#pesäpallolehti

[pesapallolehti]

Esittely

Tämä on medianomiopiskelija (journalismi, amk) Harri Holtinkosken opinnäytetyön produktio-osaa koskeva blogi. 

Tarkoitus on julkaista keväällä 2020 pesäpalloaiheinen aikakauslehti. Työ on hyvällä mallilla. 

Lehti käsittelee lajin ilmiöitä haastattelujen ja kuvien kera eri puolilta Suomea ja lehteen tulee myös kuulumisia lajin parista ulkomailta. Tarkoitus on julkaista blogissa esimakua tulevasta lehdestä aika ajoin sekä lajin ajankohtaisia kuulumisia blogimuotoisesti.

Viime vuosikymmenen alkupuolella olen kirjoittanut muun muassa pesäpalloblogi Supervuoroa. Aiempi FB-ryhmäni Supervuoro on parhaillaan hakemassa nimenmuutosta nimelle Pesäpallolehti Näpy.

Tervetuloa matkalle mukaani.

Harri Holtinkoski

[pesapallolehti]

Kokenut Juho Toivola löi SM-hallipelien avausjuoksut

Teksti: Harri Holtinkoski Kuvat: Niilo Hirvonen

Joensuun Maila voitti perjantai-iltana paikallisvastustaja Kiteen Pallo-90:n jaksoin 2-0 (3-0, 1-0). Koronakurimuksesta kärsineelle vierailijalle ottelu oli hallikauden avausottelu. Pelissä toisista mittaa ottivat serkukset, joensuulaispaidassa Henri Litmasen ja kiteeläisryhmässä Matias Litmanen. Kiteeläisten paidassa tänään esiintyivät lisäksi Purmosen veljekset Elmeri ja Jasperi.

Joensuun Mailan uusi pelinjohtaja Mikko Huotari oli tyytyväinen joukkueensa rauhalliseen peli-ilmeeseen. Kuva: Niilo Hirvonen.

Joensuun Mailaan Imatran Pallo-Veikoista siirtynyt Juho Toivola sivalsi kahdella ensimmäisellä sisävuorollaan joukkueensa avausjuoksut. Molemmat juoksut toi joukkueen kärkietenijä Konsta Piironen. Vuoroparin jatkuessa, sisäpelissä harvemmin juoksuja tuulettanut Iiro Kuosa kotiutti lukemiksi 3-0, kun joensuulaisjoukkueen toinen uusi kasvo Elmeri Lieto toi juoksun.

Kiteeläisvieraiden ensimmäisen jakson sisävuorot olivat varsin tahmeita: Kolmannessa vuoroparissa sisäpeli takkusi pahinten, kun joukkueella ehti ennen kolmea paloa käydä ainoastaan neljä lyöjää ykköskärjestä.

Kiteen Pallo-90:n pelinjohtaja Juho Kaikko harmitteli sisäpelissä tärkeissä paikoissa lyöntien laatua. Kuva: Niilo Hirvonen.

Toinen jakso pelattiin molempien joukkueiden osalta karjalaisittain sanottuna nahupesistä, millä paikalliset Pohjois-Karjalassa tarkoittavat vähäjuoksuista ja nihkeää sisäpeliä. Jakson ainoa juoksu tuli toisen tasoittavalla Patrik Wahlstenin kotiuttaessa Ville Lantiaisen.

Palkintoraati palkitsi ottelusta JoMan Ville Väliahon ja KiPa-90:n Elmeri Purmosen.

- Tänään oli ulkopeli hyvää lukkari Ville Väliahon johdolla. Peli-ilme oli rauhallinen kauttaaltaan, vaikka peli ei koko ajan auennutkaan, kommentoi kotijoukkueen pelinjohtaja Mikko Huotari ottelun jälkeen.

Huotarin näkemyksen mukaan Väliaho sai väärillä ajoittain hyvin irti pelaajia pesiltä, joten vastustajan merkissäkin saattoi olla peliin haittavia tekijöitä.

Kiteeläisten pelinjohtaja Juho Kaikko arvioi ottelun jälkeen, että heidän ulkopelinsä oli todella hyvää.

- Sisällä huomasi pelaamattomuuden, paljon merkkivirheitä ja kriittisissä paikoissa lyöntien laatu oli tänään heikkoa, tuumaili Kaikko tapahtumien kulkua.

[pesapallolehti]

Talviharjoittelu luo pohjan kesäkaudelle

Teksti ja datakuvat: Harri Holtinkoski Pelikuvat: Niilo Hirvonen

Talvi näkyi Valtteri-myrskyn myötä viikolla 4 vahvasti Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan Pallonlyöjät valmistautuu tulevaan kauteen. Hallikaudelle joukkueella ei ole virallisia tulostavoitteita. KPL kohtaa sunnuntaina Joensuun Mailan alkulohkossa.

Joukkueen kärkietenijä Tommi Mäentausta opiskelee hierojatöiden ohella naprapaatiksi. Opintojen valmistuminen siintää tulevana keväänä. Näpy pä��si kuulemaan, mitä hänen pesistalveensa kuuluu.

3-4 kertaa viikossa joukkueen kanssa sekä oheisharjoittelu

Mäentausta sanoo harjoittelevansa joukkueensa kanssa keskimäärin 7-8 kertaa viikossa. Tämä sisältää erilaiset oheisharjoitteet.

- Joukkueen lajiharjoitteiden ohella harjoitteluun kuuluu voimaominaisuuksien, nopeusominaisuuksien ja kestävyysominaisuuksien kehittämistä fysiikkaharjoittelulla. Lisäksi käyn pelaamassa padelia tai sulkapalloa, jos on kevyempi viikko menossa sekä erilaisia juoksuharjoituksia, hän aloittaa.

31-vuotias Mäentausta kertoo, että pallopelit kehittävät etenijän reagointikykyä ja reaktionopeutta. Juoksuharjoituksissa voidaan ottaa lisäksi reaktiokisoja, missä pelaajan tulee reagoida ääneen ja käden liikkeeseen. Tämä edistää kykyä ottaa huomioon ulkopelaajien syötöt tai heitot.

Talviharjoittelu on merkityksellistä, vaikka pelejä ei joukkueelle tulisi. Harjoituksissa hän saa kehitystä voima- ja nopeusominaisuuksiin, lajiharjoituksissa kehitetään lajitaitoja ja taktista osaamista.

- Merkitys on suuri, koska kehitystä tapahtuu jatkuvasti harjoittelemisen aikana. Hyvällä harjoittelulla, on hyvät valmiudet pelata, kertoo Mäentausta eväistä junioreille.

Nuorepana eli 4-5 vuotta hänellä olivat harjoitusmäärät 8-10 kertaa viikossa. Parhaimmillaan oli 10-11 treeniä yhtenä vuonna joka viikko.

- Tämä siis perustuu siihen että vanhemmiten Palautuminen ei enää ole niin hyvää eikä kykene treenaamaan kehittävästi niin suurta määrää.

Eteneminen vaatii henkistä ymmärrystä itsestä

Itseluottamus nousee onnistumisilla harjoituksissa, kun fysiikkaharjoittelu kulkee ja treeneissä on lyönyt hyvin. Mäentausta kokee, että vireystilalla on vahva merkitys onnistumiseen kentällä.

- Kun vireystila on korkealla ja nauttii pelistä, tuntuu juoksukin kevyemmältä, sanoo Mäentausta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Henkinen tila vaikuttaa Mäentaustan mukaan jalkojen keveyteen pesäväleillä. Kuva: Niilo Hirvonen

Heikko vireystila saa hänen juoksunsa tuntemaan raskaammalta ja ”hapolle” menee helpommin kuin hyvän tunnetilan ollessa mukana tekemisessä. Nuorta pelaajaa hän kannustaa harjoittelemaan järkevästi.

- Tämä tarkoittaa sitä, että kehitetään tarvittava määrä voimaa lihaksistoon. Näin keho kestää repivät lajisuoritukset, unohtamatta kestävyysominaisuuksia, että jaksaa harjoitella väsymättä niin herkästi, Mäentausta kannustaa.

Kovalla harjoittelulla kroppa kestää suurempaa rasitusta. Tärkeä osa vaivojen ehkäisemistä on monta vuotta etenijätilaston kärkipäässä olleen etenijän mielestä kuunnella kroppaa ja jättää ennemmin tekemättä, kuin ottaa suuri riski ja loukkaantua. Jos juostessa ilmenee tuntemuksia takareiteen, on parempi jättää sikseen, kuin juosta ja aiheuttaa takareisirepeämän.

Viime kauden etenijäkuninkaan Joni Rytkösen huikeat tilastoluvut eivät vaikuta Mäentaustan valmistumiseen kaudelle 2022.

- En ole koskaan ajatellut omassa valmistautumisessa toisen pelaajan etenijätilastoja menneeltä kaudelta.

Hän miettii yhdessä valmennuksen kanssa kehitettäviä asioita omassa tekemisessä ja niiden kautta olemaan valmiimpi seuraavalla kaudella.

Lisäksi tarvitaan vahvat pelilliset ominaisuudet

Mistä sitten syntyvät hyvät pelilliset ominaisuudet, kun joukkueen kärkietenijä jalostaa itseään huippupelaajaksi?

- Kärkimiehen pitää olla röyhkeä ja haastaa välillä ulkokenttää kentällemenossa. Etenijällä täytyy olla lyöntirepertuaarissa sellainen valikoima, että ulkopelikuviosta riippumatta ei jää vain yhtä lyöntiä käytettäväksi. Hyviä lyöntejä etenijälle ovat esimerkiksi pystymailalyönti, pomppu ja joku näppi.

Nopeiden jalkojen lisäksi tarvitsee tuntea hyvin kellokin. Kärkimiehen pitää hänen mukaansa oppia lukemaan lyöntien tuomaa aikaa ja tuntea oma nopeutensa, eli minkälainen lyönti riittää, että ehdin pesältä toiselle. Pelinjohdon rooli on myös merkittävä pesävaihtojen onnistumiseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lyöntiratkaisujen kentällemenossa täytyy palvella sekä omaa, että joukkueen päämäärää. Kuva: Niilo Hirvonen

- Kovilla helteillä tai pelin loppupuolella pelinjohto voi pelata ”väärä pois” - merkillä vaihto- tai kotiutustilanteissa, jolloin lyönti on yleensä sellainen, ettei tarvitse juosta täysillä pesänväliä. Kuorma kevenee, kun ei juosta täysteholla, hän muistuttaa.

Vuodet vierineet ilman pahoja kolhuja

Kun katsoo etenijätilastoa tuotujen juoksujen osalta, vuosien saatossa Mäentaustan sijoitus on ollut vuosina 2016–2020 runkosarjassa viiden parhaan joukossa. Viime ulkokaudella Rytkösen 81 tuotua juoksua oli omassa sarjassaan, mutta kärkikolmikon jälkeen miesten superpesiksen etenijätilastossa oli tasaista.

Mäentaustan etenemistaidot runkosarjassa eri kausina.

Salaisuus kunnossa pysymiseen on hänen mukaansa osaltaan hyvässä tuurissa, mutta yhtä lailla omistautumisessa harjoittelulle ja itsensä kuuntelulle.

- Voimatasot ja nopeus/kestävyysominaisuudet on saatu korkealle, mikä on mahdollistanut sen, että kroppa on kestänyt kovaa kuormitusta. Tilanteissa, missä loukkaantumiset on ollut lähellä tai kroppa on ollut liiallisella kuormalla, on täytynyt kuunnella itseään.

Harjoitus voidaan jättää huipputasollakin tekemättä, jos väsymystä tuntuu. Silloin on myös riski olemassa, että loukkaantuu väsyneenä tehdyissä suorituksissa.

Naprapatia ja hieronta joukkueen avuksi

Koulutus kehon hyvinvointia edistävälle alalle auttaa sekä itseä, että joukkueen muita huippu-urheilijoita.

- Tietenkin on oppinut tunnistamaan vaivoja ja ennaltaehkäisemään niitä tekemällä itselleen ”kuntoutusohjeita”, jos johonkin osaan kroppaa on koskenut tai sattunut jotakin pienempää. Eli voisi sanoa, että näkee kauempaa, voisiko tämä vaiva johtaa johonkin pidempiaikaiseen vammaan, Mäentausta kertoo opinnoistaan.

Hän jakaa tietoaan myös seurassa joukkuekavereilleen. Jos jollakin pelaajalla on vaivaa tai ongelma, mikä jollakin tavalla on mielen päällä.

”Tietenkin pyrin parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan, jos vain osaan auttaa. Mielestäni on tärkeää jakaa tietoa toisille pelaajille erilaisista vammoista ja niiden ennaltaehkäisystä”, Mäentausta lopettaa.

Ottelun jälkeinen lopputreeni hänellä koostuu seuraavasta ohjelmasta: 3–4 pitkää rentoa vetoa (80–100 m) juosten noin 60% teholla, sen jälkeen hölköttelyä 6-7min ja kevyttä pumppailua jaloille.

Tommi Mäentaustan harjoitusohjelma näytti viikolla neljä tältä.

Haastattelu on tehty viikolla 4. Edit: Juttuun lisätty nuoruuden maksimiharjoitusmäärät 4.2.2022 klo 16:02.

[pesapallolehti]

Halli-SM alkaa viikonloppuna

Viikonloppuna käydään ensimmäiset hallipesiksen SM-ottelut. Mitaliottelut käydään kevään lähestyessä miesten suhteen Imatralla 12.-13.3. ja naisten osalta Tampereella 19.-20.3.

Perjantain avausottelussa ratkaistaan Pohjois-Karjalan herruus, kun toisistaan mittaa ottavat miesten ottelussa Joensuun Maila ja Kiteen Pallo-90. Joensuu Areenalle voi mennä nauttimaan kansallispelistä, sillä Itä-Suomen aluehallintoviranomaiset ovat keventäneet yleisörajoituksia.

Lauantaina Tampereella kohtaavat Hyvinkään Tahko ja Kankaanpään Maila. Sunnuntaiksi Joensuuhun saapuu vielä viime syksyn SM-hopeajoukkue Kouvolan Pallonlyöjät.

Karjalaisryhmissä mielenkiintoisia muutoksia

Joensuun Mailassa on uutta verta pelinjohtopuolella, kun joukkueen pelinjohtajaksi on tullut Sotkamon Jymyssä pelaajauran pelannut Mikko Huotari. Aikaisempaa kokemusta Huotarilla on pelinjohtajana vastustajasta kausilta 2015-16. Kiteeläisjoukkueen peliä johtaa kesken viime kauden joukkueeseen tullut Juho Kaikko.

Pelaajapuolella Joensuun Mailaan ovat siirtyneet kokeneet kehäketut Topi Kosonen ja Juho Toivola, sekä nuoremmista Ville Lantiainen, Elmeri Lieto ja Kristian Malikine. Kiteeläisryhmään on saapunut Haminasta Otso Mäkelä. Joukkueen vahvuuteen palaa kaksi Kiteellä syntynyttä pelaajaa, Matias Litmanen ja Jiri Pippola.

Kaksi vuotta sitten joukkueiden halliturnauksen alkulohkon ottelu päättyi Joensuun Mailan voittoon lukemin 2-0 (2-0, 4-1).

[pesapallolehti]

Härkönen teki sopimuksen Pesä Yseihin

Kuvat: Pesä Ysit Teksti: Harri Holtinkoski

Pesä Ysien kasvatti Hertta Härkönen on tehnyt 2+1-vuotisen sopimuksen kasvattajaseuransa kanssa. Ykköspesikseen päättyneellä kaudella tipahtaneen lappeenrantalaisjoukkueen Härkönen on 16-vuotias, mutta hän ehti debytoida superpesiksessä jo loppukaudesta 2020.

- On helpompi katsoa tulevaisuuteen, kun joukkueessa on yksi oman ikäluokkansa lupaavimmista pelaajista, kommentoi joukkueen pelinjohtaja Ville Lantta.

Pesäpalloilun Härkönen on aloittanut pesiskoulussa kolmevuotiaana. Pelaaja näkee suurimmat kehityskohteensa pesäpallossa fysiikan puolella, mutta muitakin ominaisuuksia hän haluaa kehittää kuten räjähtävyyttä lajisuorituksissa.

- Haluan tulla mahdollisimman monipuoliseksi pelaajaksi ja unelmana on voittaa Suomen mestaruus, Härkönen kertoo tavoitteikseen.

Hertta Härkönen haaveilee Suomen mestaruuden voittamisesta pesäpallokentillä. Kuva: Kalle Mantere / Pesä Ysit.

Muut seuran sopimuspelaajat tällä hetkellä ovat: Lotta Anttonen 2022, Nea Forsell 2022, Emmi Julkunen 2022 (2023), Eveliina Kainlauri 2022, Aino Kuittinen 2022, Kiia Laakkonen 2024, Heidi Lindberg 2023, Sara Moilanen 2023, Elina Muurman 2022, Maiju Peussa 2023, Essi Rytteri 2022, Tiia Saarela 2022, Amanda Timperi 2022 sekä Roosa Örså 2022 (2023). Suluissa on mahdollinen optioajankohta sopimukseen.

Talvet Härkönen viettää salibandyn parissa

Talviaikaan Härkösen näkee puolustustehtävissä salibandyareenoilla, missä hän edustaa Saimaan Pallon edustusjoukkuetta eli tuttavallisemmin SaiPaa. Laji tuli mukaan pesäpalloilun aloittamisen jälkeen

Härkönen näkee eroja lajien välillä.

- Molemmissa lajeissa pitää olla hyvä peruskunto ja suunnanmuutoksissa on paljon yhtäläisyyksiä. Vaikka lajit ovat tosi erilaisia miun mielestä, niin fysiikkaominaisuudet ovat samanlaisia, hän arvioi.

Joukkue on saavuttanut välitavoitteen tällä kaudella.

- Henkilökohtaisesti olen ollu tyytyväinen omaan suorittamiseeni peleissä, Härkönen päättää.

[pesapallolehti]

Antikainen kertoo tunteista pesäpallossa ja hyvästä joukkueesta

Antikainen avaa ajatuksiaan tunnepelistä ja hyvästä joukkueesta Seinäjoen Maila-Jussien naisten superpesisjoukkueen pelinjohtaja Juha Antikaisen haastattelu hyvästä joukkuekemiasta ja tunteiden näyttämisestä sekä niiden hyväksymisestä niin junioreilla kuin huippu-urheilussa. Haastattelu ja kuva: Harri Holtinkoski

[pesapallolehti]

Satakunnassa katsotaan tulevaisuuteen - UPV ja Pesäsudet sopivat yhteistyöstä

Teksti: Harri Holtinkoski

Porin naapurikunnasta oleva, 65-vuotias Ulvilan Pesäveikot ja toistaiseksi vähemmän tunnettu, vuonna 2019 perustettu Pesäsudet Säkylästä tähtäävät eteenpäin laajalla rintamalla junioreista aina miesten edustusjoukkueiden toimintaan saakka.

Säkylän Pesäsusien puheenjohtaja Jarkko Alho ja Ulvilan Pesä-Veikkojen puheenjohtaja sopivat tulevaisuuteen tähtäävästä yhteistyöstä. Kuva: Tiia Karhu / Ulvilan Pesä-Veikot.

Taustalla kilpailijapolun kehittäminen

Edustusjoukkuetasolla perinteinen Ulvilan Pesä-Veikot pelaa Pesäpalloliiton juhlavuotena Suomensarjaa ja nuorekas Pesäsudet maakuntasarjaa. Jälkimmäinen joukkue kootaan nuorista pelaajalupauksista.

“Meiltä on puuttunut lähialueelta nuorten lupaavien junioreiden kilpaurheilupolku. Yhteistyö tukee seuran uutta strategiaa luoda tulevaisuudessa seuran edustusjoukkueen runko paikallisista pelaajista”, kertoo Ulvilan Pesä-Veikkojen puheenjohtaja Jussi Väkiparta.

Seurat näkevätkin Satakunnan alueella tehtävän yhteistyön tärkeänä tulevaisuuteen katsovana toimena, jotta lajille saadaan uusia harrastajia.

”On mahtavaa saada aikaiseksi sopimus UPV:n kanssa, jolla perinteitä riittää miespesäpalloilun saralta. Pesäsudet on saanut muutamassa vuodessa houkuteltua toimintaansa mukaan merkittävän määrän poika- ja tyttöjunioreita niin Säkylästä kuin lähikunnistakin.”, pohtii Pesäsusien puheenjohtaja Jarkko Alho.

Tarve näkyy yhteistyölle jo nyt

Erilaisilla asteilla toimiva yhteistyö vaatii työtä, mutta sitä ei säikähdetä valmennuspuolellakaan. Tavoitteena on löytää alueen pelaajille taitotason mukainen kokoonpano sekä nostaa seurojen edustusjoukkueet yksi sarjaporras ylöspäin.

”Se, että jo ensimmäisenä vuonna saadaan joukkueet Poikien Superpesikseen, Poikien Ykköspesikseen sekä C-SM karsintaan kertoo, että yhteistyölle on tilausta.”, vakuuttaa poikien superpesisjoukkueen pelinjohtaja Heikki Vilkkinen.

Fakta:

Ulvilan Pesä-Veikot voitti miehissä Suomen mestaruuden vuonna 1970. Viimeisin huippusijoitus seuralla on vuodelta 2001, jolloin joukkue sijoittui viidenneksi. Seuran Petri Raittila voitti samaisella kaudella lyöjäkuninkuuden iskien kolme kunnaria ja 92 tavallista juoksua. Neljä vuotta myöhemmin Raittila nosti Suomen mestaruuspalkintoa Kiteen Pallo-90:n pelipaidassa.

Itä-Länsi-edustuksia seuran pelaajista on eniten naisten puolella Teija Merilällä (os. Grönlund) viisi kappaletta ja miesten puolelta Pertti Kurpalla kuusi. Molemmat pelasivat koko uransa UPV:n paidassa. Ulvilassa on pelattu naisten Itä-Länsi-ottelu vuosina 1978 ja 1990.

[pesapallolehti]

Ääneen puhutulle sisällölle kulttuurin muutos

Ammattikorkeakoulun käytävillä en ollut käynyt ennen kuin pääsykokeissa. Pääsykokeiden ensimmäisestä vaiheesta on nyt noin viisi ja puoli vuotta aikaa. Itseluottamus oli pitkään este, että koin etten minä voi mitään lukiota saada suoritetuksi, saati jotain ammattikorkeakoulua viestinnän koulutusohjelmassa. Kun ei ole itseluottamusta, silloin ei näe edessä kunnolla tietä, miten jonnekin omaan tavoitteeseen voi päästä.

Paljon olen puhunut sen jälkeen, kun olen oppinut puhumaan. Sanoja suoltava suu ja runoja raapusteleva reppureissaaja kulkenut elämäntietään. Ennen kiertelin tätä maata yksin, nykyisin elämääni kuuluu yhtä lailla perhekin. Jotkut käänteet ohjaavat elämää aina välillä uuteen suuntaan. Niin on varmasti käynyt omallakin kohdallani, toiset ovat henkilökohtaisia, ja jotkut ovat sellaisia, mistä voin kertoa täälläkin.

Paljon olen vuosien saatossa tarvinnut ihmisiä, kun olen tehnyt jotain ja sitten rämpinyt jossain. Olen tarvinnut kannustusta, nostamista, ilojeni ihmettelijää ja murheissani myötätuntoa kokevaa. Kiitos asianosaisille. Mutta palataan siihen pääsykokeeseen. Kevään loppuhetket ja vuosi 2016 olivat hyvää vauhtia menossa. Ensimmäisen pääsykoepäivän jälkeen vaimoni kysyi: Miten minulla meni pääsykoe?

Vastasin harvinaisen itsevarmasti, että elokuussa alkaa koulu. Siihen hetkeen saakka olen elämässäni paljon vähätellyt itseäni ja tekemisiäni. Toisen pääsykoevaiheen jälkeen kohtasin kotona saman kysymyksen: Vastaus oli, että opintojen jälkeen olisi tarkoitus tehdä alalla töitä. Olin tehnyt mielestäni hyvin pääsykokeet ja huomannut, että minulla on jonkin verran journalistista osaamista, jonka myötä olen yhdellä asemalla.

Olin jonkin verran tehnyt alalla töitä sekä käynyt lyhyempiä kursseja eri puolilla maata, sekä Pohjola-opistolla Oulussa vuoden kestäneen lehtijournalismilinjan ja 2010-13 Kouvolassa iltalukion – ylioppilaaksi saakka. AMK:n ovet aukenivat ensimmäisellä yrityksellä. Luokka oli heti ihastuttava, kriittinen ja monisäikeinen persooniltaan. Sieltä on alkanut lopun elämäni kestävä taival, joka liittyy tekstin otsikkoon.

Ensimmäisen lukukauden päätteeksi ja uuden vuoden alla tein lupauksen, että en vähättele itseäni enää. Se ei ollut helppo lupaus eikä millään muotoa itsestäänselvyys toteutumaan. Nykyisin puhun teoistani, sanon haaveitani ääneen ja kirjoitan unelmistani. Kaikki ne tekosyyt, mitkä olen vuosien saatossa, antanut itseäni ohjata hyväksyn itsessäni. Tiedän rajoitteita, tiedän uhkatekijöitä, mutta silti olen päättänyt onnistua.

Vieläkin minä puhun paljon ja kirjoitan runoja. Kirjoitan yhtä lailla mielestäni asiaa ja osaan myös olla hiljaa. Opinnot antoivat paljon itseluottamusta tai ainakin paljon sen päälle, mistä sitä on lähetty nostamaan. Pääsykoe piti tehdä suurimmaksi osaksi yksin, meillä oli silloin yksi ryhmätehtävä. Opinnoissa oli yksin puurtamista, mutta oli myös yhdessä tekemistä, sitä se on journalismi – moniulotteista ihmisten kanssa.

Kiitos Oulun ammattikorkeakoululle vuosista, ne jättivät minuun jäljen, jonka kannan mukanani. Se jälki on parempi itseluottamus ja se on ollut osa matkaa kohti unelmiani, mitä lähdin jo lapsena tavoittelemaan. Kiitos yhtä lailla aiemmille opinnoille sekä ihmisille, ketkä ovat jaksaneet kulkea kanssani ja ajatuksiani sekä mielen metkujani koittaneet ymmärtää. Tässä tilanteessa en ole enkä olisi yksin. Luottakaa toisiin.

Erilaisuus on metsistä tai kaupunkiviidakoista se kaunein, erilaisista ihmisäänistä ja ihmisajatuksista koostuva hehku. Kaikki se värien runsaus, minkä elämä antaa ympärille. Sinne kuulut sinäkin, oman tarinasi kantavana valojen säteinä. ”Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen”, kirjoitti edesmennyt runoilija Tommy Tabermann ja runoissa on rakkauden lisäksi viisaus, herkkyys ja tienviitta luonnon kauneudelle.

[pesapallolehti]

Unelmia kohti

Keväällä 2020 ilmestyi Pesäpallolehti Näpystä ensimmäinen numero osana medianomiopintojani. Se oli Oulun ammattikorkeakouluun kyseiseen koulutukseen opinnäytetyöni produktio-osa, jonka lisäksi tein opinnäytetyön tutkielmaosan, joka ilmestyi vähän ennen joulua tänä vuonna. Lopulta lunastin oikeudet kyseisestä lehdestä itselleni ja sain sitä sen jälkeen myydä eri puolille Suomea eli toisin sanoen pohjois-eteläsuunnassa Muoniosta Helsinkiin sekä lännestä itään ajateltuna Vaasasta Kiteelle. Jonkin verran lehdestä oli kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kuusikymmentäsivuinen aikakauslehti kattoi pesäpallojuttuja lajin erilaisista ilmiöistä. Se oli urheilulehti, itse tehtynä! Haave, joka oli ollut lapsesta asti. Toimitin yhtä juttua vaille kaikki. Selvitin lehteä varten mahdollista painofirmaa kilpailuttaen eri alan yrityksiä. Valokuvatkin lehdessä oli merkittävältä osalta omiani. Ennen kaikkea sain taittaa lehdestä juuri sellaisen kuin sillä hetkellä halusin.

Ensimmäinen koronavuosi kuitenkin hidasti opintojeni loppuun saattamista eri syistä, vaikka ei koronaa lähipiirissä ollutkaan. Tässä elämän vaiheessa suhtauduin asiaan tyynesti ja hyväksyin, että nyt on aikaa. EI ole korona maailmalta mihinkään kaikonnut, uusimpana vitsauksena aiheesta omikronvariantti.

Nyt vuoden 2021 lopulla tiedän, että kaikki opinnot ovat suoritettu ja ammattikorkeakoulusta todistuksen saan hakea ensi kuussa. Opintojen ohessa olen saanut tehdä alan töitä. Lisäksi koulutus kattoi alalle monenlaisia käytännön harjoituksia. Vuosien saatossa matkaan on mahtunut yhtä aikaa hyvää tutustumista pesäpalloliikkeeseen syvällisemmin kuin aiemmin, vaikka lajia olenkin seurannut yli 30 vuotta.

Ensi vuoden alkupuolella on suunnitelmissa jatkaa alan ammatinharjoittajana, joka jatkaa Näpyn tavoittelua. Ideoita on jo erilaisia. Tällä sivustolla kirjoitan unelmistani, toimittajan työstä ja matkasta kohti Näpyn toisen numeron ilmestymiseen ja jotain muutakin varmasti, mikä liittyy jollakin tavalla ensi vuonna sata vuotta täyttävään kansallispeliimme.

Näpystä löytyy lisätietoa täältä. Pysykää kanavalla.

[pesapallolehti]

Jonkun aikaa vielä odotettavaa, että lehteä saa tiedustella.

[pesapallolehti]

Pesäpallo löytää kyläläiset yhteisen asian ääreen

Pesäpallo elää hyvin pienillä paikkakunnilla. Pieniltä paikkakunnilta kuten Halsualta ja Kinnulasta on noussut lajiin Suomen mestareita ja pääsarjatason pelaajia. Miten alle 2000 asukkaan kunnissa löydetään ratkaisuja pelaamisen mahdollistamiselle eri ikäkausissa? 

Keväällä ilmestyvässä pesäpallolehti Näpyssä saadaan vastauksia Halsuan ja Kinnulan tapaan tehdä pesäpalloa. Kinnulan kunnanjohtaja Erkki Nikkilällä on kokemusta sarjapelaajana pesäpallosta ja jääkiekosta.

[pesapallolehti]

9700 kilometriä rakkaudesta lajiin

Lapissa pelataan pesäpalloa Simossa, Torniossa ja Rovaniemellä. Simon Kiri nousi viime kaudeksi ykköspesikseen ja aikoo vakiinnuttaa paikkansa sarjatasolla. Joukkueella tuli ykköspesikseen nousun myötä pitemmät pelireissut. Kilometrejä kertyi kaiken kaikkiaan noin 9700. Millaiset motiivit pelinjohtaja Janne Anttilaa saa tekemään lähes satavuotiaassa Simon Kirissä? 

Millainen rooli muilla lappilaisilla seuroilla on muuten ensi kesän osalta pesäpallokartalla? Tiesitkö, että ensi kesänä pelataan Lapissa superpesistä poikien osalta? Näistä voit lukea lisää keväällä ilmestyvästä Näpy-lehdestä.

[pesapallolehti]

Pesäpallo leviää maailmalla

Keväällä ilmestyvässä pesäpallolehti Näypssä Mikko Pirhonen kertoo kokemuksistaan Aasiassa. Kokemukset vaihtelevat noin tuhannen asukkaan Bahundangissa Nepalissa ja kahdenkymmenen miljoonan ihmisen Dhakassa Bangladeshin pääkaupungissa. Valmistautuminen arkeen ei ollut samanlaista.

Kuva: Mikko Pirhosen kuvat

Saman lehden sivuilla Suomen pesäpalloliiton koulutusvastaava Juha Antikainen pohtii, millaisia asioita pesäpallon viennillä voi olla Aasiassa liikunnan ilon lisäksi. Antikainen kertoo myös, kuinka tärkeää asia pesäpallolle monien muiden lajien tapaan on lajin oma kulttuuri.

Kuva: Harri Holtinkoski

Pirhonen ja Antikainen muistelevat myös viime vuoden marraskuussa Intian Punessa käytyjä maailmanmestaruuskisoja. Mainittakoon, että Punen väkilukukin on viime vuoden tilastojen mukaan lähes seitsemän miljoonaa.

[pesapallolehti]

Lippo tähtää takaisin superpesikseen

Kesällä 2018 Oulussa tuskailtiin talousasioissa pesäpallon puolella. Puolen tusinaa liikemiestä pohti tuolloin, miten perinteitä omaavassa kaupungissa saataisiin uutta nostetta. Lopulta saman vuoden lokakuussa Lipon edustuspesäpallon taustalle perustettiin yhtiö nimeltä Läpilyönti Oy.  Vanha yhdistys Oulun Lippo Pesis ry. hakeutui konkurssiin 28.9.2018 noin 400 000 euron velkojen myötä.

Viime kaudella ykköspesiksestä nousukarsintoihin edennyt Lippo teki taloudellisesti edelleen tappiota, mutta yhtiön toimitusjohtaja Mika Lähteenmäen mukaan urheilullisesti optimaallisen tuloksen.  Sotkamon Jymy solmi tulevalle kaudelle  farmisopimuksen Oulun Lipon kanssa. Tällä viikolla oululaisjoukkue tiedotti pelaajasopimuksesta Jimi Heikkisen kanssa. Vajaan viidensadan superpesisottelun lisäksi Heikkinen tulee myös työskentelemään seuran myynnissä ja markkinoinnissa. Seura on asettanut tavoitteeksi nousun superpesikseen kaudelle 2021.

Lisää aiheesta keväällä ilmestyvästä Näpy-lehdestä.

[pesapallolehti]

Etelä-Pohjanmaalla vahvat lajiperinteet

Etelä-Pohjanmaa hengittää yhä vahvasti pesäpalloa. Useilla paikkakunnilla aikanaan pelannut, nykyinen Seinäjoen Maila-Jussien naisten superpesisjoukkueen pelinjohtaja Antti Kuusisto koki lajihuumaa jo nuorena pelaajana, kun hänen edustamansa joukkue Koskenkorvan Urheilijat nousi superpesikseen. Kuusisto kertoo keväällä ilmestyvässä Näpy-lehdessä, millainen muisto hänellä on painin Euroopan mestari Jarkko Ala-Huikusta kansallispelin parista.

Kuva: Etelä-Pohjanmaan liitto

[pesapallolehti]

Etelästä uutta tuulta lajille

Kuva: Pixabay.com Teksti: Harri Holtinkoski

Pesäpallolehti Näpy sai tietoonsa, että Etelä-Suomessa kaavaillaan uudenlaista mallia maakuntasarjaan vuodeksi 2023. Hanke sai myönteisiä tuulia alleen, kun laivaliikenne on taas avautunut. Tarkoitus on nimittäin saada Suomenlahden eteläpuolelta Virosta ja Suomesta mukaan sarjaan kummastakin yhtä monta joukkuetta. Rahoituksen sarjan pelaamisen mahdollistamiseksi Suomen Pesäpalloliitto järjestää velkarahoituksella.

Kesä 2023 tuo kansainvälisen sarjan Suomen ja Viron pesäpalloon. Kuva: Pixabay.com

Koska alasarjoissa pelaa myös alaikäisiä pelaajia, siirtymissä toivotaan vanhempien vastuuta perhepesishengessä pelaajalupausten kohdalla, että nuorimmat pelaajat pääsevät laivalla niin Viroon kuin sieltä Suomeenkin.

Liittoon on kantautunut huhuja esimerkiksi Hyvinkään Tahkon nimekkäästä kolmosjoukkueesta, johon on sopimuksen allekirjoittanut Kari Kuusiniemi sekä 1990-luvun legendoista edelleen kovassa kunnossa olevat Esa Honkalehto, Asko Laine ja Simo Eerikäinen.

Nimetön lähde Pesäpalloliitossa ei ole huolissaan siitä, miten tähtipelaajien kohdallaan sääntöjä tulkitaan.

”Eiköhän peliä ole aina pelattu sääntöjen rajamailla”, hän pohtii.

Sarjan on tarkoitus alkaa ensi keväänä Näpyn saamien tietojen mukaan 1.4. Saarenmaalla, kun Muhun Veto kohtaa Helsingin Puna-Mustat. Missä maakuntasarjan loppuottelu tullaan sitten pelaamaan?

”Siinä haetaan joku riittävän lämmin ja kesäkeliin sopiva kansainvälinen areena yhteistyökumppaniksi”, lähde päättää.