kaiheli-blog

[kaiheli-blog]

Tekoälyn vaikutukset

Ensiajatus tekoälystä on, että olemme kohta kaikki työttömiä.

Rutiininomaisesti toistuvia tehtäviä sisältäviä työpaikkoja oli vuonna 2015 noin 9 % työpaikoista Suomessa. Yhdysvalloissa on arvioitu robottien korvaavan ihmisen puolessa kaikista työpaikoista 10−20 vuoden sisällä. Nämä kaikki kuitenkin perustuvat spekulointiin, arvioon ja kauhukuviin. Kuinka monta robottia olet tähän mennessä nähnyt ajavan autoa matkalla asiakaskohteeseen korjaamaan viallista hissiä? Aivan, en minäkään ole nähnyt. Eli pitkä matka on vielä kenttä- ja huoltohenkilöstön korvaamiseen. Kuten aikaisemmin olen sivuuttanut palvelu- ja leikkausrobotteja, näihin tehtäviin kehitellään ensin apukäsiä, samoin vaikka tunnistamaan ja erottelemaan vialliset hedelmät.

On hyvä muistaa, että 98 % niin suomalaisista kuin eurooppalaisista yhti��istä on pieniä ja keskisuuria, joilta puuttuu tietynlaiset digitaaliset taidot ja täten eivät ole ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön uutta teknologiaa. Usein uuden teknologian käyttä edellyttää suuria investointeja tai merkittäviä organisaatiomuutoksia, ja halua muuttua. Monilta puuttuu tämä halu hypätä epämukavuusalueelle ja totutun ansaintalogiikan ja toimintaympäristön ulkopuolelle.

Nopeammin Suomesta on hävinnyt työpaikkoja esimerkiksi vaate- ja metsäteollisuudessa, joiden palveluiden tuottaminen on halvempaa ulkomailla kuin Suomen kalliin verotuksen ja pienemmän viennin alla kuin siten, että tekoäly olisi nämä henkilöt korvanneet. On halvempaa tuoda kuin tuottaa. Oletettavaa on, että tulevaisuudessa tekoäly laskee huimasti keskiansioita, ainakin teollisuuden alalla. Tai sitten asiassa voikin käydä todellisuudessa toisinpäin, ne jotka vielä jäävät työskentelemään tekoälyn kanssa, ovat koulutetumpaa väkeä joka ymmärtää tämän älyn päälle - ja siten tienaavat sievoiset summat palkakseen.

On sanottu että tekoäly on pakotettava tekemään kolme asiaa: oppimaan, omaksumaan ja säilyttämään inhimilliset tavoitteet.  Mikään näistä ei ole vielä toteutunut yhdessä.  Tekoäly vaatii yleensä aina jonkun inhimilisen tekijän, eli ihmisen, tarkistamaan tämän virheet tai puutteet, ja korjaamaan ne.

Voit siis nukkua yösi yhä huoletta, sinulle on töitä vielä huomenna.

Tekniikka&Talous

Teknologiateollisuus.fi

Kuva

[kaiheli-blog]

Liikenteen automaatio

Autot, rautatiet, laivat. Kaikkea näitä on jo automatisoitu ja mahdollisuudet lisääntyy teknologian mentäessä eteenpäin.

Automaation avulla liikkumisesta voidaan tulevaisuudessa tehdä turvallisempaa. Monet onnettomuudet voidaan välttää, jos inhimilliset tekijät saadaan rajattua pois.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom edistää tieliikenteen automatisoitumista rohkeasti ja vastuullisesti.

Autot: Adaptiivinen vakionopeudensäädin, eli edessä ajavan ajoneuvon liikkeisiin mukautuva säädin, on monille tuttu ominaisuus mutta harva ehkä mieltää tätä liikenteen automaatioksi.

Täydelliseen liikenteen automaatioon, jossa kuljettajaa ei enää tarvita laisinkaan, on mahdollisesti vielä vuosikymmenien päässä. Muunmuassa Google kehittää tähän kuitenkin ajoneuvoa nimeltää Waymo. Se on varustettu kymmenilla erilaisilla nopeutta, etäisyyttä ja liike-energiaa havainnoivaa sensoria. Antureiden lisäksi erittäin tarkat digitaaliset kartat ja luotettava ja tarkka paikannus ovat automaattisen ajamisen peruspilareita, jotta ajoneuvo tietää missä se on suhteessa siihen ympäristöönsä, jota ei antureilla pystytä havaitsemaan. Osin automaattisia ajoneuvoja on kuitenkin liikenteessä, esimerkiksi Tesla tai Helsingin Kalasataman rannalla ajavat robottiautot.

Automaattiautolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka kykenee ainakin osin suoriutumaan ajotehtävästä ilman kuljettajaa. Autonomisuudella puolestaan tarkoitetaan automaattisen ajoneuvon kykyä toimia itsenäisesti ilman kuljettajaa ennalta määrittelemättömässä liikenneympäristössä ajoneuvon omien järjestelmien avulla ilman yhteyttä muihin ajoneuvoihin tai infrastruktuuriin.

Laivat: monet ajattelevat, että tuurilla ne laivatkin seilaavat. Entä jos ei, niitäkin voidaan ohjelmoida ja seurata satelliittien avulla, asettaa reiti merikarttojen mukaisesti ja jopa säätää niiden seilausnopeutta.

Rautatiellä automaatio näkyy nimensä mukaisesti automaattisena kulunvalvontana, sekä junien automaattisina jarrutuksina, jos tietty piste ylitetään. Tulevaisuudessa automaation avulla voidaan esimerkiksi varmistaa matkustajajunien pysäytys täsmälleen haluttuun kohtaan matkustajalaiturin viereen Tätä yritettiin metron yhdellä pysäkillä automaattisten ovien kanssa, mutta testi oli fiasko.

Valtioneuvosto

Traficom

Väylä

[kaiheli-blog]

Älylogistiikka

Automaation ja digitalisaation nopea eteneminen voivat merkitä jo lähitulevaisuudessa isoja muutoksia logistiikkaan ja kuljetusjärjestelmään 

Esineiden internet (IoT) tulee näkymään logistiikassa todennäköisesti ajoneuvojen, kuljetusyksiköiden ja pakkausten lisääntyneenä seurantatiedon tuottamisena ja valvontana.

Verkkokauppaistuminen on muuttanut jakeluketjuja. Älypuhelinsovellusten ja verkkopalvelujen avulla voidaan jakaa ajoneuvoja, kyytejä, tavarakuljetuksia ja varastotiloja. Sähköiset kuljetustilaukset, asiakirjojen hallinta ja kuljetusten seuranta ovat jo varsin yleisiä. Paikannus- ja paikkatietotekniikat helpottavat kuljetusreittien valintaa ja seurantaa. Näiden optimointiin vaikuttavat mm. toimituskohteiden toimitusaikaikkunat, työ- ja ajoajat, kalustovaatimukset ja -rajoitukset.

Teollisuus ja kauppa ovat jo pitkään käyttäneet erilaisia logistiikan ohjaukseen ja optimointiin suunniteltuja ohjelmistoja, jotka ovat usein osa toiminnanohjausjärjestelmää (ERP). Uusilla palveluilla pyritään parantamaan tiedonsiirtoa koko toimitusketjussa. Perinteisesti eri yrityksillä on omat järjestelmänsä, joiden rajapinnat ovat heikosti yhteensopivia. Järjestelmien rajapinnoista saattaa muodostua pullonkauloja informaation siirrolle. Toisaalta pienillä yrityksillä ei ole välttämättä käytössään lainkaan IT-järjestelmiä logistiikan ja toiminnan ohjaukseen.

Tunnistustekniikkaa (viivakoodit, radio- ja infrapunatekniikka, äänikeräily) sovelletaan logistiikassa laajasti mm. liikuteltavan kohteen tunnistamiseen, varastopaikan kirjaamiseen, rullakon tai lavan tunnistamiseen. Kasvava verkkokauppa on lisännyt pakettiautomaation tarpeita, näitä palveluita tarjoavat jo DHL, Posti, UPS ja Matkahuolto sekä PostNord.

Logistiikan maailma

Väylä

[kaiheli-blog]

Joka -iikan sanakirja

Robotiikka/robotisaatio

voidaan tarkoittaa teollisuus, palvelu- myös ohjelmistorobotteja, konenäköä ja ohjelmistorobotiikassa teksti- ja kuva-analytiikkaa. Robotisaatio liittyy kiinteästi keinoälyn kehitykseen ja työtehtävien automatisoitumiseen.

Automatiikka/automaatio/automatisointi

itsetoimiva laite tai järjestelmä, johon usein liittyy kasvanut tuotanto ja pienentynyt työvoiman tarve.

Tekoäly eli AI

tarkoitetaan koneen kykyä jäljitellä inhimillistä ajattelua. Tekoälyksi määritellään yleensä ratkaisu, joka oppii ja kykenee ratkomaan ongelmia.  Kokoelma erilaisia teknologioita ja sovelluksia data-analyysista koneoppimiseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Digitalisaatio

tarkoittaa toimintatapojen tai prosessien muuttamista digitaalisia välineitä (big data, mobiiliteknologia, pilvipalvelut, robotiikka, some, IoT) hyödyntämällä ja käyttöönottoa yhteiskunnan jokaisella osa-alueella. 

Koneoppiminen

tarkoittaa tietojenkäsittelyn alaa, jossa tietokone oppii tunnistamaan malleja ilman, että niitä sille erikseen ohjelmoidaan. Tämä jakautuu ohjattuun ja ohjaamattomaan oppimiseen.

IoT

Internet of Things eli esineiden internet. Dynaaminen eli jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä, maailmanlaajuinen verkkoinfrastruktuuri eli verkon perusrakenne, jossa fyysisillä ja virtuaalisilla "esineillä" on identiteetti eli henkilöllisyys, fyysisiä ominaisuuksia ja virtuaalinen persoona. Älykkäät rajapinnat eli käyttöliittymät, voivat mukautua eri käyttäjien tarpeisiin tai ennakoida käyttäjien toimintaa, välittää tietoa esineiden ja tietoverkon välillä saumattomasti.

Algoritmi

yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. Algoritmi on alunperin matemaattinen käsite, jonka avulla kuvataan yksityiskohtaisesti tietyn ongelman ratkaisuun johtavan prosessin vaiheet.

Kyberuhka

Kyberuhka on sellainen uhka, joka toteutuessaan vaarantaa yhteiskunnan elintärkeän toiminnon tai muun kybertoimintaympäristöstä riippuvaisen toiminnon.

VR

Virtual Reality: tietokoneella luotu (keino)todellisuus. Vaatii yleensä VR-lasit (nk. silmikkonäytön). Monet pelihallit suosivat VR-laseja ja sensorihanskoja pelikokemuksien lisäämiseen.

 AR

Augmented Reality: lisätty todellisuus jonka sovelluksia löytyy laidasta laitaan. Yleisin AR-laite nykyään on älypuhelin. AR-teknologiassa kameran näkemään kuvaan lisätään keinotekoisia objekteja. Mm. PokemonGo peli perustuu AR:yyn.

Kuvan lähde Peda.net

[kaiheli-blog]

Datan trendit

Yhteiskunnan moottori muodostuu datasta ja algoritmeista.

Digitalisaatio on megatrendi jos yritys haluaa menestyä datavetoisessa tulevaisuudessa, sen on pakko ottaa huomioon. Digitalisaatiolla on massiivinen vaikutus talouteen, ja sen vaikutukset tulevat kasvamaan koko ajan enemmän.

VTT:n tutkimusprofessori Ailiston mukaan tekoälytrendin nousuun voi liiketoiminnan tarpeiden ja hyötyjen näkökulmasta nähdä kolme syytä. Hyödynnettävissä olevan digitaalisen datan määrä on eksponentiaalisessa kasvussa, edullisesti käytettävissä oleva laskentateho kasvaa, ja algoritmit on onnistuttu kokoamaan käyttökelpoisiksi työkaluiksi.

Jotta kaikkea tätä dataa voidaan käsitellä ja tulkita oikein, tarvitaan metatietoja.  “Kun dataan merkitään automaattisesti tiedot, kuten mistä se on peräisin ja mihin se on tarkoitettu, tietokoneet pystyvät välittömästi tulkitsemaan ja muuntamaan dataa tarvittavalla tavalla” sanoo Bisnoden Peter Nyberg.

Yksi nousevista teknologiatrendeistä puettava teknologia sekä virtuaalinen ja lisätty todellisuus  (VR ja AR). Tällä hetkellä tekniikka on käytössä enemmän peliteollisuudessa ja elämystuotannosta mutta tämän arvioidaan syrjäyttävän perinteisten matkaviestimien videopuheluominaisuudet.

Kaiken datan, internetin avoimuuden ja koodien taustalla keskeisin uhka liittyy kuitenkin kyberturvallisuuteen. Palomuurien, torjuntaohjelmistojen ja suljettujen ympäristöjen merkitys korostuu - suurin vihollinen ja tietoturvariski on silti ihminen.

Bisnode MetsäFibre Suuntakasvuun 

Kuva

[kaiheli-blog]

Rakennusautomaatio

Harva tulee ajatelleeksi, että automaatio on lähes joka paikassa. Talotekniikka on monelle ehkä tutumpi nimitys.

Rakennusautomaatiojärjestelmällä tarkoitetaan rakennuksen laitteita ohjaavaa tietotekniikkaa. Tyypillisesti tällaiset järjestelmät ohjaavat rakennuksen ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta tai automaattista kulunvalvontaa.  Järjestelmä raportoi käyttöasteesta ja kulutuksesta tarkasti, joustavasti ja havainnollisesti.

Järjestelmien rakentamisessa vaaditaan ohjelmistosuunnittelua, IoT tietämystä, pilvipalveluiden tuntemusta sekä tietoliikenneosaamista.

Järjestelmien rakentamisessa ja käyttämisessä piilee myös riski.

Kyberturvallisuus: automaatiolaite tulkitaan suojaamattomaksi, jos siihen tai sen kirjautumissivulle on pääsy internetistä. Automaatiolaitteita ei useinkaan ole suunniteltu liitettäväksi suoraan internetiin.

Verkkoon liitetyiden laitteiden ja internetin väliin tulisi asentaa palomuuri tai palomuurin sisältävä reititin tai kytkin. Tällä estetään verkkorikokset ja vahingon teot. Kyberrikollinen voi valjastaa laitteen osallistumaan  esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, lähettämään roskapostia tai laite voi tarjota helpon pääsyn rakennusautomaatiojärjestelmään sekä rakennuksen sisäverkkoon.  Häiriöt voivat vaikuttaa myös kiinteistön toimivuuteen ja asumismukavuuteen. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmän häiriö voi aiheuttaa pakkaskaudella mittavia vahinkoja nopeasti, samoin ilmastoinnin katkaisu kesäkuumalla.

Rakennusautomaatiota opetetaan ammattikorkeakouluissa, yliopistoiden tietoteknisellä puolella, sekä erinäisillä kursseilla.

Jos toimit kiinteistö- ja sähköalalla, kannattaa lukea edes muutama asiaa käsittelevä artikkeli tai käydä alkeita läpi kurssilla. Tutustu myös omien laitteidesi käyttöohjeisiin.

Traficom

Viestintävirasto

Kuva

[kaiheli-blog]

Algoritmi

Algoritmi eli matemaattinen resepti.

Algoritmilla tarkoitetaan nykyään yksityiskohtaisia ohjeita tietokoneelle siitä, miten jokin tehtävä suoritetaan.

Nykyisin algoritmi liittyy ennen kaikkea tietokoneiden ohjelmointiin ja tietojenkäsittelytieteeseen, joissa niillä on erityisen suuri merkitys etenkin tietorakenteiden yhteydessä.

Tietorakenne tarkoittaa tapaa tallentaa tietokoneen käsittelemää dataa siten, että datan käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Kuva: Ohjelmointiputka

Maailman suurimman verkkokaupan toiminta perustuu myös algoritmeihin.

Amazon ennustaa ihmisten verkkokäyttäytymisen perusteella, mitä he haluavat ostaa. Tämä onnistuu seuraamalla ihmisten käyttäytymistä. Jos asiakas etsii vaikkapa tietyn merkkistä takkia monilla verkkohauilla, hän todennäköisesti myös hankkii sellaisen piakkoin.

Facebook käyttää algoritmeja erittäin paljon hyödykseen. Täten se tuo nähtävillesi tietoja joita et osannut kaivata mutta tämä on päätellyt niin internetselailuidesi perusteella, ehdottaa kohdennettua mainontaa. Suosittelualgoritmit keräävät meistä dataa ja päättelevät mitä meille kannattaa näyttää. Facebookin algoritmi pyrkii päättelemään, mikä on sinulle tärkeää ja se pohtii, mikä sinua kiinnostaisi. Jos jokin julkaisu on saanut paljon kommentteja ja tykkäyksiä, se näkyy sinulle todennäköisemmin, koska se kiinnostaa Facebookin päättelykyvyn mukaan muitakin.

Algoritmit tekevät kaupasta koko ajan kohdennetumpaa ja kirivät jo kuluttajan edelle. Funneli eli yhdellä sivustolla vietetystä ajasta, jonka aikana kuluttaja tekee ostopäätöksen. Siinä ajassa algoritmin tulisi saada kala koukkuun eli osata tarjota sitä, mitä ihminen haluaa tai ei edes tajua haluavansa.

Lähteet:

Wikipedia: tietorakenne, algoritmi

Yle.fi

Oppila.fi

Yle

[kaiheli-blog]

Tekoäly ja koneoppiminen

Tekoäly

Tekoälyksi (artificial intelligence, AI) sanotaan tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka suorittaa ihmismäistä ajattelua. Sillä on kykyä tulkita ulkoisia tietoja oikein, oppia näistä tiedoista ja käyttää opittuja asioita tiettyjen tavoitteiden ja tehtävien saavuttamisessa. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Tekoäly ei ole enää pelkästään isojen toimijoiden etuoikeus. Teknologian kehittyminen tuo sen pikkuhiljaa osaksi arkipäiväämme ja pian se on kiinteä osa kaikkea tekemistämme.

Puhutaan kapeasta, vahvasta ja supertekoälystä. Tämänhetkiset sovellukset ovat kaikki vielä kapeaa tekoälyä. Kapea tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä ja sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolelta.

Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa tekoälyä.

Jos tai kun tekoäly ohittaa ihmisen kyvykkyyden, voidaan puhua super-tekoälystä Supertekoälyyn liittyy uhkakuvia, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. Näihin uskovien mielestä laskentatehon kasvu johtaa väistämättä tekoälyn valtaan. 

Tekoälyn käyttöä tarkkailee vuonna 2009 perustettu The International Committee for Robot Arms Control (ICRAC). Se edistää robottien rauhanomaista kehittämistä ja pyrkii luomaan säännöt aseistettujen robottien käytölle. Myös tappavien autonomisten asejärjestelmien kansainvälisen oikeuden lainsäädäntö on kehitteillä.

Tekoäly sulautuu jo automaattisesti osaksi päivittäistä toimintaamme, mm. Spotify käyttää tekoälyyn perustuvaa tekniikkaa musiikkikappaleiden analysointiin, suosittelemiseen ja hakemiseen. Samoin kasvojentunnistusohjelma puhelimen lukituksen avaamiseen on myös tekoälyä.

Koneoppiminen

Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue tai alaryhmä, jossa toimintaa ei ole ohjelmoitu valmiiksi. Koneoppimisessa kone oppii itsenäisesti päätymään haluttuun lopputulokseen. Jokapäiväisessä elämässä tutuimpia tällaisia ovat hakukoneohjelmistot sekä sähkopostien roskapostisuodattimet.

Koneoppimisen ero perinteiseen tekoälyyn on se, että se ei yritä matkia ihmisen älykästä käytöstä, vaan enneminkin ratkoo tiukasti määriteltyjä tehtäviä, jotka ovat ihmisen älykkyyden vahvuusalueiden ulkopuolella.

Koneoppimisen muotoja ovat; ohjattu oppiminen jossa koneelle annetaan syöte sekä oikea ratkaisu opetusdatasta. Ohjaamattomassa oppimisessa kone päättelee oikeat vastaukset datassa olevien säännönmukaisuuksien perusteella. Vahvistusoppiminen tarkoittaa sitä, että kone ei saa valmiita vastauksia mutta sille annetaan palautetta siitä, kuinka onnistuneesti se toimii. 

Esimerkiksi robottiautot ovat hyvä esimerkki tähän kategoriaan kuuluvasta koneoppimisesta.

Lähteet: Wikipedia tekoäly ja koneoppiminen Editori  Yle.fi  Itewiki

[kaiheli-blog]

Kirurgina kone vai ihminen?

Leikkauksessa ei ole varaa virheisiin.

Mitä jos käsi tärisee, väsyttää, leikattava kohta on hankalassa paikassa, virheeseen ei ole varaa?

Kirurgit ovat arvostettuja, pikkutarkkoja ja erittäin hyviä työssään. Silti heillekin käy virheitä ja he pystyvät tekemään vain tietyn määrän työtunteja vuorokaudessa. Lisäpari silmiä on aina tarpeen, jotta kaikki tulee huomattua.

Kuva: Google

Leikkausrobotti avustaa haastavassa tehtävässä. Kirurgi itse ohjaa robottia ja tämän käsiä ohjauspöydän avulla, mutta robotti auttaa kirurgia suorittamaan useampia tehtäviä yhtä aikaa ja näkemään laajemman alueen kerrallaan. Robottileikatut potilaat myös parantuvat yleensä nopeammin, leikkausjälkien ollessa pienempiä kuin kirurgin tekemänä.

Toisin sanoen tässä leikkausrobotti on nimenomaan ihmisen ohjaama työväline joka edesauttaa ja helpottaa ihmisen tekemää työtä. Toistaiseksi vielä erittäin arvokas ja kallis sellainen.

Leikkausrobotteja on alettu kehittämään myös tekoälyllä toimiviksi. Tällöin ne leikkaavat ja operoivat itse, omatoimisesti, ilman kirurgin ohjausta. Robotille syötetään aiemmista leikkauksista kerättyjä tietoja, joita se hyödyntää tietokannastaan (muististaan) ja suorittaa näiden perusteella leikkauksia. Toki tätäkin valvoo vielä taustalla ihminen.

Mitkä ovat sitten koneiden suurimmat riskit?

Ainakin tietoliikenne- ja sähkökatkokset, näiden tapahduttua ne eivät pysty suoriutumaan tehtävistään.

Virheiden korjaaminen ja äkillisen tilan muutokseen reagointi? Leikkausrobotti  ei osaa aloittaa elvytystä yhtä nopeasti kuin ihminen jonka kokonaisarvio valmistuu robotin ajatteluprosessia nopeammin. Ainakin toistaiseksi kunnes oikea määrä dataa on opetettu. Aivan kuten ihminenkin on koulutettu.

Näihin kaivataan yhä kahta kättä, päätä ja sydäntä. Ihmistä.

Lähde:

VTT Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka

[kaiheli-blog]

Irman älyrollaattori

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista.

Kuvitelkaa Irma.

Irma on 75 vuotta, joutuu luopumaan rakkaasta kodistaan ja muuttamaan palvelutaloon. Irmalla on alzheimer, ja siksi hän ei aina muista missä hän asuu, ketkä hänen läheisiään ovat tai sitä, että hän ei saanut ottaa kissaansa mukaan muuttaessaan. Irman tavoin monilla vanhuksilla on saattanut olla elämänsä aikana lemmikkejä. Harvaan asumisyksikköön voi tuoda niitä mutta joissain saattaa tosin asua vakituisesti “talon puolesta” muutama lemmikki, tosin tämäkään ei ole yleistä.

Silti vanhusten hellyyden osoitusten tarvetta ja lemmikin kaipuuta täyttämään on kehitetty terapia- ja hoivarobotit. Terapiarobotti auttaa olemuksellaan, pehmeydellään ja aidontuntuisuudellaan ihmistä purkamaan esimerkiksi pahaa oloa, vihaa ja ahdistusta. Kuten koiralle tai pehmolelulle jota halata ja kertoa mikä harmittaa. Robotti osaa reagoida ääniin ja kosketukseen.

Kuva: Google

Toinen Irman soisiaalisuutta, aktiivisuutta ja terveyttä edistävä robotiikan mullistus on robotti Zora. Se osaa mm. pelata korttipelejä sekä lukea internetistä lehtiartikkeleita. Robottia voidaan ohjata langattoman reitittimen avulla. Robotin ohjaaja saa koko ajan ajantasaista ääni- ja kuvamateriaalia.  Siinä missä Zora jumppauttaa palvelutalon asukkaita, älyrollaattorin avulla voidaan mahdollistaa laajempi liikkuminen. Älyrollaattorin sensorien avulla vanhuksen liikkeitä voi seurata tarkasti, saada dataa päivittäisestä aktiivisuudesta sekä motoriikasta. Tällainen keksintö joka pohjautuu pilvipalvelun kautta välitettävään dataan, helpottaa hoitohenkilökuntaa, kannustaa käyttäjäänsä sekä auttaa tämän hoidon seurannassa ja suunnittelussa.

Kuvitelkaa uudelleen Irma. Hänen olonsa uudessa palvelukodissa on mukava, sillä hänellä on seuranaan terapiarobotti, apunaan Zora ja turvanaan älyrollaattori. 

Lähteet: Yle TurunSanomat http://www.innohoiva.fi/ VTT

[kaiheli-blog]

Finanssia lisämaustein

Millaistakohan on ollut rahoitusala ennen digitalisaatiota? Aikaa vievää, hidasta, hitaasti ennustettavaa. On pitänyt selata tilikirjoja, osakepapereita, kirjoittaa ja postittaa laskut, pyytää allekirjoituksia, laskea käsin. Kirjoituskoneet, taskulaskimet ja sähköistetyt kassajärjestelmät ovat helpottaneet tullessaan huimasti, mutta kuka olisi osannut kuvitella mitä tietokoneet tuovat tullessaan.

Nykyään e-lasku on suositeltavaa laskutustapaa valittaessa. E-lasku tulee suoraan verkkopankkiisi, ei unohdu yhtä helposti kuin paperinen ja lisäksi säästää luontoa! Basware on maailman suurin maksu- sekä verkkolaskuratkaisuiden sekä rahoituspalveluiden tarjoaja. He ovat kehittäneet pilvipalveluna toimivan ympäristön, jonka lävitse liikkuu tonneittain dataa - maksuja ja saatavia, asiakkaalta yritykselle ja takaisin.

Tämä on tarkoittanut pankeille rajapintojen avaamista, tarkoittaen siis sitä, että ohjelmistot voivat keskustella keskenään, vaihtaa tietoa ja siirtää dataa.

Mitä jos kone sijoittaisikin puolestasi? Usein sijoittajilla on rahastonhoitajat, jotka perehtyvät yritysten tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin. FIM on kehittänyt tekoälyllä toimivan rahaston, joka valitsee 50 osakkeen salkun tutkimalla itsenäisesti näitä tietoja. Tekoäly muodostaa tekemistään analyyseistä näkemyksen siitä mihin kannattaa sijoittaa. (FIM 2017) Sijoituksesi ovat tuottaneet hyvin, nostat niistä tilillesi ja päätät tuhlata hieman enemmän kuin yleensä. Ehkä käyt jopa pienellä matkalla naapurivaltiossa ja ostat jotain mitä et normaalisti ostaisi. Kesken shoppailuiden maksukorttisi lukkiutuu. Miksi? Syynä voi olla kortin käyttöhistoriaan perustuva tunnistus joka tunnistaa, että korttiasi käytetään epätavallisesti. Tämähän on hieno varotoimi, kukaan ei pääse tyhjentämään tiliäsi enää niin helposti mutta harmittavaa jos se lukkiutuu omissa käsissä. Suomessa korttien valvonta on ollut automaattista noin kymmenisen vuotta, valvontaa suoritetaan pankkien ja Luottokunnan toimesta kuin myös Visa- ja MasterCard korttiyhtiöidenkin toimesta. Kaikki ostokset analysoidaan ja tallennetaan muistiin josta opitaan kortin haltijan ostokäyttäytyminen. Tietoja ei kylläkään käytetä muuhun tarkoitukseen, kuin yllä olevaan varotoimeen. (Yle 2009)

Luotatko sinä finanssisi koneiden käsiin vai pidätkö yhä tukkoa rahaa patjan alla?

Lähteet:

FIM Basware Yle

Kuva: Google

[kaiheli-blog]

Maatalouden automaatio ja robotiikka

Ennen miehet oli rautaa ja laivat puuta, hii'o hoi!

Maatalouden suuri vallankumous tapahtui 1950-1960 välisenä aikana, kun koneellinen työvoima alkoi lisääntyä, syrjäyttäen hevoset ja vähentäen ihmisten kuormittavuutta. Heinää pystyttiin tekemään seipäille noston sijasta paaleihin, ja viljely onnistuu nykyään koneellisesti. (www.havina.net)

Fyysinen työ on keventynyt siis huomattavasti maataloudessa. Aamulypsylle nousu ja lypsyjakkaralla kyykkiminen on vaihtunut karjalle laitettuihin ohjelmoituihin älypantoihin jotka antavat reaaliaikaista dataa siitä, monelta lehmä on käynyt lypsyllä tai koska pääsee sinne, montako litraa se on tuottanut maitoa, paljon sille tulee annostella ruokaa ja jos niin minkälaista.

Maidosta voidaan nykyään tunnistaa jopa lehmän kiima-aika sekä mahdollinen tiineys. Kuvittele, raskaustesti maidosta! (Maaseudun tulevaisuus 1.12.2019)

Lypsykoneista kerättyä dataa esitetään graafisen liittymän avulla, ja kerätty data on avuksi myös lypsykoneiden huoltoja suunniteltaessa. Huoltojen ajoitus on tarkkaa lypsyjen häiriintymättömyyden vuoksi.

Jotta lehmilläkin olisi jotain syötävää, ja leipomotaloudella raaka-aineita, on viljelyn tehostamiseenkin otettu käyttöön peltorobotteja. Ne auttavat viljelyssä kuin sadonkorjuussakin. Tässä hyödynnetään täsmäviljelyä joka pohjautuu GPS-automaatio-ohjaukseen. Siemenet, kemikaalit ja lannoitteet säädetään juuri oikeiksi pinta-alaan, kasvilajiin ja maaperään nähden. Maanmittauslaitos kertoo julkaisussaan seuraavaa “ Pilvipalveluiden ja kehittyneen tietoliikenteen ansiosta työkone voi hyödyntää reaaliaikaisesti ympärillä olevien tietolähteiden välittämää tietoa. Eri järjestelmien välinen integraatio sekä älykkäiden teknologioiden integroituminen traktoreihin, puimureihin ja muihin työkoneisiin mahdollistavat täsmäviljelyn kehittymisen automaattisempaan suuntaan.”

Olisihan se hienoa jos voisi aamulla sängynpohjalta katsoa webkamera kuvaa siitä, miten vilja kasaa, lehmät lypsetään ja painaa nappia käynnistääkseen viljapuimurin puimaan satoa sille asetetuilla asetuksilla. Ehkä joskus.

Lähteet; 

Havina.net Maaseuduntulevaisuus Tekniikka&Talous Maanmittauslaitos Kuva: Google