#askelmittari

[andyqwoods]

2023. . #turku #uusivuosi #uusivuosi2023 #excel #uusitaulukko #newworksheet #askeleet #steps #tilasto #stats #pelillistäminen #gamification #askelmittari #stepcounter #omronwalkingstyleiv #omronwalkingstyle #omron #instagramcamera #screenshot #ishootjpg #googlepixel4a #finalphoto (at Turku, Finland) https://www.instagram.com/p/Cm2YkVPo6tw/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[santsu1992]

Tällä viikolla on jo nyt otettu yli 50 000 askelta, on kyllä voittaja fiilis. Eli 5/5!! 🙌🙌💪💪 #askelmittari #karhu #apostolinkyyti #Joensuu #teologi #uusielämä

[liikkumiseniloa]

Askeltavote päivitetty 1000 ja nostettu nyt siis tästä päivästä eteenpäin 8000 askeleeseen per päivä.

[papermonkeyism]

I can has buddy pokemon! 8D

[muusku]

Miu puhelimen askelmittari ei toimi ja oon alkanu saamaa puhelimelta agressiivisiä viestejä

[viprii]

Digitaalinen palvelukokemus

Tutustuin DNA:n tilaamaan, tämän vuoden maaliskuussa tehtyyn tutkimukseen suomalaisten puhelimen käytöstä, digitaalisesta asioinnista ja tulevaisuuden käytöstä. Tutkimukseen osallistui 1005, iältään 16-74 -vuotiasta, suomalaista.

Tutkimuksen mukaan jopa 92%:lla vastaajista on älypuhelin ja kun tarkastellaan ikäskaalaa 16-44 vuotiaat, on osuus jopa 95%. Suurin osa kaikista vastaajista koki älypuhelimesta olevan hyötyä arjen asioiden hoitamisessa mutta ainoastaan puolet 65-74 -vuotiaista oli tätä mieltä. Olen melko yllättynyt tästä osuudesta, koska olisin luullut sen olevan suurempi suurien ikäluokkien sarjassa. Olen nimittäin vierestä seurannut tähän ikäluokkaan kuuluvan äitini tutustumista ja opettelua digitaalisiin toimintoihin, ja hänellä ainakin on ollut kovin positiivinen ja vastaanottavainen asenne. Ehkä se toisaalta on niinkin, että moni tämän ikäluokan edustaja ei halua minkään muuttuvan ja he ovat tietynlaisessa vastarinnassa uudistuksille. Eniten päivittäistä hyötyä kokivat 16-24 -vuotiaat, joiden digitaalinen toiminta älypuhelimella tapahtui tunneittain tai joka toinen tunti. Kaiken kaikkiaan selkeä enemmistö kyselyyn osallistuneista koki hyödyn useita kertoja päivässä. Mielestäni tämä kertoo sen, kuinka suureksi osaksi digitaalinen toiminta on tullut arkipäiväämme.

Kiinnitin myös huomiota vastauksiin liikuntasovellusten käytöstä; vain noin puolet älypuhelimen omistajista on seurannut liikkumistaan sovellusten avulla, mikä on mielestäni aika pieni määrä. Tutkimuksessa ei nimittäin kysytty liikunnan säännöllisestä seuraamisesta vaan ilmeisesti kysymys tarkoitti, onko henkilö koskaan käyttänyt sovelluksia liikunnan tarkkailemiseen. Ainakin Applen puhelimissa askelmittari on vakioapplikaatio, joten yllättävää, että osuus oli noinkin pieni. Olisi luullut useamman olevan kiinnostunut esimerkiksi paljon puhutusta 10 000 askeleen päivätavoitteesta. Sukupuolten välisenä erona oli se, että miehet olivat hyödyntäneet applikaatioita enemmän urheilusuoritusta tehdessään, kun taas yleisesti ottaen naiset olivat aktiivisempia seuraamaan liikkumistaan.

Yllätyksenä ei tullut, että pankkiasioiden hoitaminen digitaalisesti tai mobiilisti on selkeästi suositumpaa kuin muut digitaalisen asioinnin muodot. Kaikista vastaajista jopa 96% on edes joskus, viimeisen kahden vuoden aikana, hoitanut pankkiasioitaan verkossa. Tämä luultavasti johtuu siitä, että pankkipalvelujen käyttö perinteisissä konttoreissa on tehty tänä päivänä jopa mahdottomaksi ja vanhempien ihmistenkin on ollut pakko opetella hoitamaan pankkiasiansa verkossa. Digitaalinen asiointi ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi verrattuna aiempiin vuosiin, mikä on mielestäni yllättävää, koska vuosi vuodelta digitaalisuus kehittyy ja palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Jää nähtäväksi mitä vuoden 2020 tulokset sanovat..

Virpi

https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006067313.html

[massiblogi-blog]

Ilman älypuhelinta ei voi elää

Lähdetään liikkeelle siitä, että lähes kaikilla on nykyään älypuhelin. Omassa tuttavapiirissäni voin yleistää, että KAIKILLA ON, mutta jos tarkkoja ollaan niin 16-44 vuotiaista hieman yli 95% sellainen löytyy. Jopa ikäluokissa 65-74 sellaise omistaa 85% ihmisistä. (Lähde: https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00947/05fcdbe8-ba58-4e8b-b8f4-df746a369170.pdf)

DNA selvitti teettämässään kyselyssä mihin suomalaiset käyttävät älypuhelintaan. Tutkimus oli jaettu kahteen osa-alueeseen:

1. Digitaalinen asiointi 2. Oman hyvinvoinnin seuraaminen

Digitaalinen asiointi

Itse olen suuri digitalisaation puolesta puhuja ja nämä kyselyn vastaukset olivat miellyttävää dataa aiheesta. Jopa 94% nuorista (16-24 v.) käyttää tehtävien hoitamiseen puhelintaan päivittäin. 32% lähes joka tunti. Tämä on ehkä hieman liikaa? Mutta niin tai näin, kaikista kyselyyn vastanneista 75% käyttää älypuhelintaan asiointiin päivittäin.

Sukupuolellakaan ei ole juurikaan merkitystä siihen, miten paljon ajallisesti puhelimella asioidaan. Miesten ja naisten väliset erot ovat vain muutamia prosenttiyksiköitä suutaan tai toiseen. Sukupuolten väliset erot tulevat esiin vasta kun kysytään mihin puhelinta käytetään.

Pankit ovat siirtyneet verkkoon

Käytetyin digitaalisen asioinnin muoto on pankkiasioiden hoitaminen. 96% vastanneista ilmoittaa hoitavansa ne verkossa. Tässä tulee huomioida, että osa toki hoitaa verkkoasioinnin ohella asioitaan myös kivijalkapankeissa. Myös muut viranomaiset ovat löytäneet asiakkaansa verkossa. Esimerkiksi Kela uudisti verkkopalvelunsa 2017, jonka jälkeen noin 75% asioi heidän kanssaan verkossa. Terveydenhoito ja vakuutusasiat on siirretty myös onnistuneesti verkkoon. Tästä kertoo 79% ja 73% vastausprosentit verkkoasioinnissa.

Huvit ja hurvitukset

Vaatteiden ja elektoniika ostaminen on siirtynyt jo useampi vuosi sitten ”normaaliksi” suorittaa myös verkossa. On ihan OK, ostaa sohva puhelimella. Naisista 83% kertoo ostaneensa vaatteita netissä, ja miehet ovat kunnostautuneet elektroniikan ostamisessa 77% verran.

Pitääkö olla huolissaan?

Kyseisen kyselyn tuloksissa ei suuria yllätykisä esiintynyt. Hieman ehkä ihmetyttää miksi vain 36% vastaajista on kertoo, että ottaisi mielellään ja nopeasti käyttöön uusia digitaalisia palveluita. Kun verrantaan tätä siihen miten paljon kaikissa ikäluokissa älypuhelinta käytetään asiointiin päivittäin tai vähintään viikkotasolla. Paljon on puhuttu, että etenkin palvelunalojen digitalisaatiossa aletaan hiljalleen lähestyä niin sanotusti ”kuplan pintaa”. Kun kehitys jatkuu riittämiin tehdään aina pieni korjausliike. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi henkilökohtaisen palvelun arvostuksen kasvua. Tätä kysymystä pohtii mm. Handelsbankenin Suomen maajohtaja Nina Arkilahti tekstissään Finanssiala.fi sivustolla. Voiko pankki olla yhtä aikaa digitaalinen ja tavoitettavissa?

https://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Digiadhoc-arkilahti.aspx

Ensin tuli fitness ja sitten tuli digifitness

Oma hyvinvointi on ollut trendinä jo useita vuosia. Vaikka lehdet kirjoittavatkin, että suomalaiset eivät edelleenkään liiku tarpeeksi, noin puolet älypuhelimen omistajista seuraa liikkumistaan puhelimen sovelluksilla. 16-44-vuotiaat vielä hieman enemmän. Lähen jokaisesta älypuhelimesta löytyy jonkinlainen askelmittari, jolla voi hieman seurata omaa aktiivisuuttaan.

Itse täytän otsikon kliseen erinomaisesti. Ensin alkoi kuntosalilla käynti ja lenkkeily lajiharjoittelun ohella, ja sitä seurasi älypuhelimeen liitetty urheilukello. Enää ei onnistu itsensä huijaaminen. Tätäkin blogitekstiä kirjoitteassa olen jo kerran saanut ilmoituksen kelloltani, että olen istunut liian kauan paikallani, olisi aika nousta ja liikkua hieman. Ja minähän tottelin. Nousin hakemaan välipalaa. Kelloni lisäksi en taida yhtä hyvin käskyjä totella kuin avopuolisoni osalta.

Seuraava tutkimuksen osa selvitti miten liikunnan seuraaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä tulos hieman yllätti. Nimittäin kasvua ei ole vuoden 2017 jälkeen tullut juurikaan. Vuonna 2017 35% seurasi liikkumistaan älypuhelimella, kun vuoteen mennessä 2019 luku oli kasvanut vain 5 prosenttiyksikköä (40%).

Mutta arvatkaas mikä ikäluokka on ykkösenä jakamassa urheilusuorituksiaan sosiaalisesa mediassa? +50-vuotiaiden keppijumppa vaiko ikäihmisten kelluntakerho? Tietenkin 16-24-vuotiaat nuoret miehet ja naiset. Heistä 31%, eli kolmannes kertoo jakaneensa liikunnallisia päivityksiä somessa. Tämä on mielestäni erittäin positiivista. Nuorten kuuluukin liikkua ja oman elämänsä somevaikuttajina jokainen haluaa jakaa saavutuksiaan muille. Itsekin kuulun tähän porukkaan. Mielenkiintoista olisi lukea myös dataa siitä kuinka montaa ystävääni kiinnostaa katsoa instagram storyani, kun juoksen koiran kanssa pilkkopimeässä likaisen Vantaanjoen vartta.

[arikuosmanen]

Onko askelmittarista hyötyä? – Näin arvioi asiantuntija (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

HYVINVOINTI Sarjassa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin.

Mitä merkitystä päivittäisten askeleiden laskemisella on?

Askelten laskemisesta on se hyöty, että lukema näyttää, liikkuuko henkilö luonnostaan tarpeeksi vai kannattaisiko hänen lisätä aktiivisesti liikettä päiväänsä.

Askelmittarilla selviää helposti se, kuinka lähelle suositeltua päivittäistä tavoitetta, eli 10 000 askelta, omalla liikkumisella pääsee.

Aika tavallista on, että arkielämässä kertyy päivän mittaan niukin naukin 4 000 askelta. Silloin päivään kannattaa lisätä vaikka reipas kävelylenkki.

Liikuntaa askelmittari ei toki itsestään lisää.

Vastauksen laati Margit Eerola Diabetesliitosta.

from WordPress http://ift.tt/2fazN0b via IFTTT

[liikkumiseniloa]

[liikkumiseniloa]

Lauantai 10.6.2017

[liikkumiseniloa]

[liikkumiseniloa]

Laskenut mukaan vaan ne jotka oon tehny kännykän kanssa!

[liikkumiseniloa]

Oho. 😅

[liikkumiseniloa]

[liikkumiseniloa]

[liikkumiseniloa]