lakkiblog-blog1

[lakkiblog-blog1]

Bloggaus-amatöörin kokemus asiantuntijablogin kirjoittamisesta sekä oma kokemus kurssilla oppimisesta ja moduulista

En olisi kyllä varmaan ikinä kirjoittanut blogia, jos tätä kurssia ei olisi ollut. Meni kyllä täysin minun mukavuusalueen ulkopuolelle mutta loppujen lopuksi kirjoittaminen oli ihan mukavaa… tai ainakin oli mukava oppia ja kokea jotain aivan uutta.

Kurssin aiheet olivat todella mielenkiintoisia mutta valitettavasti tämä monimuoto-opiskelu tai tiivis opiskelutahti ei kauheasti tue asioiden oppimista tai syvällisempää läpikäyntiä. Olisi ollut mukava paneutua vielä enemmän robotiikkaan, automaatioon, tekoälyyn, koneoppimiseen jne.

Moduuli kokonaisuudessaan oli mielenkiintoinen mutta tässäkin voisin todeta saman kuin edellisessä kappaleessa, että opiskelutahti tai oppituntien vähyys väkisinkin tekee sen, että asioita joudutaan käymään läpi todella tiiviillä tahdilla. Sinänsä harmi, koska tosiaan moduuli oli todella mielenkiintoinen ja opin paljon uutta jokaisella moduulin kurssilla.

Kiitos!!

[lakkiblog-blog1]

Tekoäly, automatisointi ja robotiikka - pelkkää uhkaa vai myös mahdollisuutta

Tekoälyn aika ja Tekoälyohjelma Suomessa. Blogitehtävä 6 

Kuka meistä ei olisi miettinyt, että miten tekoäly tulee vaikuttamaan omaan vapaa-aikaan ja työelämään?

Olen blogissa pohtinut, että miten tekoäly tulee jatkossa vaikuttamaan omaan elämääni. Tekoälyn tulevaisuutta olen peilannut työ- ja elinkeinoministeriön 2019 julkaisemaan "Edelläkävijänä tekoälyaikaan, Tekoälyohjelman loppuraporttiin".

Mielestäni raportissa ei nostetaan esiin juurikaan sellaisia omaan arkeen vaikuttavia asioita, joita en olisi jo itse pohtinut ja ajatellut. Todellisuushan kuitenkin varmaan on se, että tekoälyllä ja sen kehittymisellä on niin paljon vaikutuksia, joita emme vielä tunnista, ymmärrä tai tiedä.

Löydöksiä raportista, jotka tulevat vaikuttamaan elämääni

Työelämään vaikuttavat asiat

Raportissa sanotaan, että; "relevantisti koulutetumman kansakunnan rakentamiseksi tarvitaan elinikäisen oppimisen reformi". Tämä on varmasti se asia, joka tulee vaikuttamaan lähes kaikkiin työikäisiin ihmisiin. Tekoäly uhkaa perinteisiä rutiinin omaisia töitä mutta samalla se mahdollistaa uuden oppimisen ja uudelleen kouluttautumisen. Uskon, että tekoäly vähentää jatkossa myös useita muitakin työpaikkoja, kuin niitä, joita tällä hetkellä ajattelemme sen koskevan. Raportin mukaan pidemmällä aikavälillä, noin 20 - 50 vuoden päästä, tekoäly voi saavuttaa tai jopa ohittaa ihmisen kyvykkyydet useimmissa tehtävissä.

Toimin itse sisäisenä tarkastajana ja uskon, että datan käytön ja hyödyntämisen pelisääntöjen luominen yrityksessä sekä tekoälyn eettisen itsesäätelyn ja hyvien käytänteiden tarkastaminen lisää jatkossa omia koulutus ja osaamistarpeitani. Lisäksi työelämään tulee vaikuttamaan se, että tekoälylle ollaan luomassa kokemusten pohjalta laaja tarjonta verkkokursseja jo työelämässä mukana oleville ja siten aikuisväestön osaamista tullaan täydentämään ja uusimaan.

Vapaa-aikaan ja ns. arkielämään vaikuttavat asiat

Tulevaisuudessa myös varmasti yksi itseäni koskettava tekoälyn tuoma parannus on, että tekoälymenetelmät auttavat lääkäriä erilaisten sairauksien ja tautien tunnistamisessa. Tekoälyä tullaan jatkossa hyödyntämään myös potilaan kunnon ennakoinnissa ja lääkevasteiden arvioinnissa. Omasta mielestäni juuri terveyteen liittyvät tekoälyn mahdollisuudet ovat erittäin arvokkaita ja mielenkiintoisia. Eri asteiset sairaudet kuitenkin liittyvät jollain tapaa meidän jokaisen arkeen joko oman sairauden, sukulaisen tai tuttavan sairauden tai jopa omien pelkojen kautta.

Yhtenä suosituksena raportilla mainitaan, että yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja -opistojen kurssit ja opetusohjelmat kaikille halukkaille. Mielestäni suositus on vallan mainio ja lisäisi Suomalaisten osaamista, parantaisi elämän laatua sekä tukisi myös vähävaraisempienkin oppimista. Koulutuksen avaaminen edistäisi mielestäni niin tekoälyn oppimista sekä tukisi uuden oppimista.

Loppusanat

Tulevaisuus on epätietoisuutta täynnä mutta mielestäni on hienoa, että tämän kaltaista tutkimusta tehdään Suomessa. Toivotaan vielä, että raportissa mainitut hienolta kuulostavat niin vapaa-ajan kuin työelämänkin kehittämiset saadaan toteutettua,

Itse kuitenkin näen tekoälyn mahdollisuutena enkä peikkona.

#tekoäly #tekoäly #tekoälyohjelma #tekoälyajansuomi #lakkibogi

Lue lisää

Tutkimuksen raportti: https://www.tekoalyaika.fi/raportit/edellakavijana-tekoalyaikaan/

[lakkiblog-blog1]

Verkkokauppa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Verkkokauppa ja ostaminen_2019. Blogitehtävä 5.

Tiedätkö, miten Suomi sijoittuu verkko-ostamisessa verrattuna muihin Pohjoismaihin? Olemmeko me Suomalaiset edelläkävijöitä vai olemmeko paljon muita perässä?

Lue blogini ja saat vastaukset yllä oleviin kysymyksiin. Lisäksi kerron hieman verkkoasioinnin tärkeimmistä seikoista asiakkaan näkökulmasta.

Logistiikkayritys Postnord tutkii vuosittain pohjoismaista verkkokauppa. Alla on tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018, jotka mielestäni on mielenkiintoisia ja jotka haluan jakaa, teidän blogini lukijoiden kanssa.

Kuva: postnord.fi

Pohjoismainen verkkokauppa

Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2018 verkko-ostoksia 22,4 miljardilla eurolla. Selvästi eniten ostoksia tehtiin Ruotsissa, jonka osuus oli 9 miljardia. Tanskan osuus oli 5,5 miljardia, Norjan 5,1 miljardia ja Suomen vain 2,8 miljardia euroa. Itse kyllä yllätyin, että miten pieni Suomen osuus verkkokaupasta on. Olisin odottanut, että ostosten määrä olisi ollut vähintäänkin Norjan ja Tanskan tasoa.

Ruotsissa verkko-ostoksia joka kuukausi tekevien osuus 18 - 79-vuotiaista on 68 %, Tanskassa 62 %, Norjassa 66 % ja Suomessa 48 %. Alla on vielä vertailu vuoden 2008 tilanteeseen. Suomella on siis aika pitkä takamatka ja muut Pohjoismaat näyttävät pitävän etumatkan Suomeen tasaisena.

Kuva: Verkkokauppa Pohjoismaissa tutkimus 2018, Teema: Tekoäly mullistaa verkkokaupan, pdf

Kun vertaillaan, millaisia tuotteita (vaatteet ja kengät, viihde-elektroniikka, media, kauneus ja terveys, liikunta ja vapaa-aika, huonekalut ja kodinsisustus, päivittäistavarat, lasten vaatteet ja lelut) verkosta on ostettu verkosta viimeisen 30 vuorokauden aikana, niin osuudet eri tuoteryhmien osalta ei ole kovinkaan paljon maittain eroa. Kuitenkin yksi tuoteryhmä erottuu selvästi. Kyse on kauneus- ja terveyspalveluista, joiden osuus ruotsalaisten ostoksista on ollut 32 %, tanskalaisten 17 %, norjalaisten 10 % ja suomalaisten vain 8 %. Pääsääntöisesti kaikissa kategorioissa suomalaisten osuus on ollut pienin.

Alla kuva, joka kertoo viisi suosituinta tuoteryhmää, joita pohjoismaalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomalaiset ostavat selvästi eniten (39 %) vaatteita ja kenkiä. Ero seuraavaksi eniten ostavaan Tanskaan on peräti 6 %. Muutoin eri tuoteryhmien osuutta voidaan pitää suhteellisen tasaisena.

Kuva: Verkkokauppa Pohjoismaissa tutkimus 2018, Teema: Tekoäly mullistaa verkkokaupan, pdf

Tutkimuksessa on myös selvitetty matkapuhelimen käyttöä verkko-ostoksissa. Kun vertailtiin mm., että kuinka suuri osuus on (i) Selvittänyt tuotteen saatavuutta, ennen myymälään menemistä (ii) Etsinyt matkapuhelimella lähellä sijaitsevia myymälöitä (iii) Hakenut tuotetta matkapuhelimella ennen myymälään menemistä. Lähes kaikissa tutkimuksen kysymyksissä oli Ruotsalaisten osuus suurin ja vain muutamassa Norjalaisten osuus oli yltänyt Ruotsalaisten edelle. Kaikissa kohdissa Suomalaisten osuus oli pienin.

Mielestäni Suomalaisten osuus oli yllättävän pieni viihde-elektroniikan osalta. Olisin uskonut, että Suomalaisten osuus olisi ollut vähintäänkin Norjan tasoa (23 %). Kauneuden ja terveyden osalta yllätti se, että Suomen osuus oli suurin ja Ruotsin pienin. Oletin, että Ruotsalaiset olisivat tässä kategoriassa muita “edellä”.

Asiakkaan näkökulma verkkokaupan käyttökokemukseen  

Tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti yli 80 % Pohjoismaalaisista piti tärkeäksi, että voi itse valita tuotteelle toimitustavan, vain Norjalaisten osuus oli alle 80 %.

Suomalaiset erottuivat alhaisemmalla osuudella muista Pohjoismaista, kun kysyttiin, että kuinka tärkeäksi koettiin toimituspäivän ilmoittaminen ja että tuotteet toimitetaan kolmen arkipäivän kuluessa.  

Suomalaiset arvostavat muita Pohjoismaita selvästi enemmän, että toimitustapaa voi muuttaa toimitusajan kuluessa ja että tuotteet voidaan toimittaa myös viikonloppuna.

Suomessa, Tanskassa ja Norjassa suosituin verkko-ostosten maksutapa on pankki tai luottokortti, kun taas Ruotsissa selvästi suosituinta on lasku.

Itseni yllätti, että Suomalaisille on niinkin merkittävää, että toimitustapaa voi muuttaa toimitusajan kuluessa. Lisäksi tuloksissa yllätti, että Ruotsissa laskulla maksaminen on suosituin maksutapa. Olin kuvitellut, että laskulla maksaminen ei kuulu juuri ollenkaan verkkomaksamisen tapoihin tai ainakin se olisi niin kallista, että se ei ole taloudellisesti järkevää.

Lue lisää

Tutkimuksen puolivuotisraportti vuodelta 2019: https://www.postnord.fi/tietoa-postnordista/ajankohtaista/tutkimukset

Blogin tutkimus: https://www.postnord.fi/siteassets/raportit/verkkokauppa-pohjoismaissa/verkkokauppa-pohjoismaissa-2019.pdf

[lakkiblog-blog1]

Digitaalinen palvelukokemus vuonna 2019

Verkkopalvelut ja SEO. Blogitehtävä 4.

Haluaisitko tietää, että käytätkö puhelimen sovelluksia yhtä paljon kuin muut Suomalaiset? Käytätkö niitä vähän vai paljon ja oletko niiden käytön osalta keskiverto Suomalainen?

Blogia varten olen tutustunut DNA:n "Digitaaliset elämäntavat" 2019 -tutkimukseen, joka aiheena on ollut "Digitaalinen asiointi ja oman hyvinvoinnin seuraaminen". 

Alta voit lukea tiivistelmän mielestäni tärkeimmistä havainnoista sekä sen mitkä tulokset yllättivät minut ja miksi.

Tutkimuksen tiivistelmä

Älypuhelin oli 92 %:lla vastaajista. 16-44-vuotiaista vastaajista yli 95 % omisti älypuhelimen.

Kolme neljästä koki puhelimesta olevan hyötyä arjen asioiden hoitamisessa päivittäin. Osuus oli jopa 94 % 16-24-vuotiaiden keskuudessa.

Noin puolet älypuhelimen omistajista oli seurannut liikkumistaan puhelimen sovelluksella.

Digitaalisesti (verkossa tai mobiilisti) hoidetaan selvästi eniten pankkiasioita. Seuraavaksi useimmiten asioidaan Kelassa, varataan digitaalisesti aikaa lääkärille tai hoidetaan veroasioita.

Chat-asiakaspalvelua oli käyttänyt kahden viime vuoden aikana 79 % vastaajista. 4 % teki ruokaostoksia digitaalisesti usein ja 34 % ainakin joskus.

35-44-vuotiaat ovat hieman muita ikäryhmiä enemmän tehnyt verkko-ostoksia, mm. ostanut teleoperaattorin palveluita, huonekaluja tai vaatteita. Elokuvien digiversioiden ostaminen oli selvästi yleisempää 16-24-vuotiaiden keskuudessa.

Eniten arkea helpottaviksi digitaalisiksi palveluiksi koettiin viestintäpalvelut (sähköposti, WhatsApp, Skype) ja toisena kartta- ja navigointipalvelut.

Mobiilimaksamisen koki arkea helpottavaksi neljäsosa vastaajista.

Naiset kokivat viestintä- ja ajanvarauspalvelut enemmän arkea helpottaviksi kuin miehet. 65-74-vuotiaat arvostavat enemmän ajanvarauspalveluita.

Usko mobiilimaksamisen ja virtuaalitodellisuuden käyttöön oli selvästi korkeampi 16-24-vuotiaiden keskuudessa.

Miehet arvioivat käyttävänsä tulevaisuudessa paikannuspalveluita, virtuaalitodellisuutta ja kodin etähallintaa enemmän kuin naiset.

Lue lisää: DNA Digitaaliset elämäntavat 2019 -Asiointi ja hyvinvointi (https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00947/05fcdbe8-ba58-4e8b-b8f4-df746a369170.pdf)

Mikä minut sitten yllätti ja miksi?

Mielestäni tutkimuksen tuloksissa ei ollut kovinkaan paljon yllätyksiä vaan tukivat hyvin omia näkemyksiäni. Vai mitä mieltä itse olet? Alle olen kuitenkin nostanut kaksi asiaa, jotka itselleni olivat yllättäviä.

Minut yllätti se, että peräti kolme neljästä kokee puhelimesta olevan hyötyä arjen asioiden hoitamisessa päivittäin. Suomessa on kuitenkin paljon "vanhuksia", joten oletin, että puhelinta käytettäisiin enemmän pelkästään soittamiseen.

Mielestäni suurin ihmeellisyys oli, että mobiilimaksamisen koki arkea helpottavaksi neljäsosa vastaajista. Oletin, että lähes kaikki käyttävät juurikin mobiilimaksamista. Itse maksan mobiilisti kaikki laskut ja enenevässä määrin muutakin maksamista.

#digitaalinenasiointi#digitaalisetelämäntavat#mobiili#mikäyllättää

[lakkiblog-blog1]

Lean Canvas - Menestyvän sovelluksen business-malli

Alla on linkki ryhmämme (ryhmä 3) asiakastoimeksiannon Lean Canvas blogiin. Kyseinen blogi löytyy Mobiilisovelukset -postauksen jälkeen.

https://timspaljakka.tumblr.com

Mielenkiintoisia lukuhetkiä! :)

[lakkiblog-blog1]

Kaksi vallan mainiota mobiilisovellusta

Mobiilisovellukset. Kyseessä on blogitehtävä 3.

Uskon, että suurin osa meistä käyttää päivän aikana enemmän mobiilisovelluksia (=applikaatioita) kuin uskookaan. Monet arjen rutiineihin kuuluvista asioista löytyy nykypäivänä kännykästä. Näitä arjen rutiineita ovat matkalippujen ostaminen, pankkipalvelut, maksaminen, työpaikan ruokailun maksaminen jne. Kaikkeen näihin löytyy mobiilisovellus ja ne ainakin jokin näistä löytyy meiltä useimmilta.

Tässä blogissa kerron teille yhdestä itselleni tärkeästä ja ehkä useimpien mielestä ehkä hieman tylsästäkin mobiilisovelluksesta/applikaatiosta. Lisäksi kerron yhdestä Grand One -kilpailun parhaan mobiilisovelluksen kategoriaan osallistuneesta applikaatiosta. Kilpailussa palkitaan vuosittain parasta Suomalaista digitaalista suunnittelua ja markkinointia (https://www.grandone.fi/).

Vastaan itse perheemme talousasioista, kuten kuten laskuista, säästämisestä ja sijoittamisesta. Tämän vuoksi oman pää-pankkimme (Danske Bank) applikaatiota käytän lähes päivittäin. Päätin, että esittelen teille Danske Bankin applikaation, koska yleensäkin pankkien applikaatiot ovat suurimmalle osalle erittäin tuttuja. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelluksi, että miksi se on sellainen kuin on ja miten nykyisen malliseen applikaation on päädytty.

Muistan hyvin, kun Danske Bank toi markkinoille ensimmäisen applikaation. Se oli erittäin epäkäytännöllinen ja vaikea käyttää. Eri medioissa kirjoiteltiin sen huonosta käytettävyydestä ja jopa koko pankin maine kärsi applikaation huonoudesta. Pankki kyllä itse tiesi, että applikaatio ei ole lähelläkään täydellisyyttä sitä markkinoille tuotaessa. Ehkä he jo silloin tiesivät sen, että usein applikaatiot paranevat ajan myötä, kun palautetta ja kehittämisideoita saadaan asiakkailta. Jo aika nopeasti kävi niin, että applikaation käytettävyys parani huomattavasti ja sen käyttö muodostui asiakkaille rutiiniksi.

Itse koen, että nykypäivänä Danske Bankin applikaatio on erittäin helppo sekä yksinkertainen käyttää, eli se on käyttäjäystävällinen. Kaikki turha on karsittu pois mutta kaikki tarvittava löytyy, kirjautuminen on nopeaa, sovelluksen etusivu on erittäin selkeä ja valikot ovat loogisia. Itselleni sovellus tarjoaa kaiken mitä pankilta normaalisti tarvitsen, joten on minulle lähes täydellinen.

Grand One -kilpailusta valitsin teille kerrottavaksi tuotteeksi Bolt-sovelluksen.

Bolt on rakennusalan työvuokrauksen tarkoitettu applikaatio. Kilpailun Bolt -applikaation esittelyssä kerrotaan hauskasti sen luovuus; Bolt ei ole työmiesten Tinder, tai rakennusalan LinkedIn vaan se on enemmän. Se on 24/7 -tilaus- ja asiointikanava työn tekijöiden ja työn tilaajien välille. Applikaatiossa on näkyvissä vain aitoja asiakaskokemukseen perustuvia käyttäjien arvioita eikä keskinäistä kaverikehua, kuten Linkedinissä. Boltin tekemisestä jää jälki ja viranomaisten on helppo sekä selkeä arvioida ja tarkistaa töiden lainalaisuus. Boltin kehittäjät uskovat, että applikaation myötä myös harmaa talous vähenee.

Mielestäni applikaatio kuvaa hyvin sen, että applikaatioita voidaan nykypäivänä hyvin erilaisiin tarkoituksiin ja niitä tehdään myös työnantajia varten. Applikaatio on tehty aidosta asiakastarpeesta, se on rakennettu yksinkertaiseksi ja lisäksi se on mielestäni brändätty erittäin hyvin.

Voit lukea lisää Bolt -applikaatiosta osoitteesta (https://bolt18.weebly.com/).

[lakkiblog-blog1]

Magneetin omaista markkinointia

Digitaalinen markkinointi ja sisällöt (inbound-markkinointi). Kyseessä on blogi-tehtävä 2.

Mitä itsellesi tulee mieleen, kun puhutaan magneetin lailla puoleensa vetävästä markkinoinnista? Uskotko, että se on yritysten kannalta vaikuttavaa ja tehokasta? Lue alta, mitä kyseinen markkinointi on ja mitä mieltä itse olen siitä.

Inbound-markkinoinnin lähtökohtana on asiakkaiden auttaminen kiinnostavan ja houkuttelevan sisällön avulla (haettu osoitteesta: https://www.salescommunications.fi/blog/mita-on-inbound-markkinointi). Inbound-markkinointi toimii siis magneetin lailla vetäen kuluttajia puoleensa. Tästä syystä kutsunkin blogissani inbound-markkinointia kuvaamalla tavalla magneetti-markkinoinniksi. Perinteistä outbound-markkinointia kutsun megafoni-markkinoinniksi. Tähän saat selitys seuraavassa kappaleessa.

Kuva (www.hakukonekeisari.fi)

Magneetti-markkinointi ei siis toimi kuten vanhanaikainen megafoni-markkinointi, jota yritykset tekevät perinteisesti mainostamalla ja "megafoniin" huutamalla. Eli, ns. houkuttelemalla ja pyytämällä kuluttajia asiakkaaksi.

Megafoni-markkinoinnin tyypillisiä keinoja ovat mm. TV- ja printtimainonta ja ostetut sähköpostilistat. Magneetti-markkinoinnin sisältöformaatteja ovat tyypillisemmin blogi-kirjoitukset, facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden viestit, videot, webinaarit jne.

Magneetti-markkinoinnin ideana on siis saada kuluttaja kiinnostumaan yrityksen verkkosivulla olevaan sisältöön. Etuna on, että kuluttaja voi tehdä sen silloin, kun se hänelle parhaiten sopii. Näin ollen kuluttaja myös säästyy perinteiseltä tuputtavalta markkinoinnilta. Kun kuluttaja on soittanut kiinnostuksensa sisältöä kohtaan, voi yritys tarjota hänelle yksilöllisempää sisältöä ja apua, samalla kuljettaen kuluttaja kohti asiakkuutta (haettu osoitteesta: https://cdn2.hubspot.net/hubfs/4683849/Downloadables/selekti-inbound-pahkinankuoressa.pdf).

Yrityksen ei tarvitse käyttää resursseja kuluttajiin, jotka eivät ole kiinnostuneita yrityksen palveluista tai muusta tarjonnasta. Yrityksen myyntiä ja tulosta voidaan parantaa myös ilman aktiivista panostusta. Lisäksi jo aikojakin sitten tuotetut sisällöt saattavat johtaa kuluttajan asiakkuuteen. Tässä tärkeää on kuitenkin huomioida, että yrityksessä tuotetaan haluttuja kuluttajaryhmiä tai asiakaspersoonia kiinnostavia sisältöjä ja ne tuotetaan laatua vaalien. Niiden pitää myös tuntua henkilökohtaisilta, jotta ne todella vetoavat yksittäisiin kuluttajiin. Se vaatii yrityksiltä myös uuden laista markkinointiosaamista, kun he joutuvat miettimään entistä tarkemmin halutut asiakaspersoonat ja näitä mahdolliset kohtaavat haasteet, ongelmat ja kiinnostusten kohteet. Kuluttajilta magneetti-markkinointi taas vaatii sen, että heillä on tarvittavat laitteet ja taito sekä halu hakeutua kiinnostavien sisältöjen pariin.

Mitä mieltä sitten itse olen siitä, että kumpi tapa markkinoida on parempi yrityksen ja kuluttajan kannalta?

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että magneetin omaisesti puoleensa vetävä, kuluttajapersoonille / -segmenteille personoitu, laadukkaasti tuotettu sisältö ja ilman aktiivista työpanosta vaativa markkinointi on paras, niin yrityksen kuin kuluttajankin kannalta.

[lakkiblog-blog1]

Suomi ja muut Pohjoismaat Digibarometrin silmin

Vuosittainen digibarometri julkaistiin tänä vuonna kesän 2019 alussa. Suomi on ollut 22 maan välisessä vertailussa sijoilla 1-3. Perinteisesti kärkipaikasta Suomen kanssa ovat kilpailleet muut Pohjoismaat. Suomi sijoittui barometrissä sijalle 3 viime ja tänä vuonna. Vuonna 2017 Suomen sijoitus oli 2.

Vuonna 2018 Norja sijoittui barometrissä sijalle 1. Ruotsi oli sijalla 5. ja Tanska sijalla 6. Islanti ei ole kuulunut 22 maan vertailuun. Tänä vuonna Tanska nousi barometrissä sijalle 2, Norja tippui sijalle 5 ja Ruotsi tippui yhden sijan oli 6.

Kuva. Digibarometri 2019 Pohjoismaiden ja USA sijoitusten vertailu.

Kuten kuvasta käy selville on Suomen ja Norjan sijoitus ollut hyvin tasaista sijojen 1-3 välillä. Ruotsi oli vuonna 2014 sijalla 1 mutta on nopeasti menettänyt sijoitustaan. Tanskan sijoitus on vaihdellut hyvinkin paljon ja nousi tänä vuonna peräti 4 sijaa. Barometrin (2019) julkaisutilaisuudessa perusteltiin Tanskan vahvaa nousua julkisen sektorin digitalisuuden kehittymisellä.

Pohjoismaiden sijoitus on mielestäni yllättävänkin hyvä, kun miettii henkilöresurssien vähäisyyttä. Monella muulla Euroopan ja Euroopan ulkopuolisella maalla on enemmän työikäistä väestöä. Haasteena digitalisuude käytön lisäämisessä on myös yritysten kyky toimintatapojen muutokseen. Näyttäisi siltä, että Ruotsissa yritysten perinteiset toimintatavat ja prosessit pitävät edelleen vahvasti pintansa. Itse olen luullut, että Norja on edelläkävijöitä henkilöiden, yritysten ja julkisen sektorin digitalisation hyödyntämisessä. Jotain on selvästi kuitenkin muuttunut huonompaan suuntaan vuoden 2018 digibarometrin jälkeen. Tähän en itse ole kuitenkaan löytänyt mitään selkeää syytä.

Suomessa on erittäin vahvasti nähtävissä yritysten halu ja tahtotila digitalisuuden lisäämiseen. Tänä näkyy avoimissa työpaikoissa, kun yritykset hakevat mm. data-analyytikkoja, Controllereita ja digimarkkinoinnin osaajia. Lisäksi digitalisuuden nopeus näkyy esim.. pankki- ja vakuutusalan nopealla kehittymisellä kohti paperitonta ja asiakaskonttoritonta toimintaympäristöä.

[lakkiblog-blog1]

Tässä on linkki ryhmämme blogi-postaukseen "Mitä on digitaalinen liiketoiminta".

[lakkiblog-blog1]

Digitaalinen liiketoiminta amatöörin näkökulmasta

Mielestäni digitaalinen liiketoiminta on nykyisin varsin läheisesti meidän kaikkien arjessa. Se ei itsessään ole mitään uutta tai ihmeellistä. Ihmisille termi saattaa näyttäytyä oudolta tai vaikeammalta kuin se itseasiassa onkaan. Digitaalinen liiketoiminta on ollut olemassa jo vuosia mutta vasta nyt se alkaa todenteolla saamaan jalansijaa, kun sen käyttöä on alettu laajentamaan ja perinteisetkin yritykset ovat hakeneet sen käytöstä tehokkuutta ja tuottavuutta liiketoiminnan eri prosesseihin. Usein digitalisuuteen liitetään juurikin tehokkuus ja tämän niin asiakkaan kuin yrityksenkin näkökulmasta. Tässä tilantee on kyseessä Ikään kuin win win -tilanne, kun yrityksen digitaalisen liiketoiminnan tehokkuus siirtyy tuotteiden hintoihin sekä toimitusketjun nopeuteen.

Miellän digitaalisen liiketoiminnan sellaiseksi, jota tehdään jollain tapaa mm.. mobiili-applikaatioilla, verkossa, automaatiolla tai robottien avulla tai näitä apuna käyttäen. Nykyään monet perinteisiä myyntikanavia käyttäneet yritykset (mm. marketit, pankki- ja vakuutusala, vaatekaupat) ovat siirtäneet liiketoimintansa painopistettä verkkoon, eli nettimyyntiin. Digitalisuutta hyödyntävät eri toimialojen yritykset täysin itseään varten tai sitten ne voivat myydä hankkimaansa dataa muille yrityksille. Myös täysin uusia toimijoita, joiden liiketoiminta tapahtuu vain ja ainoastaan verkossa on ilmestynyt kuin sieniä sateella.

Digitaalinen liiketoiminta ei välttämättä kuitenkaan tarkoita, että yritys on siirtänyt liiketoimintaansa verkkoon. Yritys voi myös hyödyntää digitaalisuutta esim. asiakastietojen, markkinoinnin tai muun data-analytiikan avulla. Esimerkiksi big-datan käyttö on digitaalista liiketoimintaa, koska yritys tällöin analysoi tietoa, joka on saatu digitaalisesti tai digitaalisuutta hyödyntäen. Yritys voi myös hyödyntää digitalisuutta vain markkinoinnissa sekä kerätä tätä kautta dataa, joka voi olla yrityksen menestyksen kannalta elintärkeää. Erityisen mielenkiintoinen ja tärkeä seikka digitalisaatiossa on, että se helposti hyödynnettävissä jopa globaalisti, kun liiketoimintaa hoidetaan esim. applikaation tai nettisivuston kautta. Digitalisaatio, jos joku on siis mielestäni myös globalisaatiota.

Mielestäni erittäin hyvin sitä mitä digitaalinen liiketoiminta on tai voi olla kuvaa Digian verkkosivuilta löytyvä teksti ja eri liiketoimintojen johtajien mielipiteet asiasta:https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta.

Oman arkeni näkökulmasta digitaalinen liiketoiminta on näkynyt lähinnä nettiostoksina, eri nettisivustojen tarjoamasta kohdennetuista markkinoinnista ja eri mobiili-applikaatioina. Voin kuitenkin todeta, että jatkuvasti digitalisuus näyttelee yhä suurempaa osaa itseni ja perheeni arjessa. Kysymys vain kuuluu, että milloin tai mihin digitalisaatio loppuu?