#tietokirjan aika

[hiidenneiti]

Tällä hetkellä lukemassa — Ulla Koskinen: Soturiaatelin aika Suomessa. Arvid Tawastin perheen elämä 1500-luvulla. Into, 2022.

Tawastin aatelisperhe nautti muun Suomen aatelin tavoin 1500-luvun jälkipuoliskolla lyhyttä kukoistuskautta, kunnes kaikki romahti vuonna 1599.

Tawastin perheen pikkutarkka yksityisarkisto avaa näköalan 1500-luvun yhteiskunnan koko kirjoon ja arkiseen elämään. Äänen saavat isäntäperheen ohella palvelusväki, sukulaiset ja ystävät, voudit, kaupunkien porvarit, aatelisrouvat, nihtipäälliköt ja muut perheen kanssa tekemisissä olleet varallisuuteen ja säätyyn katsomatta.

[kattila85]

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään

Luulin rehellisesti lainanneeni tietokirjan, sillä olen lukenut Matt Haigilta aiemmin tietokirjat Syitä pysytellä heingissä ja Huomioita neuroottiselta planeetalta, joista pidin paljon. Millaisen romaanin olinkaan lainannut! Ahmin sen kolmisensataa sivua kahdessa pyräyksessä ja sen jälkeen tyrkytin puolisolleni.

Tom on nelikymppisen näköinen historianopettaja Lontoossaa. Tosin hän on vain…

[arikuosmanen]

Sodan pitkä koura kuritti Suomen lapsia hyvin eri tavoin – “Surullista, miten vaikeudet kasautuivat” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

KIRJA   Tuomo Tammisen ja Antti Malisen kirjassa korostuvat erilaiset lapsuudet.

Miltä sodanjälkeinen aika näyttää lapsen silmin? Tätä tarkastellaan Tuomo Tammisen ja Antti Malisen tänä syksynä julkaistussa kirjassa Jälleenrakentajien lapset Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin.

Kaksikon yhteistyö lähti aikanaan siitä, kun Tamminen haastatteli Malista tämän väitöskirjasta.

Malisen väitöksessä tutkittiin sodanjälkeistä asuntopulaa Helsingissä. Tavallisten ihmisten ääni kuului siinä asiakirjojen, esimerkiksi huoneenvuokralautakunnille lähetettyjen anomusten ja valitusten kautta.

– Mietin jo silloin, että elossa on vielä paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet tämän. Meni toista vuotta, kunnes kysyin Antilta, tekisimmekö aiheesta yhdessä tietokirjan suurelle yleisölle, Tamminen kertoo.

– Antilla oli ollut samansuuntaisia ajatuksia, ja aikamme pähkäiltyämme päätimme keskittyä nimenomaan lapsiin, ja sotienjälkeisiin oloihin laajemminkin kuin asuntopulan osalta.

Kirjan kantava teema on Tammisen mukaan se, että mitään yhtä sodanjälkeistä lapsuutta ei ole.

– Osa sai kasvaa vauraalla sukutilalla, toisten perheet aloittivat arjen tyhjästä kitukasvuisella asutustilalla tai vanhan kodin poltetuilta raunioilta. Erot olivat suuria, Tamminen kertoo.

Tamminen kertoo, että kylmillä asutustiloilla asuintalon rakentaminen ei suinkaan ole ollut aina tärkeyslistan kärjessä.

– Ensin on tehty navetta ja asuttu siellä. Sitten on ehkä raivattu peltoa ja parin vuoden päästä saatettu tehdä asuinrakennus.

Paljon on myös vaikuttanut se, miten sota on vaikuttanut vanhempiin. Toisilla isä on kuollut, vammautunut tai mieli on murtunut ja toisilla isä on saattanut selvitä sodasta ilman suurempia traumoja.

– On surullista, miten erilaiset vaikeudet ovat monesti kasautuneet. Itä- ja Pohjois-Suomen miehiä kaatui ja haavoittui sodassa keskimääräistä enemmän, heidän perheensä joutuivat kokemaan evakkomatkat ja lisäksi heidän olonsa sodan jälkeen olivat usein kaikkein raskaimmat.

Tamminen kertoo, että erityisesti itärajalla ja Pohjois-Suomessa korostuvat myös sodan vaikutukset lasten leikkeihin. Metsästä on saatettu löytää ampumatarvikkeita ja niillä on myös leikitty. Jopa räjähtämättömiä pommeja on saatettu kaivaa esiin.

– Ammusten, aseiden ja räjähteiden kanssa on koettu monet jännittävät seikkailut, mutta valitettavasti moni on leikeissä myös kuollut tai vammautunut.

Tammisen ja Malisen seuraava projektikin on jo selvillä. Tarkoituksena on käsitellä lasten ystävyyden historiaa Suomessa.

– Tässä kirjassa keskityttiin pitkälti lasten ja aikuisten välisiin suhteisiin, mutta omien haastateltaviemme kertomuksissa on noussut esiin pitkiä ystävyyssuhteita. On tutustuttu 3-vuotiaana hiekkalaatikolla ja yhä 80 vuoden korvilla ollaan parhaita ystäviä. Sitten on myös niitä karuja koulukiusaamisen ja yksinäisyyden kokemuksia. Ne saattavat olla paljon kipeämpiä kuin evakkomatka tai pommikokemukset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

from WordPress http://ift.tt/2hVzVBP via IFTTT