#leikkausrobotti tekoäly tietokanta data

[kaiheli-blog]

Kirurgina kone vai ihminen?

Leikkauksessa ei ole varaa virheisiin.

Mitä jos käsi tärisee, väsyttää, leikattava kohta on hankalassa paikassa, virheeseen ei ole varaa?

Kirurgit ovat arvostettuja, pikkutarkkoja ja erittäin hyviä työssään. Silti heillekin käy virheitä ja he pystyvät tekemään vain tietyn määrän työtunteja vuorokaudessa. Lisäpari silmiä on aina tarpeen, jotta kaikki tulee huomattua.

Kuva: Google

Leikkausrobotti avustaa haastavassa tehtävässä. Kirurgi itse ohjaa robottia ja tämän käsiä ohjauspöydän avulla, mutta robotti auttaa kirurgia suorittamaan useampia tehtäviä yhtä aikaa ja näkemään laajemman alueen kerrallaan. Robottileikatut potilaat myös parantuvat yleensä nopeammin, leikkausjälkien ollessa pienempiä kuin kirurgin tekemänä.

Toisin sanoen tässä leikkausrobotti on nimenomaan ihmisen ohjaama työväline joka edesauttaa ja helpottaa ihmisen tekemää työtä. Toistaiseksi vielä erittäin arvokas ja kallis sellainen.

Leikkausrobotteja on alettu kehittämään myös tekoälyllä toimiviksi. Tällöin ne leikkaavat ja operoivat itse, omatoimisesti, ilman kirurgin ohjausta. Robotille syötetään aiemmista leikkauksista kerättyjä tietoja, joita se hyödyntää tietokannastaan (muististaan) ja suorittaa näiden perusteella leikkauksia. Toki tätäkin valvoo vielä taustalla ihminen.

Mitkä ovat sitten koneiden suurimmat riskit?

Ainakin tietoliikenne- ja sähkökatkokset, näiden tapahduttua ne eivät pysty suoriutumaan tehtävistään.

Virheiden korjaaminen ja äkillisen tilan muutokseen reagointi? Leikkausrobotti  ei osaa aloittaa elvytystä yhtä nopeasti kuin ihminen jonka kokonaisarvio valmistuu robotin ajatteluprosessia nopeammin. Ainakin toistaiseksi kunnes oikea määrä dataa on opetettu. Aivan kuten ihminenkin on koulutettu.

Näihin kaivataan yhä kahta kättä, päätä ja sydäntä. Ihmistä.

Lähde:

VTT Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka