#suoramainonta

[mikaelkytonen]

Älä koskaan ala-arvioi vanhaa teknologiaa tai jätä taaksesi vanhoja tapoja, joskus ne ovat korvaamattomia 🥸 #teknologia #markkinointi #uutiskirje #suoramainonta #mikaelinfi https://www.instagram.com/p/Cbfi4bwg-Fc/?utm_medium=tumblr

[uudenkehittaja-blog]

Ostopoluista ostoavaruuksiin

Tällä kertaa tutustuin CXPA:n esitykseen digitalisoituvasta asiakaspolusta (https://www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa) sekä ostopoluista ostoavaruuksiin-oppaaseen (https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin).          

Nykyään ostopolkuja ei enää ole. Sen sijaan on ostoavaruuksia, joissa asiakkaat sinkoilevat kosketuspisteestä toiseen. Ostoavaruusmallissa on säilytetty kolme kuluttajan matkanvaihetta, jotka löytyvät myös perinteisemmästä ostopolkumallista: Tietoisuus/kiinnostus, harkinta ja käyttö. Nykyisin kuluttaja kuitenkin on jatkuvassa liikkeessä näiden kolmen vaiheen välillä. Jopa oston jälkeen kuluttaja voi siirtyä takaisin harkintavaiheeseen, kuten käytännössä tapahtuu verkkokaupan tilausten palautusten yhteydessä. Lineaarisesta mallista ollaan siis siirrytty epälineaariseen malliin (ostopoluista ostoavaruuksiin-opas).

Kuvan lähde: Tehtävänanto

Palvelujen ja tuotteiden tarjoaja tarvitsee ostoavaruudessa navigoimiseen monenlaista dataa voidakseen hahmottaa kosketuspisteiden vaikutusta toisiinsa ja mediakokemusta. Kerätty data on silti usein epätäydellistä. Tietoa saa kuitenkin tuottajan omista digipalveluista sekä yleisön palautteesta ja sitä voi täydentää markkinointiraporttien ja tutkimusjulkaisujen tiedoilla (ostopoluista ostoavaruuksiin-opas).

Molemmissa oppaissa on samantyyppiset vaiheet:

Ideoiminen, jolloin asiakas hakee tietoa netistä, jota voi myyjän puolesta kutsua tietoisuusvaiheeksi, jolloin asiakasta voi tavoitella mainonnan avulla. Tässä vaiheessa pitäisi tulla huomatuksi ja herättää mielenkiintoa. Asiakas pitäisi myös tunnistaa ja aloittaa keskustelu.

Vertailu, jolloin asiakas kyselee kavereilta tuotteista esimerkiksi somen kautta. Myyjän näkökulmasta tämä on harkintavaihe, jolloin hakukoneoptimointi, blogit, some ja suoramainonta ovat tärkeässä asemassa. Asiakasta voi nyt auttaa valinnassa ja tarjota ratkaisua.

Ostovaiheessa asiakas ostaa tuotteet/palvelun verkko- tai kivijalkakaupasta.

Tämän jälkeen on palveluvaihe, jolloin asiakasta palvellaan chatin, mobiilisovellukset tai puhelin avulla. Asiakastyytyväisyys pitäisi nyt pystyä varmistamaan.

Uskollisuus ja suositteluvaiheessa asiakas kertoo kokemuksistaan somessa. Tässä vaiheessa voidaan asiakkaalle tehdä kanta-asiakastarjouksia ja lähettää uutiskirjeitä.

Koko tämän ajan asiakasdataa tulisi analysoida ja pyrkiä tunnistamaan mahdollisuudet. Datasta tulisi oppia ja sen perusteella suunnitella asiakaskokemus eri kohtaamispisteissä.

CXPA:n oppaan mukaan Y-sukupolvi (syntyneet 1981-1999) preferoivat internetiä tai chatia ensisijaisena kontaktikanavana. Vanhemmat sukupolvet preferoivat puhelinpalvelua. Online-asiointi näyttäisi lisäävän suosiotaan koko ajan verrattuna puhelimitse tehtyyn asiointiin. Menestyäkseen kilpailussa täytyy pysyä mukana kehityksessä ja tarjota hyvää asiakaspalvelua jokaisessa kohtaamispisteessä.

 Lähteet:

CXPA. Anssi Okkonen. Digitalisoituva asiakaspolku. Luettavissa: https://www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa (luettu 10.11.2018)

Mari Ainasoja, Juhani Linna, Anu Seisto, Anna Viljakainen ja Peter Ylén. Ostopoluista ostoavaruuksiin – navigointiopas mediayhtiölle. Luettavissa: https://issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin (luettu 10.11.2018)                      

[siljasavolainen-blog]

1.2 Potentiaalisten asiakkaiden lähestyminen kannattaa - mutta millä tyylillä?

Tässä postauksessa syvennyn inbound-markkinoinnin saloihin. Mitä tuo trendikäs termi oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä sovelletaan käytännössä? Miten inbound-markkinointi eroaa outbound-markkinoinnista? 

Inbound-markkinoinnin ensisijaisena tavoitteena on houkutella potentiaalinen asiakas lähestymään yritystä itse - ei tyrkyttää yritystä asiakkaille. Parhaiten asiakkaan saa houkuteltua yrityksen pariin hyvän ja mielenkiintoisen sisällön kautta. Tämä asettaa kuitenkin vaatimuksia myös tarjottavalle sisällölle ja erityisesti sen laadulle.

Itse pidän inbound-markkinointia erittäin tehokkaana keinona. Kylmät puhelut, suoramainonta ja tuotteen tai palvelun tyrkyttäminen voi jopa työntää asiakkaita pois päin yrityksen läheltä - inbound-markkinoinnin kautta asiakas taas lähestyy yritystä ikäänkuin huomaamattaan. Hakusanamainonta esimerkiksi hakupalvelu Googlessa on paras käytännön esimerkki tällaisesta tilanteesta. Kun asiakas kaipaa tiettyä palvelua tai tuotetta, on nykypäivä lähes itsestäänselvyys, että hän lähtee etsimään sitä internetistä. Kun yritys on helposti tavoitettavissa esimerkiksi Googlen kautta, saa yritys helposti monia tuhansia käyvijäkertoja omilla nettisivuillaan kuukaudessa.

Kuten englanninkielisistä termeistä inbound ja outbound voimmekin jo melkein päätellä, on outbound-markkinointi inboud-markkinoinnin täydellinen vastakohta. Outbound-markkinointi perustuu siihen, että markkinoija lähestyy ja ottaa yhteyttä itse potentiaalisiin asiakkaisiin. Tämä markkinointikeino jakaa mielipiteitä. Kuten arvata saattaa, eivät monet ihmiset pidä painostavasta ja suorasta markkinointityylistä ja myytävän asian “tyrkyttämisestä”. Perinteinen puhelinmyynti on hyvä esimerkki outbound-markkinoinnista. 

Voisin sanoa, että kommunikointi outbound-markkinoinnissa on hyvin yksisuuntaista. Siinähän markkinoija on äänessä ja yrittää tavoittaa asiakasta, usein tuloksetta. Inbound-markkinoinnissa kommunikointi on selkeästi molemminpuoleista - yritys tarjoaa tuotteitaan ja palveluitaan, mutta asiakas tekee aloiteen niiden ostamisen suhteen. Näin myös itse asiakas hyötyy markkinoinnista. Outbound-markkinointi ei kuitenkaan tarjoa asiakkaalle lisäarvoa. Koska outbound-markkinointia pidetään yleisesti epämiellyttävänä, ei asiakkaita saada kiinnostumaan yrityksestä kovin tehokkaasti. Outbound-markkinointi on siis tehotonta, kallista ja vaikeasti mitattavaa. Inbound-markkinointia voidaan selkeästi mitata ja kehittää. Näin ollen se on myös kustannustehokasta. 

Nykypäivänä voimmekin miettiä seuraavaa kysymystä: Pitäisikö outbound-markkinoinnista luopua kokonaan? Mielestäni vastaus on ei. Outbound-markkinoinnissa on paljon huonoja puolia, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö nämä kaksi markkinamuotoa tukisi toisiaan. Monipuolisuus ennen kaikkea - näin voimme ajatella ennenkuin luovumme outbound-markkinoinnista täysin. 

[villmamatilda-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on hyvin laaja ja moniulotteinen käsite. Se on myös koko ajan kasvavassa asemassa verrattain ns. manuaaliseen tai perinteiseen liiketoimintaan. Se helpottaa huomattavasti mm. globaalia kaupankäyntiä sekä markkinointia sekä mahdollistaa niiden laajemman tiedonhaun, vertailun sekä kehittämisen. Se on myös suhteessa edullisempaa sekä monimuotoisempaa kuin perinteinen liiketoiminta. Markkinointi ja kaupankäynti on tämän myötä myös riippumattomampaa ajasta tai paikasta, mikä helpottaa ja nopeuttaa yhteydenpitoa. Digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu mm. sosiaalinen media, hakukoneoptimointi, sähköinen suoramainonta.

Sosiaalinen media on yksi nopeasti kasvava sekä edullinen digitaalisen liiketoiminnan muoto. Sen avulla on helppo tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä sekä levittää tietoa nopeasti. Esim. Facebook, Twitter, Instagram sekä Snapchat kasvattavat koko ajan asemaansa. Yritykset voivat luoda palveluihin omia tilejään ja näin edustaa yritystään niin yksityishenkilöille kuin muille yrityksillekin.

Hakukoneoptimoinnissa puolestaan on kyse omien nettisivujen nostamisesta mahdollisemman ylös hakukoneiden tuloksissa. Tämän tarkoituksen on saada mahdollisimman paljon kävijöitä omille nettisivuille ja tätä kautta kasvattaa liiketoimintaa.

Sähköisessä suoramainonnassa mainonta kohdistetaan suoraan jollekin kohderyhmälle, esim. kanta-asiakas tietojen perusteella. Monet kanta-asiakasohjelmat ovat myös siirretty sähköiseen muotoon, mikä osaltaan helpottaa yritysten asiakastietojen käsittelyä ja näin helpottaa myös asiakkaiden ryhmittelyä ja mainonnan kohdistamista oikeille kohderyhmille. 

Digitaalisen liiketoiminta on tuonut paljon muutoksia kaupankäyntiin ja tulevaisuudessa muutoksia nähdään koko ajan tiheämmällä tahdilla. Kehitys on nopeaa ja monien työnkuva tulee tai on muuttunut melko radikaalistikin digitalisoitumisen myötä. Monet palvelut ja toiminnot siirretään sähköisiin palveluihin ja nopean kehityksen myötä työnantajien tulee kouluttaa henkilöstöä nopeammin ja tehokkaammin koko ajan. Työtekijöiden on pysyttävä koko ajan kehityksessä mukana ja sisäistettävä paljon uutta nopealla tahdilla.  Myös perinteisiä työpaikkoja häviää, mutta samalla uusia, digitaalisia taitoja vaativia tehtäviä syntyy kehityksen myötä.

Tämän muutoksen myötä myös monien työpaikkojen henkilöstö rakenne on melkoisessa muutoksessa. Aiemmin johtoportaassa on ollut suurimmaksi osaksi vanhempaa ikäpolvea ja nuoremmat ovat päässeet ensin kartuttamaan kokemusta muissa tehtävissä. Nykyisin rakenne on muuttumassa päin vastaukseksi, sillä nuorempi sukupolvi on työskennellyt aina ainakin jossain määrin digitaalisessa työympäristössä. Vanhemman ikäpolven edustajat puolestaan ovat aloittaneet työuransa ympäristössä, jossa kaikki on toiminut manuaalisesta. Suhteessa lyhyellä aikavälillä tapahtunut muutos tuosta ajasta nykyiseen, koko ajan kehittyvään digitaaliseen maailman on ollut suuri ja perässä on varmasti vaikea pysyä. Tämän takia monien yritysten johtoportaan ikärakenne on tai ainakin tulee nuorentumaan.

Myös vanhemman sukupolven käyttämät manuaaliset palvelut, esim. pankkipalvelut ovat siirtyneet suurelta osalta digitaalisille alustoille. Tämä muutos on tapahtunut melko nopeasti ja kehittyy edelleen. Muutos on tuonut varmasti hankaluuksia juurikin vanhemmalle sukupolvelle, jotka käyttävät perinteisiä pankkipalveluita päivittäisten raha-asioiden hoidossa. Pankkien palveluajat ovat kuitenkin typistetty lähes olemattomiin ja asiakkaiden oletetaan käyttävät sähköisiä palveluita.

Kysymykseksi jääkin, muuttuuko kaikki liiketoiminta tulevaisuudessa digitaaliseksi? Jääkö manuaalisille toimintatavoille enää paikkaa muuttuvassa maailmassa?

[rdi1korpi-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitalisaatio vie liiketoiminnan aivan uudelle tasolle ja luo mahdollisuuksia liiketoiminnan edistämiseksi. Digitaalinen liiketoiminta on laaja käsite ja se pitää sisällään esimerkiksi yhteydenpidon, markkinoinnin sekä myynnin elektronisia laitteita ja internetiä hyödyntäen.

Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaan markkinoinnin ja informaation leviämisen verkossa. Verkkosivuilla on paljon mainoksia ja suoramainonta on tehokasta sähköpostin ja puhelimen avulla. Tiedon nopea leviäminen internetissä lisää yrityksen tai tuotteen tunnettavuutta. Erilaiset laitteet ja internet mahdollistavat myös helpomman tiedonhaun, mikä lisää ihmisten tietoisuutta esimerkiksi yrityksestä, ja näin edistää yrityksen liiketoimintaa.

Myyntiä edistää verkkokaupat ja erilaiset sovellukset, jotka tuovat asiakkaalle lisää ostomahdollisuuksia ja parantavat palvelua.

Tehokkaan markkinoinnin ja myynnin lisäksi olennainen osa digitaalista liiketoimintaa on yhteydenpito. Digitalisaation ansiosta ihmisten tavoittaminen on helpompaa kuin koskaan. Kokouksia voidaan järjestää videopuheluiden avulla, vaikka oltaisiin eri puolilla maailmaa.  Näin ollen digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa myös globaalin liiketoiminnan. Ihmiset ympäri maailmaa voivat olla yhteydessä toisiinsa.

Digitaalisten laitteiden ja internetin avulla liiketoimintaa voidaan helpottaa ja edistää paljonkin, mutta onko digitalisaatio pelkästään hyvä asia? Mielipiteitä on varmasti monia. Digitalisaation asniosta monia asioita voidaan toki hoitaa kätevästi, mutta korvaavatko laitteet pian ihmiset kokonaan? Tai jääkö ihmisten välinen kommunikointi vain sähköiseksi? Itse näen digitaalisessa liiketoiminassa paljon mahdollisuuksia, mutta kuten monessa muussakin asiassa, liika on aina liikaa. Jos digitalisaatio ei mene niin sanotusti liian pitkälle, uskon sen tuovan enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tässä ei varmasti ole vielä puoliakaan digitaalisesta liiketoiminnasta, mutta edellä mainitsemani asiat tulivat itsellä ensimmäiseksi mieleen. Toivon oppivani digitaalisesta liiketoiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista vielä paljon lisää.

[businessbearkuma-blog]

Janoinen kuluttaja

Lääkärin vastaanottoa odotellessa tulee usein tapettua aikaa lukemalla aulassa olevia lehtiä. Suuri kirjo koti ja elämäntyyli lehtiä, jotka sisältävät kuvia ja arvosteluita tavoittelemistamme hyödykkeistä. Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset saavatkin meidät altistamaan itsemme markkinoinnille.

Usein ostamme harrastaja lehden, jotta saisimme käsitystä uutuuksista ja parhaiden arvioiduista hyödykkeistä. Siirtyessämme painomediasta digitaaliseen ympäristöön tiedon määrä kasvaa rajattomasti erillisten tahojen ansiosta. Mielipiteet sosiaalisessa mediassa, sitouttamattomat blogiarvostelut ja hakukoneoptimointi aiheuttavat yrityksille uuden haasteen ympäristöstä, jonka keskiössä on ajan tasalla oleva sisältöjanoinen kuluttaja.

Digitaalisessa ympäristössä tietoa hakevaa kuluttajaa tuleekin stimuloida käyttäen monia eri kanavia. Sisällön tuottamiseen keskittyvää markkinointia kutsutaankin inbound-markkinoinniksi. Inbound-markkinointi koostuu sisällön tuottamisesta omille verkkosivuille, sosiaalisen median alustoille ja blogeihin. Tavoitteena on altistaa kuluttaja hyville kulutuskokemuksille ja suosituksille, jonka ansiosta kuluttaja voi levittää hyvää sanaa tarjotuista hyödykkeistä. Tyytyväiset asiakkaat voidaankin saada suoramainonta listoille, jolloin asiakas saa tietoa hyödykkeestä haluamallaan alustalla. Tarpeeksi näkyvyyttä saaneet hyödykkeet voivatkin parhaimmillaan luoda ilmaista mainontaa yritykselle (esim. lehtiartikkelit), jota voidaan kutsua ansaituksi mainonnaksi.

Internetin luomat mahdollisuudet tavoittaa potentiaalissa kuluttajia, eivät kuitenkaan ole aivan tasapuolisia. Suuressa asemassa tuotetun sisällön löytymiselle kuluttajalle on hakukoneet. Relevanttina pysymisen kannalta on kriittistä, että tieto hyödykkeestä on helposti löydettävissä. Hakukoneoptimointi toimii tässä tärkeässä asemassa. Hyödykkeen tarjoaja tuleekin laatia sivut siten, että pääsisi hauissa ensimmäisten sivujen joukkoon. Suosituimpien hakusanojen näkyvyyttä voidaan kilpailuttaa maksamalla paremmasta sijoituksesta. Näin näkyvyydeltään parhaat paikat tuottavat myös hakukone tarjoajalle tulovirran.

Inbound-markkinointi on mielestäni loistava mahdollisuus yrityksille. Se mahdollistaa suoran kanssakäymisen kuluttajan kanssa täten helpottaen tiedon saamisen kuluttajalta, jonka avulla voidaan kehittää jatkossa liiketoimintaa. Myös se mahdollistaa suosittelija yhteisöjä, jotka auttavat suuremman näkyvyyden haalimisessa ja toimia ilmaisena tukiverkostona.

Kuitenkin on muistettava, että digitalisoinnin luomat puitteet ovat kuin kaksipuolinen miekka. Onnistumiset inbound-markkinoinnista voivat luoda sitoutuneita suosittelijoita, jotka edistävät hyödykkeiden menekkiä. Epäonnistumiset voivat pahimmassa tapauksessa johtaa konkurssiin ja vastaliikkeisiin. Tämän takia yrityksen tulisi miettiä markkinointi strategiaansa tarkasti ja käyttää tervettä järkeä erottaessa potentiaalisia kuluttajia hyvistä trolleista.

-Kuma-

[arikuosmanen]

Kärkimedia syyttää Postia kielletystä saalistusmainonnasta (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Kärkimedia on 12. joulukuuta pyytänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastoa tutkimaan, rikkooko Posti voimassa olevia kilpailusääntöjä osoitteettoman suorajakelun hinnoittelussa.

Erityisesti epäilys kohdistuu siihen, että Posti ei allokoi osoitteettomaan suorajakeluun liittyviä kuluja oikeudenmukaisesti ja kustannusperusteisesti. Tämän myötä Posti kykenee hinnoittelemaan osoitteettoman suorajakelun huomattavan alhaiselle tasolle ja subventoimaan sitä perusjakelustaan saamillaan tuotoilla, Kärkimedia katsoo.

Menettelyssä on Kärkimedian näkemyksen mukaan kyse kielletystä saalistushinnoittelusta.

Kärkimediassa ollaan sitä mieltä, että Posti on korottanut merkittävästi perusjakelutuotteittensa ja varhaisjakelutuotteittensa hintoja. Samaan aikaan Posti on kuitenkin laskenut huomattavasti osoitteettoman suorajakelun hintojaan.

Kilpailun väheneminen koituu lopulta aina asiakkaan vahingoksi.”

Kärkimedia näkee mahdolliseksi, että Posti pyrkii eliminoimaan kilpailun alalta hinnoitellen osoitteettoman suorajakelunsa niin alhaiseksi, että kilpailijat eivät pysty vastaamaan siihen. Menettely on siten omiaan johtamaan kilpailun eliminoitumiseen sekä osoitteettomassa suorajakelussa että sanomalehtien liitemainonnassa, joka on useille mainostajille vaihtoehtoinen tapa tavoittaa kohdeyleisönsä.

Kilpailun poistuminen johtaa tyypillisesti hintojen voimakkaaseen nousuun.

– On mainontaa ostavan asiakkaan etu selvittää, onko eri jakelutuotteiden toimijoiden hinnoittelu reilua ja ennen kaikkea voimassa olevien säädösten mukaista. Syystä tai toisesta aiheutuva kilpailun väheneminen koituu lopulta aina asiakkaan vahingoksi, Kärkimedian toimitusjohtaja Tom Jungell sanoo.

Kärkimedia on 32 alueensa suurimman sanomalehden omistama yhtiö jonka tehtävänä on myydä, markkinoida ja kehittää sanomalehtimediaa. Kärkimedia tavoittaa 3,8 miljoonaa suomalaista viikoittain.

Aiemmin Postin toiminnasta mainosjakelumarkkinoilla on Kilpailu- ja kuluttajavirastolle jättänyt valituksia Suomen Suoramainonta, joka on syyttänyt Postia niin ikään saalistushinnoittelusta mainosjakelumarkkinoilla.

– Valtio-omisteisen yhtiön tehtävä ei saa olla kilpailtujen markkinoiden valtaaminen monopolin tuomin varoin. Kilpailun lisääminen postimarkkinoilla on Sipilän hallituksen tavoite, joka on selkeästi kirjattu uuteen postilakiin. Näyttää siltä, että Posti pyrkii ennaltaehkäisemään aidon kilpailun syntymisen postimarkkinoilla, Suomen Suoramainonnan toimitusjohtaja István Dénes ilmoitti lokakuussa.

Suomen Suoramainonnan arvion mukaan Posti on laskenut mainoslähetysten hintojaan asiakkailleen jopa 50 prosenttia vuoden 2016 hintoihin verrattuna. Postin mainosten jakelukustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet.

Suomen Suoramainonnan näkemyksen mukaan Posti ilmeisesti myy mainosjakelua tappiolla.

Posti on kiistänyt väitteet.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

from WordPress http://ift.tt/2jSC1Uf via IFTTT

[arikuosmanen]

Alatalo ja Kopra: Markkinaehtoinen jakelutoiminta turvattava – “Kaupunkilehdet tuovat tiedonvälitykseen moniäänisyyttä” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) ja Jukka Kopra (kok) ovat huolissaan monipuolisesta paikallisesta tiedonvälityksestä ja vaikutuksesta kaupunkilehtien toimintaan, jos mainosten lauantaijakelu loppuu.

Suomen Suoramainonta on ilmoittanut lopettavansa mainosten lauantaijakelun. Syyksi se ilmoittaa valtio-omisteisen Postin markkinahintoja alhaisemman hinnoittelun mainosjakelumarkkinoilla. Suoramainonta on jättänyt Postin toiminnasta myös valituksen kilpailuviranomaisille.

– Negatiiviset vaikutukset ulottuvat koko kansaan eri puolilla Suomea monipuolisen ja varsinkin paikallisen tiedonvälityksen vähentyessä. Kaupunkilehdet ovat erittäin suosittuja ja puolustavat paikkaansa moniäänisinä tiedonvälittäjinä. Siksi markkinaehtoinen ja kilpailtu jakeluliiketoiminta täytyy turvata myös jatkossa, kirjoittavat Alatalo ja Kopra hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

Alatalo ja Kopra kysyvät, mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kaupunkilehtien toimintaedellytysten turvaamiseksi ja valtionyhtiön mahdollisesti harjoittaman markkinoita häiritsevän saalistushinnoittelun lopettamiseksi.

Asiasta ovat jättäneet kirjalliset kysymykset myös kolme perussuomalaisten kansanedustajaa ja kristillisdemokraattien Sari Tanus.

LUE MYÖS: Uusi kirjallinen kysymys jakelukilpailusta – “Negatiivinen vaikutus median moniäänisyyteen ja kansalaisten tiedonsaantiin”

LUE MYÖS: Kaupunkilehtien kilpailuedellytyksistä kirjallinen kysymys

from WordPress http://ift.tt/2ln7AZH via IFTTT

[arikuosmanen]

Uusi kirjallinen kysymys jakelukilpailusta – “Negatiivinen vaikutus median moniäänisyyteen ja kansalaisten tiedonsaantiin” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Kansanedustaja Sari Tanus (kd) on huolissaan siitä, että valtion omistaman Postin mainosjakelun alihinnoittelu vääristää alan kilpailutilannetta.

Tanus jätti asiasta tänään kirjallisen kysymyksen.

– Postilain uudistuksen tavoitteena oli kilpailun avaaminen postimarkkinoille, yksityisten toimijoiden aseman parantaminen, edullisemmat hinnat ja kuluttajien parempi palvelu. Nyt näyttää siltä, että Postin toiminnan vuoksi kuluttajien tilanne tulee huononemaan, huomauttaa Tanus.

Yksi merkittävistä alan yksityisistä toimijoista Suomen suoramainonta on ilmoittanut, että se tulee joillakin alueilla lopettamaan lauantaijakelun Postin mainospuolen alihinnoittelun vaikutusten vuoksi.

Tanuksen mukaan kaupunkilehdet ovat Postin toiminnan sijaiskärsijöitä, jos lauantaijakelu loppuu.

– Tällä on merkittävä negatiivinen vaikutus median moniäänisyyteen ja kansalaisten tiedonsaantiin. Paikalliset ja alueelliset kaupunkilehdet ovat erittäin tärkeä tiedonlähde ihmisille. Monille, joilla ei ole varaa tilata kalliita päivälehtiä, kaupunkilehdet voivat olla tärkein, jopa ainut tiedonlähde. Myös paikallisille yrityksille ja yhdistyksille kaupunkilehdet ovat olennainen osa viestintää.

Tanus kysyy hallitukselta, miiten se aikoo varmistaa, ettei Postin toiminta vaaranna kaupunkilehtien toimintamahdollisuuksia ja kansalaisille tärkeää viikonloppujakelua ja onko Postin toiminta hallituksen omistajaohjauksen mukaista.

Kolme perussuomalaisten kansanedustajaa jätti samasta asiasta kirjaillisen kysymyksen eilen.

LUE MYÖS: Kaupunkilehtien kilpailuedellytyksistä kirjallinen kysymys

from WordPress http://ift.tt/2yShS7e via IFTTT

[arikuosmanen]

PS:n kansanedustajat jyrähtävät: “Moniäänisen lehdistön tulevaisuus turvattava” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Jari Ronkainen ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kaupunkilehtien toiminnan ja moniäänisen tiedonvälityksen edellytysten turvaamisesta.

Kaikki kolme ovat huolissaan varsinkin kaupunkilehtien lauantaijakelusta, joka on uhattuna kovan hinnannousun myötä.

– Riippumaton tiedonvälitys ja lehdistö ovat muodostaneet suomalaisen sivistyksen tärkeän tukijalan. Viime vuosina kotiin tilattavien sanomalehtien levikit ovat laskeneet nopealla tahdilla, perustelee Sami Savio perussuomalaisten tekemää kysymystä.

– Vastapainona kaupunkilehdet ovat kasvattaneet lukijamääräänsä ja ylläpitäneet median moniäänisyyttä ja tasapuolisuutta.

Lauantaijakelua koskevat muutokset uhkaavat nyt kaupunkilehtiä. Suomen Suoramainonta Oy on ilmoittanut joutuvansa lopettamaan lauantain mainosjakelun ensi vuoden helmikuussa.

Suomen Suoramainonnan mukaan päätöksen syynä on Postin määräävä markkina-asema mainosjakelumarkkinoilla, ja se on jättänyt Postin toiminnasta valituksen kilpailuviranomaisille.

– Haluamme tietää, kuinka hallitus reagoi kaupunkilehtien toimintaedellytysten heikkenemiseen lauantaijakelussa tapahtuvien muutosten myötä. Tiedustelemme myös, millaisin konkreettisin toimenpitein hallitus aikoo edistää tiedonvälityksen moniäänisyyden ja tasapuolisuuden toteutumista, kertoo Jani Mäkelä.

Vaaravyöhykkeessä ollut kaupunkilehtien viikonloppujakelu voi vielä jatkua erikseen määriteltävillä markkina-alueilla korotetuin hinnoin.

Hinnannousu muodostaa merkittävän uhka kaupunkilehdille. Lauantaijakelun kustannukset voivat arvioiden mukaan nousta jopa 100–150 prosenttia, mikä pakottaisi osan kaupunkilehdistä luopumaan kokonaan lauantain julkaisupäivästä.

– Lauantaijulkaisusta luopuminen pakon edessä lisäisi media-alan työttömyyttä johtamalla merkittäviin henkilöstövähennyksiin. Monen kaupunkilehden olemassaolo voisi vaarantua kokonaan, mitä pidämme suurena uhkana moniäänisen lehdistön toiminnalle, toteaa Jari Ronkainen.

from WordPress http://ift.tt/2y7yHxx via IFTTT

[arikuosmanen]

Kaupunkilehtien kilpailuedellytyksistä kirjallinen kysymys (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Jari Ronkainen ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kaupunkilehtien toiminnan ja moniäänisen tiedonvälityksen edellytysten turvaamisesta.

Savio, Mäkelä ja Ronkainen ovat huolissaan varsinkin kaupunkilehtien lauantaijakelusta.

– Riippumaton tiedonvälitys ja lehdistö ovat muodostaneet suomalaisen sivistyksen tärkeän tukijalan. Viime vuosina kotiin tilattavien sanomalehtien levikit ovat laskeneet nopealla tahdilla. Vastapainona kaupunkilehdet ovat kasvattaneet lukijamääräänsä ja ylläpitäneet median moniäänisyyttä ja tasapuolisuutta, perustelee Sami Savio perussuomalaisten tekemää kysymystä.

Lauantaijakelua koskevat muutokset uhkaavat nyt kaupunkilehtiä. Suomen Suoramainonta Oy on ilmoittanut joutuvansa lopettamaan lauantain mainosjakelun ensi vuoden helmikuussa.

Suomen Suoramainonnan mukaan päätöksen syynä on Postin määräävä markkina-asema mainosjakelumarkkinoilla, ja se on jättänyt Postin toiminnasta valituksen kilpailuviranomaisille.

– Haluamme tietää, kuinka hallitus reagoi kaupunkilehtien toimintaedellytysten heikkenemiseen lauantaijakelussa tapahtuvien muutosten myötä. Tiedustelemme myös, millaisin konkreettisin toimenpitein hallitus aikoo edistää tiedonvälityksen moniäänisyyden ja tasapuolisuuden toteutumista, kertoo Jani Mäkelä.

Vaaravyöhykkeessä ollut kaupunkilehtien viikonloppujakelu voi vielä jatkua erikseen määriteltävillä markkina-alueilla korotetuin hinnoin. Hinnannousu muodostaa merkittävän uhkan kaupunkilehdille.

– Lauantaijulkaisusta luopuminen pakon edessä lisäisi media-alan työttömyyttä johtamalla merkittäviin henkilöstövähennyksiin. Monen kaupunkilehden olemassaolo voisi vaarantua kokonaan, mitä pidämme suurena uhkana moniäänisen lehdistön toiminnalle, toteaaJari Ronkainen.

from WordPress http://ift.tt/2yNzwIV via IFTTT

[arikuosmanen]

Tuore tutkimus: paikallislehti on omalla alueellaan lyömätön media (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Suomen Lehdistö, uutiskirje:

Paikallislehti peittoaa omalla levikkialueellaan maakuntalehden ja sosiaalisen median tiedonlähteenä alueen asioista, selviää Suomen Paikallismedioiden tilaamasta tutkimuksesta.

Akaan Seutu on tilattava paikallislehti ja täytti 2016 100 vuotta.

Paikallislehtien numerokohtainen peitto kattaa keskimäärin 44 prosenttia myös ei-tilaajista eli levikkialueella asuvista henkilöistä, joiden kotitalouteen lehteä ei tule.

Tämä selviää laajasta paikallislehtien vahvuuksia ja lukemista kartoittaneesta tutkimuksesta, jonka paikallislehtien myyntiorganisaatio Suomen Paikallismediat Oy (SPM) on tilannut Keskisuomalainen-konserniin kuuluvalta Tietoykköseltä. Mukana on 53 paikallislehteä.

SPM:n hallituksen puheenjohtaja ja Loviisan Sanomien päätoimittaja Arto Henriksson pitää osuutta ”järkyttävän isona”, vaikka mainonnan huomioarvon kannalta lisäsilmät ovat vain hyvä asia.

– Vapaamatkustajia alkaa olla pelottavan paljon. Vaikka lehtien levikki on laskenut, lukijamäärä ei ole pudonnut samassa suhteessa, Henriksson sanoo.

”PAIKALLISVIESTINNÄN MONOPOLIASEMA ON MURTUNUT, JA KILPAILU ON TEHNYT HYVÄÄ. ON JOUDUTTU MIETTIMÄÄN TOSISSAAN, MITEN SAADAAN LUKIJA PIDETTYÄ TYYTYVÄISENÄ.”

Lehtiä luetaan työpaikalla, kirjastossa ja muissa julkisissa tiloissa. Henrikssonin mukaan myös kimppalehti on yleistyvä ilmiö: varsinkin kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti saattaa kiertää naapurustossa postilaatikosta toiseen.

– Tässä on noussut sellaisia ajatuksia, että pitäisikö massatilauksilla esimerkiksi kirjastoihin olla tavallista korkeampi hinta, Henriksson sanoo.

Tuoreen tutkimuksen mukaan paikallislehti tavoittaa keskimäärin 82 prosenttia alueensa aikuisväestöstä viikossa ja 92 prosenttia kuukaudessa.

Tutkituista lehdistä paras neljännes tavoittaa alueellaan kuukaudessa jopa 97 prosenttia väestöstä – heikoimman neljänneksenkin lehdet 90 prosenttia.

Lehtien viikkotavoittavuus on kuitenkin pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä vastaavaan vuonna 2009 toteutettuun tutkimukseen verrattuna.

Tutkimuksen aineisto koostuu noin 11 000 haastattelusta, joita on tehty mukana olevien lehtien levikkialueilla. Otos edustaa alueillaan koko aikuisväestöä, ei vain tilaajia.

Kyselyn vastaajat pitävät paikallislehteä parhaana tietolähteenä oman alueensa uutisista, ihmisistä ja tapahtumista. Paikallislehti peittoaa tässä selvin luvuin esimerkiksi maakuntalehden ja sosiaalisen median.

Vastaajat saivat valita useampia tietolähteitä parhaaksi, ja paikallislehden valitsi 70 prosenttia. Maakuntalehteä piti parhaana lähteenä 38 prosenttia ja sosiaalista mediaa 29 prosenttia vastaajista.

Noin puolet lukijoista kertoo myös lukevansa lehden ”kannesta kanteen tai lähes kokonaan”. Hieman yli 40 prosenttia lukijoista lukee kaikki tai suurimman osan ilmoituksista.

Suomen Paikallismedioiden hallituksen varapuheenjohtaja ja Salon Seudun Sanomat -konsernin paikallislehtien myyntijohtaja Sari Kuusinen nostaa tutkimuksesta kolme vahvuutta ylitse muiden: vastaajista valtaosa kokee paikallislehden hyödylliseksi (65 %), paikkakunnan puolestapuhujaksi (59 %) ja tärkeäksi ilmoitusvälineeksi (58 %).

– Tutkimuksen mukaan paikallislehdellä on paikkakunnallaan erittäin tärkeä rooli, Kuusinen kommentoi.

”PAIKALLISLEHDET PYSTYVÄT BENCHMARKKAAMAAN KESKIARVOISTA, MITEN NE SUHTEUTUVAT LEHTIIN YLEENSÄ.”

Vaikka moni tärkeä mittari on kehittynyt heikompaan suuntaan aiempiin SPM:n tilaamiin paikallislehtitutkimuksiin nähden, Arto Henriksson pitää tuloksia huojentavina.

Esimerkiksi läheisyys on säilyttänyt asemansa vahvuutena ja jopa aiempaa useampi vastaaja kokee lehdet hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi.

– Paikallisviestinnän monopoliasema on murtunut, ja kilpailu on tehnyt hyvää. On jouduttu miettimään tosissaan, miten saadaan lukija pidettyä tyytyväisenä, Henriksson analysoi.

Ikävämpänä ilmiönä Henriksson pitää sitä, että paikallislehtien asema tietolähteenä päivittäiskaupan ilmoittelussa on heikentynyt ja suoramainonta on tällä hetkellä tässä roolissa tärkeämpi. Hän uskoo, että Postin osoitteettoman jakelun tuote Postinen on kerännyt osan kaupan ilmoittelusta.

Paikallislehtien vahvuudet -tutkimusta tullaan hyödyntämään SPM:n valtakunnallisissa markkinointimateriaaleissa. Sen valtakunnallinen yhteenveto toimii kehitystyökaluna myös niille lehdille, jotka eivät ole olleet mukana tutkimuksessa.

– Paikallislehdet pystyvät benchmarkkaamaan keskiarvoista, miten ne suhteutuvat lehtiin yleensä, Sari Kuusinen sanoo.

Akaan Seutu on tilattava paikallislehti ja kuuluu Pirkanmaan Lehtitalo-konserniin.

from WordPress http://ift.tt/2wnRsKX via IFTTT