#tutkimustuloksia

[viprii]

Digitaalinen palvelukokemus

Tutustuin DNA:n tilaamaan, tämän vuoden maaliskuussa tehtyyn tutkimukseen suomalaisten puhelimen käytöstä, digitaalisesta asioinnista ja tulevaisuuden käytöstä. Tutkimukseen osallistui 1005, iältään 16-74 -vuotiasta, suomalaista.

Tutkimuksen mukaan jopa 92%:lla vastaajista on älypuhelin ja kun tarkastellaan ikäskaalaa 16-44 vuotiaat, on osuus jopa 95%. Suurin osa kaikista vastaajista koki älypuhelimesta olevan hyötyä arjen asioiden hoitamisessa mutta ainoastaan puolet 65-74 -vuotiaista oli tätä mieltä. Olen melko yllättynyt tästä osuudesta, koska olisin luullut sen olevan suurempi suurien ikäluokkien sarjassa. Olen nimittäin vierestä seurannut tähän ikäluokkaan kuuluvan äitini tutustumista ja opettelua digitaalisiin toimintoihin, ja hänellä ainakin on ollut kovin positiivinen ja vastaanottavainen asenne. Ehkä se toisaalta on niinkin, että moni tämän ikäluokan edustaja ei halua minkään muuttuvan ja he ovat tietynlaisessa vastarinnassa uudistuksille. Eniten päivittäistä hyötyä kokivat 16-24 -vuotiaat, joiden digitaalinen toiminta älypuhelimella tapahtui tunneittain tai joka toinen tunti. Kaiken kaikkiaan selkeä enemmistö kyselyyn osallistuneista koki hyödyn useita kertoja päivässä. Mielestäni tämä kertoo sen, kuinka suureksi osaksi digitaalinen toiminta on tullut arkipäiväämme.

Kiinnitin myös huomiota vastauksiin liikuntasovellusten käytöstä; vain noin puolet älypuhelimen omistajista on seurannut liikkumistaan sovellusten avulla, mikä on mielestäni aika pieni määrä. Tutkimuksessa ei nimittäin kysytty liikunnan säännöllisestä seuraamisesta vaan ilmeisesti kysymys tarkoitti, onko henkilö koskaan käyttänyt sovelluksia liikunnan tarkkailemiseen. Ainakin Applen puhelimissa askelmittari on vakioapplikaatio, joten yllättävää, että osuus oli noinkin pieni. Olisi luullut useamman olevan kiinnostunut esimerkiksi paljon puhutusta 10 000 askeleen päivätavoitteesta. Sukupuolten välisenä erona oli se, että miehet olivat hyödyntäneet applikaatioita enemmän urheilusuoritusta tehdessään, kun taas yleisesti ottaen naiset olivat aktiivisempia seuraamaan liikkumistaan.

Yllätyksenä ei tullut, että pankkiasioiden hoitaminen digitaalisesti tai mobiilisti on selkeästi suositumpaa kuin muut digitaalisen asioinnin muodot. Kaikista vastaajista jopa 96% on edes joskus, viimeisen kahden vuoden aikana, hoitanut pankkiasioitaan verkossa. Tämä luultavasti johtuu siitä, että pankkipalvelujen käyttö perinteisissä konttoreissa on tehty tänä päivänä jopa mahdottomaksi ja vanhempien ihmistenkin on ollut pakko opetella hoitamaan pankkiasiansa verkossa. Digitaalinen asiointi ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi verrattuna aiempiin vuosiin, mikä on mielestäni yllättävää, koska vuosi vuodelta digitaalisuus kehittyy ja palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Jää nähtäväksi mitä vuoden 2020 tulokset sanovat..

Virpi

https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006067313.html

[johannablogi-blog]

Future Trends 2019 / Vähittäiskauppa

Kirjoituksessani pohdin tällä kertaa tulevaisuuden trendejä vähittäiskaupan ja tekoälyn näkökulmasta. Vähittäiskauppa on muuttunut melkoisesti viimeisten vuosien aikana. Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu on vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen merkittävästi. Ei ole tavatonta, että nykypäivänä yritys perustaa ainoastaan verkkokaupan, eikä fyysistä myymälää ollenkaan. Tästä on hyvänä esimerkkinä suomalainen brändi The Other Danish Guy. Heillä on valikoimissaan ainoastaan muutamat erimalliset boxerit eri väreissä, ja kyseisiä tuotteita myydään ainoastaan heidän omassa verkkokaupassaan. Ilman tekoälyä tämäkään ei olisi mahdollista. Vielä joitakin vuosia sitten ei varmasti uskottu verkkokaupan saavan näin suurta roolia kaupan alalla, mutta näin vain kävi. Tulevaisuus näyttää mitä kaikkea se tuo tullessaan tällä saralla.

 Tekoäly on tullut osaksi vähittäiskaupan maailmaa. Kuluttajista kerätään koko ajan enemmän tietoa, jota voidaan analysoida. Näitä tietoja käytetään esimerkiksi personoituun palveluun. Se on nykyaikana tarpeellista, jos halutaan palvella asiakasta hyvin ja monipuolisesti. Kuluttajat ovat tietoisia ja vaativia monella tasolla. Palvelun pitää olla nopeaa, ostokokemuksen positiivista ja brändin on erottauduttava muiden joukosta.

Tekoälyn avulla kuluttajista saadaan hyvin yksilöllisiä tietoja, ja tämä arveluttaakin monia. Kuinka paljon meitä kuluttajia johdatellaan ostamaan tietynlaisia tuotteita, joita emme tiedostaneet tarvitsevamme? Onko moraalisesti oikein, että vähittäiskauppa hyötyy kuluttajista rahallisesti tekoälyä käyttäen? Näihin kysymyksiin moni on nyt herännyt, ja ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan tutkimustuloksia tämän kaltaisiin kysymyksiin.

 Sisällöntuottaminen sosiaalisen median kanaviin kuuluu tänä päivänä jokaisen brändin liiketoimintaan. Sisältöä tuotetaan toki tuotteista, mutta harvoin ne ovat pääroolissa. Sisällöstä välittyy yleensä tunnetta, tapa elää. Tämän avulla kuluttaja saadaan haluamaan tuota tunnetta, jonka hän uskoo saavan tuotteen avulla. Kuluttajat seuraavat brändejä sosiaalisessa mediassa, ja kaikki siellä näkyvä sisältö vaikuttaa kuluttajan näkemykseen brändistä. Sisältö vaikuttaa myös tapaan ajatella niin omaa kuin muidenkin elämää. Halutaan saada omaan elämään sama tunne kuin sosiaalisen median sisällöissä ja olla osa sitä.

Paljon on puhuttukin harhasta, jonka sosiaalinen media luo. Kuvat ja videot näyttävät vain sen puolen todellisuudesta, joka halutaan katsojalle välittää. Ja tästä syntyy täydellisyyden harha, jonka moni kylläkin tiedostaa. Uusi sukupolvi, joka on syntynyt sosiaalisen median aikakaudella, ei välttämättä tätä harhaa tunnista, ja se voi vääristää heidän tapaansa kokea maailmaa.

[planetaarinenkommunismi]

Nykyhetki on kriisi, jossa on tullut tarpeettomaksi vertailla, kumpi on todennäköisempää, maailmanloppu vai kapitalismin loppu, sillä kapitalismi on maailmanloppu. Ilmaston lämpeneminen ja elämän monimuotoisuuden tuhoutuminen kyseenalaistavat perinteiset taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja ontologiset järjestykset. Tilanne vaatii uudenlaisia näkökulmia ja koealustoja poliittis-ekologisen mielikuvituksen laajentamiselle ja vielä tuntemattomien kollektiivisten subjektiviteettien etsimiselle.

Elämä tällä planeetalla puhuu kommunistista kieltä. Ekologia ei tunne itseensä sulkeutuneita yksilöitä vaan ainoastaan toisiinsa kietoutuneita ja toisistaan riippuvaisia elävien olentojen rihmastoja. Kommunismin esiin nostaminen merkitsee yhteisen uudelleen ajattelemista ja problematisointia. Antroposeenissä tämä edellyttää ekologian keskiöön asettamista ja kommunismin arvioimista välineenä planetaarisille ekologisille kamppailuille.

Mitä kommunismin kanssa ajatteleminen voisi merkitä, jos ilmastonäkökulma asetetaan luokkakonfliktien, feminististen kamppailuiden ja dekolonisaatioprosessien keskiöön? Mitä kommunismi tarkoittaa tilanteessa, jossa maailman sijaan voitettavana on planeetta ja hävittävänä kaikki? Ilmastonäkökulman sisällyttäminen kommunismin käsitteeseen vaatii tietämisen ja toimimisen tapojen venyttämistä paikallisesta ja ihmiskeskeisestä perspektiivistä laajemmalle tasolle, joka huomioi myös ei-inhimillisten toimijoiden ja materiaalisten infrastruktuurien merkityksen ilmastokriisissä.  

Tutkijaliiton vuoden 2020 kesäkoulu haastaa ajattelemaan planetaarista kommunismia spekulatiivisten ideoiden avaruutena, jossa tutkimus ja taide voivat kuvitella ja problematisoida ihmisten ja ei-inhimillisten olioiden jakaman vaurioituneen planeetan tulevaisuutta. Planetaarinen kommunismi ei ole nimi valmiille teoriarakennelmalle vaan kollektiivinen tutkimusprojekti uusista näkökulmista, jotka osaavat ajatella, työskennellä ja elää yhdessä planetaaristen ongelmien moninaisen ja epävakaan koostumuksen kanssa. Tavoitteena on tutkia radikaaleja tulkintoja yhteiskunnallisen todellisuuden perustana toimivista voimista ja säännöistä, jotka konkretisoituvat yhtäältä infrastruktuurien ja instituutioiden järjestyksessä ja toisaalta kokemuksissa ja tavoissa elää. Kesäkoulu yhdistää teorian rakentamisen ja kollektiivisen toiminnan sellaisen maailman luomisessa, joka perustuu solidaarisuudelle ihmisten, lajien ja ympäristöjen välillä.

Kesäkoulu kutsuu osallistumaan ihmisiä eri aloilta. Ohjelman valikoinnissa painotetaan uusia ääniä ja osallistujien moninaisuutta. Tarjoa tutkimukseen tai taiteelliseen työhön perustuvaa esitelmää, taideteosta, proosatekstiä, työpajaa tai muunlaista projektia, jonka haluaisit esitellä kesäkoulussa. Töiltä ei odoteta lopullisia tutkimustuloksia tai valmiita vastauksia vaan ensisijaisesti kykyä keskustella kriittisesti kesäkoulun teeman kanssa. Lähetä työstäsi noin 300 sanan abstrakti/suunnitelma 8.5.2020 mennessä osoitteeseen kesakoulu@tutkijaliitto.fi otsikolla “kesakoulu 2020 ohjelmaehdotus”.  

Tutkijaliiton 40. kesäkoulu järjestetään 28.8.–30.8.2020 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä.

[yatesleon71-blog]

Ongelmaisten Hoito Terveys

Kielto-oikeuden mahdollistamiseksi potilaalle on annettava selvitys yhteisestä potilastietorekisteristä, tietojen käsittelystä ja hänen mahdollisuudestaan kieltää toimintayksiköiden välinen tietojen luovutus.

Jos puheluun ei vastata, puhelu siirtyy viestipalveluun, josta soitetaan takaisin saman päivän aikana. Sama kaupallisuuden lisäämisen logiikka toistuu lakiesityksessä ensihoidon järjestämisestä. Se lisää kilpailutuksia ja hankintoja yksityisiltä yrityksiltä sekä ensihoidossa että potilassiirroissa. Lakiesitykseen on kirjattu suoraan, että se ”turvaa yksityisten palveluntuottajien mahdollisuudet tarjota merkittävän määrän palveluita perustettaville maakunnille”. Kuorsaaminen tuottaa kuorsaajalle usein häpeää ja tunnetta esimerkiksi siitä, ettei hän uskalla lähteä vaikkapa työporukan kanssa hotellimatkalle tai yökylään sukulaisiin. Kuorsaaja itse on usein päiväväsynyt. Suun tulehdukset voivat heikentää yleissairauksien, kuten reuman ja diabeteksen hoitoennustetta. Ne aiheuttavat leikkauspotilaille tulehdusvaaran, voivat altistaa sydän- ja verisuonisairauksille sekä suurentaa mm. sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Hoitoa antavan maan kansallinen yhteyspiste on velvollinen antamaan tietoa kyseisen maan terveyspalvelujen laatua koskevista vaatimuksista. Terveydenhuollon palveluntuottajilla puolestaan on velvollisuus antaa tietoa hoidon laadusta omassa organisaatiossaan. STEPPI -kehittämis- ja tutkimushankkeen visiona on, että vuonna 2020 perushoidon minimikriteerit toteutuvat ja perushoidon laatu on hyvää sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan arvioimana. Perushoidon minimikriteerit pohjautuvat tutkimusnäyttöön, hoitoisuuteen sekä hoitohenkilökunnan kokemukseen. Probiootit ovat nyt ajankohtaisia myös koululääketieteessä. Johtaviin lääketieteen lehtiin kuuluva British Medical Journal julkaisi 8.6.2002 niistä peräti kaksi pääkirjoitusta ja yhden meta-analyysin. Pro- ja prebioottien tieteellinen tutkimus kroonisissa sairauksissa on nykyisin vilkasta. Uusia tutkimuksia julkaistaan enemmän kuin kukaan ennättää lukea. Taiteiden käyttöä ja taiteen merkitystä on tutkittu esimerkiksi osana hoito- ja hoivatyötä sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa sekä osana ennaltaehkäiseviä palveluita ja kuntoutusta. Kliinisissä ympäristöissä taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu mm. Hyvien probioottisten bakteerien tulisi kyetä muodostamaan yhdisteitä, jotka estävät patogeenisia (sairautta aiheuttavia) bakteerikantoja lisääntymästä. Tällaisia yhdisteitä ovat bakteerien kasvua estävät aineet, orgaaniset hapot, vetyperoksidi, bakterisidit, adheesion estäjät ja koko joukko antimikrobisia yhdisteitä. Terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi kätilöt , lääkärit , psykologit ja sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat , röntgenhoitajat , laboratoriohoitajat eli bioanalyytikot ja fysioterapeutit Terveydenhuoltopalveluja ovat muun muassa ehkäisevä hoito, rokotukset , reseptimääräykset lääkkeille ja niiden käytön valvonta, leikkaukset , diagnoosit, seurannat ja lapsen syntymisessä auttaminen. Jos kärsit jo entuudestaan laskimotulehduksesta tai muista verisuonitaudeista, on tärkeää varata aika lääkäriin, sillä lääkityksellä ja oikeanlaisella hoidolla ehkäistään veritulppien muodostuminen tulevaisuudessa. Jos vanhemmillasi tai muilla lähisukulaisilla esiintyy suonikohjuja tai muita verisuonten ongelmia, on hyvin mahdollista, että niitä kehittyy myös sinulle. Seuraa tämän artikkelin vinkkejä verisuonten terveyden ylläpitämiseen. Jos koiran syömis- tai pureskelutavoissa tapahtuu jotakin muutoksia, koira voi kärsiä suun tai hampaiden kivusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Säännöllisesti pitkäaikaissairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä resepti uusitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, etenkin jos lääkitys on vakiintunut ja hoitotavoitteet on saavutettu. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

Kansalaisen terveyspalvelu on asiakkaalle henkilökohtainen ja edellyttää Internet-yhteyttä ja asiakkaan varmaa tunnistamista ennen palvelun käyttöä verkkopankkitunnisteilla. Jos potilaan sairaus sitä vaatii, on kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän huolehdittava toimintayksikkönsä potilaan kuljetuksesta toisessa toimintayksikössä tai terveyskeskuksessa annettavaa hoitoa tai suoritettavia toimenpiteitä varten. Kuiva iho on suhteellisen yleinen ongelma, ja oma ihosikin on varmasti joskus kuivunut ainakin jossain osassa kehoa. Ihmisten välttely flunssan vähentäjänä ei toimi, mutta on keinoja olla sairastumatta. Alen Markku, Fibromyalgia. Kirjassa: Vuori I, Taimela S, Kujala U, toim. Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 327 - 322.

Kaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa, mutta hyvän hoidon ansioista Suomessa kaihin aiheuttama pysyvä sokeus on vähäistä.

Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, unihäiriöt, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja vaikeus tehdä päätöksiä. Stressi näyttäytyy herkästi myös perhe- ja parisuhdeongelmina tai toisaalta täydellisenä eristäytymisenä sosiaalisista suhteista. Priorisointikriteeriksi on ehdotettu myös muun muassa henkilöiden omaa osuutta terveydentilansa heikkenemisessä (tupakoinnista ja liikkumattomuudesta aiheutuvat elintapasairaudet), yhteiskunnalle koituvaa hyötyä työkykyisyyden saavuttamisesta, huollettavien määrää sekä yhteiskunnallista asemaa tai ansioita. Nämä ovat kaikki osaltaan intuitiivisia, mutta tarkemmin tarkasteltuina eettisesti ongelmallisia priorisointiperusteita. Äärimmilleen vietyinä ne johtaisivat sietämättömiin lopputuloksiin. Nykyisin Suomessa käytössä olevan lääkärin valan mukaan lääkäri lupaa täyttää lääkärin velvollisuutensa jokaista kohtaan ketään syrjimättä. Lääkärin ammattietiikkaan ei sovi potilaiden priorisointi muun kuin lääketieteellisen syyn perusteella. Samalla helpottuu myös korvaushoidossa olevien ihmisten lääkkeensaanti. Nyt hoitopaikkoja kannustetaan antamaan hoidettavalle mukaan myös kotiannoksia, jos hoito on aiemmin onnistunut hyvin. Tänään puhumme siitä, miten pienetkin vauriot ja tukokset verisuonissa voivat olla vaarallisia. Suonikohjut ovat yksi alaraajojen yleisimmistä verisuoniongelmista, jota tulee oppia välttämään ja hoitamaan. Pehmeän rasvan lähteitä ovat kala, margariini ja rypsiöljy. Kasvirasvapohjainen margariini sopii leiville ja rypsiöljy ruoanlaittoon ja salaatinkastikkeisiin. Tutkimustuloksia vielä riittämättömästi, mutta näyttäisi siltä, että runsaasti liikkuvilla lihominen olisi vähäisempää kuin vähän liikkuvilla (Liikunta: Käypä hoito - suositus 2010). Ksylitoli vähentää myös bakteeriplakin määrää ja plakin tarttuvuutta hampaan pintaan, jolloin plakki on helpompi puhdistaa pois. Ksylitoli, etenkin purukumeissa, lisää myös syljen eritystä ja samalla syljen hampaita suojaavaa vaikutusta. Laske pesualtaaseen vettä sillä, jos proteesi putoaa, se voi rikkoutua. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista. Voidetta annostellaan emättimeen asettimella tuotteesta riippuen 3-7 iltana. Voiteella hoidetaan myös ulkoisten sukuelinten hiivatulehdusta sekä naisilla että miehillä. Hoito-aika on tällöin 1-2 viikkoa.

Reseptien uusimispyynnöt tapahtuu ajanvarausnumeroista tiistaista perjantaihin klo 12-14.30 (maanantaisin vain kiireelliset) tai hoitajien numeroista puhelintunnilla. Reseptejä voi uusia myös apteekissa tai Omakanta-palvelussa. Tämä voide on hyvin edullista, ja voit lisätä siihen 5 ml omavalintaista eteeristä öljyä antamaan tuoksua. Hyötyliikuntaa lisäämällä saa kalorinkulutusta kasvamaan. Hyötyliikuntaa voi helposti lisätä valitsemalla hissin sijaan rappuset, kävellä osa työmatkasta tai auton pysäköimisellä mahdollisemman kauas kohteesta (Fogelholm M., Kaukua J. 2005. 436 - 437).

Hyvä tyyppi on esimerkiksi ystävällinen, avulias ja kunnioittaa muita ihmisiä. Glyfosaattia käytetään maataloudessa runsaasti (eniten käytetty torjunta-aine) ja sen jäämiä löydetään myös ruuasta, koska väitteistä huolimatta kaikki glyfosaatti ei todistetusti häviä kasveista. Academia CEMA monta tuntia päivästäsi vietät istuen? Monet joutuvat töiden takia istumaan pöydän ääressä tuntikausia joka päivä, eikä tähän voi välttämättä vaikuttaa. On kuitenkin tärkeää, että liikut vapaa-ajalla niin paljon kuin mahdollista, sillä tämä aktivoi sydäntä ja verisuonia. Harjaus on paras ja suositeltavin keino plakin ja hammaskiven ehkäisemiseksi, mutta myös pureskeluaktiviteetin lisäämisestä on apua. Pureskeleminen saa aikaan mekaanisen puhdistusvaikutuksen lisäksi syljenerityksen eli huuhtelun lisääntymisen. Markkinoilla on myös erityisesti koiran suuhygieniaan kehitettyjä ja muotoiltuja purutankoja, kuten Hau-Hau Champion viljattomat purutangot Oikeita luita kannattaa koiralle antaa vain, jos ne ovat lihaisia ja hygieenisesti laadukkaita. Usein aidoista luista voi aiheutua tottumattomalle koiralle ruoansulatuskanavan ongelmia, kuten ripulia, ummetusta tai jopa suolitukoksia. Jos osa hoidosta annetaan ulkomailla, on muusta hoidosta ja myös jatkohoidosta hyvä sopia jo ennen hakeutumista hoitoon ulkomaille. Jos jatkohoidosta ei ole etukäteen sovittu, potilaan tulee kotimaahan palattuaan ottaa yhteyttä kotikuntansa terveyskeskukseen tai sairaalaan jatkohoidosta sopimiseksi. Monivitamiinit hoito annetaan aina Suomen hoitokäytännön mukaisesti myös silloin, jos osa hoidosta on annettu ulkomailla. Alkoholin käyttö rasvattaa maksan diffuusisti, eikä semmoista voi puhdistaa. Ainoa keino on maksan vaihto, mutta käytännössä se ei onnistu koska maksoja ei saada mistään, ja vaikka saataisiin, niin se on kallein leikkaus mitä on. Jos vapaiden yksilöiden valintoihin ei kyetä vaikuttamaan, on turha unelmoida sairauksien ennaltaehkäisystä ja kustannussäästöistä.

Tavoite on, että niillä asiakkailla, joilla on yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia tai useita sairausriskejä, on oma hoitaja/ oma lääkäri.

[kristakurunsaari-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

Vuonna 2016 DNA teetti tutkimuksen koskien suomalaisten digitaalista asiointia ja digitaalista palvelukokemusta. Kohderyhmänä heillä oli 15-74 vuotiaat. Tutkimuksessa selvisi, että 80% kyselyyn vastanneista oli hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisten 3 kuukauden aikana. 38% kyselyyn vastanneista oli varannut lääkärille ajan netin kautta viimeisten 3 kuukauden aikana ja 31% oli myynyt/ostanut tuotteita nettikirpputoreilla.

Tutkimuksen mukaan parhaat asiakaskokemukset olivat olleet nettikirpputoreilta sekä kodin ja elektroniikan verkkokaupoista. Tutkimukseen vastanneista 68% haluaa asioida tilanteen mukaan monipuolisesti eri kanavissa. 79% 25-34 vuotiaista vastasi, että haluaa asioida vaihtelevasti välillä verkossa ja välillä taas kivijalkamyymälöissä. Verkkokauppa ei siis ainakaan vielä jyrää täysin alleen perinteisiä fyysisiä liikkeitä.

Tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa verkkokaupat sekä verkkopalvelut yleistyvät ja lisääntyvät huimasti, mutta kaikkia fyysisiä palveluita ei ole korvattavissa sähköisesti. Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että tulevaisuudessakin asunto- ja vakuutusasiat halutaan hoitaa fyysisesti paikan päällä kuten myös asiat, joiden hoitamiseen tarvitaan henkilökohtaista opastusta. Esimerkiksi lääkäriä on vaikea korvata sähköisesti tai kalliimpia hankintoja tehdessä asiakas yleensä haluaa myyjältä vahvistuksen ostopäätökselleen. “Perinteisesti toivotaan pystyvän hoitaa usein samoja asioita kuin digitaalisestikin, mutta eri kulmalla – kun asia on monimutkaisempi, vaatii asiantuntijaa tai kaivataan henkilökohtaisempaa palvelua. Monesti toivotaan, että aina olisi myös mahdollisuus hoitaa asioita perinteisesti silloin kun siltä tuntuu.”

Tutkimuksessa uskotaan pankkiasioiden hoitamisen mobiliisovelluksen avulla kasvavan kaikista eniten. Nettikirpputorit ovat myös suuressa nousussa, ja yhä useampien yritysten nettisivuilta löytyy jo tänä päivänä chat-asiakaspalvelijoita. Kyselyyn vastanneista suuri osa oli sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut riittävät jo hyvin, mutta seuraavaksi yritykset voisivat keskittyä ja panostaa niiden toimivuuteen. Yksi yleisimmistä nettipalveluista on ajanvaraus, ja sitä suurin osa kyselyyn vastanneista myös kertoi käyttävänsä aktiivisesti.

Itse yllätyin tutkimustuloksia tutkiessani siitä, että miten tärkeänä myös nuoret pitivät fyysistä kanssakäymistä sekä kivijalkakauppoja, koska digitaalisuus on yksi tämän hetken megatrendeistä. Kokoajan puhutaan, että kaikki digitalisoituu ja siirtyy verkkoon, mutta tutkimus antaa toivoa vielä kivijalkamyymälöille ja fyysiselle asiakaspalvelulle. Toki kyseinen tutkimus on vuodelta 2016 ja kaikki eistä varmasti tietävät miten paljon kahdessa vuodessa ehtii tapahtua....

Lähde

DNA Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

[eemilh-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

Tutkin DNA:n tutkimustuloksia suomalaisten verkkoasioinnista ja palvelukokemuksista. Tulokset eivät juurikaan yllättäneet verkkoasiointimyönteisyydellään, mutta erikoisiakin tilastoja löytyi.

Kokonaiskuvassa suomalaiset hyödyntävät verkkopalveluita kasvavissa määrin ikää tai sukupuolta katsomatta. Toki vanhimpien vastaajien keskuudessa verkkoasiointi on huomattavasti vähempää pois lukien verkossa varatut lääkäriajat, jossa ikäihmiset olivat aika kärjessä. 46% vastanneista kokonaisuudessaan halusi asioida entistä enemmän verkon puolella, mutta toisaalta noin 30% koki kehityksen vauhdin olevan liian kova. Näin vastanneet olivat pitkälti vanhempia vastanneita, joilla voi varmasti jatkuva teknologian kehitys tehdä tiukkaa. Yleisin verkkoasiointi on pankkiasioiden hoitaminen, joita vastanneista noin 90% oli hoitanut.  Vakuutuksia oli sen sijaan vain 30% vastanneista oli verkossa ostanut. Tämä ehkä vähän yllätti sillä vakuutuksen osto verkosta ainakin omasta mielestäni tuntuu melkein jopa ainoalta vaihtoehdolta. Tieto taas esimerkiksi siitä, että naiset ostavat enemmän vaatteita ja kenkiä miesten keskittyessä enemmän elektroniikkaan, ei juurikaan yllättänyt.  

Asiakaskokemus verkkoasioinnissa on yleisellä tasolla ollut hyvää. Sukupuolella eikä iällä ole ollut suurta vaikutusta kokemuksen arviossa, vaan kaikki ovat olleet asioista jokseenkin samaa mieltä. Yksittäisiä erimielisyyksiä asiakaskokemuksesta tosin löytyy varsinkin iän perusteella vertaillessa, mutta nekin ovat vain muutamia yksittäisiä piikkejä kokonaiskuvan ollessa tasainen. Kaikki vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että verkkoasiointi operaattorin kanssa on ollut ainakin jokseenkin epämieleistä asiakaskokemuksen osalta, varsinkin muihin palveluihin verratessa.  

Vastanneet selkeästi toivovat sitä, että vaikka asioita hoidetaan kasvavissa määrin verkossa, niin myös perinteinen vaihtoehto olisi tarjolla. Varsinkin isot hankinnat, kuten autot, asumisasiat ja vakuutukset haluavat moni vielä hoitaa kasvotusten. Myös monimutkaisemmat ostokset on helpompi hoitaa välillä myyjän kanssa liikkeessä. Näin muun muassa vanhukset osaisit paremmin valita oikeat elektroniikkavempaimet, jotka heille saattavat osittain olla entuudestaan tuntemattomia. Nuoriso varmasti sopeutuisi nopeasti laajempaankin verkkoasiointiin isommissakin hankinnoissa. Aika näyttää kasvaako verkkoasioinnin määrä entisestään digisukupolven vanhetessa, sillä vanhuksina olemme varmasti jo varsinaisia teknologiavelhoja.

[pysykunnossa]

Kylmäpuristettu kookosöljy – Ihmelääke?

Kookosöljyä myydään nykyään kaikkialla, jopa pienimmissä lähikaupoissa. Yksi jos toinen julkkis on paljastanut juuri kookosöljyn kauneutensa ja terveytensä salaisuudeksi, joten kysyntä on kova. Tarkkoja tutkimustuloksia kaivataan vielä lisää, mutta kookosöljyllä on todettu olevan useita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Yksi tunnetuimmista vaikutuksista on se, että kookosöljy nopeuttaa aineenvaihduntaa, ja auttaa näin painonhallinnassa. Kookosöljyn päivittäinen käyttö lisää energiankulutusta noin viidellä prosenttiyksiköllä. Kehonrakentajia taas kiinnostaa lupaus lihasmassan tehokkaammasta kasvamisesta. Lisäksi kookosöljyn käyttäjille luvataan säteilevää, kaunista ihoa ja vastustuskykyä mitä erilaisimpia virus- tai tulehdusperäisiä sairauksia vastaan.

Moni sekoittaa kookosöljyn kookosrasvaan, mitä on perinteisesti käytetty munkkien paistamisessa. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri tuotetta. Kookosrasva on raffinoitua kookosöljyä. Kookosrasva on erotettu kuivatusta kookoksesta noin 200 asteen lämpötilassa, minkä jälkeen se on puhdistettu, valkaistu ja deodoroitu (eli tehty hajuttomaksi). Kookosrasvan eli raffinoidun kookosöljyn valmistuksessa on siis käytetty paljon kemikaaleja ja kovaa kuumuutta. Neitsytkookosöljy eli kylmäpuristettu kookosöljy valmistetaan yksinomaan mekaanisesti, valmistuslämpötilan ollessa korkeintaan 60 astetta, ja nimenomaan tuoreesta kookoksesta. Kookosöljyssä ei siis ole väri- tai säilöntäaineita. Kylmäpuristettu kookosöljy säilyy hyvin huoneenlämmössä, ja kestää härskiintymättä reilusti yli kaksi vuotta.

Kookosöljyn hyödyt & terveysvaikutukset

Kookosöljy on antioksidantti, eli hapettumisenestoaine. Antioksidantti hidastaa hapetusstressiä, mikä aiheuttaa elimistön kudosten rappeutumista. Antioksidanttien avulla saasteiden, säteilyn tai esimerkiksi tulehdusten muodostamat happiradikaalit poistuvat elimistöstä. Elimistön tuottaa osan antioksidanteista itse, ja osan se saa laadukkaasta ravinnosta. Antioksidantteja ei voi saada liikaa.

Kookosöljyn terveellisyyttä selittää sekin, että se sisältää runsaasti lauriinihappoa, mikä torjuu erilaisia tulehduksia sekä viruksia. Antibakteerinen lauriinihappo pitää sisällään korkean pitoisuuden keskipitkiä rasvahappoja, jotka auttavat elimistöä taistelemaan helikobakteeria, influenssaa ja esimerkiksi herpestä vastaan. Terveellistä lauriinihappoa löytyy runsaasti myös äidinmaidosta.

Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa sitä, kykenevätkö kookosöljyn rasvahapot vähentämään kognitiivista rappeutumista. Neitsytkookosöljyn käyttämisen on havaittu hoitavan ja torjuvan aivojen sairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Öljyn uskotaan myös vähentävän epilepsian oireita, sekä vähentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä, koska se nostaa hyvän HDL-kolesterolin tasoa. Kookosöljyä on käytetty vuosituhannet lääkkeenä esimerkiksi astmaan, kuumeeseen, hammassärkyyn ja keuhkoputkentulehdukseen, joten ei ihme, että länsimainenkin lääketiede on kiinnostunut tästä monipuolisesta luonnontuotteesta.

Kookosöljyn sisäinen käyttö

Käytännössä minkä tahansa rasvan tai öljyn voi keittiössä korvata kookosöljyllä! Kookosöljyssä on mieto kookoksen tuoksu ja maku, mutta se ärsyttää vain harvoja. Kokeile siis rohkeasti sivellä kookosöljyä leivän päälle voin asemasta, valmistaa siitä raakasuklaata, tryffeleitä tai kakkuja, paistaa siinä pihvejä (kookosöljy sietää hyvin kuumuutta, eikä härskiinny) tai esimerkiksi valmistaa siinä popcornia. Kookosöljyä voi nauttia myös sellaisenaan. Kookoksen miellyttävä maku saattaa houkutella käymään purkilla lusikan kanssa tavan takaa. Yksi tapa nauttia kookosöljyä on sekoittaa sitä hieman smoothien tai kahvin sekaan.

Kookosöljyn ulkoinen käyttö

Kookosöljy on mitä mainioin ja monipuolisin ihonhoitotuote. Se ei vain poista meikkejä, vaan se myös hoitaa ihoa. Etenkin erilaisista ihottumista, atooppisesta ihosta, aknesta tai psoriasiksesta kärsivät hyötyvät kookosöljyn ulkoisesta käyttämisestä. Kookosöljy rauhoittaa niin auringon polttaman ihon kuin hilseilevän päänahankin. Haavat tai huuliherpes paranevat pikavauhtia, koska tämä öljy suojaa bakteereilta. Vielä yksi syy hylätä muut purkit ja purnukat on hinta. Luomulaatuinen, kylmäpuristettu kookosöljy maksaa vain noin 20 euroa per kilo, isompia eriä voi saada vielä halvemmalla. Ongelmaihon hoitoon tarkoitetut tuotteet voivat maksaa jopa 75 kertaa enemmän.

Yksi kookosöljypurkki kannattaa hankkia makuuhuoneeseenkin, sillä se sopii erinomaisesti myös liukuvoiteeksi. Kookosöljy ei kuitenkaan sovi kondomin kanssa käytettäväksi, sillä lateksi voi haurastua öljyn tai öljypohjaisen liukuvoiteen takia. Muussa tapauksessa kookosöljy sopii lemmenleikkeihin, sillä se on lisäaineeton ja neutraalin makuinen, eikä se runsaan rasvapitoisuutensa ansiosta kuivahda kesken kaiken. Kookosöljy nopeuttanee intiimialueen hiivatulehdusten paranemista asianmukaisen lääkkeen kanssa käytettynä. Öljy toimii lisäksi tavallisena hierontaöljynä, sekä lemmikkien tassujen tai rupien rasvailussa.

Kookosöljyä on myös käytetty aurinkovoiteena, mutta ainakin aurinkoisimpina päivinä kannattaa kaivaa oikeat, riittävällä suojakertoimella varustetut aurinkovoiteet esiin. Kookosöljy on rantalomakohteissa hyvä after sun -tuote, joten se kannattaa toki pakata mukaan etelän lomallekin.

Ayurveda-lääketieteen oppien mukaan kookosöljy vähentää ientulehduksia, jos sitä purskuttelee suuveden tapaan joka päivä. Purskuttelun pitäisi tosin kestää varttitunnin ajan, jotta se vähentäisi suun haitallisia bakteereja. Akuuttivaiheessa purskuttelu tulisi toistaa monasti päivässä. Kookosöljyn puolestapuhujat väittävät, että purskuttelu mahdollisesti jopa valkaisisi hampaita.

Toimiipa tämä ihmeöljy deodoranttinakin. Kun siirryt kookosöljy-dödöön, odota muutama päivä, jotta elimistöllä on aikaa tottua uuteen, luonnonmukaisempaan vaihtoehtoon. Hikisinä päivinä öljyä voi joutua lisäilemään pari kertaa. Mihin teho perustuu? Kookosöljy eliminoi ihon pinnalla olevia bakteereja, tai sitten se estää ihon härskiintymään pyrkiviä monityydyttymättömiä rasvoja härskiintymästä – varmuudella emme voi sanoa, mutta kokeilemisen arvoinen vaihtoehto alumiinia sisältäville, hintaville valmisdeodoranteille.

Kookos kosteuttaa ja hoivaa myös hiuksia. Kookosöljyä voi käyttää hiusnaamiona tai hoitoaineena, tai sitä voi sivellä haaroittuviin latvoihin päiväksi. Lämmin vesihaude tekee kookosöljyklimpistä juoksevan, jolloin sitä on helpompi sivellä hiuksiin ja päänahkaan.

Kookosöljyn haitat?

Kiistattomia tutkimustuloksia ei ole kookosöljyn terveellisyyden puolesta, eikä sitä vastaan. Tutkijoiden mielestä kookosöljy peittoaa kyllä voin terveellisyydessä, mutta kylmäpuristettu rypsi- tai oliiviöljy voisi ehkä sittenkin olla parempi. Kookosöljy vaikuttaisi nostavan kolesteroliarvoja, myös pahaa LDL-kolesterolia. Sekä munkkien paistossa käytetty kookosrasva että kylmäpuristettu kookosöljy sisältävät runsaasti kovia, tyydyttyneitä rasvoja. Runsas tyydyttyneiden rasvojen nauttiminen lisää muun muassa sydäntautien riskiä. Tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja on paljon kaikissa muissa öljyissä, paitsi kookos- ja palmuöljyissä. Kookosöljyssä pehmeitä rasvoja on vain noin 10 prosenttia, mutta kookosöljyn sisältämä reilu lauriinihappopitoisuus riittänee nostamaan hyvän HDL-kolesterolin määrää, jolloin kolesterolitasapaino paranee.

Kookosöljyn kyky tasoittaa verensokeria perustuu siihen, että kaikki rasvat ja proteiinit hidastavat hiilihydraattien imeytymistä, eli tasaavat verensokeria. Tässä ei siis tutkijoiden mielestä ole vielä mitään ihmeellistä. Sen sijaan tarkastelun alla on se, toimiiko kookosöljy suuresta tyydyttyneiden rasvojen pitoisuudestaan huolimatta sydämen terveyden edistäjänä. Kookosöljyssä on nimittäin fenolisia yhdisteitä, joten kookosöljyn toimiminen antioksidanttina ja tulehdusten hillitsijänä saattanee saada kohta tieteellisen vahvistuksen.

Kookosöljyä kannattaa lääkäreiden mielestä nauttia satunnaisesti tai ainakin pieniä määriä, ennen kuin lisävarmuutta terveyshyödyistä tai -haitoista saadaan. Ylärajana pidetään muutenkin kolmea tai neljää ruokalusikallista per päivä, sillä liiallisella käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia. Toisin sanoen menee siis pakki sekaisin.

Kookosöljy ja laihdutus

Sata grammaa kookosöljyä sisältää suurin piirtein 900 kaloria, eli huomattavasti enemmän kuin kohonneesta kolesterolista tai ylipainosta kärsivien karttelema voi, missä on noin 730 kaloria. Mihin siis perustuu ajatus voista laihdutusvalmisteena? Kuten edellä mainittiin, kookosöljy nopeuttaa aineenvaihduntaa ja lisää päivittäistä energiankulutusta kutakuinkin sadalla kalorilla. Kookosöljy on siitä poikkeuksellinen, että se kulkeutuu ruoansulatuskanavasta suoraan maksaan ja energiaksi, eikä varastoidu elimistöön.

Tämän lisäksi kookosöljy ilmeisesti vähentää sisäelinten ympärille kertynyttä viskeraalirasvaa. Tämä ”maharasva” on muita haitallisempaa, sillä maharasva lisää tyypin 2 diabeteksen ja sydän- sekä verisuonitautien riskiä. Kookosöljy saattaa vähentää himoa napostella ja nauttia epäterveellisiä herkkuja, mutta on esitetty, että se myös parantaisi kilpirauhasen toimintaa ja edesauttaisi ravintoaineiden imeytymistä. Varmaa tietoa ei tästäkään asiasta ole, mutta kookosöljyllä on suuri kannattajakuntansa, joiden kokemukset kookosöljyn toiminnasta painonhallinnassa ovat erittäin positiivisia.

from WordPress https://ift.tt/2A5qwTX via IFTTT

[mediasoppa]

31.8.2017

Henkilöitä, joilla on arabiankielinen nimi, syrjitään suomalaisilla vuokra-asuntomarkkinoilla. Näin selviää Åbo Akademin tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan erityisesti miehille, joilla on arabiankielinen nimi, vastattiin selvästi muita harvemmin, kun he ottivat yhteyttä vuokranantajiin.

Arabiankielisen miehen nimellä allekirjoitetuista kyselyistä vain noin joka kuudes sai vastauksen. Esimerkiksi suomalaisella naisen nimellä allekirjoitetuista kyselyistä lähes puolet sai vastauksen. Vuokranantajan sukupuoli ei vaikuttanut tuloksiin.

Esimerkiksi romanien kokemasta syrjinnästä asuntomarkkinoilla on kirjoitettu jo aiemmin.

Tutkimuksessa lähetettiin 1 459 kyselyä ilmoitetuista vapaista vuokra-asunnoista eri puolilla Suomea.

Saadut vastaukset jaettiin tutkimuksessa kuuteen ryhmään: naisiin ja miehiin, joilla on arabian-, suomen- tai ruotsinkielinen nimi.

Vuoden 2016 aikana sähköpostilla lähetetyt kyselyt allekirjoitettiin kuudella eri nimellä: Juuso Laine, Anu Koskinen, Erik Johansson, Elisabeth Andersson, Ali Hussein ja Mirian Al-Zahavi.

Vertailun mukaan miehet, joilla on arabiankielinen nimi, saivat vähemmän vastauksia kuin mikään muu ryhmä. Muiden ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja.

Tutkimus ensimmäinen laatuaan Suomessa

Åbo Akademin tutkimuksen on toteuttanut psykologian maisteri Annamaria Öblom. Hän kertoo Yle Åbolandille, että vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty Suomen yksityisillä asuntomarkkinoilla.

– Esimerkiksi romanien kokemasta syrjinnästä asuntomarkkinoilla on kirjoitettu jo aiemmin, Öblom toteaa.

Öblomin mukaan Åbo Akademin tutkimuksen tulokset tukevat ulkomaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan asuntomarkkinoilla esiintyy syrjintää.

– Emme tutkineet sitä, millaisia syitä tai vaikutuksia syrjinnällä on. Sitä olisi tärkeää tutkia seuraavaksi.

Hän kuitenkin huomauttaa, että aikaisempien tutkimusten mukaan syrjiminen asuntomarkkinoilla lisää syrjittyjen riskiä kärsiä psykologisista ongelmista.

– Lisäksi etninen syrjintä on este onnistuneelle integroitumiselle, Öblom sanoo.

Tutkimus on osa Annamaria Öblomin psykologian aineen pro gradu -tutkielmaa Åbo Akademissa.

[rdi1laaksonen-blog]

Digitaaliset palvelukokemukset vuoden 2017 Suomessa

DNA:n teettämä tutkimus vuoden 2017 toukokuussa käsitteli suomalaisten digitaalista asiointia ja palvelukokemuksia. Tutkimuksen kohdaryhmäksi oli valittu 15-74-vuotiaat suomalaiset, joista muodostui 1005:n henkilön kokonaisvastaajamäärä. Hieman yli puolet (55%) vastaajista asui Helsingin ja Uudenmaan alueella, alle kolmannes (28%) Länsi-Suomessa ja loput Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Tutkimuksessa, sosiaalisesta mediasta koottujen kaavioden perusteella vain 18% tutkimukseen vastaajista ei käytä Facebookia ollenkaan. Noin 61% vastasi tutkimuksessa käyttävänsä ko. palvelua aktiivisesti. Tutkimuksessa selvitetyistä sosiaalisen median kanavista Facebook on ehdottomasti ylivoimainen, laajimman käyttäjäkunnan suhteen.

75% tutkimukseen osallistuneista pitää monikanavaista asiointia todella tärkeänä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammat suomalaiset haluavat tilanteen ja asian mukaan vaihdellen asioida monipuolisesti eri kanavissa. Myös 74% vastanneista kertoo pitävänsä tärkeänä, että yritykset digitalisaation lisääntymisestä huolimatta kehittävän myös toimintaansa kivijalassaan.  

Tutkimustuloksista nousee esille myös se, että digitaalisen asioinnin suosiminen on yleisempää nuoremmilla ikäryhmillä (15-34-vuotiaat). Nämä ryhmät toivoisivat yritysten kehittävän palveluitaan digitaalisissa kanavissa entisestään. Tutkimustuloksissa tätä tasapainottaa kuitenkin se, että vanhemmat ikäryhmät (55-74-vuotiaat) korostavat kivijalkapalveluiden kehittämisen tärkeyttä. Nämä tulokset tuskin yllättävät ketään, sillä ne käyvät hyvin yhteen yleisten uskomusten kanssa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että digitaalista asiointia käytetään selvästi eniten pankkiasioita hoidettaessa. Peräti 92% vastanneista käyttää digitaalisia kanavia pankkiasioinnissaan. Digitaalista asiointia käytetään usein myös vaatteiden tai jalkineiden ostamiseen sekä terveydenhuollon ajanvarauksissa. Omien kokemusteni perusteella allekirjoitan tutkimustulokset täysin, sillä juuri näitä asioita hoidan itsekin useimmiten digitaalisissa kanavissa.

Yllättäviä tutkimustuloksia löytyy kuitenkin kaaviosta, joka käsittelee mieluisimpia asiointikanavia. Jopa 82% vastaajista kertoo esimerkiksi ruokaostosten tekemisessä sekä digitaalisen että perinteisen asioinnin olevan yhtä mieluisia riippuen tilanteesta. Tässä kohdassa olisin olettanut mielipiteiden jakautuvan selkeästi perinteisen asioinnin puolelle. Toki esimerkiksi erityisruokavaliota noudattavilla, verkkokauppojen huomattavasti laajempi valikoima tasaa mielipiteitä tässä kysymyksessä.

Toinen yllättävä seikka näissä kaavion esittämissä tutkimustuloksissa on mielestäni se, että opiskelu digitaalisten kanavien kautta, herättää edelleen vastustavia mielipiteitä. Vain 17%:lle vastanneista digitaalinen asiointi on tämän asian kohdalla mieluisampi ja peräti 42% on kertonut opiskelevan mieluiten perinteisten menetelmien avulla. Tässä asiassa olen itsekin samaa mieltä. Kun ensin on opiskellut monia vuosia paperi ja kynä kädessä, nopeasti kasvanut digitaalisuuden suosiminen opinnoissa tuntui vaikealta omaksua ja tämä vaikutti ainakin osittain myös opiskelutuloksiin.

Digitaaliset asiointikanavat ovat joissain asioissa huomattavasti tehokkaampia kuin perinteisemmät asiointitavat. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että niiden kehittämisvaiheessa on mietitty tarkasti kaikkia mahdollisia tilanteita ja sitä, miten nämä onnistutaan hoitamaan digitaalisesti. Toimivien digitaalisten asiointipalvelujen kehittäminen vie siis paljon aikaa ja vaatii kehittäjältään kykyä hahmottaa tilannetta monista erilaisista näkökulmista.

Lähteet:

DNA:n teettämä tutkimus suomalaisten digitaalisesta asioinnista, 2017

http://hhmoodle.haaga-helia.fi/pluginfile.php/1023415/mod_resource/content/1/DNA%20Digitutkimus%202017_digitaalinen%20asiointi.pdf

[digitys-blog]

Digi 5.1 Digitaalinen palvelukokemus

DNA on tutkinut suomalaisten digitaalista asiointia ja digitaalista palvelukokemusta ja julkaissut tästä tutkimuksesta yhteenvedon. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellen DNA:n saamia tutkimustuloksia digitaalisen asioinnin palvelun suhteen, sekä pyrin löytämään sieltä itselleni yllättäviä tuloksia.

Pohdintaa tuloksista

Tutkimuksen mukaan: • Neljä viidestä (79 %) nettihuutokaupoissa ostoksia tehneistä kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä, ja lähes puolet (46 %) kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. • Facebook-kirpputoreilla kolme neljästä (75 %) kertoo olevansa tyytyväinen asiakaskokemukseen. • Myös verkkokaupasta vaatteita/jalkineita ostaneet (tyytyväisiä 71 %) ja kodin elektroniikkaa ostaneet (tyytyväisiä 73 %) luonnehtivat asiakaskokemusta hyväksi. Näissä naiset ovat miehiä tyytyväisempiä.

Tutkimuksen mukaan ”parhaimmat asiakaskokemukset ovat tulleet nettihuutokaupoista/nettikirpputoreista, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista / mobiilisovelluksista.”. Omien kokemuksieni mukaan kodin elektroniikan verkkokaupat toimivatkin yleisesti ottaen todella hyvin. Yritykset ovat vahvasti panostaneet verkkokauppoihinsa ja ottaneet hyvin huomioon asiakkaiden tarpeet. Mutta, että nettikirpputorit, Facebookin kirpputori eivät ole mielestäni tarjonneet samanlaista asiakaskokemusta. Päinvastoin, omat kokemukseni ovat olleet lähinnä negatiivisia. Nettikirppareilla myytäessä tavaraa, tulee paljon aiheettomia ja turhia yhteydenottoja, mutta myös kun olen ollut aikeissa ostaa tavaraa on myyjät muutamaan kertaan ilmoittaneet, että ovatkin jo myyneet tavaransa. Facebookin kirpputorit täyttyvät nopeasti asiattomista keskusteluista ja jokaisella kirpputorilla on omat sääntönsä, joita on mahdoton näin erittäin satunnaisena käyttäjänä muistaa. Näin ollen olenkin hieman hämmästynyt miten suurin osa kyselyyn vastanneista on ollut sitä mieltä, että nämä kanavat ovat tarjonneet parhaimmat asiakaskokemukset. Ehkä minun pitääkin vielä antaa näille uusi mahdollisuus.

Lähteet:

DNA Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016 – Tutkimusyhteenveto medialle

[digi-innovation-blog]

Verkko-ostaminen kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa

Kaupan liiton teettämän tutkimuksen perusteella, verkko-ostokset kasvaisivat tänä vuonna kahdeksan prosenttia. Viime vuonna digitaalisia ostoksia, eli ostoksia, jotka on tehty digitaalisessa kanavassa tietokoneella tai mobiililaitteella, tekivät suomalaiset 2,9 miljardin arvosta. Tämä on kuusi prosenttia enemmän, kuin vuonna 2017.

Suosituimmat verkko-ostokset järjestyksessä ovat:

 Vaatteet, joiden osuus on 20% ostoksista

 Viihde-, tieto- ja viestintäelektroniikka

 Rakentamiseen, puutarhaan ja lemmikkeihin liittyvät tuotteet

Suosiotaan eniten kasvatti ruoan ja juoman myynti. Kasvu oli 10,5 prosenttia.  Osuus on digitaalisesta ostamisesta 3 prosenttia. Mukana luvussa ovat nettiruokakaupat ja mm Alkon verkkokauppa. Ainoastaan yhden tuoteryhmän verkkomyynnin suosio laski vuodesta 2017, 0,2 prosenttia, kirjojen ja muiden viihteen.

Suurimmat verkkokaupat nettomyynniltään (€) järjestyksessä olivat viime vuonna:

Verkkokauppa.com - myynti Suomeen oli 157,6 miljoonaa

Gigantti - digitaalinen myynti oli 79,7 miljoonaa

Power - verkkokaupan myynti suomalaisille oli 75,9 miljoonaa

Suomalaisten keskuudessa vierailluimmat verkkokaupat olivat viime vuoden marraskuun ja tämän vuoden tammikuun välillä:

Zalando, 14%

Adlibris, 13%

Verkkokaupat, joihin suomalaiset olivat tyytyväisimpiä:

Varusteleka

SinunApteekki

Oriflame

Dermoshop

Naisista verkkokaupassa eniten asioivat 25–34-vuotiaat. Heidän osuus oli neljännes naisostajista. Verkkokaupassa asioivista miehistä taas enemmistö, 21 prosenttia, on 35–44-vuotiaita.

Lisäksi verkko-ostoksia tehdään yhä enenevästi mobiilissa. Viime vuonna mobiililaitteilla tehtiin 39 prosenttia ostoksista. Vuonna 2016 vastaava luku oli 27 prosenttia. 25 prosenttia vastaajista oli viime vuonna tehnyt viimeisen ostoksensa kahden viikon aikana matkapuhelimella. Vastaava osuus oli 2016 13 prosenttia. Selittäisikö kasvua se, että yritykset ovat kehittäneet ja tarjoavat yhä enemmän mobiililaitteisiin ladattavia sovelluksia, joiden kautta palveluiden ja tuotteiden ostaminen on tehty hyvin yksinkertaiseksi. Mobiililaite on myös jatkuvasti mukana ja käden ulottuvilla, jolloin ostokset ovat näppärä tehdä missä ja milloin vain.

Yllä on käytetty hyväksi Markkinoinnin&Mainonnan 14.3 julkaisuja: “Kaupan liiton selvityksen mukaan ruoan ja juoman verkkokauppa otti reippaan kasvupyrähdyksen viime vuonna” ja “Verkkokauppa.com on nettomyynniltään Suomen suurin verkkokauppa”. Julkaisuissa oli raportoitu Kaupan liiton viime vuonna teettämää tutkimusta, jonka toteutti KantarTNS. Kuluttajatutkimuksessa koottiin kuukausittain tuhannen kuluttajan edustava otos, jossa verkko-ostoksia tehneet pitivät päiväkirjaa kahden viikon välein ostoksistaan. Kaupan liiton jäsenenä on kyseinen tutkimus luettavissa Kaupan liiton sivujen kautta. Koska itse en ole Kaupan liiton jäsen, en valitettavasti päässyt tutkimusta tarkastelemaan, vaikka olisin mielelläni tutkimustuloksia halunnut päästä itse arvioimaan tarkemmin.

Lähteet:

https://www.marmai.fi/uutiset/kaupan-liiton-selvityksen-mukaan-ruoan-ja-juoman-verkkokauppa-otti-reippaan-kasvupyrahdyksen-viime-vuonna-6761047

https://www.marmai.fi/uutiset/verkkokauppa-com-on-nettomyynniltaan-suomen-suurin-verkkokauppa-6761152

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/verkkokauppa-myynti-verkossa-2140603/

[miksunblogi-blog]

Yrityksen digitaaliset kanavat

 Tietotekniikan ja digitaalisuuden mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet näkyvät laajasti myös yrityselämässä.

Digitaalinen ympäristö luo yrityksille runsaasti uusia keinoja esimerkiksi sen markkinointiviestintään ja asiakaspalveluun.

 Tätä nykyä mediamaailma jaotellaan kolmeen ryhmään; ostettu media, oma media ja ansaittu media. Näiden kanavien valitseminen ja käyttäminen, riippuu mm. yrityksen käytettävissä olevasta markkinointibudjetista sekä minkälaisesta tuotteesta tai palvelusta on kyse. Yrityksen tulisi valita näistä itselleen sopiva mix.

 Ostettu media

Ostettu media on ”helpoin ymmärtää” ja tämä on se perinteisin median muoto tai kanava. Useimmiten tämän näkyvän palvelun tuottaa mainostajalle jokin ulkopuolinen sidosryhmän yritys. Suhteessa kahteen muuhun jaottelun ryhmiin, tähän mediakanavan käyttöön saa myös kulumaan eniten rahaa =)

Massamedioista televisio on ylivoimaisesti vielä tehokkain huomioarvon kasvattaja. Viimeisten vuosikymmenten aikana tv kanavien lisääntyminen tukee vielä tämän mediamuodon tehokkuutta.

Omalla kohdalla television katseleminen on hyvin vähäistä, ja koen itseasiassa ohjelman katkaisevat mainokset ”ärsyttäviksi”.

Audiomainonta / radiomainonta on hyvä keino ja sen vaikuttavuutta on jossakin määrin jopa aliarvioitu markkinoijien keskuudessa. Ihminen kuulee alitajuisesti ääniä vaikkei niitä keskittyneesti kuuntelisikaan. Jokin jingle jää kovin helposti ”soimaan päähän”, itse en pysty lausetta ”Risella, Suomen suosituin riisi on Risella” lukea hyräilemättä =) Kokeile vaikka.

Perinteinen printtimedia kustannustehokkaana markkinointi-keinona pitää pintansa, mutta huomaan jo omissa aikuisissa lapsissani, että he lukevat huomattavan paljon vähemmän lehtiä kuin minä heidän ikäisenään.

Paikallislehdissä mainostaminen on kuitenkin vielä hyvä tapa tuoda esimerkiksi paikallista toimintaa juuri alueen väestölle tietouteen. Monella paikallislehdellä on nykyään myöskin oma verkkolehtensä. Mainostettaessa aikakausilehdissä on entistä tärkeämpää tuntea oman tuotteen kohderyhmä sekä lehti, jotta osaa nämä kaksi kohdistaa oikein.

Ostetun median suhteellisen uudet tulokkaat esimerkiksi hakukoneoptimointi ja bannerimainonta ovat omiaan nykyisen digi-ihmisen tavoittamiseen. Viitaten edelliseen blogikirjoitukseeni, ihminen käyttää helposti jopa lähes neljä tuntia päivästään älylaitteellaan.

 Oma media

Oma media on yrityksen omistama ja täysin sen itse hallitsema kanava. Mainostajien Liiton tehdyssä kyselyssä osoittautui, että noin 87% kaikista vastaajista kertoo panostustensa omaan mediaan kasvaneen. Käytän itse paljon aikaa tutustumiseen johonkin tuotteeseen tai palveluun netissä. Hyvät ja riittävän informatiiviset nettisivut ovat jokaiselle yritykselle tärkeät. Yleisimpiä omia medioita ovat yrityksen omat verkkosivut sekä yrityksen uutiskirje ja sähköpostimarkkinointi.  

Yritysten käytössä olevat sosiaalisen median Facebook ja LinkedIn lukeutuvat lainattuun mediaan; yritys ei itse täysin näitä hallitse, vaan on riippuvainen jostakin muusta palveluntuottajasta. Näissä some kanavissa vuorovaikutteisuus on suuressa roolissa.

 Ansaittu media

Ansaittu media koostuu muiden tehdyistä sisällöntuotoista tai julkaisuista yrityksen tuotteesta tai palvelusta jossakin muualla kuin yrityksen omissa median kanavissa. Tämä ”word of mouth” viestintämuoto on yritykselle erityisen arvokas, koska usein ajatellaan että ”puolueeton” arvio on yrityksen omaa näkemystä uskottavampi. Ostopäätös syntyy todennäköisemmin toisen kuluttajan suosituksen perusteella kuin maksetun mainoksen perusteella. Sosiaalisella medialla on suuri rooli tämän keinon käytössä.

 Näiden digitaalisten tapojen tavoitettavuus on helppoa mitata erilaisen analytiikan avuin, esimerkiksi kuinka monta klikkausta jokin mainos on saanut. Verkossa tapahtuvaa mainontaa on mahdollista mitata ns. kävijäliikennemittauksilla, ja tämän tiedon kerääminen on jokapäiväistä. Median tavoitettavuudesta tehdään paljon erilaisia kuluttajatutkimuksia, ja näitä tutkimustuloksia myydään yritysten käyttöön. Maksettu media mitataan usein ROI:lla, eli Return on Investment arvona. Minkä verran yritys on käyttänyt rahaa, ja minkä verran yritys saa takaisin markkinointi-investoinneistaan, eli se selvittää yrityksen markkinointitoimien hyötysuhteen.

 Markkinointikeinot

Oheisessa taulukossa näkyy mitä ”markkinointimuotojen mittarit” väittävät ja mitä mainostajat olettavat että tavoittaa kuluttajan. Näiden välillä on selkeä ero, varsin printtimedian ja some median suhteen.

Kuva 6. Markkinointikeinojen todellisuus vs. oletus (Bauer Media)

   Lähteet

 https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/

 Oheinen annettu linkki ei valitettavasti toiminut.

http://www.mainostajat.fi/wp-content/uploads/sites/2/2016/08/Oma_ansaittu_ostettu_2016_graafit.pdf

 https://www.mainostajat.fi/?s=oma+ansaittu+ostettu&submit=

 Bauer Media yrityspresentaatio tammikuu 2019.

[turpaduunari]

Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi?

Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi?

Kirjoittaja: Christer Sundqvist

Meillä on töitä. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab väittää Ylen uutisissa seuraavaa:

”Joka viikko tulee kymmeniä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että kova rasva ei ole terveydelle hyväksi.”

Pitääkö väite paikkansa?

Yleisradion artikkelista selviää, että “kovalla” rasvalla tarkoitetaan tyydyttynyttä rasvaa. “Kova rasva” on virheellinen termi, pitää…

[arikuosmanen]

Tutkimus Tampereella: Näin me kuljemme töihin (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

TYÖMATKA Kävely ja pyöräily kiinnostavat, mutta auto on yhä suosituin kulkupeli.

Meillä tamperelaisilla on vielä ponnisteltavaa työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi. UKK-instituutissa tehdyn tutkimuksen mukaan suosituin kulkupeli töihin on henkilöauto. Kyselyyn vastanneista yli puolet matkasi töihin omalla autolla.

Kävelijöiden osuus oli 10 prosenttia ja pyöräilijöiden 20 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi UKK-instituutin kyselystä, joka tehtiin vuosina 2014–2016 Hatanpäällä ja Hervannassa yhteensä 16 työpaikassa. Vastaajia oli yli 1 100.

Tutkimuksen mukaan työmatkakävelyä ja -pyöräilyä rajoittavat yleisimmin yksilölliset tekijät, kuten ajan puute ja toiseksi yleisimmin organisatoriset tekijät, esimerkiksi vaatteiden säilytystilojen puute työpaikalla.

Vaikka autoilu on suosittua, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ei vaikuta tutkimuksen valossa epätoivoiselta. Lähes puolet työntekijöistä oli halukkaita lisäämään työmatkakävelyä ja peräti kaksi kolmasosaa työmatkapyöräilyä.

– Osassa Euroopan maista työnantajat kannustavat työntekijöitä viisaaseen liikkumiseen, ja on hienoa, että tämä trendi rantautuu vähitellen myös Suomeen, UKK-instituutin tutkija Johanna Tiilikainen kertoo.

UKK-instituutin tekemä kysely on osa laajempaa kokonaisuutta. Tamperelaiskävelijöistä ja -pyöräilijöistä selviää lisää tietoja vuoden 2018 aikana.

Tiilikainen kertoo, että Hatanpäälle valmistui kyselyn aikana pyöräilyn laatuväylä. Väylää levennettiin ja pyöräilijöille ja jalankulkijoille tehtiin omat kaistat.

– Tutkimuksessa selvitetään, ovatko laatuväylä ja muualla Tampereella tehdyt pyöräteiden parannustyöt lisänneet kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi selvitämme, onko sillä merkitystä, jos työpaikalla tehdään suunnitelmia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.

UKK-instituutti järjestää Tampereella 14.12. seminaarin, jossa esitellään alustavia tutkimustuloksia. Aihe on Viisaan liikkumisen työpaikka – tietoja ja työkaluja. Seminaari on ilmainen, mutta siihen on ilmoittauduttava ennakkoon.

from WordPress http://ift.tt/2Aop9P7 via IFTTT

[cashmoneyfi]

Meidän nettisivumme: https://www.cashmoney.fi/vertailu/ Varo mitä toivot, toivottavasti tietomme sekin korolla ymmärretään sinulle lainatarjouksia sopivan lainavertailun. Työeläkesijoittaja painottaa lainapalvelut surimon kotimaata, puussa tuulen ulvontaa. Veden tietoja lämpötilasta useita vaihtelevia tutkimustuloksia, että parametrien väliin lisätään yksi välilyönti. Täällä sinulle käyn harvoin. Se lienee nykyaikaa, lainavertailussa vertaislainat josta hyötyvät nopsalainaan pikavippiin niin opiskelija kuin opettajakin euroloan. Profiilini: https://cashmoneyfi.tumblr.com/ Löydä meidät: http://list-company.com/company-info/0ef98e37b7ac46f689fd04a529d5158b/Cashmoney-Oy-Finland.shtml Lisää videoita: https://cashmoneyfi.tumblr.com/post/166410647473/

[rdi1sara-blog]

Yhteenveto ajatuksistani digitaalisesta maailmasta

Blogiin on nyt saatu viisi kirjoitusta digitaalisesta maailmasta. Tehtävä oli mielestäni kiva ja erilainen, jossa sai käyttää luovuuttaan. Aiheena oli digitaalisuus, ja digitaalisuutta käytinkin hyväkseni tehdessäni tätä tehtävää. Huomaa, että digitaalisuus on arkipäivää nykyään. En esimerkiksi lähtenyt kirjastoon etsimään tietoa blogitekstien aiheista, vaan käytin internettiä. Tehtävien tekoon olisi varmasti kulunut enemmän aikaa ilman internettiä, mutta internettiä käyttäessäni tuli minun olla varuillani siitä, että löysin tietoa. Olisin mielelläni vielä kirjoittanut digitaalisuuden negatiivisesta puolesta, joka on mielestäni erittäin tärkeä aihe.  

Ensimmäisessä postauksessa käsittelin yleisesti digitaalista liiketoimintaa, ja keskityin erityisesti avaamaan tätä käsitettä. Tekstissä käytin todella mielenkiintoisia lähteitä, näitä sivuja oli mukava lukea, ja opinkin selittämään digitaalisen liiketoiminnan käsitteen. Toisessa postauksessa käsittelin käsitteitä inbound ja outbound. Nämä olivat minulle ennen tehtävän antoa täysin vieraita. Internetistä löytyi paljon tietoa näistä käsitteistä. Kolmannessa blogitekstissä oli minun ja Heidin PowerPoint esitys, jossa tehtiin sosiaalisen median kanava analyysi. Tämä tehtävä oli hauska, oli kiva tutkia ja kuulla yrityksien sosiaalisen median käyttäytymisestä. Tehtävästä opin, kuinka paljon yritykset oikeasti käyttävät sosiaalista mediaa esimerkiksi yrityksensä mainostamiseen. Sosiaalinen media on omasta mielestäni todella tehokas tapa markkinoida, mutta liika on liikaa, kuten esimerkiksi meidän yrityksemme Innocent Drinks twiittaa päivässä yli 40 kertaa. Neljännessä blogitekstissä aiheena oli pohjoismainen verkkokauppa ja sen toivotut ominaisuudet, aihe oli itselleni läheinen, koska olen suuri verkkokauppojen käyttäjä. Senkin takia, että ostan paljon verkkokaupoista, en tästä tekstiaiheesta oppinut oikeastaan mitään uutta. Viides teksti käsitteli suomalaisten digitaalista asiointia, tykkäsin tästä aiheesta, koska tässä tuli analysoida tutkimustuloksia, joista pomppasi ylös mielenkiintoisia faktoja.

Yleisesti ottaen tämä oli erittäin opettavainen tehtävä, koska tässä joutui itse hakemaan kaiken tiedon ja muuttamaan tiedon omiksi sanoiksi. Ajankohtaiset tehtävät tekivät digitaalisen liiketoiminnan kurssista mielenkiintoisen. Tämän tehtävän myötä ymmärsin vieläkin paremmin, kuinka paljon digitaalisuus on nykyään mukana arkielämässä kuin yritysmaailmassa. Digitaalisuus on nyt jo suurta ja monipuolista, mutta tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa.