#digitalisuus

[myriikka-blog]

Digi 2.3. Markkinointi helpoksi - ohjelmallinen ostaminen

Ohjelmallinen ostaminen on markkinoinnin automaatiota. Tätä järjestelmää käytetään etenkin mainonnan ostamisessa. Tarkoitus tällä on optimoida, kohdentaa ja ostaa reaaliaikaisesti digitaalista näkyvyyttä. Ja koska puhutaan automaatiosta, tarkoittaa se, että prosesseista vähenee manuaalisia työvaiheita. Lopputuloksena on tarkoin kohdennettua mainontaa, kun järjestelmät tarjoavat ostajalle päätöksentekomoottorin. Tämä tarkoittaa, että mainosnäytön arvo arvioidaan mainostajalle varmistaen mainoksen tehon. (AIB Finland)

Miten tämä järjestelmä sitten hyödyntää mainonnan ostajaa? Tässäkin tapauksessa, kuten kaikessa markkinoinnissa, tulee tavoitteiden olla johdettu kokonaistavoitteista. Tässä yhteydessä mainitaan usein prospektoivan ja konvertoivan mainonnan merkitys. Halutaanko siis herättää mahdollisissa asiakkaissa kiinnostus vai viedä asiakasprosessi haluttuun lopputilanteeseen asti? Erilaiset mainosdiilit ovat olennaisia. Vaihtoehtoina on avoin ja suljettu huutokauppa sekä volyymiperusteinen ja kampanjakohtainen kiinteähintainen ohjelmallisen ostamisen taso. (AIB Finland)

Attribuutiomallinnuksella pystytään tarkastelemaan sitä, miten mainonta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ostoprosessin eri vaiheisiin. Ohjelmallisella ostamisella siis on mahdollista saada aikaan laaja vaikutus. Kohderyhmien identifioinnissa piilee ohjelmallisen ostamisen vahvuus. Demografinen identifiointi ei ole enää tarpeen, kun ohjelmoinnilla voidaan identifioida asiakasryhmät entistä tarkemmin pitkin koko ostoprosessia, tunnistaen jopa ostoaikeen. Kustannustehokkaat mainosnäytöt juuri oikeille silmäpareille on tärkeää, koska potentiaalisista asiakkaista kertyy eri järjestelmiin tarkkaakin dataa. Ohjelmallisessa ostamisessa on kyse juuri tästä, eli vanhojen mainosnäyttöjen metsästys ei ole enää tarpeen. (AIB Finland)

Kun yrittää sisäistää, mitä ohjelmallinen ostaminen oikeastaan tarkoittaa liiketoiminnalle, tuntuu, että se omalta osaltaan helpottaa merkittävästi yrityksen mainosprosesseja. Samalla kuitenkin tarvitaan yrityksen sisälläkin jatkuvaa uudenlaista ymmärrystä markkinoinnin automatisoitumisesta. Kuitenkin data, joka on mahdollista saada, kuulostaa järkevältä, kun järjestelmät tunnistavat asiakkaat tarkkaan. Kun asiakasta pystytään seuraamaan koko ostoprosessin ajan, pystytään häneen käyttämään juuri oikeanlaista markkinointia. Aika kehittynyttä! Eikö?

 Lähteet:

IAB Finland. 2017. Ohjelmallinen ostaminen. Luettavissa: https://www.iab.fi/media/pdf-tiedostot/standardit-ja-oppaat/ohjelmallisen-ostamisen-opas-2017.pdf. Luettu: 5.6.2017.

[digintoit]

Digitaalinen liiketoiminta

Kun puhelimesta loppuu akku, maailma pysähtyy. No ainakin siihen asti, että puhelimeen saadaan taas virtaa. Spotify hiljenee, etkä voi selailla Iltalehteä tai Instagramia. Junalippua ostaessa pitääkin nähdä vaivaa ja etsiä lippuautomaatti, jos sellainen vielä sattuu asemalla olemaan. Digitaalisuuden myötä pienet arjen asiat hoituvat nappia painamalla paikasta riippumatta. Sitten on ne isommat asiat. Lentoliikenne, pörssi, laitteet, jotka pitävät ihmisiä hengissä ja pian printataan myös elimiä. Digitalisaatio on mullistanut elämän täysin.

Kuka haluaisi palata takaisin vanhaan, missä asioiden eteen piti nähdä enemmän vaivaa, kun digiajassa asiat hoituvat käden käänteessä? Kuluttajat ovat tottuneet digitalisaation tuomaan asioinnin helppouteen, ja yrityksille digitalisaatio on menestyksen avaintekijä, jonka avulla pystytään vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.

Digitaalisuus on osa lähes kaikkia toimialoja. Yritysten suurimpana tehtävänä onkin selvittää kuinka oma yritys voisi hyödyntää digitalisuutta toiminnassaan. Pankit, vakuutusyhtiöt ja vähittäiskaupat hakevat kasvua digitaalisista kanavista kuten verkkokaupoista ja -pankeista. Teollisuusaloilla digitalisoimalla toimintoja ja prosesseja pystytään lisäämään yrityksen kustannustehokkuutta. Digitaalisuuden avulla yritys voi laajentaa arvoketjuaan ja tarjota asiakkailleen yhä enemmän ja yhä laajemmalle asiakaskunnalle. Esimerkiksi pieni helsinkiläinen kivijalka sisustusmyymälä alkoi verkkokaupan ohella tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan ja loi näin itselleen uuden tavan tienata, tavoitti uusia asiakkaita ympäri Suomea ja loi myös jotain uutta asiakkailleen.

Digitalisaation myötä on syntynyt myös uusia ammatteja, joita emme olisi aikaisemmin uskoneet edes tarvitsevamme. Somevaikuttajat kertovat mitä ensi talvena puetaan päälle, minne lähteä lomalle ja mihin sijoittaa. Swaippaamalla pääsee suoraan ostoksille ja mikäs sen helpompaa. Ei tarvitse enää itse pähkäillä ja juosta kauppoja läpi. Monesti kuulee, että digitalisaatio vie meiltä työt, mutta uskon, että tulevaisuudessa se luo lisää ammatteja, joista meillä ei vielä ole vihiäkään.

Digitalisuus luo rajattomia mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen ja tuntuisikin hullulta, jos näitä ei liiketoiminnassa haluttaisi hyödyntää. Jos pohditaan, kuinka paljon digitalisaatio on muuttanut liiketoiminnan toimintatapoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei vauhti seuraavalla vuosikymmenellä varmasti hidastu vaan kiihtyy entisestään ja yritysten tulisi olla valmiina muuttumaan. Tulevaisuuden kuluttajille digitaalisuus on jo oletusarvo.                                                                          

[timspaljakka]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

 Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. 

(https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2) 

 Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan.

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[weidaxe-blog]

Mitä on digitalisoituva liiketoimita?

Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Digitaalinen liiketoiminta on yritysten tapa pysyä mukana digitalisoituvan maailman kehityksessä. Nyky-yhteiskunta on hyvin digitalisoitunut eikä loppua näy. Internetistä on hyvin nopeasti kehittynyt maailman suurin tietolähde, jota niin kuluttajat kuin yrityksetkin käyttävät tiedon etsimisessä. Globalisoituvassa maailmassa kilpailun kannalta on välttämätöntä, että yrityksestä löytyy tarpeeksi tietoa helposti. Kilpailu yritysten kohdalla on laajentunut huomattavasti, digitalisoitumisen kehityksessä. Ei ole kauaa, kun kaikki palvelut ja hyödykkeet otettiin maantieteellisesti lähimmältä tekijältä. Nykypäivänä internetin avulla kaikki yritykset ovat helposti tavoitettavissa ja mahdollisuus kilpailutukselle on suurempi. Tämä pakottaa yritykset löytämään oman kilpailuetunsa, on se sitten hinta, laatu tai vaikka palvelun laatu. Pienempien yritysten on pakko digitalisoitua suurempien tavoin, mikäli tahtoo pysyä mukana kilpailevassa markkinassa.

Digitaalinen maailma on mahdollistanut myös laadukkaan kohdennetun markkinoinnin. Markkinoinnin peruskäsitteenä on aina pidetty sitä, että markkinoi siellä missä asiakaskuntasi on. Digitalisoituminen on mahdollistanut ihmisten ostotapojen ja kiinnostuksenkohteiden seuraamisen. Näitä tietoja käyttäen yritys pystyy järkevällä tavalla kohdistamaan markkinointinsa juuri sille asiakasryhmälle, jotka ovat potentiaalisimpia asiakkaita tulevaisuudessa. Tästä hyötyvät niin yrityksen kuin asiakkaatkin. Datasta on tullut suuri markkina yritysten kesken. On tärkeä tietää, että data on nykyisin öljyä tai kultaa arvokkaampi resurssi.

Digitalisuus on myös tärkeää yritysten sisäisesti ja välillä nykyisin. Yritys säästää resurssejaan kuten aika ja raha valtavasti, pystymällä tiedottamaan ja kouluttamaan työntekijöitään digitaalisilla alustoilla. Myös yhteistyökumppanien ja muiden yritykselle tärkeiden tahojen välillä on helppo liikuttaa dataa. Tästä hyvä esimerkki on pankit, joita yritykset käyttävät laskutukseen.

Globalisoituvassa ja digitalisoituvassa maailmassa yrityksille on elintärkeää pysyä ajan hermoilla. Mikäli yrityksesi ei ole digitaalisessa maailmassa, et ole siellä missä asiakkaasi ovat. Kuitenkaan kaikki toiminta verkossa ei ole digitaalista liiketoimintaa. Yritykselle on hyvin tärkeää tiedostaa omat alustansa, niiden tärkeys ja tarkoitus.

[lakkiblog-blog1]

Digitaalinen liiketoiminta amatöörin näkökulmasta

Mielestäni digitaalinen liiketoiminta on nykyisin varsin läheisesti meidän kaikkien arjessa. Se ei itsessään ole mitään uutta tai ihmeellistä. Ihmisille termi saattaa näyttäytyä oudolta tai vaikeammalta kuin se itseasiassa onkaan. Digitaalinen liiketoiminta on ollut olemassa jo vuosia mutta vasta nyt se alkaa todenteolla saamaan jalansijaa, kun sen käyttöä on alettu laajentamaan ja perinteisetkin yritykset ovat hakeneet sen käytöstä tehokkuutta ja tuottavuutta liiketoiminnan eri prosesseihin. Usein digitalisuuteen liitetään juurikin tehokkuus ja tämän niin asiakkaan kuin yrityksenkin näkökulmasta. Tässä tilantee on kyseessä Ikään kuin win win -tilanne, kun yrityksen digitaalisen liiketoiminnan tehokkuus siirtyy tuotteiden hintoihin sekä toimitusketjun nopeuteen.

Miellän digitaalisen liiketoiminnan sellaiseksi, jota tehdään jollain tapaa mm.. mobiili-applikaatioilla, verkossa, automaatiolla tai robottien avulla tai näitä apuna käyttäen. Nykyään monet perinteisiä myyntikanavia käyttäneet yritykset (mm. marketit, pankki- ja vakuutusala, vaatekaupat) ovat siirtäneet liiketoimintansa painopistettä verkkoon, eli nettimyyntiin. Digitalisuutta hyödyntävät eri toimialojen��yritykset täysin itseään varten tai sitten ne voivat myydä hankkimaansa dataa muille yrityksille. Myös täysin uusia toimijoita, joiden liiketoiminta tapahtuu vain ja ainoastaan verkossa on ilmestynyt kuin sieniä sateella.

Digitaalinen liiketoiminta ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että yritys on siirtänyt liiketoimintaansa verkkoon. Yritys voi myös hyödyntää digitaalisuutta esim. asiakastietojen, markkinoinnin tai muun data-analytiikan avulla. Esimerkiksi big-datan käyttö on digitaalista liiketoimintaa, koska yritys tällöin analysoi tietoa, joka on saatu digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntäen. Yritys voi myös hyödyntää digitalisuutta vain markkinoinnissa sekä kerätä tätä kautta dataa, joka voi olla yrityksen menestyksen kannalta elintärkeää. Erityisen mielenkiintoinen ja tärkeä seikka digitalisaatiossa on, että se helposti hyödynnettävissä jopa globaalisti, kun liiketoimintaa hoidetaan esim. applikaation tai nettisivuston kautta. Digitalisaatio, jos joku on siis mielestäni myös globalisaatiota.

Mielestäni erittäin hyvin sitä mitä digitaalinen liiketoiminta on tai voi olla kuvaa Digian verkkosivuilta löytyvä teksti ja eri liiketoimintojen johtajien mielipiteet asiasta:https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta.

Oman arkeni näkökulmasta digitaalinen liiketoiminta on näkynyt lähinnä nettiostoksina, eri nettisivustojen tarjoamasta kohdennetuista markkinoinnista ja eri mobiili-applikaatioina. Voin kuitenkin todeta, että jatkuvasti digitalisuus näyttelee yhä suurempaa osaa itseni ja perheeni arjessa. Kysymys vain kuuluu, että milloin tai mihin digitalisaatio loppuu?

[armivirta]

"Mitä on digitaalinen liiketoiminta" 

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. (https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2).  

Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan. 

  

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[eetuuuskoski-blog]

Digitaalinen Liiketoiminta

Kaikki, mikä on mahdollista digitalisoitua, digitalisoituu. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää digitaalisuutta liiketoiminnassa, pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten.

Tulevaisuudessa kaikki liiketoiminta on mahdollisesti jollain tapaa digitaalista ja enää ei puhuta digitalisoitumisesta, vaan digitalisuus on arkipäivää ja se mikä ei ole digitaalista on epätavallista.

Verkkokaupan kehittyminen on hyvä esimerkki kehityksestä. Reilu kymmenen vuotta sitten, kun verkkokauppoja alkoi syntymään, saattoi yksittäiset ihmiset ostaa esimerkiksi vaatteita tai elektroniikkaa netistä, mutta suurin osa ihmisistä osti kuitenkin tavaransa kivijalkakaupoista.

Tänä päivänä suhde on hyvinkin erilainen ja netistä saa ostettua lähes mitä tahansa, mistä tahansa ja milloin tahansa. Ja samaa aikaa verkkokauppa toiminta kehittyy vauhdilla.

Me emme edes tiedä vielä minkälaisia mahdollisuuksia digitaalisuus tuo meille liiketoiminnan kannalta. 5G verkko, VR (virtual reality), AR (augmented reality) ja robotiikka kehittyvät huimaa vauhtia ja jotkut sanovat, että AR mullistaa maailmaamme enemmän, mitä matkapuhelimet tekivät aikanaan.

Osa yrityksistä käyttää jo nyt robotiikkaa helpottamaan ja nopeuttamaan esimerkiksi back office töissä. Yrityksen nettisivuilla saattaa asiakasta palvella chatissa aluksi robotti, joka osaa joko antaa itse vastauksen asiakkaalle tai ohjata mahdollisesti ongelman oikealle henkilölle yrityksessä.

Tämä antaa yrityksen työntekijöille mahdollisuuden keskittyä muihin työtehtäviin ja tehostaa työtä. Robotiikka mahdollistaa myös asiakkaiden palvelun kellon ympäri, mikä parantaa yrityksen mainetta ja antaa mahdollisesti kilpailuedun muihin alan yrityksiin nähden.

Ikea käyttää jo lisättyä todellisuutta palveluissaan. Ikealla on oma mobiilisovellus, missä asiakas pystyy lisäämään Ikean tuotteita vaikka omaan olohuoneeseensa. Näin asiakas kykenee varmistamaan, miltä tuote näyttää omassa kodissaan.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mitä digitalisuus tuo tullessaan ja kuinka se tulee muokkaamaan elämäämme. Tärkeää on olla itse valmis muutokseen ja olla avoin digitaalisuuden luomille mahdollisuuksille.

[polinabelyaeva5-blog]

Digitaalinen yhteiskunta

Haluan tarkastella opetuksen digitalisuutta historian ja tulevaisuuden näkökulmasta.

Monta vuotta aikaisemmin oppimisessa oli tärkeätä kuunnella opettajaa, oppia kaikkea, mitä oppikirja oli tarjonnut ja näytä osaamisen kokeessa. Tämä opetusmenetelmä oli vuosisatoja vanha. ”Opetussuunnitelman uudistukset ovat tarjonneet tähän parannusta jo vuosina 1994 ja 2004.” Siitä lähtien olisi suunnitelmassa laajentaa ja monipuolistaa opetuksen tuloksen kokonaisuutta. Oppilaista haluttiin tehdä aktiivisia toimijoita, joilla on motivaatio opetukseen. Koko digitaalinen prosessi alkoi opettajista, kun heitä alettiin pikkuhiljaa opettamaan olemaan yhteistyössä muiden kollegoiden kanssa, ja perehtyä uudelle oppimistavalle.  Suuri muutos opetukseen on tuonut tietokone. Sen ansiosta päästiin suoraan etsimään vastauksia, kehittämään opetussuunnitelmaa ja digitalisoitua kaikin puolin. Minusta suuri vauhti opetuksen digitalisaatiossa on tapahtunut viime vuosien aikana. Muistan itsekin, että ala- ja yläasteella me käytettiin tietokonetta harvoin, vaan opetus pohjautui kirjoihin ja kuuntelemiseen. Lukiossa alettiin tekemään ryhmätyötä, mutta tietokoneita oli käytössä harvoin. Tiedän, että nyt tilanne on muuttunut. Opettajin on helpompi opettaa tietokoneiden avulla. Kaikkialla on pääsy internettiin, mikä tietenkin helpottaa opetusta ja antaa laajan valikoiman kehittyä. Myöskin ryhmätöitä ja yhteistyötä on lisääntynyt huomattavasti kaikilla koulutusasteilla.

 Sitten tarkastellaan digitaalista yhteiskunnan kokonaisuutta: nykyään digitalisuutta ”tungetaan” jokaiseen paikkaan, jolloin tarvitsevat palvelut ovat heti kotona, työpaikalla ja myös vapaa-ajalla. Jokaisen pitäisi tutkia ja oppia käyttämään oikein digitaalisuutta, sillä se on meidän tulevaisuuttamme. Digitalisuus vaikuttaa paljolti myös koulutukseen, sillä vuonna 2016 aloittaneet opiskelevat uuden opetussuunnitelmanmukaisesti. ”Nykyinen suunnitelma viitoittaa pitkälle, mitä ja minkälaisia tietoja ja taitoja tai osaamista oletetaan tarvittavan vuonna 2025” Eli meidän tuleva koulutus muuttuu sen mukaan, minkälaisia osaamisia me tarvitsemme hyvän elämän laatimiseksi. Valitettavasti ikäluokaltaan vanhemmat ihmiset eivät sopeudu niin hyvin digitalisuuteen, sillä kaksi kolmasosaa heistä ei osaa edes käyttää internettiä, kun nykyään jokainen 8-vuotias osaa. Nykynuorilla tulee olemaan paljon eroavaisuuksia tulevaisuudessa verrattuna heidän isovanhempaansa.

Digitalisaation vaarana on myös se, että tulevaisuudessa katoaa monen alan ammatit, koska kaikki, mitä voi automatisoida, se automatisoidaan. Ne maat, jotka ovat panostaneet ja perehdyttäneet digitalisaation saavat automaattisesti hyvän kilpailuedun palvelujen ja tuotteiden tuottajina

verrattuna muihin maihin.

Lähteet:

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/26%20Opetuksesta%20digitaaliseen%20oppimiseen.pdf

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/50%20_%20Digitaalistuvan%20yhteiskunnan%20osaamishaasteet%20ja%20koulutus.pdf

[miskapylkkanen-blog]

Viihteen kulutus muuttaa muotoaan

3. Digitalous Kauppalehdessä

Digitalisuus ja teknologian kehitys on avannut viime vuosina uudenlaisia markkinoita niin kuluttajille kuin palveluntarjoajillekin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti viihdemaailmaa. Erilaiset suoratoistopalvelut jylläävät yhä vahvemmin television katselun sijaan, kun taas kirjallisuuden puolella yhä useampi valitsee mieluummin äänikirjan.

Kauppalehti uutisoi 16.6. äänikirjojen kasvaneen suosion tuplanneen lastenkirjojen myynnin viimeisen vuoden aikana (www.kauppalehti.fi)(1). Toimittaja Anneli Hertsi kirjoittaa Tammen ja WSOY:n myyntilukujen kasvaneen tammi-elokuu välillä viime vuoteen verrattuna. Suuret kasvulukemat ovat seurasta äänikirjojen menekistä. “Niiden myynti on noussut viime vuodesta yli 270 prosenttia.”

Äänikirjojen myynti on ollut nouseva trendi Suomessa, ja yhtenä osoituksena tästä nostaisin palveluiden määrän nousun. Suomeksi kirjoja saa muun muassa Bookbeatilta, Nextoryltä ja Ellibs:lta; suosio on aktivoinut kustantajien lisäksi myös palvelujen tarjoajat. Itse paljon lukevana tartun edelleen mieluummin perinteiseen kirjaan, mutta äänikirjat tarjoavat myös usein parempaa saatavuutta kuin perinteiset kirjakaupat. Varsinkin ulkomaisia teoksia löytää paremmalla menestyksellä myös ulkomaisilta äänikirjojen tarjoajilta, kuten Audible:lta. Nykyajan kiireiseen maailmaan äänikirjat myös sopivat mieltymyksistä riippuen paremmin, kun tarinat ovat saatavilla esimerkiksi lenkkipolulla tai työmatkalla. 

Artikkelissa haastatellaan Tammen lastenkirjallisuuden kustantajaa Saara Tiuraniemi pohtii, että myyntilukuihin on vaikuttanut lasten lukutaidon esilläolo viime aikoina. “Sillä täytyy olla merkitystä, että vanhemmat ja isovanhemmat haluavat pitää huolta lasten lukuinnosta”. Äänikirjat tuntuvatkin olevan toimiva ratkaisu huoliin, että lapset lukevat liian vähän (mooreenimedia.uta.fi)(2). On mielestäni sopivaa, että kun teknologia on varmasti vaikuttanut heikentyneeseen lukuintoon elokuvien ja videopelien muodossa, niin perinteinen tarinankerronta on valtaamassa paikkaansa takaisin samaisen teknologian avulla. 

Suoratoistopalveluiden puolella valinnanvaraa vasta riittääkin, kun sarjat ja elokuvat ovat siirtyneet viimeisen vuosikymmenen aikana yhä enemmän nettiin. Kauppalehti uutisoi (www.kauppalehti.fi)(3). Applen tehneen 6 miljardin euron sijoituksen omaan striimauspalveluunsa, Apple TV:seen. Yhtiö on pystynyt houkuttelemaan eturivin tähtiä, kuten Jennifer Anistonin ja Steve Carrellin, mukaan kilpailijoitaan paremmilla etuuksilla.

Vaikka Apple jää edelleen alan suuryhtiö Netflixistä panostetun rahan määrässä, niin se on hiljalleen pystynyt ottamaan kilpailijoitaan kiinni. Muita alan suuria nimiä ovat esimerkiksi Disney ja HBO. Applen tavoitteena onkin artikkelin mukaan luoda ‘kirjasto alkuperäisiä sarjoja’, joita on tarkoitus lisätä palveluun kuukausittain sen jälkeen, kun se on saatu julkaistua yli sataan eri maahan. Tarkkoja julkaisutietoja tai päivämääriä ei ole, mikä mukailee Applen linjaa muidenkin yhtiön tuotteiden kohdalla.

Artikkeli lainaa Applen toimitusjohtaja Tim Cookia, jonka mukaan ihmiset nykyään “hankkivat useampia ylettömiä tuotteita” ja lisää että “teemme parhaamme vakuuttaaksemme heille, että Apple TV+ tuotteen tulisi olla yksi niistä”*. Henkilökohtaisesti minusta tuntuu siltä, että tarjonnan monipuolisuuden lisäys ja kiihtynyt kilpailu on johtanut paitsi kilpavarusteluun myös hintojen nousuun. Vaikka mielestäni on hienoa, että lähes kaikki haluamani tv-ohjelmat ovat nettiyhteyden päässä, niin varsinkin opiskelijabudjetilla kaikkien eri palveluiden hintalappu nousee liian tyyriiksi. Mielestäni striimauspalvelut ovat kuitenkin hyvin teknologiaa hyödyntävä askel vanhasta mallista, jossa elokuva täytyi mennä paikan päälle katsomaan tai vuokrata videovuokraamosta. En kuitenkaan näkisi, että ilmiö pakottaa elokuvateatterit ulos kilpailusta (kuten se teki useimmille videovuokraamoille), sillä uusimmat elokuvat näkee edelleen vain elokuvasaleissa, jossa katselukokemus voittaa helposti kotisohva-kannettava tietokone -yhdistelmän. 

*”get multiple over-the-top [streaming] products”, adding that “we’re going to do our best to convince them that the Apple TV+ product should be one of them”.

Lähteet:

[ellaperkkio-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta näkyy tulevaisuudessa lähes kaikkien alojen yrityksissä tavalla tai toisella. Monien menestyvämpien yritysten arjessa digitaalisen liiketoiminnan osaaminen on jo vahvaa, mutta pienemmissä yrityksissä sen toimintatapoihin vasta tutustutaan. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa miten digitaalisesta liiketoiminnasta hyödytään parhaiten ja mitä se käytännössä edes tarkoittaa. (Digia 2018).

Mielestäni selkein esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta ovat verkkokaupat, jossa lähes kaikki taustalla toimivat toiminnot ovat digitaalisia. Yritykset hyödyntävät digitalisuutta eri tavoin, mutta datan hyötykäyttäminen tulee olemaan tärkeä osa kaikkien yritysten toimintoja. Digitalisaatio voi tarkoittaa joko vanhojen toimintamallien uudistamista ja alusta alkaen uuden järjestelmän rakentamista. Digitaalisen liiketoiminnan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä sekä yrityksen että asiakkaiden elämästä helpompaa ja tehokkaampaa. (Digia 2018).

Kuten aiemmin mainittu, nykyaikana datan kerääminen on yrityksillä tärkeässä roolissa. Sen avulla voi kerätä esimerkiksi erilaisia asiakastietoja, jonka avulla voidaan parantaa muun muassa asiakaskokemuksia ja kohdentaa markkinointia. Mitä nopeammin data liikkuu ja mitä helpommin se on saatavilla, sitä vauhdikkaammin yritykset pystyvät vastaamaan asiakkaiden kysynnän vaatimiin haasteisiin.

Digitalisuudessa on suurelta osin kyse innovaatiosta – tarkoituksena on luoda vanhan liiketoimintamallin päälle jotain entistä tehokkaampaa. Asiakaslähtöinen ajattelutapa on digitaalisessa liiketoiminnassa suuressa roolissa, sillä nykyaikana kilpailu on kovaa ja eniten asiakkaita miellyttävä yritys pärjää tässä kilpailussa parhaiten. Tänä päivänä kansalaiset ostavat ostoksiaan enemmän verkosta kuin kivijalkakaupoista, jonka takia yhä useampi yritys on siirtänyt valikoimansa verkkokauppoihin. Asiakkaat myös kaipaavat yhä enemmän uudenlaisia palveluita, kuten uusia maksujärjestelmiä ja mobiilisovelluksia. Ne yritykset, jotka näitä eivät pysty tarjoamaan, usein jäävät taka-alalle.

Digitalisuus ja sen kehittyminen antavat loputtomasti mahdollisuuksia yrityksille luoda uusia ideoita ja innovaatioita. Se on varmasti yksi keino vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin.

[lauratoivonenn-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa liiketoimintaa, jossa sovelletaan digitaalisten palvelujen ja kanavien käyttöä. Digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu esimerkiksi digitaaliset palvelut ja tietoturva. Digitaalisiin palveluihin kuuluu esimerkiksi erilaiset maksutavat, ostot, verkkokauppa, asiakaskokemus ja ajanvaraukset. (Digia, 2018)

Maksutapoihin lukeutuu muun muassa verkkopankki ja MobilePay. Tuntuu todella epätodellista, että ennen vanhaan vaihdettiin oravan nahkoja ja nykypäivänä rahan siirtäminen on parin painalluksen päässä.  

Ostaminen tapahtuu nykypäivänä todella helposti uusilla maksutavuilla. Ostaminen voi tapahtua myös niin, että asiakas ei saa virallisesta mitään fyysistä tuotetta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi Netflix tai Spotify. Asiakas saa käyttää digitaalista palvelua ja hänellä on käytössä palvelun toiminnot niin kauan kuin asiakas maksaa palveluista.  

Verkkokaupassa toimii digitaaliset kuin fyysiset kanavat ja asiakas saa helposti palvelevan kokonaisuuden. Verkkokaupalla tavoitetaan helposti uusia asiakkaita. Asiakkaista saadaan myös digitaalisella liiketoiminnalla kerättyä dataa, jolloin yritys voi segmentoida asiakkaita. Esimerkiksi verkkokaupassa asiakkaan tilattua vaatteita hänelle aletaan ehdottaa muita vaatteita, jotka voisivat sopia tilattuun vaatekappaleeseen. (Digia, 2018)

Asiakaskokemusta pystytään parantamaan digitaalisen liiketoiminnan avulla, esimerkiksi monilla yhtiöillä on käytössä robotteja chat- palveluissa ja robotit on ohjelmoitu vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin. Tällöin yritykset saavat parannettua asiakaskokemusta, koska asiakas saa nopeammin vastauksen. Asiakkaalle lähetetään usein kysely liikkeen asiakaspalvelusta, jos asiakas on käyttänyt liikkeen etukorttia. Tällöin yritykset pystyvät kerämään asiakkaastaan dataa ja saamaan myös tietoa asiakkaiden mielipiteitä yrityksestä. 

Nykypäivänä ajanvaraukset pystytään hoitamaan kokonaan digitaalisesti. Tämä helpottaa myös yrityksiä, että asiakas pystyy omalta älylaitteelta valitsemaan mieluisen päivän ja kellon ajan, jolloin yrityksen henkilökunta pystyy keskittymään oman työn tekemiseen. Digitaalisen palvelun hyödyt ovat myynnin kasvu, asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus. (Digia, 2018)

Digitaalisen liiketoiminnan turvaamiseksi tietoturva on erittäin tärkeää. Nykypäivänä jokaisesta ihmisestä löytyy tietoja sähköisessä muodossa. Tämä nähdään positiivisena ja negatiivisena asiana. Digitalisuus helpottaa esimerkiksi lääkärillä käyntiä, koska minne tahansa menisi hoidettavaksi niin hoitajat näkevät asiakkaan tiedot tietokannasta, eikä asiakkaan tarvitse kantaa monia papereita. Negatiivisena puolena nähdään, että hakkerit pystyvät keräämään tietoja ja esimerkiksi lääkärissä olevat asiakastiedot voivat olla hyvin arkaluontoisia.  Yritykset maksavat hakkereille yrityksien hakkeroimisen, jotta yritys voisi parantaa yrityksen tietoruvallisuutta.

[kempasniko-blog]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä? (Ryhmäblogi 2)

Digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa käytetään digitaalisia kanavia, esimerkiksi verkkokauppaa (Levonranta, T. 2018). Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla kävimme paljon läpi sitä, mitä digitaalinen liiketoiminta on, miksi se on kasvussa ja minkälaisia digitaalisia kanavia liiketoiminnan apuna voi käyttää. Kirjoitimme myös digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä blogeja, joissa kävimme läpi erilaisia aiheita liittyen esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, erilaisiin työelämän positioihin ja tulevaisuuden trendeihin. Jokainen ryhmän jäsen sai varmasti hyvän yleiskatsauksen siitä, mitä digitaalisuus yrityksen liiketoiminnalle merkitsee ja miksi siihen on kriittistä panostaa.

Kurssimme projekti oli kehittää Reiman ReimaGO-sovellusta kiinnostavammaksi, jotta sen käyttöikä pidentyy ja tunnettavuus kasvaa. Projekti suoritettiin pienissä ryhmissä ja jokainen pääsi osallistumaan projektin kaikkiin vaiheisiin. Innovoinnin apuna käytimme erilaisia metodeja, kuten ”Six thinking hats” -metodia (Edward De Bono) ja Lotus Blossom -metodia (Yasuo Matsumura). Jokainen toimi vuorollaan fasilitaattorina ja ohjasi keskustelua edellä mainittuja metodeja apunaan käyttäen. Näin ollen jokainen pääsi kokeilemaan ja kehittämään itseään fasilitaattorina ja reflektoimaan itseään tässä roolissa: mikä oli helppoa, mikä vaikeaa, missä olisi kehitettävää ja mikä metodi oli itselleen mieleisin.

Keskeinen osa kurssia oli myös erilaisen datan analysoiminen ja kerääminen. Teimme Webropol-alustalla kyselyn liittyen ReimaGO:n käytettävyyteen ja tunnettavuuteen ja ylipäänsä lasten liikkuvuuteen. Kysymykset keksittiin ryhmässä ja lähetettiin ryhmäläisten tutuille. Tulokset analysoitiin ja keräämiä tietoja käytettiin ReimaGo-sovelluksen kehittämiseen. Myös SPSS-ohjelma tuli tutuksi ja sen avulla pystyimme keräämään haluamiamme tietoja Reiman käyttäjäkunnasta.

Tulimme ryhmässämme siihen konsensukseen, että yrityksen on hyvin vaikeaa selvitä ilman panostusta digitalisuuteen. Toisaalta digitalisuus on nykyään normi, jonka olemassaoloa ei oikeastaan edes tajua: lähes kaikessa liiketoiminnassa digitaalisuus on jollain tavalla rutiininomaisesti mukana. Yrityksillä on lähes poikkeuksetta jonkinlaiset verkkosivut, usein maksaminen tapahtuu verkossa, useat yritykset käyttävät sosiaalista mediaa ja saattavat maksaa mainonnasta esimerkiksi parantaakseen hakutuloksia Googlessa. Tämä kaikkihan on digitalisuutta.

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta?gclid=Cj0KCQiAoo7gBRDuARIsANeJKUasSDCNXmte6AH9g6yI32j_5nYC7Ck87F1beEkLOifxg2KKAtV-xfEaAlgrEALw_wcB

[juskablogi-blog]

Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä? (Ryhmäblogi 2)

Digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jossa käytetään digitaalisia kanavia, esimerkiksi verkkokauppaa (Levonranta, T. 2018). Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla kävimme paljon läpi sitä, mitä digitaalinen liiketoiminta on, miksi se on kasvussa ja minkälaisia digitaalisia kanavia liiketoiminnan apuna voi käyttää. Kirjoitimme myös digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä blogeja, joissa kävimme läpi erilaisia aiheita liittyen esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, erilaisiin työelämän positioihin ja tulevaisuuden trendeihin. Jokainen ryhmän jäsen sai varmasti hyvän yleiskatsauksen siitä, mitä digitaalisuus yrityksen liiketoiminnalle merkitsee ja miksi siihen on kriittistä panostaa.

Kurssimme projekti oli kehittää Reiman ReimaGO-sovellusta kiinnostavammaksi, jotta sen käyttöikä pidentyy ja tunnettavuus kasvaa. Projekti suoritettiin pienissä ryhmissä ja jokainen pääsi osallistumaan projektin kaikkiin vaiheisiin. Innovoinnin apuna käytimme erilaisia metodeja, kuten ”Six thinking hats” -metodia (Edward De Bono) ja Lotus Blossom -metodia (Yasuo Matsumura). Jokainen toimi vuorollaan fasilitaattorina ja ohjasi keskustelua edellä mainittuja metodeja apunaan käyttäen. Näin ollen jokainen pääsi kokeilemaan ja kehittämään itseään fasilitaattorina ja reflektoimaan itseään tässä roolissa: mikä oli helppoa, mikä vaikeaa, missä olisi kehitettävää ja mikä metodi oli itselleen mieleisin.

Keskeinen osa kurssia oli myös erilaisen datan analysoiminen ja kerääminen. Teimme Webropol-alustalla kyselyn liittyen ReimaGO:n käytettävyyteen ja tunnettavuuteen ja ylipäänsä lasten liikkuvuuteen. Kysymykset keksittiin ryhmässä ja lähetettiin ryhmäläisten tutuille. Tulokset analysoitiin ja keräämiä tietoja käytettiin ReimaGo-sovelluksen kehittämiseen. Myös SPSS-ohjelma tuli tutuksi ja sen avulla pystyimme keräämään haluamiamme tietoja Reiman käyttäjäkunnasta.

Tulimme ryhmässämme siihen konsensukseen, että yrityksen on hyvin vaikeaa selvitä ilman panostusta digitalisuuteen. Toisaalta digitalisuus on nykyään normi, jonka olemassaoloa ei oikeastaan edes tajua: lähes kaikessa liiketoiminnassa digitaalisuus on jollain tavalla rutiininomaisesti mukana. Yrityksillä on lähes poikkeuksetta jonkinlaiset verkkosivut, usein maksaminen tapahtuu verkossa, useat yritykset käyttävät sosiaalista mediaa ja saattavat maksaa mainonnasta esimerkiksi parantaakseen hakutuloksia Googlessa. Tämä kaikkihan on digitalisuutta.

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta?gclid=Cj0KCQiAoo7gBRDuARIsANeJKUasSDCNXmte6AH9g6yI32j_5nYC7Ck87F1beEkLOifxg2KKAtV-xfEaAlgrEALw_wcB

[sallaerikaaa-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitalisuus ei ole jotain mikä näkyy vain ihmisen henkilökohtaisessa elämässä, vaan se näkyy monella tapaa myös yritysten joka päiväisessä toiminnassa, tai ainakin sen tulisi näkyä. Uskallaudun jopa sanomaan, ettei liiketoiminnasta voida tänä päivänä edes puhua ilman digitalisuutta. 

Miten digitalisuus näkyy yrityksen liiketoiminnassa?

Digitalisuus on avannut liiketoiminalle lukuisia uusia ovia tekemällä nykyajan liiketoimintamalleista tehokkaampia sekä innovatiivisempia kuin koskaan ennen. Digitalisaatio mahdollistaa suurien tietomäärien keräämisen, jonka avulla yritykset voivat vastata kuluttajien tarpeisiin yhä paremmin. Kuluttajien tarpeiden ymmärtämisen pohjalta voidaan luoda uusia palveluita ja tuotteita vastaamaan täysin kuluttajan tarpeisiin. Liiketoiminnassa digitalisuus vaikuttaa myös jakamiseen, niin tavaroiden taikka palveluiden fyysiseen jakeluun kuin informaation sekä mainonnan jakamiseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Erilaiset sähköiset toiminnanohjaus järjestelmät helpottavat muun muassa yrityksen tavaranhankintaa, varastonhallintaa sekä logistiikkaa. Sosiaalinen media taas tuo yrityksille näkyvyyttä -niin hyvässä kuin pahassa- ja etenkin pienille yrityksille se voi olla merkittävä osa kasvua. Digitalisuus ei olekaan vain ylellisyys joka helpottaa yritysten toimintaa, vaan on usein jopa edellytys liiketoiminalle. Verkkokaupat sekä sähköiset palveluntarjoajat ovat osa digitalisaation tuotosta ja näin ollen riippuvaisia siitä sekä sen kehityksestä. 

Digitalisaatio ei vaikuta vain yritykseen

Digitaalinen liiketoiminta ei rajoitu vain yrityksentasolle, vaan se näkyy myös yksilötasolla. Digitalisaation myötä työajan ja vapaa-ajan rajat ovat hälvenneet. Etätyö yleistyy päiväpäivältä, eikä enää ole välttämätöntä istua toimistossa 8-16 joka päivä, vaan työt voi tehdä näppärästi etänä, vaikka kahvilassa istuskellen. Etätyö ja digitalisuus luo liiketoimintamahdollisuuksia myös yksittäisille ihmisille sekä pienille toimijoille. Lisäksi tiedonsiirto työnantajan sekä työntekijöiden välillä on mahdollista ympärivuorokauden digitalisaation ansiosta. Esimerkiksi Facebook on kehitellyt yrityskäyttöön palvelun nimeltä WorkPlace, joka vastaa pitkälti Facebookia. Sovelluksen avulla töihin liittyviä asioita on helppo jakaa työtovereiden kesken yhteisissä WorkPlace ryhmissä sekä ryhmäkeskusteluissa. 

Näkyipä digitalisuus sitten miten tahansa liiketoiminnassa, on se varmasti läsnä jollakin tapaa!

[karvaveli-blog]

Ajatuksia

Kaikki kehittyy, mikään ei pysy kovin pitkään paikallaan. Digitalisaatio antaa meille työkalut nopeaan kehitykseen erilaisilla aloilla. Minusta digitaalinen liiketoiminta on sellaista liiketoiminta, jossa käytetään hyödyksi uutta teknologiaa ja tätä kautta voimme tuottaa lisäarvoa tekemisiimme tehostamalla aiempia toimintoja. Yhtenä helppona esimerkkinä on pizzan tilaus. Kirjoitat osoitteen, valitset pizzan, juoman ja se on siinä. Ei tarvitse toistella osoitetta puhelimitse eikä muutenkaan jutella kenenkään kanssa, mikäli ihminen on kovin epäsosiaalinen. Digitaalinen liiketoiminta ei ole enää vaihtoehto. Huonosti digitalisoitunut yritys on helppo kilpailija digitalisoituneille yrityksille ja tämä voi olla yksi syistä joutua aiemmin tai myöhemmin konkurssiin. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistavat ja ottaa käyttöön työntekijät eli me ihmiset, jotka olemme opiskelleet ja opiskelemme edelleen, sillä digitaalisuus on nopeasti kehittyvä. Me digitalisoimme liiketoimintaa, koska toimintamme tehostuu ja tätä kautta säästämme paljon rahaa ja aikaa pitkällä aikavälillä. Digitaalisesta liiketoiminnasta hyötyy kaikki sekä yritykset, että asiakkaat, joten tilanne saavutamme niin sanotusti ”win win”-tilanteen. Digitalisaatioon mukaan lähteneet ovat saaneet itselleen hyvät markkinaosuudet ja veivät ison osuuden markkinasta isoilta yrityksiltä, jotka pysyivät vakaina ja kehittymättöminä. Hyvänä esimerkkinä ovat Nokia, Motorola, Ericsson sekä Blackberry, jotka hautasivat itse itseään lähtemättä mukaan digitaaliseen kehitykseen.

Digitalisaatio sanana rimmaa globalisaation kanssa ja molemmat liittyvät hyvin paljon toisiinsa. Globalisaation avulla rajat hämärtyvät ja avautuvat uudet ovet ja ideat, maailma toimii yhdessä ja kilpailun ansioista kehitys kiihtyy aiempaa nopeammin. Tätä kehitystä boostaa eli nopeuttaa digitalisaatio. Digitalisaation avulla saamme aikaan asioita nopeammin ja vaivattomammin. Tähän esimerkkinä Skype-kokoukset. Kokoukseen ei tarvitse enää pakata laukkuja, maksaa paljon lentolipuista ja menettää elämämme tärkeintä asiaa - aikaa. Avaat koneen, kamera päälle ja olet jo kokouksessa ihmisten kanssa, jotka ovat maailman toisella puolella, helppoa! 

Omassa arjessani digitalisuus näkyy paljon. En tarvitse enää cd-levyjä mukaan musiikin kuuntelemiseen, en myöskään tarvitse erikseen kameraa enkä muuten erikseen puhelintakaan. Tietokonekin voi jäädä kotiin, koska kaikki nämä asiat löytyvät kännykästäni. Tämän lisäksi pelit, lehdet, keskustelut ja kaiken maailman sovellukset, jotka helpottavat elämäni. Huomattavaa eroa huomaan myös palvelualoilla, jotka ovat entistä lähempänä asiakasta eli minua. Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. 

[renehakkinen-blog]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Kurssin alussa opimme, että digitaalisuus on muuttanut nykypäivän liiketoimintaa ja vaikuttaa ihmisten toimintatapoihin. Digitaalisuus on muuttanut työskentelytapoja, esimerkiksi etätyöt ja virtuaaliset kokoukset. Jopa monet perusaskareet, kuten ruokaostokset, voi hoitaa nykyään verkossa. Digitaalisuus on mahdollistanut koko maailmanlaajuisen liiketoiminnan.

Maksutavat ovat muuttuneet digitalisaation seurauksena. Maksun voi hoitaa esimerkiksi maksupäätteellä, mobiilipankilla, kryptovaluutalla, laskulla, verkkopankilla tai mobiilimaksusovelluksella. Käteisen käyttö vähenee koko ajan. Ostaminen on tehty kuluttajaystävälliseksi.

Verkkokauppojen rooli on yhä suurempi, ja ihmiset tilaavat vaatteensa mieluummin netistä kuin kivijalkamyymälöistä. Verkkokauppojen myötä asiakokemuksen merkitys yritysten välisessä kilpailussa on kasvanut. Haasteena yrityksille on erottuminen joukosta. Verkkokauppojen suosio johtaa vähitellen kivijalkakauppojen vähenemiseen.

Digitaalisuus on vaikuttanut laitteiden käyttötapaan, esimerkiksi ääniohjaus uutena innovaationa on tullut suosituksi kuluttajien keskuudessa. Muita esimerkkejä kuluttajatrendeistä ovat langattomat kuulokkeet ja niiden kehitys, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden käytön lisääntyminen sekä robotiikka. Valtava muutosvauhti voi olla haastavaa, sillä ihmisten on hankala pysyä perässä tietomäärän kasvaessa.

Digitalisuus on muuttanut asiakaspalvelun luonnetta. Chat on yleistynyt asiakaspalvelun muotona, jossa hyödynnetään usein robotiikkaa. Monen yrityksen asiakaspalvelun tavoittaa myös sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista ja Instagramista.

Yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa markkinoinnissaan yhä enemmän. Sisältöä tuotetaan esimerkiksi verkkojulkaisuiden ja blogien muodossa. Teknologian kehityksen myötä outbound-markkinointi eli perinteisten kanavien kautta tapahtuva markkinointi on vähentynyt ja inbound-markkinoinnista on tullut trendikkäämpää. Inbound markkinoinnin tavoitteena on houkutella potentiaaliset asiakkaat heitä kiinnostavan tuotteen/palvelun luokse. Markkinoinnissa käytetään erilaisia sisältömuotoja, kuten videoita, arvosteluja ja pelejä. Hakukoneoptimointi lisää yritysten näkyvyyttä ja markkinoinnin toimenpiteitä.

Algoritmien avulla yritykset pystyvät kohdentamaan mainontaa oikeanlaiselle kohderyhmälle. Algoritmit suodattavat tietoa käyttäjien toiminnasta. Esimerkiksi Facebookissa algoritmit suodattavat käyttäjän dataa ja näyttävät käyttäjää kiinnostavaa sisältöä ja mainoksia.

Mitä enemmän tekniikka kehittyy, sitä enemmän tulee myös tietoturvariskejä. Riskejä pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti uusilla päivityksillä ja virustentorjuntaohjelmilla. Vaikka tekniikka on hyvin kehittynyttä, lähes viikoittain joutuu lukemaan vuotaneista asiakastiedoista, jolloin ihmisten henkilökohtaisia tietoja joutuu vääriin käsiin. Verkkosivuilla on haasteena toimintaongelmat ja kaatumisriskit, ja sitä kautta huonompi asiakastyytyväisyys ja -kokemus.