#turun raitiotie

[karvoja]

Turun yliopistollisen keskussairaalan katolta otettu kuva hämeenkadun alkupäähän. Kadulla kulkee raitiovaunu. Kuvan oikeassa alalaidassa Futuro talo. Takana Turun tuomiokirkon torni.

finna.fi

[arikuosmanen]

Tampere päihittää vanhan kilpakumppaninsa Turun nyt lähes joka mittarilla – “Tampereella asioita on tehty fiksummin” (Aamulehti)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

–Turussa on hyvä tekemisen meininki, mutta voi olla, että Tampere edelleen juoksee karkuun, sanoo edunvalvontajohtaja Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.

Väestökehityksen ja monen muun mittarin valossa tältä myös näyttää. On itse asiassa sangen vaikea löytää tekijöitä, joilla Turku päihittäisi Tampereen.

Alkuvuonna Tampereen väestölisäys oli 627 henkilöä, kun Turussa jäätiin 51 henkilöön.

Vielä vuonna 1990 kaupunkien väkimäärä oli lähes tasoissa. Eroa oli 13 380 henkilöä, eli Tampere oli 8 prosenttia Turkua suurempi.

Vuosien mittaan ero on kasvanut. Viime vuonna Tampereen väestömäärä oli jo 22 prosenttia Turkua suurempi. Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan ero ei olisi kutistumassa.

Tampereen ikäpyramidi on Turkua edullisempi. Tampereella on alle 15-vuotiaita enemmän ja yli 65-vuotiaita vähemmän kuin Turussa.

Turku ikääntyy. Syntyvyys on vähäisempää kuin Tampereella.

Turun väkilukua ovat viime vuosina kasvattaneet etenkin siirtolaisuus, maahanmuuttajat. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Tampere muodostaa tehokkaan tulpan rannikolle päin.

Sisä-Suomesta muuttajat suuntaavat joko suoraan pääkaupunkiseudulle tai pysähtyvät Pirkanmaalle.

Tampereen insinöörit työllistyvät

Turku ja Tampere menettävät asukkaitaan naapurikuntiin. Vuotoa tapahtuu myös tulevaisuuden tekijöiden eli opiskelijoiden osalta, ja tässäkin Turulla on petrattavaa.

–Turku ei pysty pitämään kiinni opiskelijoistaan, sanoo dosentti Ismo Söderling muuttoliikkeiden tutkimiseen erikoistuneesta Siirtolaisuusinstituutista.

Tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta sanoo, että Turun yliopistosta valmistuneista noin puolet työllistyy maakuntaan.

Vuonna 2013 valmistuneista kolme prosenttia oli Sainion mukaan löytänyt Tampereelta työpaikan, kun tarkastellaan tilannetta vuoden 2014 lopussa.

Yliopistojen välillä on työllistymisen suhteen eroja. Vuonna 2011 Turun yliopistosta valmistuneista 57 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa viime syksynä. Paras tilanne on Tampereen teknillisen yliopistossa opiskelleilla, joista 82 prosenttia oli vakituisessa työsuhteessa.

Työttömyys hellittää

Molempia kaupunkeja ravisteli 1990-luvun lama, mutta Tampere toipui nopeammin päästyään osalliseksi Nokia-vetoisesta ict-teollisuuden kasvusta.

Teollisuuden rakenne on Mansessa monipuolisempi ja näkyy myös työttömyysasteessa talouden rattaiden kiihdyttäessä.

Vuosia Tampereen työttömyysaste oli noin 1,5 prosenttiyksikköä Turkua pahempi, mutta tämän vuoden kesäkuussa osat vaihtuivat.

–Vienti on lähtenyt vetämään ja se näkyy työllisyydessä, toteaa asiantuntija Juha Salminen Pirkanmaan ely-keskuksesta.

Turku ja Varsinais-Suomi ovat ankkuroituneet vahvasti meri- ja autoteollisuuteen. Toimialojen näkymät ovat niin valoisat, että seutukunnalla on positiivinen rakenneongelma, johon Esko Aho on etsinyt ratkaisuehdotuksia.

Varsinais-Suomen liiton mukaan lähivuosina uusia työntekijöitä tarvitaan 15 000–30 000.

Turun telakka työllistää alihankkijoineen nyt yli 4 000 henkilöä, ja seitsemän vuoden sisällä meriklusterissa on Virtasen mukaan lähes 20 000 työntekijää. Lisäys kohdistuu vain osittain Turkuun.

–Työvoiman lisäys koskee koko klusteria. Mukana ovat alihankkijat, kuten Pirkanmaalla toimivat alan yritykset, Janne Virtanen sanoo.

Iso ero tutkimusrahoituksessa

Tulevan kehityksen kannalta keskeistä on se, miten paljon rahaa ja työvoimaa on innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa ja kehitystyössä.

–Tässä Tampereen ja Turun välillä on silmiinpistävä ero, toteaa professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta.

Vuonna 2015 yritykset sijoittivat t&k-toimintaan Tampereen seutukunnalla 554 miljoonaa euroa, kun Turun seutukunnassa summa oli 156 miljoonaa euroa.

T&k-henkilöstöä oli Tampereen seudun yrityksissä noin 5600, kun Turun seudulla määrä oli vajaa 2000.

–T&k-toiminnalla luodaan tulevaisuutta. Tampereella on myös voimakkaampi yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö, Sotarauta toteaa.

Innovaatiotoiminta tarjoaa työpaikkoja korkeasti koulutetuille. Koulutustasolla on puolestaan vaikutusta koko ympäröivään yhteisöön.

Turussa on voimakasta panostusta bioteknologiaan, Tampereella puolestaan tietotekniikkaan, joka on läpileikkaava tekijä digitalisoituvassa maailmassa.

Tampere investoi

Aluetutkija Timo Aron mielestä Tampere on repinyt etumatkan, jota Turun on vaikea kuroa kiinni, vaikka kaupunki onkin aivan viime vuosina saanut kasvusta kiinni.

–Tampereella asioita on tehty fiksummin. Eroa on tekemällä tehty, myöntää Virtanen, ja viittaa päätöksentekokulttuuriin ja investointeihin. Näillä kaikilla on rakennettu positiivista imagoa, joka heijastuu muun muassa halukkuuteen muuttaa ja työskennellä Tampereella.

Tampereen kaupunki panostaa rakentamiseen ja se näkyy investointimenoissa, jotka esimerkiksi tänä vuonna ovat noin sata miljoonaa euroa suuremmat kuin Turulla.

Aron mukaan Tampere on Turkua selkeästi edellä kuntien välisessä yhteistyössä.

Hänen mukaansa Tampereen kaupunkiseutu on valovuoden edellä muita kaupunkikuntia.

–Turun seudulla ei ole luottamusta Turun ja ympäristökuntien välillä, sanoo Aro.

Virtasen mielestä Tampereen seutu on yhtenäisempi, koska seutukeskukset ovat pienempiä kuin Turun seudulla.

Kovista satsauksista huolimatta Tampereen lainakanta asukasta kohti on pysynyt alle Turun tason.

Turkuun lennetään

Erittäin tärkeä menestystä poikiva tekijä Tampereella on Aron mukaan teknillinen yliopisto, joka tuottaa osaamispääomaa ja innovaatioita, jota yritykset kykenevät hyödyntämään.

Toinen kaupungin kasvua selittävä tekijä on Tampereen ja Helsingin välinen kasvukäytävä, joka rakentuu rautatien ja moottoritien varaan.

–Pääradan merkitys vain kasvaa, jos kolmas raide saadaan rakennettua, Aro sanoo.

Turussa puolestaan toivotaan, että Helsinkiin saataisiin tunnin junayhteys. Se parantaisi työmatkaliikennettä.

Lentoliikenteen matkustajamäärissä löytyy Tampere-Turku-vertailussa kohta, missä asetelma on Turun puolella. Tampere jäi Turun jalkoihin Ryanairin supistettuja lentojaan.

Turku on matkailukaupunki, mutta tilastot paljastavat, että yöpymisten määrän osalta Tampere vie voiton. Myös kansainvälisten kongressien järjestäjänä Tampere pärjää paremmin.

Turussa edullisempi asua

Kasvavissa kaupungeissa tarvitaan uusia asuntoja.

Rakennusteollisuus ry:n mukaan Tampereella valmistui viime vuonna yhteensä 1968 asuntoa.

Turussa asuntoja valmistui 1163.

Tänä vuonna Turussa aloitetaan arviolta noin 3000 uuden asunnon rakentaminen, Tampereella arviolta hieman vähemmän.

–Turussa rakennetaan asuntoja nyt ennätysmäärä. Teollisuuden näkymät siivittävät kasvua, mutta toisaalta asuntojen korkea tuotantotaso selittyy pitkälti sillä, että taso oli pitkään varsin vaatimaton, sanoo pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuudesta.

Hänen mukaansa Tampereella näkymät ovat vielä Turkuakin paremmat pidemmällä aikavälillä. Rakenteilla oleva raitiotie takaa, että asuntorakentamisen hyvä taso jatkuu tulevinakin vuosina.

Asumismenoissa Turku vetää pitemmän korren.

Vanhojen kerrostalokaksioiden hintavertailussa Turku on Tamperetta edullisempi. Myös vuokralla asuvat ovat hieman edullisemmassa asemassa kuin tamperelaiset.

–Tampere on Turulle hyvä vertailukohde, mutta ei tässä kummankaan pidä voittaa toistaan, vaan sparrata toisena entistä parempiin tuloksiin, sanoo Janne Virtanen.

Lähteet: Tilastokeskus, Tampereen ja Turun kaupungit ja yliopistot, Siirtolaisuusinstituutti, Finavia, Autoalan tiedotuskeskus

from WordPress http://ift.tt/2vYaskE via IFTTT