kiiamarttiina-blog

[kiiamarttiina-blog]

Tämä teksti todella antoi oivia neuvoja somen sisällöntuottoon. Jonkun Finnairin henkilöstöstä tulisi lukea tämä! Törmäsin kerran lentokapteenin työpäivästä kertovaan YouTube-videoon, jonka kapteeni oli itse kuvannut, ja tuo video oli kerännyt lyhyessä ajassa satoja tuhansia katselukertoja. Ihmisiä siis selvästi kiinnostaa ilmailu, joten YouTube olisi totta vieköön oikea kanava myös Finnairille. Yhteistyö nimekkäiden somevaikuttajien kanssa voisi todella toimia. E-urheilun mukaanotto oli myös kiinnostava ajatus, voisiko Finnair toimia huippupelaajien sponsorina?

Digi 4.5 – Uudet sisältömuodot – Finnair

Kirjoitin jo aikaisemmassa blogissa Finnairista somemummona. Tämä blogipostaus käsittelee sitä, millaisella sisällöllä Finnair saisi minun mielestäni verkkosisällöstään viihdyttävää, hyödyllistä, inspiroivaa ja vakuuttavaa!

Youtube on nykyään nuorien televisio ja jokainen meistä muistaa varmasti jotain nuoruuden televisio ohjelmia tai hauskoja mainoksia. Miksei siis Finnair voisi tuottaa nykyään Youtube sisältöään maailman tunnetuimpien Tubettajien kanssa. Ainakin Finnair jäisi nuorien mieleen ja sitä kautta toisi tulevaisuudessa uusia asiakkaita.

Maailman suosituimmalla tubettajalla on kirjoitushetkellä 62 529 888 tilaajaa ja hänen videoillaan on 17 744 652 013 näyttökertaa. Tämä tubettaja tunnetaan nimellä PewDewPie, mutta todellisuudessa hän on Felix Arvid Ulf Kjellberg naapuristamme Ruotsista. Voisiko olla mitenkään mahdollista, että Finnair kokeilisi yhteistyötä hänen kanssaan?

Vastaavasti suomalaisia suosittuja tubekanavia ovat muun muassa mmiisas, Roni Back, Biisonimafia ja Justimusfilms, jos Finnair ei tuota maailman kuuluisinta Ruotsalaista tubettajaa saa remmiinsä, onnistuisiko Finnairilta vaikka tarjota matka näille suomalaisille tubettajille ja tubeporukoille ja vastapalvelukseksi pyytää heitä tekemään videoita matkastaan.

Uudemmista verkkotrendeistä streamaaminen olisi silti omasta mielestäni mielenkiintoisin mediamuoto. Livestreamin osalta Finnair voisi esitellä kalustoaan, henkilökuntansa toimintaa ja livekuvaa kohteista lähtevistä tai kohteisiin saapuvista lentokoneista. Monessa lentokoneessahan on jo kamerat, joista näytetään matkustajille esimerkiksi kuvaa koneiden nousuista ja laskuista.

Entä sitten e-sports eli elektroninen urheilu eli kilpapelaaminen? Tämä kyseinen laji on TODELLA monelle vielä aivan uutta, mutta verkkopelikilpailuiden palkinnot ovat nykypäivänä miljoonien arvoisia ja myös monessa huippupelitiimissä on suomalaisia jäseniä. Voisiko heitä sponsoroida sillon kuin turnauksia pelataa Finnairin kohdemaissa? Esimerkiksi Veikkaus on lisännyt uhkapelikohteisiinsa E-Sports kategorian. Ai niin, ja näitä E-sports kavereita löytyy myös tuolta Youtubesta ja Twitchistä. Yle on myös lähettänyt e-sports otteluita televisiosta ja Hjallis Harkimokin on hehkuttanut joissain haastatteluissa lajia.

Finnairilla on vankka pohja suomessa, mutta maailmaa ei silti valloiteta olemalla samanlainen kuin muutkin lentoyhtiöt. Olemalla edelläkävijä ja trendin asettaja muille yrityksille Finnair voi jäädä vahvasti tulevan asiakassukupolven mieleen.

[kiiamarttiina-blog]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Kurssin aikana on tullut esille, että aikaisempi tietotaso digitaalisesta liiketoiminnasta on ollut pinnallista. Tutustumalla materiaaliin ja kirjoittamalla blogeja aiheesta, on ymmärryksemme syventynyt. Digitaalinen liiketalous koostuu monesta tekijästä. Ei riitä, että on olemassa internetsivut, joita päivitetään, vaan on huomioitava myös monia muita tekijöitä.

On selvää, että yritykset, jotka eivät vielä tai lähitulevaisuudessa lähde digitalisaation pyörteisiin mukaan, jäävät auttamatta kelkasta. Markkinoilla tulevat selviytymään vain digitalisaatiota ja modernia teknologiaa taitavasti hyödyntävät yritykset ja muut tulevat poistumaan markkinoilta surutta. Kehitykselle ei näy loppua, ja miksi tarvitsisikaan? Digitaalinen maailma helpottaa meitä monin tavoin, kunhan se otetaan avoimin mielin vastaan. Jotkut yritykset ovat siirtäneet liiketoimintansa kivijalkaliikkeistä jo kokonaan verkkoon tai ovat olemassa vain bittiavaruudessa, sillä siellähän markkinat nykyään (ja tulevaisuudessa) ovat.

Digitalisaatio on jo luonut uusia työpaikkoja ja tulee luomaan jatkossakin. Kuitenkin samalla, kun uusia ammattinimikkeitä syntyy, tulevat jotkut ammatit kuolemaan sukupuuttoon. Robotiikka ja automaatio tulevat korvaamaan monotonisimpia ihmisen tekemiä työtehtäviä. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä se vapauttaa inhimillistä osaamista virkoihin, joita eivät robotit pysty korvaamaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan jossakin vaiheessa digitalisoimaan.

Opimme myös, että liiketoiminta on muuttunut täysin digitalisaation myötä: enää harva yritys menestyy ilman sosiaalista mediaa, missä hoituu sekä mainostus että useimpien kohderyhmien tavoittaminen. Palveluyrityksiä on myös yleensä helppo lähestyä sosiaalisen median kanavien ja etenkin blogien kautta, sillä niitä kautta toiminnasta saa mukavan inhimillisen kuvan. Sitä mukaa, kun liiketoiminta on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, on hakukoneoptimoinnin eli SEO:n merkitys kasvanut äärimmäiseksi. Sillä tarkoitetaan kaikessa lyhykäisyydessään verkkosivujen "boostausta", eli näkyvyyden tehostamista. Oikeat avain- ja hakusanat sekä ajatusten keskittäminen hetkeksi mm. osuvaan otsikointiin saavat sivuston näkyvyydelle ihmeitä aikaan.

Mikäli yritys on hukassa digitalisoinnin suhteen, ei ole yhtään hullumpaa palkata ammattilaista sitä varten. Kyse on kuitenkin niin globaalista ilmiöstä, että tämän virtuaalisen verkoston pelisäännöt on vain pakko oppia. Digitalisaatio oli meille kaikille tuttu juttu, mutta jälkikäteen saimme todeta oppineemme silti hurjasti uutta.

- tiimi 5 -

Kuvat: Google

[kiiamarttiina-blog]

3.3 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Nykyistä verkko-ostamista voi peilata kauppakeskustoimintaan: kun minä esimerkiksi tarvitsen uuden takin itselleni tai syntymäpäivälahjan puolisolleni, useimmiten suuntaan ensin kauppakeskukseen erillisten kivijalkaputiikkien sijaan, sillä saman katon alta löytyy mieletön määrä eri vaihtoehtoja (mikäli internet on tässä tapauksessa poissuljettu). Voin tehdä rauhassa hintavertailua eri liikkeiden tuotteiden välillä ilman kohtuuttoman pitkiä välimatkoja. Samanlaista hinta- ja laatuvertailua voidaan tehdä verkossa, kun kaikki verkkokaupat löytyvät yhdestä ja samasta paikasta.

Pohjoismaalaiset ovat tottuneita asioimaan verkkokaupoissa. Verkkokaupoista ostetaan eniten muotia, mediatuotteita ja viihde-elektroniikkaa. Valtava tarjonta vie yhä useamman kuluttajan vilkaisemaan vaihtoehtoja verkosta. Mitä arkisemmaksi verkkoasiointi muuttuu, sitä enemmän nousevat kuluttajien vaatimukset ja odotukset verkkokauppaa kohtaan (Postnord 2017, 6). Yritysten on kuunneltava kuluttajia ja tunnettava asiakkaansa, jotta odotuksiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyään nopeus, henkilökohtaisuus ja älykkyys ovat verkkokaupan merkityksellisimpiä ominaisuuksia.

Vaikka Suomi kulkeekin muiden pohjoismaiden kanssa tilastollisesti vieri vieressä verkkoasioinnin aktiivisuuden suhteen, on maamme kuitenkin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna häntäpäässä. Vuonna 2016 18–79-vuotiaista suomalaisista 49 % teki verkko-ostoksia, kun Ruotsissa luku on 67 %, Tanskassa 63 % ja Norjassa 65 % (Postnord 2017, 4). Ero ei siis ole valtava, mutta jäljessä mennään kuitenkin. Mikä jarruttaa suomalaisten intoa verkkoasiointiin? Omaavatko muut pohjoismaat jotakin, mikä meiltä puuttuu?

Kyse voi olla puhtaasti muita varautuneemmasta kulttuurista. Suomalaiset ovat muita pohjoismaita varovaisempia verkossa maksamisen suhteen, joten mieluisimmaksi maksutavaksi koetaan suoramaksu tai lasku. Tuotteita saatetaan tutkia verkossa, mutta mahdollisuuksien mukaan ostos tehdään kivijalkaliikkeessä. Henkilökohtaisten tietojen antamista arastellaan yhtä paljon kuin small talkia ruuhkabussissa. Ymmärrän tämän hyvin – en minäkään suin päin syötä luottokorttitietojani ennestään tuntemattomalle sivustolle, vaan pyrin ensi varmistamaan sen luotettavuuden. Turvallisuus on kaiken A ja O, eikä siinä ole mitään väärää.

Suomalaisten ykkösmotiivit verkko-ostamiseen ovat tarjonnan laajuus sekä edullisuus. Samalla ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset arvostavat kaikkein eniten vapautta päättää itse ostosajasta (Postnord 2017, 8). Suomalaisista internetiä käyttävistä verkko-ostajista liki puolet asioi ulkomaisissa verkkokaupoissa, mikä johtunee kotimaisten verkkokauppojen vähyydestä tai kalleudesta. Tästä johtuen tuotetta ei odoteta kotiovelle heti seuraavana päivänä, vaan toimitus saa viedä oman aikansa. Tärkeämpää on, että toimitustapa on ostajan tiedossa ja siihen voidaan vaikuttaa. Suomi ei ole tämän kanssa yksin, sillä neljä viidestä pohjoismaalaisesta niin ikään arvostaa vapautta valita toimitustapa. Onneksi verkkokaupat ovat huomanneet tämän ja tarjoavat vaihtoehtoja.

Hinnalla on meille todella merkitystä, sillä jopa 98 % verkko-ostoksia tekevistä suomalaisista koki kokonaishinnan tärkeimmäksi seikaksi. Toisiksi eniten kaivataan selkeitä tuotetietoja. Voimmeko päätellä tästä, että hinta voittaa laadun? Tai sitten olemme kärsivällistä kansaa ja jaksamme nähdä vaivaa löytääksemme parhaan hintaisen tuotteen. Omalla kohdallani allekirjoitan jälkimmäisen.

Lähde:

Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017. Pohjoismaalaisten ostokäyttäytyminen verkossa. Postnord. file:///C:/Users/kiiam/Documents/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

Kuvat: Google

[kiiamarttiina-blog]

Ryhmä 5: Lean Model Canvas - tavara/palvelus rahan sijaan

Innovaatiomme on keskittynyt kierrätyskulttuurin edistämiseen. Fasilitointien myötä nousi esille monia potentiaalisia tapoja kehittää toimeksiantajamme sovellusta, mutta lopulta yksi oli ylitse muiden: kaupanteko rahan sijaan jo olemassa olevalla tavaralla tai palveluksella. Alkaessamme työstämään Lean Canvasta keskityimme ensin ongelman ytimeen: miksi innovaatiomme on tarpeellinen? Mitä ongelmia ratkaisemme sen avulla?

Yllättävä rahanpuute voi olla nuorten keskuudessa hyvin tyypillistä, mutta harvalla on pulaa materiasta. Kierrättämisestä tuntuu tulleen muutenkin vuosi vuodelta trendikkäämpää ja aineetonta pääomaa vaalitaan yhä enemmän. Velan kuittaaminen itselle hyödyttömällä tavaralla tai hyvän mielen palveluksella voi olla nuorelle huojentavaa. Myös velkalistan ylläpito voi olla nuoren ajatusmaailmassa turhan aikaa vievää.

Innovaatiomme on ratkaisu tavarapaljouden karsimiseen ilman niiden joutumista kaatopaikalle. Sovellus muistuttaisi sekä omista veloista että käyttäjälle velkaantuneista kavereista pitäen näistä kirjaa, joten nuorella olisi oma "taloudenhoitaja" aina mukana. Luonnollisesti tavaralla tai palveluksella kuittaaminen vaatii molempien osapuolten suostumuksen.

Asiakassegmenttimme on 16-25-vuotiaat omassa rahankäytössään itsenäistyvät nuoret opiskelijat, joilla on suuri sosiaalinen rinki ja jotka nauttivat ystävien tapaamisesta esimerkiksi ravintolaillan merkeissä. Sosiaalisissa tilanteissa useimmiten joku ryhmästä maksaa ja muut sitten maksavat takaisin käteisellä, jäävät velaksi tai käyttävät verkkopankkisovelluksia. Toimeksiantajamme sovelluksen avulla kunkin ystäväporukan jäsenen velat on helppo dokumentoida. Innovaatiomme avulla maksamisen ei tarvitsekaan tapahtua enää perinteisellä tavalla ja kuittien säästäminen jää historiaan. Jos molemmat osapuolet haluavat, voi maksaminen tapahtua myöhemmin esimerkiksi ystävän palveluksena, tavarana tai minä tahansa perinteisen rahan korvaavalla tavalla joustavasti ja hauskasti, vain mielikuvitus rajana.

Ratkaisullamme on ylivertainen etu muihin, sillä vastaavaa maksuvaihtoehtoa ei muilta löydy, joten se olisi ensimmäinen laatuaan markkinoilla. Lisäksi se olisi trendikäs vaihtoehto ekologisuudellaan ja vaihtotaloudellisuudellaan. Sosiaalinen media on pääasiallinen tapamme tavoittaa asiakassegmenttimme. Omien julkaisujen lisäksi luotamme ansaitun median voimaan eli puskaradioon ja käyttäjien julkaisuihin. Ratkaisumme menestyksen avaintekijöinä pidämme mm. käyttäjämääriä, latauskertoja, eri osien aktiivisuusasteita sekä eri sivustojen ratingia (esim. Google Play). Innovaatiomme kulut muodostuvat pääasiassa sovelluksen kehityskuluista. Innovaatiossamme tulovirrat eivät ole tällä hetkellä avainasemassa, vaan innovaatiomme tarkoitus on lähinnä saattaa uusia käyttäjiä sovelluksen pariin, jonka myötä sovelluksen muut mahdollisesti maksulliset osiot voivat saada uusia ostajia.

Kuva: Google

[kiiamarttiina-blog]

2.5 Yhteisömanageri on yhteishengen asiantuntija

Digitalisoituva maailma on poikinut markkinoille upouusia ammattinimikkeitä jo tutuksi tulleesta palvelumuotoilijasta vähemmän tunnettuun Personal Brand Traineriin. Edistyksellinen teknologia ja digiaikakausi vaativat ainutlaatuisia osaajia. Yksi digitalisaation synnyttämä ammattikunta on Community Managerit – tottelevat myös nimeä yhteisöpäällikkö, verkkovastaava, nettikätilö, yhteisöjohtaja, yhteisövastaava tai yhteisömanageri. Nettikätilön työ on yhteisöjohtamisen ensivaihe, mistä tavallaan kasvetaan yhteisömanageriksi.

Mitä ihmettä? Ensin saatetaan internet maailmaan ja sitten kaitsetaan yhteisöä? Mitä työtä se oikein on? Sitä paitsi eikö yhteisön johtaminen ole tuikitavallista esimiestyötä? Ehkä on aika pureutua aiheeseen syvemmälle.

Yhteisömanageri on todellinen moniosaaja. Multitaskaamisen on oltava hallussa yhtä lujasti kuin tietoteknisten taitojen, sillä projekteja voi olla kerralla useita ja homma pyörii vähintään puoliksi verkossa. Yhteisömanageri on nimensä mukaisesti johtaja, mutta muutakin vaaditaan. Hänen tulee olla markkinointiguru, vuorovaikutuksellisesti taitava ja tuntea sosiaalinen media ja tekniset välineet paremmin kuin omat taskunsa. Sisällöntuotto oikeastaan kaikissa sosiaalisen median kanavissa on olennainen tehtävä, joita kautta hoituu myös viestintä ulkoisten tahojen kanssa. Tämän johdosta yhteisömanageri on merkittävässä roolissa yhteisön maineen rakentamisessa. Johdettava yhteisö ei välttämättä ole yritys – se voi olla myös tuote, palvelu, hanke tai vapaaehtoistoiminta. Joka tapauksessa yhteisöllisyyden rakentaminen ja sen ylläpitäminen on olennaista. Yhteisömanageri huolehtii yhtä lailla jäsenten muodostamien yhteisöjen välisistä suhteista kuin yhteiskuntasuhteistakin.

Jos minä siis sosiaalisine ja tietoteknisine taitoineni kasvattaisin osaamistani markkinoinnin ja viestinnän saralla, olisinko pätevä henkilö hakemaan yhteisömanagerin töitä? Ehkäpä. Kuulostaa siltä, että kyseinen virka olisi unelmapesti juuri viestintävelhoutta ja digitietoutta omaavalle henkilölle.

Yhteisömanagerilla tuntuu olevan maailmanluokan mahdollisuus vaikuttaa tuote- ja palvelukehitykseen sekä asiakaspalveluun, sillä hän toimii edustamansa yhteisön kasvoina ja ääninä asiakasrajapinnassa – juuri siellä, missä asiakas kohtaa palvelun tai tuotteen. Siellä, missä hikikarpalo otsalla jännitetään odotusten ja näkemysten täyttymistä. Kuitenkin, täällä myös kuullaan totuus ja saadaan palautetta, mikä on portti toiminnan kehittämisen tielle. Asiakkaiden kanssa toimii juuri oikea henkilö, sillä onhan yhteisömanagerilla rooli myös mainostuksen puolella. Kyllä, sielläkin.

Yhteisömanageri on siis melkoinen supersankari. Tämä suurennuslasin alla oleva tulevaisuuden työ on erinomainen siitäkin syystä, että usea eri tutkinto pätevöittää työhön. Tärkeintä on palava halu ja kyky toimia ihmisten hyväksi. Vaikka työympäristö vaihtelee täysin virtuaalisesta bittiavaruudesta peliteollisuuteen ja kiinteistöalalle, säilyy yksi yhteisömanagerin tehtävä yhtä tiukasti kuin purukumi hiuspehkossa: yhteisöllisyyden rakentaminen.

Lähteet:

Ammattinetti. Yhteisömanageri. http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/57968be70a65344600b2e66c36a94672

Kinda. Uusi ammattikunta, yhteisömanagerit. https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

Kuva: Google

[kiiamarttiina-blog]

5.3 Pikaopas hakukoneoptimointiin

Hakukoneoptimointi on kaikessa lyhykäisyydessään oman verkkosivuston näkyvyyden tehostamista. Tärkeä juttu nykyajan digitalisaatiomyllerryksessä, kun liiketoimintaa siirretään yhä enemmän internetiin. Maallikon kielellä puhutaan sivuston ”boostaamisesta”. Onnistunut optimointi tuo yrityksen sivuston hakukoneiden kärkisijoille, mikä lisää sen tunnettuutta ja hyvällä tuurilla kävijämääriä.

Kuinka sitten päästä alkuun? Tässä kymmenen kohdan pikaopas omien verkkosivujen optimointiin:

1. Ammattilaisen palkkaaminen

Hakukoneoptimoija eli SEO-ammattilainen hoitaa verkkosuunnittelun yrityksen puolesta, mikä vapauttaa yritykselle resursseja muuhun toimintaan. Yritykseen palkataan kirjanpitäjiä, tietoturva-asiantuntijoita ja siivoojia, joten miksei myös SEO-ammattilaista? Hakukoneoptimoijat tuntevat parhaat keinot verkkosivujen näkyvyyden lisäämiseen ja tarjoavat myös muita hyödyllisiä palveluita, kuten sisällön tarkistusta ja avainsanatutkimusta.

2. Anna Googlen nähdä sivusto oikein

Google indeksoi - toisin sanoen etsii - verkkosivuja jatkuvasti ja lisää niitä hakemistoon, mistä niitä voi oikeilla hakusanoilla löytää. Jotta tämä onnistuisi mahdollisimman hyvin, on hyvä sallia Googlen käyttää sivuston JavaScript-, CSS- ja kuvatiedostoja. Jos indeksointia ei sallita, voi se johtaa häntäpään sijoitukseen hakutuloksissa. Ihminen on toisinaan kärsimätön ja tekee helposti valinnan heti ensimmäiseltä sivulta. Vaarana on siis asiakkaan menetys.

3. Osuva otsikointi

Jokaisella sivuston sivulla tulisi olla oma yksilöllinen otsikkonsa, jotta Google tietää mistä puhutaan. Etusivun otsikon on hyvä sisältää olennaista tietoa yrityksestä, kuten osoite tai erikoisala, jolloin hakutuloksissakin ovat yhteystiedot nopeasti löydettävissä. Otsikoiden tulisi olla helppolukuisia, lyhyitä, kuvaavia ja kertoa oleellinen sivun sisällöstä.

4. Description-sisällönkuvauskentän hyödyntäminen

Tämä on lyhyt ja ytimekäs kuvaus sivun sisällöstä. Erittäin tärkeä, mikäli yritys haluaa vaikuttaa siihen, miten sivun sisältöä kuvaillaan hakutuloksissa. Kuvaus voi olla hyvinkin epälooginen, mikäli sisällönkuvauskenttää ei ole hyödynnetty eikä Google löydä sivulta sopivaa katkelmaa käytettäväksi. Toimiva kuvaus on informatiivinen, kiinnostava ja kertoo käyttäjälle hetkessä onko sivu hyödyllinen vai ei.

5. Otsikkotagit

Otsikkotagit viestivät käyttäjille kyseisen tekstin tärkeydestä ja auttavat ymmärtämään otsikkoa seuraavaa sisältöä. Ne auttavat jäsentämään tekstiä. Niitä on kuitenkin hyvä käyttää säästeliäästi, sillä liian useat otsikkotagit voivat vaikeuttaa aiheiden alku- ja loppupäiden hahmottamista.

6. Strukturoitu data

Kyseessä on apukäsi hakukoneille, jotta ne ymmärtäisivät sivuston sisältöä paremmin. Käytännössä yritys lisää sivuilleen dataa kuvaillakseen sivuston sisältöä, jolloin Google käsittääkin kyseessä olevan elektroniikkaliike Vantaalla eikä hierontapalvelu Porissa. Tämä tieto – ja ehkäpä ajankohtaiset tarjoukset ja arvostelut – näkyvät lopulta hakutuloksissa. Tieto esim. yrityksen sijainnista, aukioloajoista tai logosta tekee sivustosta vielä käyttäjäystävällisemmän.

7. Yksinkertainen navigointi

Navigointi näyttää sivuston rakenteen ja sisältää sivujen hierarkian. Käyttäjälle on mieluisaa, kun sivustolla on helppo liikkua aiheesta toiseen ja edelliselle sivullekin on näppärä palata. Sivuston kaikille sivuille tulisi päästä linkkien kautta ja niiden luomisessa on hyvä käyttää tekstiä hakukoneiden ymmärtämisen helpottamiseksi.

8. Laadukas ja kiinnostava sisältö

Laadukasta sisältöä jaksetaan tutkia, jakaa ja kommentoida, mikä edistää sivuston mainetta. Usein maineikas ja suosittu sivusto nostetaan hakutuloksissa korkealle pallille. Käyttäjä tunnistaa laadun sekunneissa sivun kieliasusta, järjestelmällisyydestä ja ainutlaatuisuudesta, joten näihin tulee kiinnittää huomiota. Käyttäjien tarpeita on hyvä ymmärtää ja oikeita avainsanoja tulee osata käyttää. Millä hakusanoilla itse hakisit sivustoasi?

9. Osuvat linkkitekstit

Linkkitekstissä tulisi käydä ilmi, minne linkki vie käyttäjän. Mitä sisältöä on linkin takana? Näin käyttäjän on helppo navigoida sivulla ja Googlen helppo ymmärtää linkitetyn sivun sisältö. Linkkitekstin on hyvä olla otsikoiden tapaan lyhyehkö ja selkeä.

10. Alt-määritteet kuville

Sivuston kuvia optimoidakseen on hyvä käyttää alt-määritettä, mikä antaa kuvalle vaihtoehtoisen tekstin, mikäli kuva ei syystä tai toisesta avaudu. Se toimii myös kätevästi linkkinä. Alt-määrite auttaa Googlea ymmärtämään kuvien tarkoitusta, aivan kuin kaikki muu optimointi auttaa ymmärtämään yleistä sisältöä, ja oikeilla hakusanoilla on kuvia helppo löytää Googlen Kuvahausta.

Lähde:

Hakukoneoptimoinnin aloitusopas. Google. 2018. https://support.google.com/webmasters/answer/7451184?hl=fi

Kuva: Google

[kiiamarttiina-blog]

4.2 Inbound-markkinointi

Asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on tapahtunut radikaali muutos viime vuosien aikana. Ei ehkä yllätä, että internetin kehityksellä on näppinsä tiukasti pelissä. Nykyisin valtaosa ostoprosesseista tapahtuu kokonaan ilman myyjää tai ainakin aloitetaan itsenäisesti verkossa. Tämä koskee sekä B2C (Business to customers)- että B2B (Business to business)-ostajia. Nykyään puhutaankin Inbound-markkinoinnista, missä kaikki tapahtuu asiakkaan aloitteesta: asiakas surffailee verkossa, törmää kiinnostavaan kotisivuun, löytää etsimänsä tuotteen ja ottaa itse myyjään yhteyttä. Tämä on tapahtumaketju asiakkaan näkökulmasta, mutta mitä se vaatii yritykseltä toimiakseen tehokkaasti?

Inbound-markkinointi tarkoittaa markkinointimallia, jonka avulla markkinoija pystyy aktiivisesti ohjaamaan ostajaa ostoprosessissa eteenpäin. Se riisuu markkinoinnista tyrkyttämisen, ärsyttämisen, tuputuksen ja keskeyttämisen – melko yleinen käsitys mainostamisesta, eikö? Tämän tyyppiseen markkinointiin lukeutuvat ainakin TV-mainokset, sähköpostilistat, printtimainonta ja kylmäpuhelut. Näiltä on mahdotonta välttyä täysin, ellei jätä kylmästi mainoksia katsomatta ja kertaluontoisen asiakkuuden siivittämää ketjusähköpostia lukematta. Voi jestas, miten monesti minäkin olen päässyt etsimään mainossähköposteista ”unsubscribe”-linkkiä. Tällaista kansalle tuttua ja tyypillistä, suhteellisen kohdistamatonta markkinoijan aloitteesta tapahtumaa mainontaa kutsutaan Outbound-markkinoinniksi, mikä on Inbound-markkinoinnin vastakohta.

Inbound-markkinoinnin ideologia perustuu kaksisuuntaiseen markkinointiin, kun taas Outbound-markkinointi on yksisuuntaista, jonka teho on laskussa. Se todellakin on, jos minulta kysytään. Inbound-markkinoinnin hyödyntäminen kertoo yrityksen olevan tällä vuosituhannella. Sinäkin olet ehkä huomannut, että tästä yhteiskunnasta loppuvat pian yritykset, jotka eivät vaikuta sosiaalisessa mediassa ja/tai pidä blogia kotisivuillaan? Sitä ei ole lainkaan syytä hämmästellä, sillä blogit, hakukoneoptimointi ja sosiaalinen media ovat nimenomaan sitä paljon puhuttua Inbound-markkinointia.

Asiakas houkutellaan yrityksen sivuille hyödyllisen sisällön avulla – ei tuputtamalla aisteille epätoivottuja ärsykkeitä, mitkä saattavat loitontaa asiakasta entisestään.

Suomen Digimarkkinointi paitsi selventää blogissaan Inbound-markkinoinnin perusajatusta myös kertoo, miten he sitä itse hyödyntävät: mikäli he kävijätilastoja tarkkailemalla saavat selville, että joku henkilö lukee aktiivisesti heidän blogejaan ottamatta kuitenkaan yhteyttä, tarjoavat he hänelle lisää sisältöä aihe-alueesta, josta hän blogista luki. Yrityksen mukaan sitä voidaan ajatella tietyllä tapaa asiakaspalveluna, mikä kuulostaa omiin korviini paikkansa pitävältä. On aistittavissa vivahteita kohdennettuun mainontaan, mikä on mielestäni mitä mahtavin asia! Jos mainoksia täytyy katsella, niin mielummin katselen itseäni kiinnostavia ja jollain tavoin hyödyttäviä kuin sellaisia, joista en saa kertakaikkisen mitään irti.

Inbound-markkinointi saattaa kuulostaa maallikon korviin helpolta hommalta, mutta todellisuudessa se on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Asiakasta johdatellaan oikeaan suuntaan, yritys huolehtii oman verkkoympäristönsä ulkoasusta, asiakkaalle annetaan riittävästi informaatiota, ehdotetaan ja tarjotaan lisätietoa. Asiakaspalveluprosessi on yhtä tuttu, kuin mitä liikkeessäkin kohdataan, mutta yleensä pidempi.

Inbound-markkinointi on nimensä mukaisesti markkinointia, mutta se on myös täydellistä asiakaspalvelua verkossa.

Lähteet:

PowerMarkkinointi. Eveliina Vähä-Ruka. Blogi. https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

PowerMarkkinointi. Inbound-markkinointi. https://www.powermarkkinointi.com/inbound-markkinointi

Suomen Digimarkkinointi. Aleksi Halsas. Blogi. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

Kuva: PowerMarkkinointi.

[kiiamarttiina-blog]

3.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Yhä useammat palvelut kyetään hoitamaan verkossa tai ne siirtyvät kokonaan sähköisiksi. Verkkokaupassa asioidessa on asiakkaalle taattava yhtä laadukasta palvelua kuin mitä se saisi kivijalkaliikkeessäkin. Koska verkossa ei tuotteita pääse hypistelemään eikä kukaan halua ostaa sikaa säkissä, on yrityksen luotava verkkokaupastaan rehellinen ja realistinen. Käyttäjäystävällisyys lähtee sivuston riittävästä informaatiosta, selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä.

Koska matkustelen runsaasti, asioin usein eri lentoyhtiöiden verkkokaupoissa, joista tutuimmaksi on tullut norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian. Sanotaan heti alkuun, etten oikein keksi, miten Norwegian voisi verkkoasiointia enää parantaa nykyisestä. Sivustolla toteutuvat kaikki äsken mainitsemani kolme ominaisuutta, joita itse verkkokaupalta toivon. Kun Norwegianin verkkosivulle saapuu, asiakas löytää välittömästi sen, mitä hyvin suurella todennäköisyydellä on tullut sivustolta hakemaan: hakukentän lentolipuille. Mikäli asiakas haluaa selvittää matkatavaroiden painorajat, lisätä lennolle aterian tai vaikka vilkaista Norwegianin kohteet, löytyvät linkit kaikkiin informaatioihin yläkulman valikosta. Tämä valikko ei katoa näkyvistä, vaikka sivustolla seilaisi ties minne. Valikossa on kaikki tarvittava yhden klikkauksen päässä, mikä luo ehdotonta käyttömukavuutta.

Mitä vähemmän klikkailtavaa, sitä positiivisempi on yleensä asiakaskokemus.

Norwegianin ainutlaatuisuus lentoja ostaessa on hintakalenteri, mikä näyttää saman lennon hinnan jokaiselle kuukauden päivälle. Asiakas saa siis mahdollisuuden säästää, mikäli lähtöpäivä ei ole kiveen hakattu. Hintakalenterin lisäksi hintoja on hauskaa tutkia suoraan kartalta. Sopivan lennon löydyttyä on edessä nopea ja luotettava kaupanteko. Selkeys säilyy asioinnin alusta loppuun, minkä ansiosta taidankin olla Norwegianin vakioasiakas.

Verkkokauppa saa yleensä 100 %:n luottamukseni, mikäli sivuston suomen kieli on oikeasti selvää suomea ilman epäilystä herättäviä kielioppivirheitä. En takuulla ole ajatukseni kanssa yksin. Erinomainen kirjoitusasu toteutuu paitsi Norwegianilla, myös muotiverkkokauppa Zalandolla, joka antaa niin ikään useita syitä kehua verkkosivujen toiminnallisuutta.

Zalando antaa asiakkaalle mahdollisuuden tutkia tuotteitaan suurennuslasin alla – kirjaimellisesti, sillä tuotteita pääsee zoomaamaan niin lähelle, että kuidut ja mallin ihohuokoset miltei erottuvat. Tuotteista kerrotaan kattavasti, mikä saa asiakkaan luottavaiselle mielelle, ja tuotteita voi suodattaa koon, merkin, hinnan, värin tai kuosin perusteella. Tämä ominaisuus on valtava helpotus tuhansien tuotteiden viidakossa ja mukailee konkreettisessa liikkeessä asioimista.

Zalandon etusivulla on linkit eri asiakasryhmien vaatteille, mitkä päästävät yhdellä klikkauksella halutun asiakasryhmän malliston kimppuun. Yritys on aina ajan hermoilla, mihin uskon kyseisen verkkokaupan suosion pitkälti perustuvan. Näin kevätaikaan mainostetaan kevään kuumimpia trendejä ja esitellään upeimpia kesähääluomuksia. ja sivustolta löytyy myös suosituksia ja valmiita asuehdotuksia. Kaupanteko on nopeaa ja yksinkertaista. Zalando tuo vaatekaupan asiakkaan kotisohvalle, missä on ihanaa selailla monipuolista valikoimaa vaikka vain ajan kuluksi.

Sivusto on kokonaisuudessaan erittäin ammattimainen muotiaiheisine artikkeleineen ja tarinankerrontoineen, vaikka näissä onkin takana omien tuotteiden myynnin edistäminen. Mutta sehän jos mikä kuuluu menestyvään liiketoimintaan.

Kuvat: Norwegian, Zalando

[kiiamarttiina-blog]

2.7 Facebookin algoritmit

Huippusuosittu sosiaalisen median kanava Facebook pyrkii kehittämään käyttäjäystävällisyyttään vuosi vuodelta paremmaksi. Facebookin syntyaikoina vain muutamat yksityishenkilöt olivat aktiivikäyttäjiä, mutta tänä päivänä melkeinpä jokainen yritys hyödyntää Facebookia markkinointiviestinnässään. Sittemmin sosiaalinen media on vakiinnuttanut paikkansa osana menestyvää liiketoimintaa.

Facebookin aikajanaa, news feediä, ja sitä sääteleviä algoritmeja käsiteltiin viime vuoden F8-konferenssissa. Facebookin aikajanan ideologiaa selventääkseni kyse on siis englanninkielisen nimensä mukaisesti uutissivusta - samantyyppisestä, mitä luemme sanomalehdestä aamuisin ja iPadilta iltaisin. Suurena erona on kuitenkin se, ettemme uutismedioita selatessamme voi hallita näkemiämme juttuja, mutta Facebookissa voimme. News feedin uutiset ja julkaisut liittyvät käyttäjän hyväksymiin kavereihin ja seurattuihin sivustoihin. Käytännössä jokainen saa nähtäväksi juuri itseä kiinnostavia juttuja - miten mahtavaa! Tästä saamme kiittää algoritmejä.

Algoritmilla tarkoitetaan joukkoa vaiheita, millä pyritään ratkaisemaan jokin spesifi ongelma. Kohtaamme näitä ongelmia päivittäin, esimerkiksi tilanteessa, kun suunnittelet seuraavan päivän ateriaa perheelle. Algoritmi koostuu neljästä eri vaiheesta, jotka kohdataan myös ruokaongelmassa: ensin tarkkailemme ja arvioimme saatavilla olevaa tietoa eli saamme eteemme luettelon, joukkion erilaisia vaihtoehtoja (inventory). Mitä kaikkea on tarjolla? Mitä vaihtoehtoja meillä on? Seuraavaksi tarkkailemme erilaisia merkkejä eli signaaleja (signals). Mitä voimme havaita tarjolla olevista vaihtoehdoista? Tämän jälkeen teemme ennusteen näkemästämme tarjonnasta (predictions). Maistuukohan tämä ruoka varmasti kaikille? Haluanko nähdä tämänkaltaisia postauksia useammin? Lopuksi annamme näkemästämme henkilökohtaisen arvion (score) - lohikiusaus toimii aina ja tämä kuva ansaitsee tykkäyksen. Arvio on tulkinta siitä, miten merkitykselliseksi koemme näkemämme.

Algoritmien avulla Facebook saa tietoa käyttäjää kiinnostavista julkaisuista. Facebook “pisteyttää” julkaisuja käyttäjien antamien tykkäysten, julkaisujen, jakojen ja klikkausten määrän perusteella ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Kärkisijoilta löytyy eniten huomiota saaneet julkaisut ja Facebook pystyy näin loihtimaan uutissivusta käyttäjälle mahdollisimman kiinnostavan. Äärimmäisen toimivaa, jotta uutissivusta saadaan yksilöllinen.

Samaa menetelmää käyttämällä Facebook pystyy antamaan myös ehdotuksia varteenotettavista sivustoista ja aiheista, joista se epäilee aikaisempien tietojen perusteella käyttäjän olevan kiinnostunut. Ehdotukset ärsyttävät ja ilahduttavat - minua yleensä ilahduttavat. Niiden avulla olen törmännyt mitä mielenkiintoisempiin sivustoihin! Toiset saattavat tosin kokea tämän vain tyrkyttävänä mainostamisena. Ihminen on yleensä tottunut selailemaan vain omien kontaktiensa julkaisuja, mutta Facebook haluaa rohkaista käyttäjiä vilkuilemaan myös oman reviirin ulkopuolelle.

On totta, että kuten perinteisissä liiketoimintamalleissa, myös algoritmien takana on jatkuva kaupallistamisprosessi. Facebook ei ainoastaan halua kehittää news feedin käyttäjäystävällisyyttä, vaan olla myös kaikin puolin parempi kumppani. Se toteutuu mielestäni siedettävällä tavalla.

Lähde:

Viedotallenne vuoden 2017 F8-konferenssista. Puhujana Adam Mosseri.

Kuva: Google

[kiiamarttiina-blog]

1.4 Digitalisaatio palvelualoilla

Digitalisaatio tuo yrityksille mahdollisuuksia sekä nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen että aivan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Palveluita ja toimintoja kyetään sähköistämään ja automatisoimaan yhä enemmän, mikä vapauttaa henkilöstöresursseja robotiikan ulottumattomissa oleviin tehtäviin ja helpottaa asiakkaista saatavan datan keruuta ja hallintaa (Palta 2017, 10). Suurinpana tavoitteena palvelualoilla on liikevoiton tavoittelun lisäksi asiakassuhteen ylläpitäminen ja sen tyytyväisyyden edistäminen, missä menestyminen edellyttää asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä, jotta palveluita voidaan yksilöllistää ja jokaista asiakasta kohdella yhä henkilökohtaisemmalla otteella.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan yleisesti vanhojen, tuttujen asioiden tekemistä uudella tavalla uusinta teknologiaa hyödyntäen. Hyvänä esimerkkinä on tuttujen palveluiden siirtyminen verkkoon, mutta digitalisaatio merkitsee myös digitaalisen teknologian integroimista ihmisen jokapäiväiseen elämään (Palta 2017, 9). Se on yksi palveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä, minkä sisällyttäminen mukaan liiketoimintastrategiaan pitää yrityksen kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Suomalaiset yritykset ponnistelevat menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla, minkä elinehto on juurikin digitaalisaation hyödyntäminen. On myös ymmärrettävä nykyajan suurimman aineettoman hyödykkeen, tiedon, merkitys niin johtamisessa kuin palvelussakin (Palta 2017, 40). Osuuspankki on selkeästi lähtenyt ajamaan liiketoimintaansa eteenpäin asiakkaan tarpeet huomioiden: kaikki pankkiasiat henkilötunnistautumista myöten hoituvat nykyään joko puhelimitse tai verkkoneuvottelun muodossa omalta kotisohvalta. Asiakkaalla säästyy konttorille matkustamiseen kuluva aika ja palvelua kyetään tarjoamaan asiakkaalle nopeammin kuin ennen. Asiakkaan tietoja voidaan hyödyntää yhtä tehokkaasti myös etänä ja henkilökohtainen kosketus säilyy. Asiakastyytyväisyyteen panostus nähdään myös OP:n laadukkaissa kotisivuissa, joiden kautta asiakas löytää kaiken tarvitsemansa.

Digitalisaatio on muuttanut liiketoimintaa reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Työntekijä saa työvuorolistansa sähköpostitse tai digitaalisen henkilöstöhallintajärjestelmän kautta, ja samaa reittiä onnistuu työvuoron kuittaus ja työvuoroa koskevien tietojen vastaanottaminen ja käsittely. Palvelua pyritään tuottamaan päämäärättömän massatuotannon sijaan lähinnä asiakkaan tarpeeseen, minkä analysointia tukee asiakkuuksista kerätty ajantasainen tieto (Palta 2017, 12). Kerätyn tiedon avulla voidaan arvioida asiakasprofiilia ja vastata kysyntään entistä tehokkaammin. Erilaiset kanta-asiakkuudet ovat yksiä tapoja kerätä dataa.

Digitalisaation ansiosta myös aika- ja paikkasidonnaisuus pienentyy, mikä käytännössä tarkoittaa fyysisen läsnäolon tarpeen vähentymistä ja pienenpiä paperisotia. OP tarjoaa pankkipalveluita verkossa eikä VR:n junalippua enää tarvitse jonottaa tuntikaupalla asiointipisteessä. Finnkino niin ikään antaa mahdollisuuden ostaa elokuvaliput internetistä ja saada liput suoraan puhelimeen, mitkä myös luetaan suoraan näytöltä. Asiakas säästää jälleen aikaa muuhun, eikä ole pelkoa paperilipun katoamisesta.

Suomalainen lentoyhtiö Finnair kokee edistyneen teknologian tuoneen suurta helpotusta työhön: mekaanikot lukevat huoltotoimenpiteet paperinivaskan sijaan digilaitteesta jo ennen työvuoron alkua ja työnjohto pystyy seuraamaan toimenpiteitä reaaliajassa. Huoltotöissä ei ole virheille jalansijaa, missä digitaalinen järjestelmä e-Log on avuksi sen kootessa kaikki tarvittavat tiedot yhteen paikkaan. Finnairin digiosasto taas pyrkii kehittämään digitaalisia palveluitaan entistä käyttäjäystävällisemmiksi, sillä lentoyhtiön kassavirta saadaan pääosin lentomatkustajista. Heitä on siis huomioitava yhä paremmin (MTV 17.12.2017).

Palvelualojen digitalisoituminen ajaa liiketoimintaa yhä enemmän verkkoon, missä asiakas kohtaa vaihtoehtoja palveluille enemmän kuin koskaan ennen. Kilpailu on kovaa ja siinä menestyvät ne yritykset, jotka pysyvät kyydissä vauhdikkaasti digitalisoituvassa maailmassa. Digitalisaation muokkaamaa maailmaa on asiakkaan näkökulmasta mahdotonta nähdä negatiivisena, sillä suurimmaksi osaksi kyse on vain ja ainoastaan asioiden helpottamisesta. Palvelualat kehittävät toimintaansa enemmän ja enemmän ihmisläheisemmäksi. Muutokset vaativat vain totuttelua.

Lähteet:

Digitalisaatio palvelualoilla. Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä? Raportti. 2017. Palvelualojen työnantajat ry. Luettavissa: https://www.palta.fi/download/6552/

MTV. Uutisartikkeli digitalisaatiosta Finnairilla. 17.12.2017. Luettavissa: https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/mtv-vieraili-jattimaisten-ovien-takana-jotka-eivat-aukea-tavalliselle-lentomatkustajalle-nain-digitaalisuus-jyraa-lentoyhtiossa-paperit-veks-ja-iphonet-tilalle/6687762#gs.acTjmY0

Kuva: Google

[kiiamarttiina-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Teknologia on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana enemmän kuin yhteensä koko ihmiskunnan aikakaudella. Digitalisaatio on väistämätöntä ja kehityksen tielle on turha astua. Puhutaan, että “kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tulee digitalisoitumaan”. Jotta yritykset säilyttäisivät kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa, on digitalisaatio otettava osaksi liiketoimintastrategiaa ja tarvittaessa oltava valmiita radikaaleihinkin muutoksiin. Digitalisoituminen on menestymisen kannalta kriittinen tekijä.

Mitä sitten digitaalisella liiketoiminnalla tarkoitetaan? Minulle “digi” on yhtä kuin tietokoneet ja verkkoasiointi, ja “liiketoiminta” taloudellisesti tuottavaa toimintaa. Näiden kahden yhdistäminen on tätä päivää ja tulevaisuutta.

Digitaalinen liiketoiminta on osa meidän jokaisen arkea. Me kaikki hyödynnämme sitä päivittäin, vaikka emme asiaa sen koommin ajattelisikaan. Yhä useammat yritykset laajentavat liiketoimintaansa kivijalkamyymälöiden lisäksi internetiin, mikä tarjoaa erinomaiset puitteet toiminnan kansainvälistymiseen ja asiakaskunnan kasvuun. Jotkut toimijat pitävät bisneksensä vain sähköisenä, mistä verkkokaupat ja online-valmennukset ovat oivia esimerkkejä.

Digitalisoituminen on tehnyt liiketoiminnasta ajasta ja paikasta riippumatonta. Uutta pukua voi shoppailla keskellä yötä, laskut maksaa kännykällä junamatkalla ja lentoliput ostaa kesämökillä riippumatossa. Lähes kaikkien yritysten nettisivuja pääsee selaamaan mobiiliversiona älypuhelinasioinnin helpottamiseksi. Mitä tulee matkustamiseen, saa nykyään bussi-, metro-, ratikka-, juna- ja lentoliput ostettua mobiililaitteella ja mikä vielä parempaa: lipun saa suoraan puhelimeen! Boarding passia myöten.

Automaatio, robotisaatio ja keinoäly ovat sekä työelämän uhkia että mahdollisuuksia. Samalla, kun robotti tulee korvaamaan joitakin inhimillisiä työtehtäviä, ilmestyy samalla aivan uudenlaisia työpaikkoja. Teknologian kehitys antaa mahdollisuuden hyödyntää arvokasta ihmisosaamista tehtävissä, joissa ihmistä todella tarvitaan.

Digitalisaatio antaa mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja verkkokokouksiin. Kuitenkin tämän mahdollisuuden myötä hämärtyvät työ- ja vapaa-ajan rajat: onko niitä enää? Digitaalisuus ei jää vain työelämän liiketoimintaan, vaan se näkyy myös koulutusjärjestelmissä. Virtuaaliset kurssit ja sähköiset tentit ovat jo tavallisia. Jotkut tahot tarjoavat koulutusta kokonaan virtuaalisesti. Tämän ansiosta opiskelu onnistuu missä tahansa maailman kolkassa, missä on vain toimiva internet-yhteys.

Digitalisoituminen on tuonut päivittäispalvelut kätemme ulottuville ja helpottanut monen arkea. Nuorisolle sähköinen asiointi on tuttu juttu, mutta vanhemman sukupuolen edustajilla saattaa hiukset harmaantua tavallista kiivaammin heidän yrittäessä pysyä mukana vauhdikkaasti digitalisoituvassa maailmassa. Jotkut viittaavat kintaalla modernille maailmalle ja asioivat pankissa jatkossakin konkreettisessa liikkeessä, eivätkä edes aio hankkia mobiililaitetta tai tietokonetta. Kuten oma mummoni. Hän näyttää, että kyllä ilmankin pärjää.

Kuva: Google