ampujat panostaa nuoriin. (Otsikko Pohjois-Satakunnassa 16.6.)

Sairaankuljettajan arkeen kuuluu väkivallalla uhkaaminen eri muodoissaan. (Pohjolan Sanomat 19.11.)

Kymmenen hevosen emäntä myös ravaa itse, ja onpa voittanut Suomen mestaruudenkin. (Itä-Häme 8.3.)

Alkosta halutaan piristystä Pöytyän liike-elämään. (Otsikko Auranmaan Viikkolehdessä 3.9.)

Miehet ovat tavallisen näköisiä nuoria miehiä. Havainnoista voi ilmoittaa lähimmälle poliisille. (Helsingin Sanomat vankikarkureista )

[ruttotohtori]

---

Ei 1960-luvun loppu ollut ensimmäinen kerta, kun Vesijärven tilasta puhuttiin. – Siitä oli otettu näytteitä jo vuotta 1907. 1930-luvulla Vesijärven rannalla laiduntanutta karjaa kuoli Hollolassa. Teoria sinilevien myrkyllisyydestä testattiin nykyisin epäeettiseltä tuntuvalla tavalla eli juottamalla vettä terveille naudoille. Ne kuolivat. – Kaupungineläinlääkäri Hirvelä teki kokeen. Se oli maailman ensimmäinen kerta, kun levien myrkyllisyys lämminverisille eläimille todistettiin.

---

– Kajander otti näytteet pintavedestä, vuonna 1969 mentiin syvemmälle ja todettiin, että happi oli aivan loppu. Järvi oli saastunut pinnan alta, ja se oli ratkaiseva tieto.

---

Ensimmäiseksi olisi saatava kuormitusta vähennettyä. Kuormitukseen kuuluu muutakin kuin valuma-alueiden vesiä, sillä kaupungin jätevesiä laskettiin sellaisenaan järveen. Haju oli kuvottava, ja levälauttojen keskellä kellui ulosteita. – Kaupungin vedenpuhdistamo oli vuodelta 1931, ja se oli mitoitettu 10 000 asukkaalle. Täällä asui 60 000 ihmistä, ja puhdistamo käytti vanhaa tekniikkaa. Vettä jouduttiin laskemaan sellaisenaan järveen.

---

Vaikka kaikki näkivät järven tilan, harva ajatteli että esimerkiksi kaupungin toiminnassa olisi jotain vikaa.

---

1980-luvusta on sanottu, että järven rannalla asuttiin selkä järvelle päin. Kedon mukaan järvi oli kaupungille lähinnä mainehaitta. Lahti havahtui ja perusti ympäristölautakunnan 1985. Laadittiin ympäristösuunnitelma, jossa järvellä oli keskeinen asema.

---

Uransa aikana Keto ehti saada vihamiehiä ja tappouhkauksia. Hän muistelee vuoden 1986 oikeudenkäyntiä, jossa Kymijärven voimalaitosta syytettiin järven saastuttamisesta. – Voimala teki kattilan puhdistuspeittauksen kesäisin. Se peitattiin fosforihapolla ja laski vedet kaupungin viemäriin. Jätevesilaki oli tullut äskettäin voimaan ja huuhteluvesistä olisi joutunut maksamaan. Niinpä vedet laskettiin suoraan Vesijärveen.

---

– Joutjoki alkoi vaahtoamaan, Niemenkadun liikennekin piti pysäyttää. Kaikki kalat kuolivat. Vesijärvessä levät suorastaan räjähtivät. Vihreä liitto teki siitä rikosilmoituksen, ja vesihallitus yhtyi siihen. – Oikeudessa minun olisi pitänyt kaupungin palkkalistoilla olevana sanoa, että ei se vaikuttanut Vesijärveen, näin moni muu kävi sanomassa. Minä sanoin on sillä ollut vaikutusta. Voimala esitti puolustuksessaan, että järveen meni kerralla saman verran fosfaattia kuin järven päivittäinen fosfaattikuormitus on. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti, että Vesijärvi on vanhojen syntien, ympäristörikosten, poliittisen kähminnän ja pohjavesijanon uhri. Voimalan päällikkö ja käyttöinsinööri tuomittiin sakkorangaistuksiin kaksi vuotta kestäneen oikeusjutun päätteeksi.

---

Helsingin yliopiston professori Jukka Horppilasta tuli Vesijärven pelastaja 1980-luvun lopulla tehdessään graduaan särkikantojen vaikutuksesta järven kuntoon. Samaa teemaa käsitteli myös Horppilan väitöskirja vuonna 1994.

---

– Silloin oli hurjia sinileväkukintoja. Kesällä 1988 koko Enonselkä oli aivan vihreä. Edelleen näytän luennoillani niitä kuvia. Vanhoissa kuvissa näkyy, miten järven poikki mennyt vene jätti jälkeensä uran, niin täynnä levää järvi oli. – Vesijärvi oli syrjään jäänyt paikka. Tuntui aika toivottomalta, että tämä pitäisi puhdistaa. Muistan myös miten yllätyin, kun järvi alkoi kirkastua todella selvästi 1990-luvun alkupuolella.

---

Vuonna 1989 aloitettiinkin biomanipulointi eli tehokalastus, jonka aikana kolmessa vuodessa nostettiin järvestä toista miljoonaa kiloa särkikalaa. Kuluneena kesänä hoitokalastuksissa rikottiin jo viiden miljoonan kilon raja. – Projektiin saatiin kaupungin rahoitus. Se tuli varmaan synnintunnon takia. Vuoden 1987 budjettiin tuli 800 000 markkaa. Vesiensuojelutyössä se oli uskomaton summa, Juha Keto heittää. Biologi Timo Kairesalo Lammin biologiselta asemalta veti biomanipulaatiota – hän oli niitä harvoja, jotka siihen uskoivat. Ja särkeä oli järvessä enemmän kuin kukaan uskoi. Toimenpide oli kansainvälisesti edellä aikaansa.

---

– Kun kalat nostettiin ylös, ne olivat kaikki kuolleet ja menivät maanparannusaineeksi. Kala oli laadullisesti huonoa, niin hajultaan, maultaan kuin lisäainepitoisuuksiltaan. Kun käyttökelvoton kala oli pois, alettiin miettiä mitä särkikaloilla tehdään. Hoitokalastusta alettiin tehdä talkoilla rysillä, nuotilla ja katiskoilla. Kalojen pitoisuuksia mitattiin, ja jossain vaiheessa roskakala-nimitys voitiin jo unohtaa. Keto muistaa hyvällä kalastuskuntien suurta intoa hoitokalastukseen.

---

Järven tila koheni 1990-luvulla, ja rannoilla elettiin maineen palautuksen aikaa. Vuosikymmenen lopulla alettiin taas puhua aikaisemmin lähinnä löyhkäävänä jätealtaana toimineen Pikku-Vesijärven puhdistuksesta, ja sellainen toteutettiinkin 1990-luvun lopulla. Pikku-Vesku tyhjennettiin ja ruopattiin pohjaa myöten. Ensimmäisen kerran asia oli nostettu esiin jo 1960-luvulla, silloin sitä ei katsottu aiheelliseksi.

---

Vuosien aikana järveä on hoidettu monella tavalla. On tehty kosteikkoja, niitetty kaislaa, tehty hoitokalastusta, hapetettu järveä ja istutettu petokaloja. Työn aikana on nähty, että järvi vaatii jatkuvaa hoitoa. Siitä ovat muistuttaneet leväkukinnot järven rannalla, ja 2000-luvun alussa kunto alkoi huonontua. Vuonna 2006 leväkukinnat valtasivat myös Vesijärven sataman, kun Sibeliustalon ranta oli levämönjän peitossa. Vuonna 2007 perustettiin Vesijärvisäätiö edistämään Vesijärven ja Lahden seudun muiden järvien hoitoa. Perustajina olivat Asikkala, Hollola, Lahti, Lahden Teollisuusseura, Kemppi ja Esan Kirjapaino. Lokakuussa 2024 Vesijärven hoito nostettiin Euroopan ympäristökeskuksen Vesien tila Euroopassa -raportissa lippulaivaesimerkiksi menestyksekkäästä järvikunnostuksesta Euroopassa.

---

[beardedmrbean]

The National Coalition Party, Finns Party, Swedish People's Party and Christian Democrats are currently negotiating on the content of a programme for a new government.

Iltalehti writes (siirryt toiseen palveluun) that the big question in the talks is how the future government plans to curb spending in the social and health services sector in Finland. According to Iltalehti's sources, the NCP is continuing to seek significant savings in social and health expenditures.

The paper looked at some of the proposals by the Ministry of Finance which are being used as a basis for negotiations.

For example, the costs of the health and social services sector will take up almost a third of the state budget this year, and so is under pressure to achieve savings.

According to the Ministry of Finance, it is practically impossible to reduce the funding of wellbeing services counties without a corresponding reduction in their tasks and obligations.

The ministry has proposed the repeal of the patient-to-staff ratio requirement in residential care facilities mandated by the government headed by Sanna Marin (SDP). That plan calls for a ratio of 0.7 personnel per patient starting in December 2023. Fewer staff in these facilities could save 240 million euros as of 2024, according to the Finance Ministry.

It also suggests that fees for social and health services could be increased "moderately", for example, for specialised medical care.

Fees for specialised care currently covers about 4 percent of operating costs and is more than 300 million euros per year. A 10-percent increase in fees would bring in around another 30 million euros.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) reports that Petteri Orpo (NCP), who is leading the talks, told the press on Tuesday that an agreement on the financial framework of a government programme was reached among the parties "relatively easily".

In contrast, Riikka Purra, chair of the Finns Party, stressed that there is still no consensus on all of the issues. The same was said by Swedish People's Party leader Anna-Maja Henriksson, who, however, emphasised that there is consensus about the broad outlines of fiscal policy.

Southern manoeuvres

Etelä-Suomen Sanomat (siirryt toiseen palveluun)is among the papers reporting that a special forces military exercise dubbed "Southern Griffin 23" begins today, Wednesday, in parts of southern Finland and will run through 21 May.

Spearheaded by the Finnish Army's Utti Jaeger Regiment, the exercises also include units from the United States and Europe.

According to the Finnish Army, the aim of the exercise is is to further develop the joint operating ability and interoperability of the Finnish Defence Forces' special forces and special forces' aviation together with other units and international partners.

In addition to ground forces, the manoeuvres also include helicopters, transport and surveillance aircraft, and commando boats.

The exercises will be taking place on land, sea and air, and the army has said that in particular the flight activity and weapons firing may cause noise disturbance across the training exercise area.

Hockey traffic arrangements

The first puck drops in this year's Ice Hockey World Championships in Tampere on Friday, and Aamulehti reports extensive changes in the city's traffic arrangements for the duration of the games.

Bus routes, as well as driving and parking arrangements for private vehicles will see changes in areas nearby the Nokia Arena as of Friday 12 May and will continue in force through Sunday 28 May.

There will also be traffic and parking restrictions in the areas of Pyynikki and the city's Central Square.

Aamulehti provides readers with a full listing of changes (siirryt toiseen palveluun)(in Finnish) to traffic services during the games.

Finland's state railways VR is also adding 30 extra trains to its schedule during the championships, with special services on the Finnish team's game days to Turku, Vaasa, Jyväskylä and Helsinki after the matches.

VR says that departures will be flexible. If the last matches of the day drag on, departures will be delayed so that fans can still catch the last train home.

Finland heads into Eurovision final

One piece of news was headlined by nearly every newspaper in the country on Wednesday morning—the results of the first semi-final round of the Eurovision Song Contest which saw Finland's Käärijä now heading into Saturday's finals.

Ilta-Sanomat writes (siirryt toiseen palveluun)that it's no exaggeration to say that Käärijä got the biggest applause of all the evening's performers, both in the arena and in the press centre.

In addition to Finland, the entries from Sweden, Croatia, Moldova, Switzerland, Czech Republic, Israel, Portugal, Serbia and Norway made it into the grand final after Tuesday's round.

Käärijä told the press that he is thrilled by the fact that he is competing with a song in the Finnish language.

"There are a lot of people in Finland who didn't believe in a song in Finnish. I want to show that we can win with a Finnish song. That's why I'm here," he said.

The second semi-final of the competition will take place Thursday evening and the Eurovision Song Contest final will be on Saturday evening, 13 May.

[seemabtechno]

Newspapers from Finland: Newspapers from Finland is the directory of Top Newspapers, Magazines, News websites, online TV and radio from Finland. All Newspapers are free to access.

o        Aamulehti

o        Aamulehti

o        Abo Underrattelser

o        Aamuposti

o        Aland

o        Akaan Seutu

o        Alasatakunta

o        Alasatakunta

o        Arbetarbladet

o        Alma Media

o        Borga Bladet

o        Auranmaan Viikkolehti

o        Demokraatti.fi

o        Central Finland Demari

o        Etela Pohjanmaa

o        Elimaen Sanomat

o        Etela Suomen Sanomat

o        Etela Saimaa

o        Etelä-Saimaa

o        Etelä Suomen Sanomat

o        Forssan Lehti

o        Finland

o        Hameen Sanomat

o        Forssan Lehti

o        Hankasalmen Sanomat

o        Hameenkyron Sanomat

o        Helsinki News

o        Helsingin Sanomat (EN)

o        HS

o        Helsinki Times

o        Iijokiseutu

o        Hufvudstadsbladet

o        Iitinseutu

o        Iisalmen Sanomat

o        Ilmajoki Lehti

o        Ilkka

o        Iltalehti

o        Ilta Sanomat

o        Ilta-Sanomat

o        Iltalehti

o        Jamsan Seutu

o        Ita Hame

o        Jarviseudun Sanomat

o        Janakkalan Sanomat

o        Joutsan Seutu

o        Jarviseutu

o        JP Kunnallissanomat

o        Joutseno

o        Kaakonkulma

o        Jurvan Sanomat

o        Kainuun Sanomat

o        Kaarina

o        Kalajoen Seutu

o        Kainuun Sanomat

o        Kaleva

o        Kalajoki Lehti

o        Kalijokilaakso

o        Kaleva

o        Kangasalan Sanomat

o        Kalvian Seudun Sanomat

o        Karjalainen

o        Kansan Uutiset

o        Kauhajoen Kunnallislehti

o        Karjalainen

o        Kauppalehti

o        Kauppalehti

o        Keski Uusimaa

o        Keski Hame

o        Keskipohjanmaa

o        Keskilaakso

o        Keskisuomalainen

o        Keskipohjanmaa - kp24.fi

o        Koillis Savo

o        KMV Lehti

o        Koillussanomat

o        Koillus Lappi

o        Koti Karjala

o        Komiat

o        Kotimaa

o        Kotimaa

o        Kotiseutu Uutiset

o        Kotiseudun Sanomat

o        Kuhmoisten Sanomat

o        Kouvolan Sanomat

o        Kunnallislehti

o        Kuhmolainen

o        Kymen Sanomat

o        Kurikka Lehti

o        Laitilan Sanomat

o        Kyronmaa Lehti

o        Lalli

o        Lalli

o        Lansi Suomi

o        Lansi Suomi

o        Länsi-Savo

o        Lansi Uusimaa

o        Lapuan Sanomat

o        Lapin Kansa

o        Lestinjoki

o        Laukaa Konnevesi

o        Loimaan Lehti

o        Lieksan Lehti

o        Luumaen Lehti

o        Loviisan Sanomat

o        Maaselka

o        LVS Online

o        Maaseudun Tulevaisuus

o        Maaseudun Tulevaisuus

o        Matti ja Liisa

o        Mantsala

o        Merikarvialehti

o        Merikarvialehti

o        Miilu

o        Metro Live

o        Nokian Uutiset

o        Nivala Lehti

o        NYT Finland

o        Nya Aland

o        Oriveden Sanomat

o        Orimattilan Sanomat

o        Ostra Nyland

o        Osterbottens Tidning

o        Padasjoen Sanomat

o        Outukummun Seutu

o        Parikkalan Sanomat

o        Paikallisuutiset

o        Pernionseudun Lehti

o        Perhonjokilaakso

o        Pielisjokiseutu

o        Pielavesi Keitele

o        Pitajalainen

o        Pietaraaran Sanomat

o        Pohjalainen

o        Pogostan Sanomat

o        Pohjois Satakunta

o        Pohjankyro Lehti

o        Pohjolan Tyo

o        Pohjolan Sanomat

o        Punkalaitumen Sanomat

o        Punkalaitumen Sanomat

o        Pyhajarven Sanomat

o        Puolanka Info

o        Pyhajarviseutu

o        Pyhajarviseutu

o        Raahen Seutu

o        Pyhajokiseutu

o        Rantalakeus

o        Rannikkoseutu

o        Ruovesi

o        Rantapohja

o        Sampo

o        Salon Seudun Sanomat

o        Satakunnan Kansa

o        Satakunnan Kansa

o        Siikajokilaakso

o        Savon Sanomat

o        Sisa Savon

o        Sipoon Sanomat

o        Six Degrees

o        Sisa Suomen Lehti

o        Sotkamo Lehti

o        Soisalon Seutu

o        Suomenmaa

o        STT

o        Suomenmaa

o        Suomenmaa

o        Syd Osterbotten

o        Suupohjan Sanomat

o        Talous Sanomat

o        Sydan Hameen Lehti

o        Tejuka

o        Taloussanomat

o        Turun Sanomat

o        Tervareitti

o        Turun Tienoo

o        Turun Sanomat

o        Ulvilan Seutu

o        Tyrvaan Sanomat

o        Urjalan Sanomat

o        Ulvilan Seutu

o        Uusi Aika

o        Uudenkaupungin Sanomat

o        Uusimaa

o        Uusi Aika

o        Uutismarkku

o        Uutis Jousi

o        Uutispaiva Demari

o        Uutismarkku

o        Vantaan Sanomat

o        Vakka Suomen Sanomat

o        Vastra Nyland

o        Vasabladet

o        Viikko Eteenpain

o        Verkkouutiset

o        Viiskunta

o        Viikko Hame

o        Viitasaaren Seutu

o        Viispiikkinen

o        Warkauden Lehti

o        Vikko Pohjois Karjala

o        Ykkossanomat

o        Yhteis Sanomat

o        Yla Karjala

o        Yla Kainuu

o        Ylojarven Uutiset

o        Yla Satakunta

[gosamiand-blog]

Fingerpori 11.11.2023 | Teemat | Etelä-Suomen Sanomat

[arikuosmanen]

Netta Malinen valmistautuu Kuokkalankoskella MM-kisoihin (Lempäälän-Vesilahden Sanomat )

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Virta opettaa melojalle ennen kaikkea nöyryyttä ja kunnioitusta luonnonvoimia kohtaan

Netta Malinen on 25-vuotias tamperelainen meloja. Netan syksy on täynnä arvokisoja eri puolilla maailmaa. Hän edustaa Suomea ratamelonnan MM-kisoissa Tsekissä ja maratonmelonnan MM-kisoissa Etelä-Afrikassa. Lisäksi hän osallistuu Kiinassa maailmancupin osakilpailuun sekä Espanjassa Descenso del Sella -jokimaratonkilpailuun.

Netta on valittu tällä kaudella ensimmäistä kertaa ratamelonnan MM-kisoihin. Hän osallistuu siellä 1000 ja 5000 metrin matkoihin. Maratonmelonnan MM-kisoihin hän osallistunut jo kolme kertaa aiemmin: vuosina 2013 ja 2015-2016.

Netan parhaimpia saavutuksia on 15. sija maratonmelonnan MM-kisoissa 2016 ja sekaparikaksikon 4. sija Sella-jokimaratonilla yhdessä valmentajansa Hannu Kaukolan kanssa. Netan saavutukset kotimaan kilpailuissakin ovat omaa luokkaansa. Viime vuonna hän saavutti kaikkiaan 12 kultamitalia melonnassa. Tällaiseen tulokseen ei ole Suomessa vielä kukaan aiemmin yltänyt. Tänä kesänäkin on hyvä vauhti päällä: tähän mennessä melotuista SM-kisoista on tullut voitto kaikista muista lähdöistä, paitsi 500 metrin yksiköstä, josta tuli hopeaa Pauliina Poletin voittaessa kisan.

Netta harjoittelee ja valmentaa pääosin Kaukajärvellä, joka on hänelle mieluinen paikka. Sen sijaan jokimaratonille valmentautumiseen Kuokkalankoski on erinomainen paikka. Vastavirta tarjoaa harjoitteluun haastetta ja vaihtelua, myötävirtaan meloessa olosuhteet ovat samankaltaiset kuin Espanjan Sella-joessa. Netta kertoo, että joki on tarpeeksi syvä, eikä melottavalla väylällä ole kiviä, mikä tekee harjoittelusta turvallista. Virtausnopeus ja joen mutkittelevuus ovat hyvin samantyyppisiä kuin Sellassa, minkä seurauksena kajakin käyttäytymiseen virrassa oppii reagoimaan Sellan kannalta oikealla tavalla. Virta vaikuttaa kajakin ohjaukseen ja nopeuteen. Lisäksi se tuo omat haasteensa tasapainolle.

Netta kertoo, että harjoittelu Kuokkalankoskessa on jännittävää ja parhaimmillaan myös palkitsevaa: koko ajan on pystyttävä sopeutumaan virran liikkeisiin ja pidettävä kajakki tasapainossa. Virta opettaa melojalle ennen kaikkea nöyryyttä ja kunnioitusta luonnonvoimia kohtaan. Sitä vastaan ei pysty taistelemaan, mutta harjoittelun kautta siihen oppii sopeutumaan ja sitä oppii jopa hyödyntämään: tietää, milloin kannattaa käyttää enemmän voimaa ja millä reitinvalinnalla virtauksista saa eniten apua.

Netta Malinen valmistautuu syksyn tärkeisiin kilpailuihin Lempäälän Kuokkalankoskessa meloen. Harjoituksissa melotaan sekä vasta-että myötävirtaan. Kuva: Mika Nummela

Netan ennätysaika Kuokkalankosken laskeutumisessa kajakkiyksiköllä on toistaiseksi 8:31. Aloituspaikkana toimi Koivukärjentien päässä oleva laituri, ja maalina paikka, jossa Kuokkalankoski yhdistyy Kirkkojärveen. Hetkellinen maksiminopeusennätys Kuokkalankoskessa tältä kesältä on kajakkiyksiköllä 21,6 km/h.

Netan harjoittelu on täysipäiväistä. Hän tahtoo kehittyä yhä paremmaksi ja päästä lähemmäs kansainvälistä kärkeä. Netta tekisi mielellään yhteistyötä myös sponsorien kanssa. Hyviä sponsoreita melojalle voisi olla esimerkiksi veteen tai vesiurheiluun tavalla tai toisella liittyvät firmat, mutta myös vaatemerkkien kanssa olisi kiinnostavaa tehdä yhteistyötä.

Netta on ohjannut ja valmentanut Tampereen Vihurin lapsia ja nuoria vuodesta 2013. Rata- ja maratonmelontaa pääsee treenaamaan Netan ohjauksessa Kaukajärven rannassa kesällä neljästi viikossa. Lasten alkeismelontakoulua Rauhaniemessä on tänä kesänä ohjannut hänen siskonsa Olivia, joka on myös huipputason meloja. Sisaruksista nuorin, Joona on aloittanut melonnan viime kesänä ja kilpailee nyt menestyksekkäästi 10-vuotiaiden poikien sarjassa.

Netan ensimmäiset omat valmennettavat yltävät jo hienoihin suorituksiin. Tamperelainen Mikko Niemenpää on saavuttanut tänä vuonna kultaa, hopeaa ja pronssia SM-kisoissa ja hänet on valittu nuorten pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Tanskaan 18-vuotiaiden sarjassa. Myös Netan valmennettava Otso Eskonen saavutti Nuorisomestaruuskisojen kultamitalin tämän vuoden maratonmelontakisoissa 16-vuotiaiden poikien yksikkökisassa.

Lempääläläiset nuorisomelojat Mirko ja Miska Nummela sekä Aaro Hela seurasivat Netan harjoitusta Hakkarin kartanon rannasta käsin. Kuva: Mika Nummela

Lempääläläiset nuorisomelojat Miska Nummela, 11, Mirko Nummela, 9, ja Aaro Hela, 12, seurasivat Netan harjoitusta Hakkarin kartanon rannasta käsin. Miska ja Mirko ovat harrastaneet melontaa jo useita vuosia ja kumpikin on kärjessä tällä hetkellä suomen cupissa omassa ikäsarjassaan. Aaro ei ole vielä osallistunut kilpailuihin, mutta on opetellut melomista jo parina kesänä. Pojat suuntaavat Kaukajärvelle harjoittelemaan kesäaikaan neljästi viikossa. Lähes joka viikonloppu kisaillaan jossain päin suomea. Suomen Cupissa melotaan ratamelontakilpailuja, joissa matkat vaihtelevat 100 metristä 2500 metriin, sekä maratonmelontakilpailuja, joissa matkat nuorimmilla osallistujilla ovat 4-8 km.

Maratonmelontakilpailut sisältävät yleensä myös kanto-osuuksia, joissa rantaudutaan ja kajakkia kannetaan, jonka jälkeen matkaa jatketaan taas meloen. 10-14- vuotiailla kilpailuohjelmiin kuuluu myös taitoratakilpailut, joilla testataan kajakin käsittelytaitoja muun muassa kajakkiin nousemista, peruuttamista ja rantautumista. Suomen Cupin kilpailut jatkuvat syyskuulle asti, jolloin selviää eri ikäluokkien voittajat. Cup-kilpailujen lisäksi Nummelan pojilla on edessään vielä Nuorisomestaruuskilpailut elokuun puolivälissä.

Netta Malinen edustaa Suomea muun muassa ratamelonnan MM-kisoissa Tsekissä ja maratonmelonnan MM-kisoissa Etelä-Afrikassa. Kuva: Mika Nummela

Lempääläläiset nuorisomelojat Mirko ja Miska Nummela sekä Aaro Hela seurasivat Netan harjoitusta Hakkarin kartanon rannasta käsin. Kuva: Mika Nummela

Teksti: Marjo Puro Kuvat: Mika Nummela

from WordPress http://ift.tt/2B6Lwdc via IFTTT

[fyeahfinnishmusicaltheatre]

Lahden kaupunginteatteri ja Lahden Uusi Kesäteatteri puuhaavat yhteistuotantoa. Tekeillä on dramatisoitu konserttiversio Cats-musikaalista. Valmista on tarkoitus olla tammikuussa 2016.

[sikaheimo]

Today was a strange day. 

First gig of the day was about people suffering from dwarfism. A really light-hearted gig. Lots of laughs were had.

The second one was about the Finnish Resistance Movement, a Neo-Nazi organization that was handing out some flyers in the center of the city. I asked a lot of questions, they answered none. Apparently media tells just lies about them.

...

And just to get even more contrast, the third gig was in Heinola where an outside Opera was held. In darkness with snow falling from the sky. It was beautiful.

Today was a strange day.