#kari tuling

[nedfelix]

My view is that God Created a world that specifically allows for chaos. I am Influenced by Maimonides' understanding of evil: that is to say, what we call evil is the suffering that is either caused by natural events or is the natural outcome of our free will. Additionally, I believe God has chosen to be self-limited within Creation — hence the presence of chaos. This element of chaos allows for change and growth, for new species and new traits to arise, for artistic expression and new ideas. But that same chaotic space also allows for unwanted mutations, cancerous tumors, destructive events, and natural catastrophes. It is built into the very structure of this world, which is why God does not intervene to change it. It means that we live in a world where eight-year-olds can die of cancer. It also means that we live in a world where there are eight-year-olds. Evil, therefore, appears to be a necessary by-product of Creation, a Creation that includes free will. If we have the ability to choose to do good, we must also have the ability to choose to do evil. But the reverse must also be true: if we have the ability to choose evil, we must also have the ability to choose good.

Thinking about God: Jewish Views, Rabbi Kari H. Tuling

Zionists shondas fuck off

[tmrwds]

RUOSKA lyrics + English translation

Miksi kohtelet kaltoin elämäni mun Vaikka kaikkeni annoin edessäsi sun Tulee ruoskaa tulee ruoskaa Ja kipu kiihottaa

Istun huoltsikal ja olo tuntuu runnellulta Ei maistu aamukahvi ei maistu pulla Taas on painettu vastatuuleen ihan satkulla Beibi hei mä oon valmis anna tulla

Kiviset mettäpolut on kolhinut fillarii Ja polvet ruvella polkenut kilsoi mittariin Ei mitkään pintanaarmut oo esteenä iltamiin Kun vastoinkäymiset on jo veistellyt mua kuin linkkari (ja mennään Vikmaniin)

[chorus] Miksi kohtelet kaltoin elämäni mun Vaikka kaikkeni annoin edessäsi sun Tulee ruoskaa tulee ruoskaa Ja kipu kiihottaa

Vaikka antaisit armoo ja syliäsi sun Mä en tuntisi eläväni ennen kun Tulee ruoskaa tulee ruoskaa Ja kipu kiihottaa

Lunta on tullut tupaan niin paljon et tarvii sukset On luokkaa Kari-Pekka nää ahdistukset Et taloyhtiössä on kosteudenmittaukset Kun rappukäytävän portailla on hemon virtaukset

Ja mä tahdon jäädä siitä kiipeliin (kiipeliin) Oon masokisti ja mun elämä on trillerii Nää haasteet seuraa mua ku Baby Justin Bieberii Mut Kinderi ei riitä kun on päässyt maistaan Riesenii (Mutta ethän sinä siitä ennen pitänyt)

[chorus]

Olet ollut hyvin tuhma Tarvitset rangaistuksen

Miksi kohtelet kaltoin elämäni mun Vaikka kaikkeni annoin edessäsi sun Tulee ruoskaa tulee ruoskaa Ja kipu kiihottaa

[chorus]

--

RUOSKA translation

Why do you mistreat me, oh my life Though I gave my all in front of you I get the whip, I get the whip And pain turns me on

I sit at a gas station and feel mangled Don't have appetite for morning coffee or pulla Worked upwind again all in Baby hey I'm ready give it to me

Stony forest paths have battered my bike And knees scarred I've biked kilometers for the meter No surface scratches are a barrier for these evenings When hardships have already whittled me like a pocket knife (and let's go to Vikman)

[[chorus] Why do you mistreat me, oh my life Though I gave my all in front of you I get the whip, I get the whip And pain turns me on

Even if you gave me mercy and your embrace I wouldn't feel alive until I get the whip, I get the whip And pain turns me on]

Gotten so much snow in the house that I need skis At level with Kari-Pekka with these anxieties That the housing cooperative takes humidity measurements When there's massive tides on the stairs in the stairway

And I want to get in trouble for it (in trouble) I'm a masochist and my life is a thriller These challenges follow me like Baby does Justin Bieber But Kinder isn't enough when I've gotten a taste of Riesen (But you didn't like it before)

[chorus]

You've been very naughty You need a punishment

Why do you mistreat me, oh my life Though I gave my all in front of you I get the whip, I get the whip And pain turns me on

[chorus]

[karvoja]

Kerrataanpa vielä: Kari Hotakaisen kirjoittamaa ja Siltalan julkaisemaa Helmi-romaania kauppaa ainoastaan Kesko. Teoksen ensipainos on huikeat 35 000 nidettä. Moista järjestelyä ei ole aiemmin nähty tässä maassa.

Jos nimittäin toivoo, että painettu kirja pysyy hengissä. Uusia jakelutapoja on keksittävä, sillä muuten suoratoistopalvelut näivettävät kirjan vinyylilevyn kaltaiseksi, museaaliseksi harvojen herkuksi. Kirja-ala tarvitsee uutta ajattelua, ja tässä sitä nyt on.

Hyvä kirjallisuustoimittaja Antti Majander, kuinka se, että vain Keskolla on myyntioikeus johonkin kirjaan olisi painetun kirjan pelastus ja jotain käänteen tekevää ajattelua?

Tuoko se jotain lisäarvoa kirja-alalle tai kirjojen myyntiin ja jakeluun, että Helmi-romaania saa vain K-kaipoista? Sehän ei ole mitään uutta, että päivittäistavarakaupoista saa kirjoja, joten mitään muuta uutta tässä ei ole kuin myynnin yksinoikeus, enkä millään ymmärrä, kuinka se voisi olla ihmisten lukuintoa lisäävä yksityiskohta.

Kummallista keskonperseennuolentaa.

[shalom-iamcominghome]

a book my rabbi recomended to me that im really enjoying is Thinking about God: Jewish Views by Rabbi Kari H. Tuling

I'll definitely have to look into it some more but it sounds riveting!

[tanjathedancer]

TYÖRYHMÄ

Koreografia ja konsepti: Petri Kekoni Tanssijat: Maija Kiviluoto, Tanja Illukka, Terhi Vaimala, Anna Stenberg, Marika Peura, Petri Kekoni Sävellys: Jovanka Trbojević Kamariorkesteri Avantin jousikvartetti: Kari Olamaa, viulu,Teija Kivinen, viulu, Tuula Riisalo, alttoviulu, Sami Mäkelä, sello Valosuunnittelu: Anna Rouhu Pukusuunnittelu: Monika Hartl Teksti ja esitys ääninauhalla: Sjón Lavastussuunnittelu: Petri Kekoni Tekninen toteutus: Heikki Rosti / Verstas Helsinki

Valokuva: Pasi OrrensaloTuotanto: Anne Peippo / Petri Kekoni Company

Ensi-ilta: Stoa, Helsinki 2005

Uusinta ensi-ilta: Täydenkuun tanssit, Pyhäsalmi

Hämärän Hohde 2021

Kekonin, säveltäjä Jovanka Trbojevićin (1963-2017) ja Avantin yhteistyönä ehti syntyä kolme kiitettyä teosta: Hämärän Hohde (2005), Vierasperäisiä Muunnelmia (2009) ja Pysähdys – Taiteen pimeä aine (2016).

Teokset edustavat suomalaisessa nykytanssigenressä jo osin unohtunutta lajia; elävän partituurimusiikin ja tanssitaiteen liittoa. Toki voidaan ajatella, että äänitaiteen ja tanssitaiteen suhde ei ole mihinkään kadonnut, mutta näissä teoksissa on jotain mitä ei ole nähty pitkään aikaan; liikkeen ja musiikin kokonaismuodon monumentaalisuus, teokset voidaan nähdä tanssitaiteen pienoisjärkäleinä.

Maailman tilanne on huolestuttava ja ilmastonmuutoksesta puhutaan lähes joka päivä. Hämärän Hohteen tekstiä kutsuttiin kirjoittamaan islantilainen runoilija Sjòn. Hän puhui teoksessa jäätiköiden sulamisesta ja tulivuorenpurkauksista. Tämä selkeä profetia on yksi syy nostaa juuri tämä teos esiin tässä ajassa. Hämärän Hohteessa on tummanpuhuva apokalyptinen vire, siinä ollaan lopun aikojen äärellä, mutta musiikin ja liikkeen myötä teokseen liitettiin myös toivorikas kuulaus ja toivo.

Petri Kekoni Companyn toimintaan kuuluu unholaan painuneiden helmien kaivaminen aina silloin tällöin. Aina kunkin esiin nostettavan teoksen teemoissa on jotain, mikä kutsuu niitä esitettäväksi tässä ajassa – välillä tulee selkeä tunne, että aika on tullut tiettyä teosta vastaan.

TEKIJÖIDEN SANOIN

”Kaikki lähti kivestä ja sen hohteesta, visiosta hämärässä tapahtuvasta liikkeestä: Patsasmaisista hahmoista ja sinkoilevasta liikkeestä. Lävistyksistä. Purkauksista. Liikkeen massa pysähtyy yksinäisiin hetkiin.

Tunnen loputonta kiinnostusta jyhkeiden primitiivisten tömähdysten ja selkeämuotoisten estetisoitujen liikekaarien väliseen vuoropuheluun. Teos nostaa esiin liikekomposition merkityksen, minulle se merkitsi paluuta koreografisen käsityötaidon pariin. Hämärän hohteessa primitiivinen henki sekoittuu liikkeen ja tilan arkkitehtonisuuteen.” -Kekoni

”Teoksen musiikki perustuu teokseeni Oro (1994). Oron innoituksena on ollut Balkanin kansantanssit, jotka ovat saaneet sävellyksessä modernin muodon. Sain idean yhdistellä Oron eri elementtejä kuten palapelissä.

Elementit ( 6 ympyrää) etsivät paikkaansa ajassa ja tilassa kunnes viimein kohtaavat. Alkuperäinen Oro tulee lopussa kokonaisena ja täydentää kuvan. Toisen ulottuvuuden musiikkiin tuo Sjónin teksti, joka on kirjoitettu teosta varten. Sjónin puhe on äänitetty nauhalle ohjeitteni mukaan, vaihtelevat tempot ja tunnetilat tekevät tekstistä musiikin orgaanisen tilan.” – Jovanka Trbojević

”Now some say it is the frozen heart of Loki, some say it is a navel, some call it pain , some call it mother…” – Sjón

[timspaljakka]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

 Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. 

(https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2) 

 Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan.

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[megajan89]

Sisältömarkkinoinnin salat (T2)

Tällä kertaa digitaalisen markkinoinnin blogini keskittyy sisältömarkkinointiin. Luin Matti Lintulahden kirjoittaman artikkelin Kubo.fi-sivustolla, jossa Matti ottaa kantaa siihen mikä on hyvää sisältömarkkinointia, ja mikä ei ole. Olen Matin artikkelin kanssa melko pitkälti samaa mieltä, mutta voisin itse avata oman näkemyksen hyvästä sisältömarkkinoinnista. Olen ymmärtänyt sisältömarkkinoinnin olevan asiakkaille ja potententiaalisille asiakkaille suunnattua sisältöä. Sisällön on tarkoitus ajaa asiakkaita yrityksen suuntaan sen tarjoamman sisällön kautta, ja asiakkaiden olisi tarkoitus suunnata ns. luonnollisesti yrityksen tuotteiden/palveluiden suuntaan. Tämä voi siis olla esimerkiksi blogi, artikkeleita, uutiskirje, verkkosivusto/foorumi yms. Sisältö voi olla myös lehtijulkaisu tai sarja. Olen itse törmännyt eri muotoisiin esimerkkeihin sisältömarkkinoinnissa pääasiassa fitness- kauppojen/tuotemerkkien yhteydessä, rahoitusalan yritysten blogikirjoituksissa ja kirkon julkaiseman Kirkko ja kaupungin-merkeissä. (Sivuaiheena, voiko tämän lehden tuloa jotenkin estää???)

Kuvassa havainnollistettuna verkkojulkaisuja sisältömarkkinoinnin muodossa. No mikä on mielestäni sisältömarkkinointia, mikä ei? Mielestäni sisältömarkkinnointi on onnistunutta, jos sen sisältö on oikeesti ajatuksella luotua, ja siitä on oikeasti lisäarvoa. Matti kommentoi kirjoituksessaan sisältömarkkinoinnin olevan muuta kuin tuotesijoittelua ja natiivimainontaa, enkä väitä vastaan. Mielestäni kuitenkin tuotesijoittelulla ja sen määrällä ei ole väliä, niin kauan kun se toimii vielä sisältönä. Jos esimerkiksi luen blogia jossa tarjotaan pirkan tuotteita reseptissä, se on vielä hyvää sisältömarkkinoinita. (K-reseptit) Se ei vie kuitenkaan reseptistä sitä pointtia, ja lukija saa itse päättää ostaako nimenomaan pirkkan juustoa, vai hakeeko vastaavan tuotteen s-ketjulta. Se missä tulee eroa, on natiivimainonnassa ja sisältömarkkinoinnissa. Natiivimainonta on siis yrityksen maksama mainos, jossa yritys on päättänyt sen sisällöstä, mutta se on kirjoitettu näyttämään oikealta kirjoitukselta mainoksen sijaan. Natiivimainonnassa mainos julkaistaan toisen median hallussa olevan kanavan kautta, eikä yritys siis omista sitä. Sisältömarkkinoinnille oleellista onkin, että se on sen julkaisijan omassa hallussa oleva kanava. Näistä esimerkkinä voisi olla: 1) Natiivimainos: Maksettu kumppanuus video tekniikka-alan vaikuttajan kanssa, esim. youtube Linus tech tips-kanava, jossa kanava esittää kumppanuudessa sovitun tuotteen tietyssä valossa. Kanavan omistama Linus Media group päättää usein videon tyylistä, mutta kaikki käytetään kumppanuuden toisen osapuolen, eli mainostajan kautta, sekä yleensä näissä on sovittu etukäteen mitä pitää tuoda esille. 2) Sisältömarkkinointi: Vanha NCIX Tech Tips, joka oli tekniikkayrityksen NCIX:n ylläpitämä youtube-kanava, jolla esim. aikaisemman esimerkin Linus tech tipsin Linus, teki rehellisiä arvioita teknologia-tuotteista. NCIX- verkkokauppa myi tuotteita omassa verkkokaupassa, mutta kanava myös saavutti suuren suosion. Sillä oli yli miljoona tilaajaa, kunnes yhtiö meni konkurssiin vuonna 2017. Ero näissä erimerkeissä esimerkiksi on se, että esimerkin 1) tavoite on saada asiakas ostamaan tuote X, kun taas esimerkin 2) tavoite oli auttaa asiakasta tekemään ostopäätös asiakkaan omaan tarpeeseen. Eli natiivimainonnassa asiakkaalle tarjotaan tarve, kun taas sisältömarkkinoinnissa asiakkaan tarveelle tarjotaan ratkaisua. Molemmat voivat kuitenkin olla yhtä hyödyllisiä, kuin myös yhtä hämääviä ja vääristäviä. Hyvää sisältömarkkinointia? No mielestäni hyvä sisältömarkkinointi on puhtaasti mitattavissa sen hyödyllisyydellä. Jos yritys luo blogin jonka sisältönä on kertoa lisäravinteista treeniä varten, mutta jokaisen tuotteen perään on laitettu ostolinkki, se silti voi olla hyvää sisältömarkkinointia. Pääidea on, että kirjoitus/media mitä tuotetaan, tuottaa asiakkaille lisäarvoa. Sen tulee olla asiakkaalle kiinnostavaa/hyödyllistä, se ei saa olla pelkkä mainos, koska silloin se on vain markkinointia ilman sitä sisältöä.

Esimerkkinä pohdittavaksi sain tehtäävää varten Vaasan Elämänmaksuista-sivuston. Tutustuin sivustoon, ja tutkailin sivuston sisältöä. Mielestäni sivusto on hyvä esimerkki sisältömarkkinoinnista, jossa tuotesijoittelu toimii. Sivustolla voi katsoa esimerkiksi hävikki-haastetta, jossa julkkiskokki Kari Aihinen kertoo hyviä reseptejä hävikkiruokaa varten. Kuten arvata saattaa, videot sisältävät tuotesijoittelua. Tuotetteeseen ei keskitytä kuitenkaan, keskiössä on se sisältö. Videot ovat tuottaneet n. 180 tuhatta katselukertaa per video, joka todistaa tässä tapauksessa sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia. Varmasti ainakin osa on videota katsellessa laittanut kyseisen leivän ostoslapulle, testatessaan uutta reseptiä. Itse olen sisältömarkkinoinnin kannalla, kunhan se tuottaa itselleni halutun tuloksen. Ostan mielelläni sen Fitnesstukun blogissa mainostetun Fitnesstukun massa-paketin, jos se sisältää kaikki tarvitsemani ravinteet ja hinta on kohtuullinen. Pointtina pitää kuitenkin aina olla Win-win molemmille osapuolille, siitä tulee hyvä sisältömarkkinnoinnin tuotos.

[armivirta]

"Mitä on digitaalinen liiketoiminta" 

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. (https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2).  

Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan. 

  

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

[uudenkehittaja-blog]

Sisältömarkkinointi

Tutustuin Kubon artikkeliin Mitä on hyvä sisältömarkkinointi? selvittääkseni sisältömarkkinoinnin saloja. Kirjoituksesta selvisi, että hyvä sisältömarkkinointi EI ole tuotesijoittelua tai natiivimainontaa. Sen sijaan sisältömarkkinoinnissa on olennaista rakentaa hyödyttävää ja kiinnostavaa sisältöä omalle yleisölleen. Hyvä sisältömarkkinointi tavoittaa asiakkaat suoraan ilman kolmatta osapuolta. Esimerkiksi lankavalmistaja Novita julkaisee aikakausilehteä ja on luonut verkkoyhteisön, jonka avulla se tavoittaa asiakkaansa suoraan. Vain erinomaisen asiakasymmärryksen avulla voi luoda aikakausilehden, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Yrityksen kannattaa välttää tuputtamista ja omasta erinomaisuudesta kertomista sisältömarkkinoinnin yhteydessä. Tässä markkinoinnin muodossa asiakas ja hänen tarpeensa on keskiössä. Hyvä sisältömarkkinointi ei vain herätä kiinnostusta ja halua ostaa, vaan myös sitouttaa olemassa olevat asiakkaat yrityksen suosittelijoiksi. 

Vaasan leipomon sivuilla esitellään kampanja Elämän makuista, jossa kampanjoidaan ruokahävikin vähentämiseksi. Jutussa annetaan videolla vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi ja kirjoituksessa välipalaehdotuksia hävikkiruoista valmistettavaksi. Ruokahävikki on varmasti monessa taloudessa aivan aito ongelma ja vinkit siihen ovat varmasti tarpeen. Sen sijaan koululaisten kokkisota hävikkiä vastaan tarjoaa korkeintaan viihdettä lukijalle, eikä välttämättä houkuttele suurinta osaa lukijoista lukemaan kyseistä tekstiä. Hyvä mieli tulee kuitenkin Talkoot-juttusarjasta, jossa kerrotaan erilaisista talkoo-tempauksista, esimerkiksi taimenen istutustalkoista, lamppujen jakamisesta pimeässä pyöräileville, talon kunnostuksesta ja kellarin tyhjennyksestä. Niissä sankareina ovat tavalliset ihmiset, ei Vaasan leipomo. Siitä tunnistaa hyvän sisältömarkkinoinnin. Silti jäin hieman miettimään, millä tavalla juuri leipomotuotteiden ostajalla heräisi halu ostaa Vaasan leipomon tuotteita talkoo-juttuja lukiessaan. Toisaalta Vaasan leipomoon saattaa sympaattisten juttujen jälkeen liittyä enemmän lämpimiä tunteita, mikä voi ohjata kuluttajan ostokäyttäytymistä.

Veikkauksen Raymond-sivustolta löytyy suuri määrä pitkiä artikkeleita laidasta laitaan: Uutisia, reportaaseja sekä Kari Hotakaisen ja Juha Helpin kolumneja. Juttuja on niin koripallopapoista -yli 57-vuotiaiden koripallon SM-sarjasta kuin Amerikan alkuperäisasukkaiden elämästä reservaateissa sekä entisen peli- ja päihdeongelmaisen tarina. Huumoriakaan sivuilla ei ole unohdettu. Artikkelit varmasti kiinnostavat Veikkauksen pelien kohderyhmää, sillä niissä on paljon pelaamiseen liittyviä juttuja muiden artikkeleiden ohessa. Kirjoitukset eivät ole Veikkauksen mainostamista, vaan jutut keskittyivät lupaamaansa sisältöön. Tämä toteuttaa sisältömarkkinoinnin säännön. Kirjoitukset olivat pitkiä ja henkilökuvat mielenkiintoisia. Vähän tuli mieleen City- tai Image-lehti. Sisällön arvioisin puhuttelevan hieman enemmän miehiä kuin naisia, mutta luultavasti Veikkauksen asiakkaissa onkin enemmän miehiä. Jutut ovat enemmän rosoisia kuin siloiteltuja kuvia elämästä ja luovat oman tunnelmansa. Sisältö oli siis kohtuullisen mielenkiintoista, joskin muutaman tekstin perusteella arvioituna aika pintapuoleista. Mielenkiintoiset jutut voivat houkutella käyttäjiä käymään sivuilla ja ehkäpä jatkaa siitä sitten pelien pariin.

 Yllä kuvailluista esimerkeistä arvioisin Veikkauksen onnistuneen paremmin sisältömarkkinoinnissaan, sillä sen Raymond-sivut ovat käytännössä mielenkiintoinen ja rosoinen verkkolehti, joka voi sellaisenaan tarjota viihdettä Veikkauksen asiakkaalle. Vaasan hävikki-kampanja on myös erinomainen kampanja, mutta ei kokonainen verkkolehti. Talkoo-jutut olivat sympaattisia, mutta ehkä jokin koukuttavampi teema tarvittaisiin, jokin mitä ilman asiakas ei halua olla.

 Lähteet:

Kubo. Mitä on hyvä sisältömarkkinointi? Luettavissa: https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/ (luettu 19.11.2018)

Vaasan. Elämän makuista. Luettavissa: https://www.vaasan.fi/elamanmakuista/ (luettu 19.11.2018)

Veikkaus. Raymond. Luettavissa: http://www.raymond.fi/ (luettu 19.11.2018)

[thedigimaailma-blog]

Verkkokaupan trendit

Käsittelen tässä blogitekstissä Paytrailin kokoamaa Verkkokaupan trendit 2018 -tekstiä. Esittelen blogitekstissäni kolme trendiä. Tekstissä on myös asiantuntijoiden haastatteluja. Pohdin blogipostauksessani myös, mitä haasteita esittelemäni trendit asettavat yrityksen verkkoliiketoiminnalle.

Ensimmäinen esittelemäni trendi on: Asiakaskokemuksesta tulee vihdoin kilpailuetu. Tekstin mukaan asiakkaat odottavat vieläkin nopeampaa, parempaa ja personoidumpaa palvelua. Ostamisen helppous ja kokemukset ovat uudelle sukupolvelle tärkeitä, ja täten kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys verkkokaupoissa lisääntyy esimerkiksi videoiden avulla. Interaktiivisuus, nopeus, valikoima ja laatu korostuvat vuonna 2018. Tässä ovat top 3 tapaa parantaa asiakaskokemusta heti: Lasse Mitrosen mukaan asiakkaalle kaikista tärkeintä on helppous. Leevi Parsama korostaa aitojen kokemusten luonnin merkitystä. Pasi Pietarinen korostaa erottuvuutta.

Toinen trendi on: Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät. Suomalaiset yritykset suuntaavat katsettaan laajemmille markkinoille. Vastassa on kilpailua ja paljon mahdollisuuksia. Trendinä on erikoistua mahdollisimman pienelle sektorille, jolla on isot kansainväliset markkinat. Seuraavaksi 3 kiinnostavaa näkökulmaa kansainvälistymisestä: Leevi Parsaman mukaan globaaleilla markkinoilla on tilaa erikoistumisen ja innovaatioiden kautta. Leevi Parsama mukaan maailmalta löytyy paljon asiakkaita, ja täten kannattaa kansainvälistyä. Maria Rajakallion mukaan GDPR:n tietosuoja-asetus pitää ottaa huomioon niin Suomessa kuin myös kansainvälisellä tasolla.

Kolmas esittelemäni trendi on: Teknologia arkipäiväistyy. Teknologian kehityksessä koneoppiminen, virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus odottavat isoa läpimenoa. Markkinoinnin automaatio, dataohjattu markkinointi ja analytiikan ratkaisut kehittyvät edelleen ja auttavat asiakasymmärryksen kerryttämisessä. Automaatio ja robotiikka tuovat vieläkin kustomoidumpaa ja kohdennetumpaa palvelua. Seuraavaksi kolme kiinnostavinta suuntausta: Jaakko Kankaanpään mukaan automaatio ja tekoäly voivat auttaa markkinoinnin kohdentamisessa ja tarpeiden ennakoinnissa tehokkaammin. Tässä on Pasi Pietarisen ajatus: ”Teknologinen kehitys vaikuttaa myös varastotoimintoihin ja toimitusaikoihin.”. Kari Melender korostaa mobiilimaksamisen toimivuuden tärkeyttä verkkokauppojen toiminnalle.

Ensimmäisen esittelemäni trendin asettamat haasteet yrityksen verkkoliiketoiminnalle: Yrityksen täytyy keksiä, miten voittaa kilpailussa muut. Pitää olla myös luova, jotta saisi verkkokauppansa asiakaskokemuksesta tarpeeksi hyvän. Toisen trendin tuomat haasteet ovat: Kilpailu on suurta kansainvälisillä markkinoilla ja yrityksen täytyy käyttää varojaan kansainvälistyäkseen, joten pitää varmistaa varojen riittävyys. Kolmannen trendin tuomat haasteet ovat: Yrityksen pitää ennakoida, miten teknologian osalta kannattaa toimia varmistaakseen liiketoiminnan toimivuuden. Yrityksen pitää myös sopeutua teknologian tuomiin muutoksiin.

 Linkki:

file:///C:/Users/Niko/Downloads/Paytrail_Verkkokaupan_trendit_2018%20(2).pdf

[debaattimedia]

Ministeri Emma Kari (vihr.): Kuluva kevät avainasemassa fossiilivapaan Suomen rakentamisessa

Ministeri Emma Kari (vihr.): Kuluva kevät avainasemassa fossiilivapaan Suomen rakentamisessa

Ilmastopolitiikkaa käsittelevä infotilaisuus. Tämä kevät on hiilineutraalin Suomen rakentamiselle keskeinen, sillä hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi sekä kaikki kolme keskeistä ilmastosuunnitelmaa valmistuvat lähikuukausina, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari ilmastopolitiikkaa käsitelleessä infotilaisuudessaan. ”Ilmastolain myötä hiilineutraaliudesta 2035 mennessä tulee…

[ollipakerran]

Kirkko sahaa omaa oksaansa

Yksi asia on varma: seuraavaa kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkintoa ei myönnetä ainakaan kirkkohallituksen täysistunnolle. Mutta jos kirkossa jaettaisiin kunniaa sen oksan sahaamisesta jolla se istuu, täysistunnossa oltaisiin vahvoilla.

Viime viikolla kirkkohallitus istui päättämään kahden vuoden välein jaettavan tasa-arvopalkinnon nimeämisestä Irja Askola -palkinnoksi tai – kuten kokouksen aikana muotoiltiin – Kirkon Irja Askola -tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnoksi. Palkinto oli syntynyt vuonna 2017 nimenomaan Askolan, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäisen naispiispan aloitteesta.

Henkilönimen käyttö palkinnon nimessä vertautuu kirkon John Vikström -liikuttajapalkintoon. Urheiluharrastuksestaan tunnetun entisen arkkipiispan nimeä kantavan palkinnon perusteena on mm. eettisten arvojen edistäminen liikunnassa ja urheilussa.

Tasa-arvopalkinnon nimenvaihdoksen piti kai olla niin sanottu läpihuutojuttu, mutta yllättäen siitä vaadittiin äänestystä. (Kokouksen pöytäkirjasta voi katsoa, kuka ehdotti ja äänesti ja mitä. Täysistunnon pöytäkirja kokonaisuudessaan löytyy täältä.) En tiedä, mitä varten seitsemälle täysistunnon jäsenelle ei kelvannut ehdotettu nimimuutos, mutta torppauksella on selvä viesti: Irja Askolan symboliarvo ei meille kelpaa. Askolahan tunnetaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolestapuhujana sekä sukupuolten tasa-arvon ja ylipäänsä ihmisten yhdenvertaisuuden edistäjänä. Se on perintö, jota kirkkohallituksen täysistunnon enemmistö ei halua vahvistaa.

Kirkkoherra Päivi Vähäkangas kommentoi täysistunnon päätöstä avoimessa facebook-päivityksessään:

”Jotakin tämä kertoo kirkkomme suhteesta tasa-arvoon. Periaatteessa siihen ollaan sitoutuneita, mutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta aktiivisesti toimivat ja puhuvat ihmiset eivät kuitenkaan saa tukea taakseen. Irja jäi piispavuosinaan kovin yksin. Yhä edelleen tasa-arvon puolustajia on helppo dissata.”

Vaikka en olekaan kirkkopolitiikassa enää ihan eilisen teeren poika, aika ajoin hautaan kasvot käsiini ja kadun koko hommaan ryhtymistä. Haluanko olla mukana yhteisössä, jossa minulle tärkeimpiä kristillisiä arvoja jatkuvasti kyseenalaistetaan?

Erimielisyys kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon nimestä on oire kirkkoa halkovasta kahtiajaosta. Huomionarvoiseksi sen tekee hallinnon taso, josta on kyse. Kirkkohallituksen täysistunto on näköalapaikka, josta pitäisi nähdä kauas eteenpäin.

Uutinen palkinnon nimestä osui yksiin toisen samoihin aikoihin lukemani kirkkoa koskevan tekstin kanssa. Kirkkohallituksen julkaiseman Maan suola -verkkolehden pääkirjoituksessaan Kari Latvus lukee kirkollemme ns. madonluvut:

”Edessä on järisyttävän suuri muutos, joka tulee muuttamaan perustavalla tavalla kirkon todellisuuden Suomessa.[…] Vuonna 2050 kirkon jäseniä voi olla Helsingissä 15–25 prosenttia, koko maassa ehkä 35–45 prosenttia väestöstä. Tuossa tilanteessa kirkolla ei ole viranomaistehtäviä ja sen julkisoikeudellinen asema on lakannut.”

Voi tietysti olla, että kirkossa vaikuttaa niitäkin ihmisiä, joita kirkon jäsenmäärän väheneminen ei haittaa – päinvastoin. He ajattelevat niin, että kirkon kutistuessa jäljelle jäävät vain tosiuskovaiset. Jokainen kirkon korkeimmissa päätöksentekoelimissä tehty päätös, joka tavalla tai toisella suuntautuu vähemmistöjen oikeuksia ja ihmisten yhdenvertaisuutta vastaan, vie kohti pyyn lailla maailmanlopun edellä pienenevää kirkkoa.

Julkaistu 7.2.2022

[alexhartikainen-blog]

Innovaatio on prosessi

Sana innovaatio tule kreikan kielen sanasta nova, uusi. Innovaatio tarkoittaa siis uuden ilmiön syntymistä tai tuottamista. Innovaatio on uusi idea, joka on pantu käytäntöön. Idea pelkästään ilman minkäännäköistä toteutusta ei vielä ole innovaatio. Innovaation tulisi jollain tavalla antaa käyttäjälleen jotain lisäarvoa. Keksijöitä taas kutsutaan yleensä innovoijiksi.

 Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin. (Kuntaliitto.fi)

Usein ajatellaan, että innovaatio on jokin uusi teknologia tai tuote, kuten esimerkiksi älypuhelimet 2010- luvun alussa. Innovaatio voi kuitenkin olla myös sosiaalinen uudistus kuten esimerkiksi äitiyspakkaus tai neuvolajärjestelmä, jotka molemmat ovat suomalaisia innovaatioita.

 Innovaatio uranuurtajiin lukeutunut Joseph Schumpeterin mukaan innovaatiot ovat taloudellisen kasvun keskisin käyttövoima. Markkinoille saapuvat uudet teknologiat ja tuotteet, sekä niitä tuottavat yritykset haastavat vanhat ajattelumallit ja näin avaa tietä kehitykselle.

Schumpeterin oivalluksista kirjoitetaan myös kirjassa Innovaattorin opas (Kari Leppälä 2014), missä ilmaistaan innovaatio olevan enemmän prosessi kuin keksintö itsessään. 1900-luvun alussa teollista yhteiskuntaa eivät muovanneet keksinnöt vaan prosessi, jossa uudet keksinnöt tulevat sitten valituksi.

 Innovointi tai innovaatiotoiminta puolestaan tarkoittaa toimintaa, joka edistää ideoiden syntymistä ja kehittymistä hyödyllisiksi ja käyttöönotettaviksi innovaatioiksi.

 Innovointi vaatii paljon työtä ja totuttujen rajojen ylittämistä, mutta se on todella tärkeää organisaation kehityksen kannalta, varsinkin nyt jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa. Pitää olla rohkea ja pitkäjänteinen. Kun organisaatiossa päätetään ryhtyä innovoimaan, täytyy luoda selkeät, yhteiset tavoitteet, jotka motivoivat henkilöstöä. Innovointi mahdollistaa yrityksen kasvamisen ja uusien työntekijöiden palkkaamisen. Se taas mahdollistaa enemmän asiakkaita yritykselle ja suuremman markkinaosuuden saamista. Uusien innovointien ansiosta yrityksellä on suurempi mahdollisuus erottua muista kilpailijoista ja tehdä jotain uudella tavalla. Myös koko ajan muuttuvat asiakkaan tarpeet ovat syy yritykselle innovointiin. Yhtenä päivänä asiakas tarvitsee tätä ja toisena taas aivan jotain toista. Onnistuneet innovaattorit ennustavat nämä muutokset markkinoilla aikaisemmin, kuin asiakkaat edes tajuavat tarvitsevan niitä. Näin toimi esimerkiksi yksi aikamme kuuluisimmista innovaattoreista Steve Jobs, tuodessaan iPhonen markkinoille. Yleensä kun ruvetaan uudistamaan ja innovoimaan, johtaa usein yksi innovaatio toiseen.

https://www.inc.com/gordon-tredgold/4-reasons-why-you-need-to-focus-on-innovation.html

http://www.yvi.fi/sanakirja/236-innovaatio-innovation

http://www.inno-vointi.fi/fi/innovoinnin-periaatteet/innovaatio-ja-innovointi-myos-julkisella-sektorilla

[charlottadanker-blog]

Sisältömarkkinointi

Sisältömarkkinointi ei ole mainontaa, kehumista tai tuotteiden myyntiä. Sisältömarkkinointi on ennen kaikkea arvon luomista lukijalle. Sisältömarkkinointi on toteutettu oikein silloin kun se motivoi, auttaa ja ratkoo ongelmia, joiden kanssa lukija painii. Hyvä sisältömarkkinointi sitouttaa lukijan, ja sitä kautta kasvattaa pääasiallisen yritystoiminnan tuottoja.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen sisältömarkkinointia kahden eri kohdeyrityksen nettijulkaisujen kautta, jotka ovat https://www.raymond.fi ja https://www.vaasan.fi/elamanmakuista.

 Raymond.fi on veikkauksen verkkojulkaisu, jonka sisältö on melko hajanainen. Artikkeleita on paljon, mutta sisällössä, varsinkaan etusivussa, ei tunnu olevan teemaa tai punaista lankaa, joten vaikea nähdä kuinka tämä palvelee asiakasta. Sisältö on osittain väkinäisen humoristista, ja vastoin hyvää sisältömarkkinointia veikkauksen oma brändi ja tuotteet ovat vahvasti näkyvillä; joka toisella skrollauksella tulee vastaan veikkauksen omia mainoksia. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja, että kuinka paljon tällä sivustolla on core readereitä, ja ketkä ovat heidän kohderyhmänsä. Itse pelaan veikkauksen tuotteita satunnaisesti, joten kuulun asiakasryhmään, mutta mitään hyödyllistä itselleni ei sivustolta löytynyt, muutama lukemisen arvoinen artikkeli toki löytyi joukosta. Uutiset -välilehti oli mielestäni parhaiten toteutettu, siellä oli oikeasti pelaamiseen liittyvää sisältöä ja infoa.

Arvosana *

 Vaasan.fi/elamanmakuista on suomen toiseksi vanhimman leipomon Vaasan Oy:n verkkojulkaisu. Sisältö elämänmakuista -julkaisussa arkilähtöistä, ja erityisesti HÄVIKKIHAASTE-kirjoitukset sivustolla kiinnostivat, auttoivat ja motivoivat. Inspiroiduin kirjoituksista heti, että minäkin pystyn vähentämään ruokahävikkiä kotona, ja aloitan sen jo tänään. Vaasan brändi oli pistävästi näkyvillä huippukokki Kari Aihisen essussa, kun hän esiintyy hävikkihaaste -artikkeleissa, joten lukijalle kyllä tulee selväksi mitä yritystä hän edustaa.  Kokonaisuudessaan elämänmakusia kirjoituksia oli vain vähän; puolentoista vuoden ajalta on vain 18, eli keskimäärin yksi artikkeli per kuukausi. Mikäli lukijaa on tarkoitus sitouttaa pitäisi artikkeleita tulla ainakin 2-4krt/kk. Elämänmakuista verkkojulkaisussa on potentiaalia, mikäli Vaasan päättää panostaa siihen, jasitä kautta vapauttaa ja/tai hankkia resursseja sen kehittämiseen.  

Arvosana **

Syventävää luettavaa sisältömarkkinoista: Marcus Sheridanin – The Saleslion, josta voit ladata itsellesi ilmaisen e-kirjan.

[two-us-two-ks]

So, I had to pick two books to read for the current Finnish course (because it’s two courses in a trench coat). And I only realized I’d picked two with similar themes when my friend pointed it out.

The books? Nothing too heavy. Just Unnatural Causes by Richard Shepherd and Se ken tulee viimeiseksi on kuolema by Kari Nenonen. First of which is an autobiography/nonfiction about forensic pathology and the name of the second one literally translates to “the one to come last is death” and it’s horror, so... Ahem.

I can’t recommend either one of them, to be honest. If you’re interested in the topic and believe you can handle death through both clinical and horror fiction lens, by all means. But they’re both tough, so don’t say I didn’t warn you.