#syvällistä

[masennuksen-yksinhuoltaja]

Yöllä mä mietin syvällisiä asioita, jotka vaivaa mua

niiku

miks vitussa mun sängyssä on kissanhiekkaa???

[toonfinatic]

En ymmärrä miks Hei Mummo tulkitaan sellasena "hähää luuserimummo asuu kaukana pohjoisessa yksin lol!!! t. mummon perhe" -lauluna oli se sit vitsillä tai ei. Mistä se tulkinta tulee?

Mä itse tulkitsen että siinä kerrotaan rakkaudesta sellaista perheenjäsentä kohtaan joka asuu yksin kaukana ja jota ei sen takia voi usein nähdä. Ei siinä ois mitään pointtia jos se ois vaan "mummo asuu lähellä ja sen mies on elossa ja sitä voidaan nähdä usein plus lomilla myös jee!"

Siinä tehdään tosi selkeäksi että lapsenlapset välittää mummostaan ja soittaa sille joulun aikoihin (eikä missään btw sanota että tää mummon perhe soittaa sille VAIN joulun aikaan, oon useaan kertaan törmänny tällaseen tulkintaan ja... ei? Vähänkö kömpelö jos pitäis laulussa erikseen olla "joo lapsenlapset soittaa mummolle joulun aikoihin MUT KYLLÄ NE MUUTENKIN!!!") ja mummo piristyy niistä soitoista.

Niinku joo kyllähän se on vähän surumielinen laulu mut suomalaiset joululaulut nyt yleensä on. Mummo asuu yksin pohjoisessa ja sen takia ei voi nähdä perhettään usein, mut ei tää oo mikään tavattoman harvinainen asia ja en ymmärrä et miten muutoin täs laulus pitäis sit kertoa rakkaudesta kaukana asuvaa läheistä kohtaan!!

[kokoonpanokaveri]

Seksin tai ruoan ajattelu ei ole todennäköistä silloin, kun pakenee pyssymiestä.

-Filosofian kirja

[pesukarhujeesus]

Yks kaveri sano mulle eilen et mä oon vapaa kuin Korkeasaaren kanadanhanhi. Tää ilmasu on nyt muhinoinu mussa päivän, ja se on jotenki diippi, tiiäks ne kanadanhanhet on siellä paljon vapaampia ku muut sen eläintarhan elukat, periaatteessa täysin vapaita, mut silti ne vaan on jumissa siellä saarella, toki ne vois vaan lähteä, mut silti ne vaan on siellä terrorisoimassa ihmisiä. Ne ei oo kaltereiden takana, mut silti ne on pienissä liiduilla piirretyissä reviireissä.

Eli vaikka ne onki silleen lähes ainoita vapaita elukoita siellä, ja tyylii lähes kaikki elukat haluis olla yhtä vapaita ku ne, niin niiden oma himo jäädä paikoilleen ja suojella niiden omaa aluetta liimaa ne kiinni paikoilleen

[karvoja]

Turkulaiset poikkeavat muista suomalaisista luultua enemmän

Artikkelin saa suuremmaksi ainakin avaamalla sen uuteen välilehteen, jos ei muuten näe tihrustaa. Mutta sama teksti myös alla:

Suomalaisten on ajateltu muuttaneen Suomeen idästä ja lännestä. Uusi tutkimus osoittaa, että merkittävä osa lounaissuomalaisten geeniperimästä on sittenkin etelästä.

Lounaissuomalaiset näyttävät poikkeavan maan muusta väestöstä enemmän kuin aiemmin on ajateltu. Uuden tutkimuksen mukaan iso osuus etenkin varsinaissuomalaisten geeniperimästä on todennäköisesti peräisin Baltiasta. Havainto on vastoin perinteistä käsitystä, jonka mukaan suomalaisten geeniperimä on saapunut idästä ja lännestä muuttaneiden mukana.

Helsingin yliopiston genetiikan tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin aiempia tutkimuksia tarkemmin suomalaisten miesten Y-kromosomeja. Tulokset selventävät myös laajemmin kuvaa Suomeen vuosituhansien aikana muuttaneiden miesten alkuperästä. – Havaitsimme, että lounaissuomalaiset ovat geneettisesti yhtä läheisiä virolaisten kuin kainuulaisten kanssa, kertoo tutkimusta johtanut akatemiatutkija Taru Tukiainen Helsingin yliopiston alaisesta Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

Tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottua isälinjaa eli sukupuolen määritteleviä Y-kromosomeja, jotka periytyvät isältä pojalle. Y-kromosomi siirtyy käytännössä sellaisenaan, mutta vuosisatojen saatossa siihenkin kertyy pieniä muutoksia. Tällaisia isomman joukon kesken jaettuja mutaatioiden sarjoja kutsutaan haploryhmiksi.

Haploryhmien avulla ihmisen perimää voidaan tarkastella, sillä niissä on laajaa kirjoa eri ihmisten ja väestöryhmien välillä asutushistorian perusteella. Ryhmien avulla esi-isien liikkeitä voidaan jäljittää vuosisatojen taakse.

Aiemmat tutkimukset ovat haarukoineet Suomesta kaksi pääasiallista isälinjaa, niin kutsutut N1a1- ja I1a-haploryhmät. Ryhmistä N1a1 on alun perin syntynyt Uralilla, ja sen on ajateltu syntymäpaikkansa perusteella tulleen Suomeen idän suunnalta. Suomessa N1a1-ryhmän esiintyvyys on maailman suurinta, ja suurimmillaan se on Itä-Suomessa.

I1a-ryhmä puolestaan on skandinaavinen haploryhmä, joka on oletettavasti tullut Suomeen lännestä Ruotsin kautta. – Tämän varaan on pitkään tehty hypoteesi siitä, että suomalaisilla on kaksi alkuperää, Tukiainen sanoo.

Tukiaisen ryhmä halusi selvittää hypoteesin paikkansapitävyyttä aiempaa tarkemmin. Tutkijoita kiinnosti, voisiko yleisten haploryhmien alla olla maantieteellisesti jakautunutta hienorakennetta, erilaisia alaryhmiä.

N1a1-ryhmän hienorakenteesta on tehty havaintoja Suomen lähialueilla. Suomalaisten miesten Y-kromosomeihin ei puolestaan ollut aiemmin tehty yhtä syvällistä, koko maan kattavaa katsausta. – Halusimme katsoa, pystymmekö tuomaan uutta tietoa suomalaisten populaatiohistoriaan ja -rakenteeseen. Entä voisiko tämä mahdollisesti myös auttaa meitä ymmärtämään sitä, miten Y-kromosomi voi vaikuttaa terveyteemme liittyviin tekijöihin? Tukiainen taustoittaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajaa Finriski-aineistoa, joka kerättiin aikoinaan viiden vuoden välein tehdyillä satunnaisotoksilla kroonisten tautien riskitekijöiden selvittämiseksi. Aineistossa on koko Y-kromosomin geneettinen tieto noin 1 800 suomalaiselta mieheltä ympäri maan. Otoksen miehet ovat syntyneet vuosien 1923 ja 1979 välillä.

Geneettisen tiedon lisäksi tutkijoilla oli käytettävissään kaikkien aineiston henkilöiden isien syntymäpaikat. Näin Y-kromosomien kotipaikat pystyttiin määrittelemään vielä yhden sukupolven taaksepäin. – Aineisto mahdollisti isälinjojen tutkimisen aivan uudenlaisella tarkkuudella, kertoo tutkimuksen toteuttamisessa keskeisessä osassa ollut väitöskirjatutkija Annina Preussner FIMM:stä.

Tutkitut kromosomit vankistivat aiempaa käsitystä siitä, että suomalaiset jakautuvat kahteen pääryhmään. Löydösten perusteella kaksi kolmasosaa suomalaisista miehistä kantaa N1a1-haploryhmää, kun taas I1a-ryhmään kuuluu noin 25 prosenttia. Muille ryhmille jää alle kymmenesosa.

Myös maantieteellinen jakauma noudatti tuttua kaavaa. Savo–Karjalassa melkein 80 prosenttia miehistä kantoi N1a1-haploryhmää, länsirannikolla puolestaan enimmillään noin 40 prosentilla oli I1a-ryhmä.

Varsinainen uutinen löytyy kuitenkin ryhmien hienorakenteen tarkastelusta. Sellainen nimittäin todella löydettiin niin kutsutun itäisen ryhmeli N1a1-ryhmän alta. Uusien havaintojen perusteella ryhmä näyttäisi jakautuvan Suomessa kahteen alalinjaan. Aiemmin piiloon jääneen alaryhmän havaittiin myös olevan yllättävän yleinen.

Maantieteellisessä tarkastelussa uusi alaryhmä poikkeaa täysin yleisemmästä alaryhmästä: sen kantajat ovat keskittyneet Lounais-Suomeen ja etenkin Turun seudulle. än Havainnon pohjalta Tukiaisen ryhmä tutki eri vaihtoehtoja ja laati hypoteesin. Onko N1a1-ryhmä tullut aiemmasta käsityksestä poiketen Suomeen kahta eri reittiä: idän ohella etelästä, mahdollisesti Baltiasta? Olisiko niin, että lounaisen Suomen yhteys Viroon ja Baltiaan olisi luultua vahvempi? – Tiedämme, että tämä haploryhmä on erityisen yleinen Virossa. Meillä on myös arkeologista ja kielitieteellistä evidenssiä siitä, että länsirannikolla on Viron ja Baltian vaikutusta laajemmin, Tukiainen kertoo hypoteesin taustoista.

Hypoteesin pitävyyden selvittämiseksi tutkijat tekivät vertailuja. Niissä tarkasteltiin laajemmin perimää eri haploryhmien kantajien sekä varsinaissuomalaisten ja virolaisten välillä.

Havaintojen perusteella Tukiaisen ryhmän teorialla näyttäisi olevan selitysvoimaa. Lounaissuomalaiset nimittäin muistuttavat myös muulta perimältään enemmän virolaisia kuin muut suomalaiset ja ovat yhtä lähellä virolaisia kuin vaikka kainuulaisia.

Tutkijoiden havainto on yksi esimerkki Suomen sisäisistä alueellisista eroista, joiden on perimän osalta havaittu jo aiemmin olevan erittäin suuria. – Nyt voidaan siis näyttää, että myös Y-kromosomi heijastelee tällaisia eroja ja ehkä tavalla, jota ei ollut osattu odottaa. N1a1 on ollut selvästi itäsuomalainen haploryhmä, joka näyttää olevan monimuotoisempi kuin aikaisemmin on ajateltu, Tukiainen sanoo.

Tutkimuksen aineisto kuvastaa tilannetta Suomessa 1900-luvun alusta noin 1950-luvulle saakka ennen laajamittaisten sisäisten muuttoliikkeiden ja kaupungistumisen alkua. Muuttoliike on sittemmin sekoittanut tutkimuksessa havaittua ryhmien alueellista jakaumaa, mutta tarkkoja arvioita sen vaikutuksesta ei ole. – Ainakin 1900-luvun alkupuolella vaikuttaa kuitenkin siltä, että noin joka kolmas turkulaisista miehistä on ollut tämän lounaissuomalaisen N1a1:n kantaja, Tukiainen kertoo.

Tukiainen arvioi noin kolmasosan miehistä puolestaan olleen tuolloin skandinaavisen I1a-ryhmän kantajia ja noin viidennes savo–karjalaisen N1a1:n kantajia.

Tämän genomitutkimuksen pohjalta ei voida esittää arvioita siitä, milloin ja miten niin sanotun lounaissuomalaisen N1a1:n kantajat ovat Suomeen tulleet. Siihen tarvittaisiin joko näytteitä huomattavasti nyt tutkittua vanhemmasta perimästä tai muiden tieteenalojen tutkimusta. – Haploryhmän rikastuma on aika spesifisti Varsinais-Suomen alueella. Olisiko se johtumaa huomattavasti hiljaisemmasta muuttoliikkeestä verrattuna muuhun N1a1:een? Tätä olisi houkuttelevaa spekuloida, Tukiainen pohtii.

Lähde: Preussner, A., Leinonen, J., Riikonen, J., Pirinen, M., & Tukiainen, T. (2024). Frequency maps of Y-chromosomal haplogroups in Finland – out of all samples. Teoksessa The European Journal of Human Genetics.

[pelikaista]

Dragon Age: The Veilguard - pähkinänkuoressa

Tietoa Dragon Age The Veilguard laitteistovaatimuksista ja muista pelin ominaisuuksista.

Tähän kirjoitukseen on koottu tietoa tulevan Dragon Age: The Veilguard pelin eri ominaisuuksista ja tavoitteena on tehdä tietopaketista mahdollisimman helppolukuinen tiivistelmä. Luvassa ei ole siis kovin syvällistä analyysiä pelattavan hahmon (Rook) jokaisesta mahdollisesta kumppanista, taidoista tai heidän taustatarinoistaan. BioWaren tulevaa Dragon Agea on kuvattu aikuisille suunnatuksi ja…

[angrydetectivewhispers]

1K Daily Profit - Helppo ja Kannattava Tapa Kryptokaupankäyntiin

1K Daily Profit on automatisoitu kryptovaluuttojen kaupankäyntialusta, joka on suunniteltu tekemään kaupankäynnistä tehokasta ja tuottoisaa. Tekoälypohjaisen algoritmin avulla alusta analysoi markkinoita ja suorittaa kaupat käyttäjien puolesta. Tämä tekee siitä erityisen sopivan aloittelijoille, jotka haluavat hyötyä kryptomarkkinoista ilman syvällistä kaupankäynnin kokemusta.

Miksi Valita 1K Daily Profit?

1K Daily Profitin avulla käyttäjät voivat saavuttaa merkittäviä tuottoja automatisoidulla kaupankäynnillä. Alusta käyttää edistynyttä tekoälyteknologiaa, joka tunnistaa markkinatrendit ja lähettää kaupankäyntisignaaleja, mahdollistaen jopa 99% onnistumisprosentin. Tämä tarkoittaa, että käyttäjät voivat nauttia vakaista tuloista ilman jatkuvaa valvontaa.

Ominaisuudet Helppokäyttöinen käyttöliittymä: Alusta on suunniteltu erityisesti aloittelijoille, ja se tarjoaa yksinkertaisen ja intuitiivisen navigoinnin. Korkea tuottopotentiaali: Päivittäin voit ansaita jopa 1 000 dollaria, riippuen markkinoiden liikkeistä ja kaupankäyntistrategiasta. Demotili: Käyttäjät voivat harjoitella kaupankäyntiä riskittömästi demotilin avulla ennen oikeiden varojen sijoittamista. Nopeat kotiutukset: Kotiutukset käsitellään 24 tunnin sisällä, joten saat nopeasti käyttöösi voittosi. Matala provisio: Alusta veloittaa vain 0,01% kaupankäyntiprovision, mikä on kilpailukykyinen markkinoilla. Käytännöllistä Kaupankäyntiä Kaikille

1K Daily Profit sopii niin aloittelijoille kuin kokeneille kaupankävijöille. Alustan tarjoamat työkalut, kuten demotili ja automatisoitu kaupankäyntitila, tekevät siitä loistavan vaihtoehdon kaikille, jotka haluavat kokeilla kryptovaluuttakauppaa. Lisäksi käyttäjät voivat käydä kauppaa useilla eri kryptovaluutoilla, kuten Bitcoin, Ethereum ja Litecoin.

Aloita Helposti

Aloittaminen 1K Daily Profit -alustalla on nopeaa ja vaivatonta. Minimitalletus on vain 250 dollaria, ja useat maksutavat, kuten pankkisiirrot ja luottokortit, tekevät talletuksista helppoja ja turvallisia. Rekisteröitymisen jälkeen voit heti aloittaa kaupankäynnin, ja käytettävissäsi on henkilökohtainen asiakaspalvelu, joka auttaa kaikissa kysymyksissä.

Lopullinen Arvio

1K Daily 1kdailyprofitapp.ca/fi Profit on erinomainen valinta kaikille, jotka haluavat hyötyä kryptomarkkinoiden mahdollisuuksista ilman syvällistä teknistä osaamista. Alustan automaattinen kaupankäynti, helppokäyttöisyys ja korkea tuottopotentiaali tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon niin uusille kuin kokeneille sijoittajille.

[juhaparikka]

Osa 28

Päätöksentekeminen terveydenhuoltoalalla ja vähän muussa.

Terveyttä koskevissa asioissa potilas ohjautuu suurimmaksi osaksi ensimmäisenä lääkärin vastaanotolle. Miksiköhän näin on?

Lääkärin koulutusta ja osaamista pidetään kaikista korkeimpana ja sitä on vuosikymmenten arvostettu. Koko meidän lääketieteellinen järjestelmämme on rakentunut lääkärijohtoiseen malliin. Johan sitä aina lääkärinmääräyksestä tehdään erilaisia asioista kuten tutkimuksia ja ohjaudutaan erikoisalaosaajille.

Käsitellään tässä kirjoituksessa lähinnä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, jotka ovat itselleni suuri vahvuus ja intohimo niiden hoitaminen.

Potilas lomamatkalla kävelee normaalia enemmän, jalka turpoaa ja kipeytyy. Levossa ei särkyä, mutta rasitusta jalka ei oikein kestä. Otetaan RTG-kuva ja annetaan tulehduskipulääkettä. Mitkä tekijät olivat päätösten takana?

Jos potilas ei ole loukannut jalkaansa, vaan kipu on rasituksen seurausta, ei ole tapaturma, vaan rasitusvamma. RTG-kuvan ottamisen taustalla voi olla päätelmä poissulkea rasitusmurtuma. Jos sitä ei löydetä, niin mihin siitä edetään. No sitä ei löytynyt. Yleislääkäri ei pysty määräämään MRI-kuvaa ja haluaa välttää "turhaa" erikoislääkärille lähettämistä. Jalan asennosta, liikkumisesta ja kliinisistä testauksista yleislääkärillä ei ole kovin syvällistä osaamista. On kuitenkin empaattinen halu auttaa, niin toivotaan tulehduskipulääkkeen vievän oireen pois ja pyydetään välttämään jalan rasittamista. Tähän ei kerrottu aikarajaa kuinka kauan.

Potilas jää odottelemaan vailla apua eikä mitään käsitystä mikä jalkaa vaivaa ja edelleen kävellessä kipua.

Potilaalta kysyttäessä hän kertoo jalan koon pidentyneen tapahtuman seurauksena. Silmin havaitsee, että jalan sisempi pitkittäinen hovikaari on romahtanut alas / periksi antanut. Kävellessä potilas kääntää jalkaa voimakkaammin ulospäin eikä kunnollista varvastyöntöä tapahdu. Käsin jalkaa kokeillessa, nilkassa ei ole liikerajoituksia, lähinnä jalkapöydän löysyyttä ja reilu kipu jalkaterän sisäpuolella veneluun seudussa jänteessä, joka toimii mm. tukena jalan kaarelle ja nilkan ojentajana.

Päätelmänä sisäpuolella jännerakenne antanut periksi ylirasituksen seurauksena (potilas on iäkäs), vauriosta seuraa turvotus, kipu rasittaessa, jalan pituudenmuutos kaaren antaessa periksi.

Toimintatapoja tästä eteenpäin. Ortopedi - MRI kuva, josta selviäisi tarkemmin mikä rakenne ja missä kunnossa jalan rakenteet ovat. Johtaako tämä leikkaukseen vai vain diagnoosiin? En tiedä. Toimintana kannattaa välittömästi nyt tukea jalka siten, ettei kaaren pettämistä tapahdu (teippaus/pohjalliset), käyttöön jalkaa hyvin tukeva jalkine. Tavoitteena kivuton kävely. Mikäli nämä saadaan toteutumaan, niin sitä myöten alkaa myös jalan fyysisten ominaisuuksien kehittäminen (voiman palauttaminen, niin paljon kuin mahdollista).

Jokainen terveydenhuollon ammattilainen katsoo tilannetta oman koulutuksensa kautta. Yleislääkärin koulutuksessa liikettä ja tuki-ja liikuntaelimistön tutkimista käydään varsin vähän läpi. Heillä on varsin rajallinen määrä työkaluja itse hoitaa potilasta; ohjaus-neuvosta, resepti, tutkimuksiin määrääminen (rajoittein) ja toiselle ammattilaiselle ohjaaminen. Heillä onkin haasteita hallita laaja-alue alaa eikä voikaan olla kaiken alan asiantuntija. Selkävaivojen osalta on tehty tutkimusta, että fysioterapeutit voisivat paremmin hoitaa potilaita kuin yleislääkäri ja säästäisimme heidän aikaa muille potilaille. Minusta tämän voisi laajentaa hyvinkin laajasti tuki-ja liikuntaelimistöön jatkokouluttautuneille fysioterapeuteille. Meidät myös koulutetaan lähettämään potilas eteenpäin, jos siltä näyttää, mutta valmiudet hoitaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja ovat hyvät.

Kun potilas päätyy esimerkiksi ortopedille, niin yleensä selvitetään sitä, että mikä rakenne on rikki, miten se kuvannetaan ja tarvitseeko leikkausta? Kliinisissä testeissä on paljon rajoitteita, joten varsin usein päädytään kuvantamisiin. Jos rakenteita ei ole rikki eikä haastattelun perusteella ole selkeätä kuormitusten yliannostelua takautuvasti, niin syyn selvittämisen pitäisi suuntautua fysioterapiaan. Koska liikkumista täytyy analysoida enemmän ja testata laaja-alaisemmin. Siihen ei riitä pari kyykkyä ja pöydällä jalan vääntely. Näinhän se roolijako kätevästi menee ja toisinpäin fysio lähettää potilaan ortopedille, kun epäilee vauriota tai miettii mahdollista korjaustarvetta.

Miten päädytään tekemään päätöksiä lähettää tutkimuksiin tai eri erikoisaloille? No huomattavan usein kyseeseen tulee taloudelliset mahdollisuudet ja resurssit. Vakuutuspuolella eri lääkärikäyntejä korvataan erittäin hyvin ja suurimmassa osassa laajat tutkimuksetkin mikäli kyseessä tapaturma tai riittävän hyvä vakuutus. Usein lääkäri saattaa tehdä päätöksen tämän perusteella. Tosin usein he keskustelevat potilaan kanssa siitä, että jos vakuutus ei korvaa, niin maksaako potilas itse tai yritetäänkö saada se julkiselta puolelta. Näinhän pitäisi toimia, jos kyseessä on relevantti tutkimus. Työterveydenhuollossa voi olla niin, että esim. MRI ei kuulu sopimukseen, niin päädytään ottamaan RTG jopa tapauksessa, jossa siitä ei ole hyötyä, mutta se kuuluu sopimukseen.

Jos kuvista ei löydy selittävää tekijää, niin saatetaan sanoa ettei siellä ole mitään vikana?!?! Potilas kärsii kivusta. Pitäisikö sanoa, että tämä tutkimuksen perusteella ei ole rakenteellista löydöstä eikä se selitä syytä kivulle, pitää löytää muu keino.

Valitettavan usein hoitopäätöksiä tehdään sen mukaan, mitä vakuutus kattaa tai mitä kuuluu työterveydenhuollon sopimukseen. Jätetään määräämättä erikoisalaosaajille tai tutkimuksiin, koska jokin taho ei maksa sitä. Samalla potilas kokee ettei saanut apua.

Meidän pitää tehdä oikea ja oleellinen päätös tilanteessa, selittää potilaalle miksi se on järkevää ja tärkeätä tilanteen hoitamiseksi. Liian usein tilanne jätetään avoimeksi resurssin vuoksi ja tehdään päätös samalla. Tämä ei ole kenenkään etu. Samassa hoitokontaktissa potilas on myös yksi päättäjistä ja tekee ratkaisunsa ettei esimerkiksi halua osallistua hoidon kustannuksiin ja joutuu tyytymään vaivan "hoitamattomuuteen". Itse ymmärrän hyvin ettei moni voi ainakaan kovin suuria summia laittaa palkastaan terveyteen, jos se ei ole henkeä uhkaava vaiva. Luulisin kuitenkin, että se on kaikilla arvoasteikossa korkealla.

Hyvin monessa kohtaa elämässä ja yhteiskunnassa tehdään oman edun tai sidosryhmän mukaisia tai heitä hyödyttäviä päätöksiä. Jokainen haluaa vaikuttaa positiivisesti oman asuinalueensa kehittymiseen ja ajaa sen etuja, kun on sellainen tilanne esim. kuntatasolla. Suosit kaverin yritystä, vaikka et olisi sitä käyttänyt tai tietäisi sen toimivuudesta, mutta hän on ystäväsi. Kun ohjataan tuttua tai tuntematonta asiantuntijalle tai palvelun pariin, niin olisi ehkä parasta tietää kunnolla siitä eikä vain koska kuuluu suosia tuttua.

Poliittinen päätös nojaa hyvin vahvasti sidosryhmien tukemiseen. Mitä omat äänestäjät ja sidosryhmät haluavat? Varsin harvoin poliittinenasiantuntija on substanssiosaaja, mutta hän tekee silti monista asioista päätöksiä, jotka vaikuttavat kymmenien, satojen ja tuhansien elämään yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä tietysti kuvittelisi, että meillä olisi eri alojen asiantuntijoita, heidän tai heidän käyttämien tutkimusten tietoa, jonka pohjalta päätökset tehdään. Julkisuuteen tulevan tiedon perusteella näyttää siltä, että tietoa kerätään, mutta sitä ei haluta käyttää, koska on tarve osoittaa oma vaikuttamishalu ja osoittaa jokin muutosvoima päätöksissä, mikä näkyy positiivisesti kannattajille ja sidosryhmille.

Yritysmaailmassa tämä sama pätee erittäin usein, mutta siellä rahankäyttäminen onkin erilaista. Siellä käytetään yrityksen omia rahoja eikä valtion ja kansalaisten. Tällöin ei myöskään toiminnalla ohjata niin suuren määrän ihmisten toimintaa.

Arki ja yhteiskunta pyörii omalla painollaan, voimme eniten vaikuttaa omaan toimintaamme ja miten reagoimme siihen miten muut suhtautuvat meihin. Jokainen, jos miettii omia päätöksiään eri kanteilta ja pyrkii tekemään niistä niin hyviä kuin rakkaimmalleen tekisi, niin kyllä sieltä vähän enemmän aina hyvinkin menee.

Ensi jaksossa pysytään vain ja ainoastaan ihmisen liikkeissä, liikunnassa terveyden ja suorituskyvyn kannalta.

[timotynkkynen]

Kamala Harrisin nykyinen apulaispäällikkö aggressiivisesti “misinformaation” kimpussa

Rob Flaherty, joka on Kamala Harrisin kampanjan varajohtaja ja oli alun perin Bidenin epäonnistunutta uudelleenvalintaa varten kootun tiimin jäsen, puhuu siitä, mitä kampanjan tarkoitus on tehdä “väärää tietoa” kohtaan. 

Misinformaatio onkin nykyisen Biden-Harris-hallinnon lempiaiheita, ja toimii myös useassa tapauksessa poliittisen painostuksen välineenä. 

Tämä ei ole Flaherlylle mitenkään vieran alue, sillä aiemmin hän toimi Bidenin hallinnossa digitaalisen strategian johtajana, ja hänellä oli merkittävä rooli Big Tech -yrityksiin kohdistetussa jatkuvassa painostamisessa, että nämä yritykset alkaisivat sensuroimaan entistä enemmän sisältöään. 

Nyt Flaherty sanoo Politocon haastattelussa, että Harrisin kampanjassa käsitellään väärää tietoa “erittäin aggressiivisin menetelmin” ja että tämä kampanja on jatkuvasti “misinformaation” kimpussa ja “tarkkailee” internetiä. 

Syyksi kerrotaan “varapresidenttiö vastaan tulevien hyökkäysten torjuminen”. 

Tähän sisältyy myös se, mikä on Flahertyn sanojen mukaan “syvällistä havaitsemista siitä, mitä internetissä tapahtuu” vaalipäivänä.

Ilmeinen tarkoitus on vaikuttaa aggressiiviselta pelottelutaktiikkana. Tähän viittaavat myös Flahertyn muut lausunnot, kuten väärän vaalipäivämäärän mainitsevien viestien metsästäminen ja oikeudenkäynnillä uhkaileminen. 

Hän sanoo, että tällä kampanjalla on “todella vankka lakitiimi”, joka harkitsee vaihtoehtojaan “äänestysharhaanjohtamisen” suhteen.

Tämä kaikki on yhtä suurta strategiaa, sanoo Flaherty. 

Mikä tekee sitten näistä lausunnoista, yleisestä lähestymistavasta “väärän tiedon” suhteen, on Flahertyn huolestuttava tausta. 

Hän oli yksi niistä, jotka edustajainhuoneen oikeuskomitean puheenjohtaja Jim Jordan haastoi jo aiemmin tänä vuonna osana tutkimusta, joka koski aiempia tapauksia, joissa hallitus ja Big Tech olivat tehneet sensuurisopimuksia. 

Flagertyä pyydettiin todistamaan hänestä lähtöisin olevasta painostuksesta, jonka tarkoituksena oli johtaa aiheuttamaan sensuuria. 

“Valiokunta on saanut haltuunsa asiakirjoja, jotka osoittavat keskeisen roolinne Bidenin Valkoisen talon sensuuripyrkimysten välittämisessä sosiaalisen median yrityksille, mukaan lukien Valkoisen talon vaatimukset sensuroida todellista tietoa, meemejä, satiiria ja muita perustuslain suojaamia ilmaisun muotoja”, Jordan kirjoitti Flahertylle vuosi sitten. 

Facebookin saamasta painostuksesta toimitusjohtaja Mark Zuckerberg myönsi myös hiljattain, että tämä painostus oli peräisin Bidenin Valkoisesta talosta, ja tämä oli yksi Flahertyn “erikoisaloista”. 

Timo Tynkkynen

[eksopolitiikka]

Essexiläisen Brianin UFO-kohtaaminen

Essexiläisen Brianin UFO-kohtaaminen

Ufohavainnot ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosisatojen ajan, ja taivaalla on tehty lukuisia raportteja selittämättömistä esineistä. Nämä tapaukset hämmentävät edelleen tiedemiehiä, harrastajia ja suurta yleisöä. Essexissä, Englannissa, vuonna 1995 paikallinen mies nimeltä Brian vei tämän kiehtovuuden uudelle tasolle. Hänen poikkeuksellinen kokemuksensa ei jättänyt häntä vain ymmälleen, vaan on saanut meidätkin pohtimaan, mitä maallisen maailmamme takana todella on.

Brianin ainutlaatuinen matka alkoi kuvaamalla yli 15 tuntia UFO-materiaalia Essexin alueella. Hän ei vain kuvannut välähdyksiä oudoista muodoista, vaan pyrki ymmärtämään näkemäänsä. Mutta kun hän etsi vastauksia, hänen innostuksensa muuttui turhautumiseksi.

Essexin alueella tehdyt UFO-havainnot eivät liittyneet pelkästään Brianiin. Tuona aikana raportteja tuli runsaasti, ja ne herättivät lukuisia kysymyksiä ja teorioita. Oliko näille tapahtumille järkevä selitys? Vai oliko taustalla jotain salaperäisempää?

Aluksi Brian otti yhteyttä viranomaisiin ja toivoi löytävänsä järkevän selityksen näille oudoille muodoille. Mutta hänen toiveensa muuttui turhautumiseksi, kun hän tajusi, ettei loogisia vastauksia ollut tulossa. Hän sanoi: ”He vaikuttavat hyvin hämmentyneiltä ja innostuneilta asiasta.”

Ajan mittaan jatkuvat kohtaamiset verottivat Briania henkisesti. Hän tunnusti: ”Pitkään aikaan en halunnut nähdä mitään. Yöaikaan joskus vain suljin kaihtimen rentoutuakseni.” Kokemuksesta tuli niin musertava, että hän päätti muuttaa pois asunnostaan ja jättää koko episodin taakseen.

UFO-havaintoja ympäröivästä mysteeristä huolimatta Brian päätyi hämmästyttävään johtopäätökseen. Hän uskoi vakaasti, että tuntemattomat muodot olivat ihmisen ymmärryksen ulottumattomissa, ja väitti: ”En usko, että hallitukset peittelevät asioita. En vain usko, että he tietävät asiasta mitään.”

Brianin vakaumus korostaa syvällistä totuutta UFO-havainnoista: ”Samoin kuin me emme. Tarkoitan, että emme tiedä. En usko, että he tietävät, mitä se on.”

Brianin tarina on osoitus ihmiskunnan loputtomasta pyrkimyksestä ymmärtää tuntematonta. Se tuo esiin UFO-havaintoihin liittyvät jatkuvat keskustelut ja avaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksille ja -selvityksille.

Nykyaikaisen tekniikan, lisääntyneen kiinnostuksen ja hallituksen avoimuutta koskevan uudistetun pyrkimyksen ansiosta UFO-tutkimuksen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Olitpa sitten harrastaja, skeptikko tai vain utelias, UFO-havaintojen arvoitus on edelleen jännittävä osa ihmiskunnan kokemusta, joka kutsuu meitä kaikkia kyseenalaistamaan, tutkimaan ja ihmettelemään.

    Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

http://eksopolitiikka.fi/ufot/essexilaisen-brianin-ufo-kohtaaminen/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[kapitaali]

Geenimuunneltua maissia käsittelevä tuomioistuin herättää huolta ensimmäisistä päätöksistä

kirjoittaja: Timothy A. Wise

Joulunpyhät Yhdysvalloissa eivät ole mitään verrattuna Meksikon juhliin. Ja vielä vähemmän verrattuna Oaxacan eteläisen alkuperäiskansojen osavaltion juhliin, jossa minulla on onni viettää joulua. Koulut ja valtion virastot suljetaan 15. joulukuuta ja ne jatkuvat 8. tammikuuta asti. Juhlat jatkuvat taukoamatta.

Uskonnolliset ja kansalaiskulkueet, jotka tunnetaan nimellä calendas ja joissa on jättimäisiä nukkeja ja marssiryhmiä, sulkevat liikenteen. Pyhimykset todellakin marssivat sisään. Yhtä toisensa jälkeen — Guadalupen neitsyt, Nuestra Señora de la Soledad — juhlitaan julkisesti. Kaupunki on peitetty syntymään liittyvillä teemoilla. Joulukuun 23. päivänä järjestetään jopa Oaxacan retiisifestivaali, jolloin valtavista retiiseistä veistetään taidokkaita dioraamoja ja hahmoja 126 vuotta vanhassa vuotuisessa kilpailussa. Mezcal virtaa vapaasti aina uudenvuodenaattoon ja kolmen kuninkaan päivään 6. tammikuuta asti.

Kolme kuningasta toivat lahjoja, mutta kolme panelistia, joilla on valtuudet ratkaista Yhdysvaltain ja Meksikon välillä meneillään oleva kauppakiista geenimuunnellusta maissista — sveitsiläinen Christian Häberli, meksikolainen Hugo Perezcano Díaz ja yhdysvaltalainen Jean E. Kalicki — eivät näytä olevan samalla juhlatuulella.

Viikkoja kestäneiden viivästysten jälkeen Yhdysvaltojen kirjallinen asiakirja Yhdysvaltain ja Meksikon ja Kanadan välistä sopimusta (USMCA) koskevassa kiistassa toimitettiin vihdoin, viimeisteltiin ja käännettiin, ja siinä on 70 sivua ja 139 liitettä. Se kesti joulukuun alkuun asti, koska Meksiko vaati virallista käännöstä, ei koneversiota. Reilua; asiassa on paljon pelissä.

Ennen lomia panelistit antoivat myös myöhästyneitä vastauksia kansalaisryhmille, jotka olivat USMCA:n suuntaviivojen mukaisesti kirjoittaneet kirjeitä, joissa he pyysivät ”lupaa” toimittaa paneelille virallisia kymmensivuisia kommentteja. Noin 13 kansalaisjärjestöä lähetti kirjeet, joissa tuettiin Meksikoa, kuten Institute for Agriculture and Trade Policy (IATP) dokumentoi. Samoin teki biotekniikkateollisuuden järjestö BIO. IATP esitti pyynnön, ja minäkin esitin sen Tuftsin yliopiston vanhempana tutkijana.

Joulukuun 15. päivänä, eli kolme viikkoa luvatusta marraskuun 21. päivän määräajasta (USMCA:n suuntaviivojen mukaisesti), paneeli ilmoitti meille, että BIOa pyydettäisiin toimittamaan kommentteja ja että 10 kansalaisjärjestöä 13:sta oli myös kutsuttu. USMCA:n sihteeristö julkaisi paneelin päätökset ja perustelut (jotka olivat tätä kirjoitettaessa ”odottamassa arviota”). Ne ovat hieman rohkaisevia, mutta myös mahdollisesti huolestuttavia.

On hyvä merkki, että paneeli pyysi 10 kansalaisjärjestöä esittämään Meksikon kantaa tukevia huomautuksia. Yhdysvallat suositteli kuulemma, ettei se hyväksy yhtään niistä, ainoastaan yhden biotekniikkateollisuudelta tulleen huomautuksen. Meksikon hallitus tuki kaikkia lausuntoja, myös BIO:n lausuntoa, ja paneeli suhtautui onneksi avoimemmin. Nämä kommentit tarjoavat laaja-alaista ja syvällistä tietoa ja analyysejä, jotka voivat varmasti auttaa paneelia sen harkinnassa.

Minua ei pyydetty esittämään huomautuksia asiasta. Ne olisivat voineet antaa hyödyllisen äänen maanviljelijöille ja väittää, että Meksikon muuntogeenistä maissia koskevat rajoitukset merkitsevät markkinamahdollisuutta, eivät menetystä, Yhdysvaltojen ja Kanadan maanviljelijöille, jotka voisivat saada 20 prosenttia korkeampia hintoja viennistään siirtymällä muuntogeenittömän maissin käyttöön. Toisin sanoen Meksikon muuntogeenistä maissia koskevat rajoitukset eivät ehkä vahingoita yhdysvaltalaisia viljelijöitä, vaan antavat heille korkeamman arvon maissin viennistään. Olisin esittänyt tietoja tämän väitteen tueksi, kuten kirjoitin vuosi sitten.

USMCA-paneeli ei perustellut virallisten huomautusten esittämistä koskevien vetoomustemme hylkäämistä, mutta hylkääminen viittaa siihen, että paneeli saattaa hyväksyä Yhdysvaltojen väitteen, jonka mukaan Meksikon muuntogeenistä maissia koskevilla rajoituksilla on kielteinen vaikutus kauppaan. Ilmeisesti kysymyksiä ei ole esitetty.

Huolestuttavampi merkki tuli yhdessä hyväksymiskirjeessä. Vastauksessaan, jossa Maan ystäviä (FOE) kehotettiin esittämään huomautuksia tieteellisistä tiedoista, joilla perusteltiin Meksikon huoli muuntogeenisen maissin turvallisuudesta sen tortilloissa, paneeli edellytti, että tällaisissa huomautuksissa:

“ei saa keskustella ’glyfosaattipohjaisista rikkakasvien torjunta-aineista ja Bt-endotoksiineista’, jotka eivät ole tämän paneelin käsiteltävänä, vaan siinä on keskityttävä yksinomaan ’muuntogeenisen valkoisen maissin vaikutuksiin ihmisten terveyteen ja ympäristöön’”.

Ei saa keskustella mistä? Nämä ovat tärkeimmät ihmisten terveyteen liittyvät huolenaiheet.

Bt-endotoksiinit ovat yksi kahdesta tärkeimmästä maissin geneettisen muuntelun muodosta, joissa maissin perimään lisätään bakteeri, joka tappaa maissikoisaa ja muita tuholaisia. Kuten FOE:n kirjeessä todetaan, FOE:n esityksessä esitetään joukko uusia todisteita siitä, että Bt-endotoksiini, joka vaikuttaa maissikoisan suolistossa, voi hyvinkin vaikuttaa niiden organismien suolistoon, jotka syövät muuntogeenistä Bt-maissia. Viime vuosina Meksikossa ja Yhdysvalloissa suolistosairaudet ovat lisääntyneet valtavasti Crohnin taudista vuotavaan suoleen, joten mikä voisi olla olennaisempaa ihmisten terveyteen liittyvien kysymysten kannalta?

Ehkä vain mahdolliset glyfosaattijäämät, jota ruiskutetaan runsaasti toiselle muuntogeeniselle maissilajikkeelle, joka on suunniteltu sietämään Roundupia ja muita glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita. Jäämät ovat todistetusti ongelma, ja monet viimeaikaiset todisteet yhdistävät vähäisen altistumisen pitkien ajanjaksojen aikana munuais-, maksa- ja muihin terveysongelmiin.

Suurimmassa osassa Yhdysvalloista peräisin olevaa muuntogeenistä valkoista maissia — joka ei ole tuttua sokerimaissia — on molemmat ominaisuudet, joten suurin osa Meksikoon tulevasta muuntogeenisestä maissista voi aiheuttaa sekä Bt- että glyfosaattijäämien aiheuttaman riskin. Molempia on todellakin löydetty tortilloista ja muista maissista valmistetuista kuluttajatuotteista Meksikossa.

Miten paneeli aikoo arvioida Meksikon väitettä, jonka mukaan se toteuttaa varotoimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi, jos nämä riskit on suljettu pois alusta alkaen? On toivottavaa, että paneeli on ymmärtänyt väärin joitakin FOE:n kirjeessä käytettyjä teknisiä ilmaisuja. Jos näin ei ole, rajoitus osoittaa joko syvällistä väärinymmärrystä GMO:ien tieteellisestä merkityksestä tai järjestelmällistä puolueellisuutta, joka sulkee pois tärkeimmät käsiteltävänä olevat terveysriskit ja hyväksyy Yhdysvaltojen kannan, jonka mukaan GMO:t ovat ”olennaisesti vastaavia” kuin tavanomaiset lajitoverinsa, joten lisätutkimuksia ei tarvita.

Meksiko korostaa, että sen vähäisesti käsitellyn maissin suuri kulutus edellyttää varovaisuutta, koska tieteellistä näyttöä turvallisuudesta ei ole. Täällä toimivat kansalaisyhteiskunnan ryhmät kehottivat hiljattain Meksikon hallitusta käynnistämään USMCA-vastakanteen Yhdysvaltoja vastaan näistä syistä. Olivatpa motiivit mitkä tahansa, paneelin rajoitukset viittaavat kulttuuriseen tunteettomuuteen, joka ei lupaa hyvää elimelle, jolla on valtuudet päättää Meksikon arvostetun maissikulttuurin ja ruokavalion terveys-, ympäristö- ja kulttuurisesta koskemattomuudesta.

Kulttuurisesta tunteettomuudesta puheen ollen, panelistit antoivat Meksikolle aikaa 4. tammikuuta asti esittää kirjallinen puolustuksensa, kaksi päivää ennen Kolmea kuningasta. Panelistit käytännössä vaativat hallitusta työstämään asiaa koko Meksikon joulun ajan. Meksikon hallitus pyysi kuulemma kahden viikon lisäaikaa, jotta se voisi ottaa huomioon juhlapyhät, mutta Yhdysvallat vastusti sitä, ja paneeli hylkäsi pyynnön.

On muistettava, että paneeli oli itse myöhästynyt kolmella viikolla omasta määräajastaan toimittaa vastaukset kansalaisjärjestöille, ja sillä on oikeus mukauttaa USMCA-riitojen käsittelyaikataulua harkintansa mukaan.

USMCA:n sihteeristöä, jota tämän kiistan osalta hallinnoi Meksikon talousministeriö, ei tavoitettu kommentoimaan paneelin Scrooge-tyyppistä USMCA:n kalenterin noudattamista. Miksi? Heidän automaattisessa vastausviestissään ilmoitettiin, että he olisivat suljettuina 18. joulukuuta ja 2. tammikuuta välisenä aikana joululomien vuoksi.

”Pelkkää humpuukia” kaikille meksikolaisille tiedemiehille, taloustieteilijöille, lakimiehille ja virkamiehille, jotka eivät vietä pyhäpäiviä perhejuhlien, uskonnollisten juhlien tai yhteisötapahtumien parissa, vaan kiirehtivät viimeistelemään Meksikon vastausta Yhdysvaltojen tapaukseen, joka toimitettiin Meksikolle espanjaksi yli kuukausi USMCA:n ilmoitetun määräajan jälkeen.

  Lähde: https://foodtank.com/news/2024/01/genetically-modified-corn-tribunal-raises-concerns-with-first-decisions/

https://kapitaali.com/geenimuunneltua-maissia-kasitteleva-tuomioistuin-herattaa-huolta-ensimmaisista-paatoksista/

[toudefi]

Halavan norko Sanottakoot, että joskus mielenkiintoa kuvaamisen löytyy omituisistakin kohteista ja tämä Halava saikin ajatuksen Googlettamiseen, että onko siitä kirjoitettu mitään syvällistä runoutta ja löysin facebookista tekstin/runon, jonka lisäksi en oikeastaan koe tarvetta lisätä mitään, koska se on mielestäni jo ainutlaatuinen ja erinomainen: Ja kumpua ei haudallein kohokoon koskaan, vaan multa kedoksi kamartukoon, ettei kenkään tiedä, että lepokammioin on halavan himmeän alla. Aleksis Kivi Ikävyys on se runo jonka suureen ja syksyiseen synkkyyteen Aleksis yhdisti halavan. Ja sai sille huomiota ja tunnettuutta enemmän kuin ujo ja piileskelevä halavaparka osasi ikinä toivoa. Sillä kesäisessä maastossa halavan huomaa vain harva, kun se lymyilee ojanpenkereillä pajumaisena pajujen joukossa. Mutta nyt on halavan aika. Yksikään retkeilijä ei voi olla sitä huomaamatta, kun sen lumivalkeat lenninhaivenet ovat ilmestyneet näkyville, valmiina lennättämään uuden halavasukupolven kokeilemaan kelpoisuuttaan. Nyt kannattaa painaa mieleen halavan paikka, jotta sitten kesällä voi käydä tunnistamassa sen kasvukaudenaikaisessa asussaan. Linkki https://www.toude.fi/halavan-norko/?feed_id=265&_unique_id=65d2697a2125c

[fazerinsininen]

Konsepti: Kirjepommi, mut glitteriä

[hobittinen]

Mä oon tallustellut maapallolla jo 16 vuotta

ja vast tänää mä huomasin, et Disneyn hahmoilla on hampaat...

[mielisaurus]

"Emmä voi ku meil on lanit"

- Englannin opettaja

[tahma-vaari]

Kirjaimellisesti suomipaskaa

Mun kaveri avautu mulle siitä kuinka sil on ripuli, ja kuinka se on käyny sen takii vessassa jo kolme kertaa parin tunnin sisällä. Sit se kysy multa: "kun oon käyny vessas jo kolme kertaa tän takii, nii voinko sanoo et se on tripuli?"