#kiekkomaailma

[hehkuvamyyhapero]

tarviin crossover-ficin jossa muumien noita tapaa muori säävirkun ja nanny auvomielen kiekkomaailmasta

[i-havenothingelsetopost]

Luuletteko että Hugo Simberg tykkäisi Kiekkomaailmasta

[kala-mies]

Viimeisimmät kiekkomaailma kirjat jotka luin ennen tätä oli enkuks ku en löytäny muutoin (jostain syystä Posti Kulkee on kamalan vaikee löytää ees enkuks..) joten saatoin lievästi unohtaa et ne käänsi CMOT Dibblerin nimen täks. Suomikäännös jumpscare.

[kirjailijavenlakekkonen]

Kuinka  valita oikea fantasiakirja tai - kirjasarja itselleen?

Fantasiakirjallisuuteen uppoaminen on hyvää vastapainoa tavalliselle arjelle. Siellä on kaikille  jotakin. Piditpä sitten humoristisesta kerronnasta tai raaoista inhorealistisista  tarinoista. Fantasian vahvuus on aikakausien ja tapahtumaympäristöjen  laajuus, joissa se voi liikkua. Ne voivat olla sinulle tutumpia pelien tai  elokuvien kautta, mutta fantasiakirjallisuudessa ulottuvuudet ovat niitäkin  laajemmat.

Usein  fantasiakirjallisuuteen tulee tutustuttua vanhojen klassikkojen kautta. Joku  on saattanut suositella kirjailijaa tai ehkä olet nähnyt kirjasarjasta  elokuvia, kuten Taru sormusten  herrasta, Harry Potterista tai Narniasta. Näillä kirjasarjoilla on syystä  kuuluisa maineensa mutta joskus käy niin, ettei se kirja ollut yhtä  kiinnostava kuin olit ajatellut. Tai niissä on paljon vierasta terminologiaa,  joka vieraannuttaa tarinasta tai on vaikea seurata juonta, kun on montaa eri  kertojaa kirjassa. Silloin tulee helposti niputtaneeksi kaikki fantasiakirjat  samaan ryhmään, jossa fantasia näyttäytyy hankalana ja jopa tylsänä. Näinhän  fantasiassa ei kuitenkaan ole. Kyse on vain siitä, ettet ole vielä löytänyt  omaa fantasiakirjallisuuden alalajiasi tai kirjailijaa, joka kirjoittaisi  sinua kiinnostavalla tavalla.

 Itse  luin verrattain myöhään teini-iässä ensimmäisen fantasiakirjani nimeltä Mort (Kiekkomaailma-sarjasta). Siinä  nuori mies pestataan oppisopimuksella itsensä Kuoleman oppipojaksi, mutta  Mort tyri heti ensimmäisen keikkansa.

Kirja  lähestyi minulle (kauhusta) tuttua aihetta huumorilla, joten päätin antaa  sille mahdollisuuden. Olinhan jo vuosia lainannut kirjastoista kauhua ja  scifiä, joten minulla alkoi loppua lukeminen. Vihkoni olivat myös täynnä kauhu-  ja scifi novelleja, joten kirjoittaja kaipasin vaihtelua lukulistalleni ja tarinoihini.  

 Minulla  kävi tuuri, sillä rakastuin Terry  Pratchettin tyyliin kirjoittaa ja ahmin kaikki hänen kirjoittamansa  kirjat. Kun ne loppuivat, kaipasin lisää. Hyvä ensimmäinen fantasiakirja sai  minut lukemaan laajemmin fantasiaa. Se olikin minulle yllätys, kuinka  laajasti siinä on erilaisia fiktiivisiä todellisuuksia – primitiivisistä  maista, joiden ilmatilaa hallitsevat lohikäärmeet (Perillinen - kirjasarja), tuttuihin kaupunkeihin, joissa todellisen  maailman rinnalla elää toinen maailma (Artemis  Fowl- ja Percy Jackson –kirjasarjat)  aina futuristisiin visioihin (Pernin  lohikäärmeritarit - kirjasarja). Fantasia kehittyy koko ajan ja meillä on  siitä upeaa suomalaista, että käännöskirjallisuutta saatavilla. Jos yksi  kirjailija tai fantasiatyyli ei kiinnosta, niin aina on muita, joista voi  tulla lempikirja(sarja)si.

ps.  Myös kauhulla ja scifillä on omat alalajinsa, mutta kirjoitan niistä joku  toinen kerta.

[erdariel]

Tää ei varmaan montaakaan mun seuraajista kiinnosta, mut yks mun lempiasioista Kiekkomaailma-kirjoissa on Lordi Vetinari. Siis mä alottelen tässä kirjan "Totuuden Torvi" lukemista, ja noi on keksiny ja ottanu käyttöön painokoneen, ja Vetinari menee vaihtamaan pari sanaa näiden painokoneen omistavien kääpiöiden kanssa. Ja kun se heti kysyy suunnilleen "Ei kai tää talo oo rakennettu jonkun aika-avaruus repeämän päälle? Koska me ei haluta uusia Holywoodia tai sitä musiikkijuttua. Ihan varma ettei täällä oo ollu minkään muinasen kultin tiloja? Ja varmastiko tästä ei aiheudu sitä et tuol kadul alkaa kuljeskella jotain lonkerollisia hirviöitä tappamas ihmisiä?" Siis kun... mä en tiiä mä vaa nauroin itteni hengiltä tossa. Ja vielä se et jos lähtee miettiin niin toi ei oo mitenkään typerää tai outoa tai vainoharhasta. Se on hemmetin realismia. Paitsi että skaalassa Kiekkomaailman realismi. Mutta joka tapauksessa, se on täysin realistinen asia joka suurkaupungin hallitsijan täytyy ottaa huomioon. Ja siis Vetinari millon missäkin Vartiosto-kirjassa on vaan niin kultaa. Vetinarin ja Vimesin keskustelut on ihania. Must tuntuu et jos Sybil ja Sam ei ois niin täydellisiä toisilleen nii mä shippaisin Vetinaria ja Vimesia.

[risingshadowfi]

Paimenen kruunu (Kiekkomaailma (nuortenkirjat), #6) - Terry Pratchett https://www.risingshadow.fi/library/book/8260-paimenen-kruunu

[emilierouge-blog]

Day 6 (I'm a bit behind schedule): Happy books. Terry Pratchett- books aleays make me smile!! And look at these colours! 😍 #maybooksberead16 #terrypratchett #witchesabroad #discworld #bookstagramfeature #instabook #books #kirja #kirjablogi #kiekkomaailma #karisto #fantasia

[erdariel]

bloggailet hyviä juttuja, Kiekkomaailma-sisällön kohdalla varsinkin olin 110% myyty, aivan mahtavaa löytää muitakin jotka Pratchettin kirjoituksista pitävät! Jatka hyvää työtä ja silleen! :D

Omg kiitos! Mä nyt vaan tungen tän täyteen kaikkee sälää mitä mua sattuu kiinnostaan, ja Kiekkomaailma on hienoo tavaraa. Ja sit kun mistää muualta ei ees löydy oikeestaa elossa olevaa Discworld-fandomia ku täältä (tai no okei sit on kai joku vanha L-Space tai jotai sinnepäin nimine sivusto jol on jotku official fanifoorumit ja kaikkee muut sälää mut en oo koskaa käyny enkä tiiä onks se ees elossa)

[erdariel]

Hei!! Oon miettiny ett lukisin kesälomalla Discworld kirjoja, mut mulla ei ole aavistustakaan mistä aloittaa 😑 oisko sulla jotain suositusta, kun oon nähnyt sun monesti postaavan aiheesta? Kiitos!

No siis periaatteessa aivan ensimmäinen Discworld-kirja on Magian Väri (The Colour of Magic) mutta en sitä ole itse lukenut, ja se on kuulemma vähän huonompi eikä siinä ole kunnollista juonta, mut kyllä mä sen ehkä vielä joskus luen. Sen päähenkilönä on Rincewind, velho joka ei ihan osaa ja käyttää suurimman osan ajastaan juoksemalla joltain asialta pakoon.Tai jos tykkäät vahvoista naishahmoista, niin suosittelisin Noita-kirjoja tai Tiffany-kirjoja. Tiffany liittyy hyvin kiinteesti noitiin, mutta se on nuorille suunnattu joten se on nopeelukusempaa eikä siinä ehkä oo ihan niin härskejä vitsejä. Jos kuitenkin haluut ensin tutustua vanhempiin noitiin jotka Tiffany-kirjoissa on sivuhahmoina, Nanny Auvomieleen ja Muori Säävirkkuun, niin alota aikusten Noita-kirjoista. Ne kannattaa alottaa jommastakummasta näistä kirjoista:-Johan Riitti!/Equal Rites (Tässä esiintyy noidista vaan Muori Säävirkku, ja se on ehkä vähän erilainen hahmo ku myöhemmin. Lisäks tässä esiintyy joitakin velhoja. Velhot ei siis täällä ole sama asia kun noidat paitsi että miespuolisia, vaan ne on hyvin eri juttu)-Noitasiskokset/Wyrd Sisters (Tässä on Muori Säävirkku, Nanny Auvomieli ja Magrat. Juoni parodioi jossain määrin muutamia Shakespearen näytelmiä, käsittääkseni lähinnä Macbethia, Hamletia ja Kuningas Learia.)Jos taas alotat Tiffanysta, se alkaa kirjalla Vapaat pikkumiehet/The Wee Free Men.Sitte taas jos tämmönen huonotapanen masentunu juoppo poliisinhahmo (joka tosin kirjojen myötä muuttuu vähän vähemmän juopoksi ja masentuneeks) ja muut loistavat poliisihahmot kiinnostaa, niin Vartiosto ois sun juttu. Vartiosto-tarinoissa otetaan myöski enemmän kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, esimerkiks rasismi on varsin toistuva teema. Eka vartiostosta kertova kirja on Vartijat Hoi!/Guards! Guards!Vartiosto-kirjoissa esiintyy säännöllisesti myöskin Ankh-Morporkin (kaupunki johon nää kirjat sijottuu) Patriisi, Lordi Havelock Vetinari. Niin juonitteleva, älykäs ja vahva hallitsija kun onkin, ja niin tarkasti kun se pitääkin kaiken omissa käsissään, niin se on tavallaan myöskin hyvä hallitsija, eikä Ankh-Morpork toimis ilman sitä. Toinen Vartiosto-kirjoissa säännöllisesti esiintyvä juttu on eri Killat, eli eri ammattien edustajien muodostamat järjestelmät, joilla on olennainen osa kaupungin hallitsemisessa ja toiminnassa.Vielä yks maininnan arvonen ois Kuolema-kirjat. Kyllä, Kuolema. Siis Kuolema on täs maailmas todellinen hahmo, joka esiintyy yhtä lukuunottamatta kaikissa Kiekkomaailma-kirjoissa. Kuolema-kirjat kertoo Kuolemasta ja myöhemmin sen perheestä. Yhessä Kuolema-kirjoista esiintyy myös muut neljä Maailmanlopun Viidestä Ratsastajasta. Kuolema-kirjat kannattaa alottaa kirjasta Viikatemies/Reaper Man (Kuolema saa potkut työstään. Mikä voisikaan mennä pieleen?)Sit on vielä kirjat Tahmee von Lipwigistä, mut niistä mä oon lukenu vaan ensimmäisen, joka on Posti Kulkee/Going Postal. Ihan hauska jos tykkäät viekkaasta vähän koomisesta huijarista joka yhtäkkiä puolpakotetaan valtion virkaan.Sen lisäks on noita yksittäisiä, joita nyt en kaikkia ala listaamaan mutta muutaman voisin mainita.Ensinnäkin nuortenkirjoja on yks yksittäinen, Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät/The Amazing Maurice and his Educated Rodents. Tässä siis päähenkilöinä on puhuva kissa ja joukko puhuvia rottia. Jotka huijaa ihmisiä porukalla.Sit muita yksittäisii joista oon nauttinu on Hirmurykmentti/Monstrous Regiment, tää on taas hyvä jos tykkäät vahvoista naishahmoista, koska niitä täs on taas useempi. Kirjan päähenkilönä on Polly, joka pukeutuu mieheks ja lähtee sotaan löytääkseen veljensä. Toi on ehkä kaikki mitä voin sanoo spoilaamatta kovin pahasti.Lisäks ois Kiekkomaailman muinasista kulttuureista kertovat Pyramidit/Pyramids (muinaisen Egyptin kaltasessa paikassa sekoilua) ja Pienet Jumalat/Small Gods, jossa selitetään ehkä kaikkein kattavimmin Kiekkomaailman jumalsysteemin toiminta, ja jonka tapahtumiin viitataan myöhemmissä kirjoissa useasti, koska niistä ilmeisesti tulee osa Omnilaisuuden pyhiä tekstejä.Lisäks noit ois vielä muutama muuki kirja, mut noi on mistä mun mielestä jostain kannattaa alottaa.Tässä samalla tulin muuten laskeneeks, et oon lukenu 28 Kiekkomaailma-kirjaa (vissiin) jos lasketaan se joka mul on nyt kesken. Eli jos niitä kerran on yhteensä 41, niin vielä ois 13 luettavana... Yks näistä jotka oon lukenu tosin on aikusten kuvakirja The Last Hero, jota ei oo koskaan suomennettu.Ja yks Kiekkomaailma-kirja mun käsittääkseni vielä odottaa suomentamistaan, eli joitain kuukausia Terry Pratchettin (kirjailijan) kuoleman jälkeen julkastu The Shepherd's Crown, joka on viides Tiffany-kirja.Sori täst tuli vähän pitkä postaus mut täs tapaukses kysymykseen "Mistä mä alotan?" ei oo kvin yksinkertasta vastausta :D

[erdariel]

Mulla on tällä hetkellä kesken Terry Prachettin kirja nimeltä Posti kulkee. Se on siis englanniksi julkaistu vuonna 2004 (tosin suomeksi vasta 2012), ja siinä on aika paljon kaikkea, en nyt koko hässäkkää ala selittämään. Mut kuitenkin, yks tässä kirjassa esiintyvä laji on golemit. Eli siis savesta palvelijoiks/koneiden vastineiks tehdyt äärettömän vanhat, kuolemattomat olennot. Tässä kirjassa osa näistä golemeista on ostanu itsensä vapaiksi, ja muutenki osa alkaa haluta itelleen vähän enemmän oikeuksia. Ihmisten vasta-argumentteihin sille kuuluu kaikenmoisia kommentteja luokkaa: "Tuota noin, hänessä (eräässä golemissa siis) ei ole mitään vikaa, sir, mutta..." "...paljon puhetta siirä kuinka ne vievät työpaikan oikeilta ihmisiltä..." "...mitään henkilökohtaista häntä vastaan, mutta..." Lisäksi yhden golemejen asiaa ajavan säätiön (joka muun muassa auttaa golemeja hankkimaan vapautensa jne) ikkuna käudään toistuvasti rikkomassa, paikan julkisivua töhritään, ja niin edelleen. Kuulostaako tutulta? Mulle ainakin tuli nimittäin mieleen tää maahanmuuttokeskustelu ja muu mitä tässä on ollut. Monissa muissakin Prachettin kirjoissa on ilmiönä esiintynyt lajismi (joissain käännöksissä käytetään termiä spesismi), joka on periaatteessa sama asia kuin rasismi, paitsi että lajismi kohdistuu toisia lajeja, kuten peikkoja, kääpiöitä, tai golemeja, kohtaan. Esimerkiksi peikko saatetaan heittää vankilaan rikoksesta vaikka kaikki todisteet viittaa johonkuhun muuhun ku siihen peikkoon, koska "Jotainhan se nyt kuiteski on tehny", eikä kovin moni valita lainkaan. Ja sen mä vaan sanon et jos sun väitteet maahanmuuttajia vastaan kuulostaa samalta kuin yli kymmenen vuotta vanhan huumorifantasiakirjan hahmojen kommentit toista lajia kohtaan, niin kyllä kehottaisin vähän miettimään uudestaan. Ihan oikeesti.

[erdariel]

Turhaa hypetystä Kiekkomaailmasta

Mun suosikki Terry Prachettin Kiekkomaailma -kirjojen Kapteeni Porkkanas on se, et se ois voinu olla kuningas. Siis oikeesti, miekka, syntymämerkki, oikeamielisyys ym. hyveet, samankaltanen ulkonäkö ku esi-isillään jotka hallitsi, kerää koko sarja. Mut sit ku lordi Vetinari vihjas siihe suuntaan nii se oli vaa sillai joo noup ei huvita mä haluun olla vartiostoo. Ja se on täydellisin asia ikinä. Oikeesti. Siis kuvitelkaa jos joku Aragorn ois ollu sillai no joo mä oon kuningassukuu mut vitut siitä en mä haluu olla kuningas. Tai Garion ois vaa ollu sillai "Hei kuulkaa, painukaa helvettiin typerine ennustuksinenne, mä palaan Faldorin maatilalle ja katon miten mun elämä sujuu siellä". Ei mitää mahiksii. Mut sit on Kiekkomaailma jossa kauan kuolleeks luullun kuningassuvun perillinen voi vaan sanoa "Joo mä haluun olla vartiostolainen, en kuningas." ja niin tapahtuu ja omg se on niin täydellistä. Samoin Angua ja Porkkana siis ne on täydellisii ja ne on canon ja ne on niin mun otp (Cuddy ja Detritus oli kans mun otp mut sit Cuddy kuoli :c). Kiekkomaailma on paras ja älkää ikinä tulko sanoon mulle et se ei ois. (Keski-Maa on myös ihan paras mut eri tavalla.)