#Tommi Mäentausta

[pesapallolehti]

Talviharjoittelu luo pohjan kesäkaudelle

Teksti ja datakuvat: Harri Holtinkoski Pelikuvat: Niilo Hirvonen

Talvi näkyi Valtteri-myrskyn myötä viikolla 4 vahvasti Kymenlaaksossa, jossa Kouvolan Pallonlyöjät valmistautuu tulevaan kauteen. Hallikaudelle joukkueella ei ole virallisia tulostavoitteita. KPL kohtaa sunnuntaina Joensuun Mailan alkulohkossa.

Joukkueen kärkietenijä Tommi Mäentausta opiskelee hierojatöiden ohella naprapaatiksi. Opintojen valmistuminen siintää tulevana keväänä. Näpy pääsi kuulemaan, mitä hänen pesistalveensa kuuluu.

3-4 kertaa viikossa joukkueen kanssa sekä oheisharjoittelu

Mäentausta sanoo harjoittelevansa joukkueensa kanssa keskimäärin 7-8 kertaa viikossa. Tämä sisältää erilaiset oheisharjoitteet.

- Joukkueen lajiharjoitteiden ohella harjoitteluun kuuluu voimaominaisuuksien, nopeusominaisuuksien ja kestävyysominaisuuksien kehittämistä fysiikkaharjoittelulla. Lisäksi käyn pelaamassa padelia tai sulkapalloa, jos on kevyempi viikko menossa sekä erilaisia juoksuharjoituksia, hän aloittaa.

31-vuotias Mäentausta kertoo, että pallopelit kehittävät etenijän reagointikykyä ja reaktionopeutta. Juoksuharjoituksissa voidaan ottaa lisäksi reaktiokisoja, missä pelaajan tulee reagoida ääneen ja käden liikkeeseen. Tämä edistää kykyä ottaa huomioon ulkopelaajien syötöt tai heitot.

Talviharjoittelu on merkityksellistä, vaikka pelejä ei joukkueelle tulisi. Harjoituksissa hän saa kehitystä voima- ja nopeusominaisuuksiin, lajiharjoituksissa kehitetään lajitaitoja ja taktista osaamista.

- Merkitys on suuri, koska kehitystä tapahtuu jatkuvasti harjoittelemisen aikana. Hyvällä harjoittelulla, on hyvät valmiudet pelata, kertoo Mäentausta eväistä junioreille.

Nuorepana eli 4-5 vuotta hänellä olivat harjoitusmäärät 8-10 kertaa viikossa. Parhaimmillaan oli 10-11 treeniä yhtenä vuonna joka viikko.

- Tämä siis perustuu siihen että vanhemmiten Palautuminen ei enää ole niin hyvää eikä kykene treenaamaan kehittävästi niin suurta määrää.

Eteneminen vaatii henkistä ymmärrystä itsestä

Itseluottamus nousee onnistumisilla harjoituksissa, kun fysiikkaharjoittelu kulkee ja treeneissä on lyönyt hyvin. Mäentausta kokee, että vireystilalla on vahva merkitys onnistumiseen kentällä.

- Kun vireystila on korkealla ja nauttii pelistä, tuntuu juoksukin kevyemmältä, sanoo Mäentausta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Henkinen tila vaikuttaa Mäentaustan mukaan jalkojen keveyteen pesäväleillä. Kuva: Niilo Hirvonen

Heikko vireystila saa hänen juoksunsa tuntemaan raskaammalta ja ”hapolle” menee helpommin kuin hyvän tunnetilan ollessa mukana tekemisessä. Nuorta pelaajaa hän kannustaa harjoittelemaan järkevästi.

- Tämä tarkoittaa sitä, että kehitetään tarvittava määrä voimaa lihaksistoon. Näin keho kestää repivät lajisuoritukset, unohtamatta kestävyysominaisuuksia, että jaksaa harjoitella väsymättä niin herkästi, Mäentausta kannustaa.

Kovalla harjoittelulla kroppa kestää suurempaa rasitusta. Tärkeä osa vaivojen ehkäisemistä on monta vuotta etenijätilaston kärkipäässä olleen etenijän mielestä kuunnella kroppaa ja jättää ennemmin tekemättä, kuin ottaa suuri riski ja loukkaantua. Jos juostessa ilmenee tuntemuksia takareiteen, on parempi jättää sikseen, kuin juosta ja aiheuttaa takareisirepeämän.

Viime kauden etenijäkuninkaan Joni Rytkösen huikeat tilastoluvut eivät vaikuta Mäentaustan valmistumiseen kaudelle 2022.

- En ole koskaan ajatellut omassa valmistautumisessa toisen pelaajan etenijätilastoja menneeltä kaudelta.

Hän miettii yhdessä valmennuksen kanssa kehitettäviä asioita omassa tekemisessä ja niiden kautta olemaan valmiimpi seuraavalla kaudella.

Lisäksi tarvitaan vahvat pelilliset ominaisuudet

Mistä sitten syntyvät hyvät pelilliset ominaisuudet, kun joukkueen kärkietenijä jalostaa itseään huippupelaajaksi?

- Kärkimiehen pitää olla röyhkeä ja haastaa välillä ulkokenttää kentällemenossa. Etenijällä täytyy olla lyöntirepertuaarissa sellainen valikoima, että ulkopelikuviosta riippumatta ei jää vain yhtä lyöntiä käytettäväksi. Hyviä lyöntejä etenijälle ovat esimerkiksi pystymailalyönti, pomppu ja joku näppi.

Nopeiden jalkojen lisäksi tarvitsee tuntea hyvin kellokin. Kärkimiehen pitää hänen mukaansa oppia lukemaan lyöntien tuomaa aikaa ja tuntea oma nopeutensa, eli minkälainen lyönti riittää, että ehdin pesältä toiselle. Pelinjohdon rooli on myös merkittävä pesävaihtojen onnistumiseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lyöntiratkaisujen kentällemenossa täytyy palvella sekä omaa, että joukkueen päämäärää. Kuva: Niilo Hirvonen

- Kovilla helteillä tai pelin loppupuolella pelinjohto voi pelata ”väärä pois” - merkillä vaihto- tai kotiutustilanteissa, jolloin lyönti on yleensä sellainen, ettei tarvitse juosta täysillä pesänväliä. Kuorma kevenee, kun ei juosta täysteholla, hän muistuttaa.

Vuodet vierineet ilman pahoja kolhuja

Kun katsoo etenijätilastoa tuotujen juoksujen osalta, vuosien saatossa Mäentaustan sijoitus on ollut vuosina 2016–2020 runkosarjassa viiden parhaan joukossa. Viime ulkokaudella Rytkösen 81 tuotua juoksua oli omassa sarjassaan, mutta kärkikolmikon jälkeen miesten superpesiksen etenijätilastossa oli tasaista.

Mäentaustan etenemistaidot runkosarjassa eri kausina.

Salaisuus kunnossa pysymiseen on hänen mukaansa osaltaan hyvässä tuurissa, mutta yhtä lailla omistautumisessa harjoittelulle ja itsensä kuuntelulle.

- Voimatasot ja nopeus/kestävyysominaisuudet on saatu korkealle, mikä on mahdollistanut sen, että kroppa on kestänyt kovaa kuormitusta. Tilanteissa, missä loukkaantumiset on ollut lähellä tai kroppa on ollut liiallisella kuormalla, on täytynyt kuunnella itseään.

Harjoitus voidaan jättää huipputasollakin tekemättä, jos väsymystä tuntuu. Silloin on myös riski olemassa, että loukkaantuu väsyneenä tehdyissä suorituksissa.

Naprapatia ja hieronta joukkueen avuksi

Koulutus kehon hyvinvointia edistävälle alalle auttaa sekä itseä, että joukkueen muita huippu-urheilijoita.

- Tietenkin on oppinut tunnistamaan vaivoja ja ennaltaehkäisemään niitä tekemällä itselleen ”kuntoutusohjeita”, jos johonkin osaan kroppaa on koskenut tai sattunut jotakin pienempää. Eli voisi sanoa, että näkee kauempaa, voisiko tämä vaiva johtaa johonkin pidempiaikaiseen vammaan, Mäentausta kertoo opinnoistaan.

Hän jakaa tietoaan myös seurassa joukkuekavereilleen. Jos jollakin pelaajalla on vaivaa tai ongelma, mikä jollakin tavalla on mielen päällä.

”Tietenkin pyrin parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan, jos vain osaan auttaa. Mielestäni on tärkeää jakaa tietoa toisille pelaajille erilaisista vammoista ja niiden ennaltaehkäisystä”, Mäentausta lopettaa.

Ottelun jälkeinen lopputreeni hänellä koostuu seuraavasta ohjelmasta: 3–4 pitkää rentoa vetoa (80–100 m) juosten noin 60% teholla, sen jälkeen hölköttelyä 6-7min ja kevyttä pumppailua jaloille.

Tommi Mäentaustan harjoitusohjelma näytti viikolla neljä tältä.

Haastattelu on tehty viikolla 4. Edit: Juttuun lisätty nuoruuden maksimiharjoitusmäärät 4.2.2022 klo 16:02.