#ilmaston lämpeneminen

[johannaamnelin]

Ilmaston lämpeneminen iskee armotta - Mitä kuuluu Taikalaakson puutarhan upeille kukkasille?

Peurankelloja kasvoi parin neliön alueella tuuheana esiintymänä ja ne olivat korkeita, noin puolen metrin korkuisia ja niissä oli isot kukkaryppäät päissä. Nykyään tähän esiintymään jaksaa enää nousta yhden käden sormilla laskettava määrä surkeita, noin 2

Miten ilmaston lämpeneminen näkyy omassa puutarhassani? Olen tänä- ja viime kesänä eritoten pannut merkille, että jotkin kukkaset, jotka muuttaessamme tänne vielä kukoistivat parina vuonna, eivät ole enää muutamaan vuoteen jaksaneet kasvaa ja kukkia. Yksi kohta pihassamme erityisesti on näyttänyt kuumempien ja kuivempien kesien aiheuttaman kasvun tyrehtymisen, nimittäin pihatietämme reunustava…

[pupucino]

no niin nyt se ihmisen kannalta kriittisenä pidetty ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen raja on ylitetty

lämpeneminen piti pysäyttää ennen sitä tai siihen, muuten seuraukset meille ovat dramaattiset

mutta fossiilisia polttoaineita käytetään yhä, eikä mitään oikeasti merkittävää ole tehty niiden käytön lopettamiseksi kokonaan

asia on tiedetty 70-luvulta lähtien

90-luvulla siitä tehtiin ensimmäinen kansainvälinen sopimus

oli vuosikymmeniä aikaa tehdä hyvä ja reilu siirtymä

nyt ainoa keino olis vittu murhata öljy-yhtiöiden ja muitten suurimpien saastuttajien johtoportaan heput

[ruttotohtori]

---

Uotila huomauttaa, että riskejä arvioitaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään vahingollisen tapahtuman todennäköisyyteen, vaan myös siihen, miten suuren vahingon riskistä on kyse. Suuren vahingon riskiin on syytä suhtautua vakavasti, vaikka todennäköisyys ei vaikuttaisikaan suurelta.

---

Golfvirran pysähtyminen johtaisi ainakin neljän, mahdollisesti jopa 10 asteen keskilämpötilan laskuun Pohjoismaissa. Ilmasto muistuttaisi Pohjois-Siperiaa. Nykytiedon valossa talvet kylmenisivät enemmän kuin kesät, Uotila kertoo. Jos ilmasto muualla samaan aikaan lämpenee, Pohjolaan olisi odotettavissa entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä.

---

Golfvirran heikentymiseen vaikuttaa Uotilan mukaan voimakkaimmin Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Makean veden virtaaminen jäätiköistä mereen johtaa siihen, että meriveden tiheys pienenee ja sekoittuminen heikkenee. Tämä taas heikentää merivirtaa. – Maapallon mannerjäätiköistä varmaan Grönlanti sulaa nopeimmin. Etelämantereen lisäksi sen sulamista on myös pystytty vähiten ennakoimaan, Uotila toteaa. Oma osuutensa Golfvirran heikkenemiseen on myös Pohjoisen jäämeren jäiden sulamisella ja Siperian jokien virtaaman kasvulla. Kaikkien näiden syiden taustalla on ilmaston lämpeneminen, joka johtuu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lämpötilan nousu jo sinänsä vaikuttaa Amoc-virtaukseen.

---

[anirobot]

Video:

The Telegraph: Victoria Falls hit by severe drought

The iconic Victoria Falls, known as “The Smoke That Thunders”, is struggling to live up to its moniker as Southern Africa lies in the grip of one of its worst droughts in decades.

[lily-learns-finnish]

Climate change vocabulary in Finnish

ilmasto: climate

ilmastonmuutos: climate change

ilmastotoimi: climate action

ilmaston lämpeneminen: climate warming (global warming)

[lämmetä - to warm]

merenpinnan nousu: sea level rise

hiili: carbon

hiilidioksidi: carbon dioxide (CO2)

fossiiliset polttoaineet: fossil fuels

kasvihuonekaasut: greenhouse gases 

ympäristö: environment 

ympäristöystävällinen: environmentally friendly 

ilmastoneuvottelu: climate negotiation

Pariisin ilmastosopimus: Paris Climate Agreement

ilmastopolitiikka: climate policy 

päästö: emmission 

päästökauppa: emissions trading (scheme)

koululakko: school strike

[planetaarinenkommunismi]

Nykyhetki on kriisi, jossa on tullut tarpeettomaksi vertailla, kumpi on todennäköisempää, maailmanloppu vai kapitalismin loppu, sillä kapitalismi on maailmanloppu. Ilmaston lämpeneminen ja elämän monimuotoisuuden tuhoutuminen kyseenalaistavat perinteiset taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja ontologiset järjestykset. Tilanne vaatii uudenlaisia näkökulmia ja koealustoja poliittis-ekologisen mielikuvituksen laajentamiselle ja vielä tuntemattomien kollektiivisten subjektiviteettien etsimiselle.

Elämä tällä planeetalla puhuu kommunistista kieltä. Ekologia ei tunne itseensä sulkeutuneita yksilöitä vaan ainoastaan toisiinsa kietoutuneita ja toisistaan riippuvaisia elävien olentojen rihmastoja. Kommunismin esiin nostaminen merkitsee yhteisen uudelleen ajattelemista ja problematisointia. Antroposeenissä tämä edellyttää ekologian keskiöön asettamista ja kommunismin arvioimista välineenä planetaarisille ekologisille kamppailuille.

Mitä kommunismin kanssa ajatteleminen voisi merkitä, jos ilmastonäkökulma asetetaan luokkakonfliktien, feminististen kamppailuiden ja dekolonisaatioprosessien keskiöön? Mitä kommunismi tarkoittaa tilanteessa, jossa maailman sijaan voitettavana on planeetta ja hävittävänä kaikki? Ilmastonäkökulman sisällyttäminen kommunismin käsitteeseen vaatii tietämisen ja toimimisen tapojen venyttämistä paikallisesta ja ihmiskeskeisestä perspektiivistä laajemmalle tasolle, joka huomioi myös ei-inhimillisten toimijoiden ja materiaalisten infrastruktuurien merkityksen ilmastokriisissä.  

Tutkijaliiton vuoden 2020 kesäkoulu haastaa ajattelemaan planetaarista kommunismia spekulatiivisten ideoiden avaruutena, jossa tutkimus ja taide voivat kuvitella ja problematisoida ihmisten ja ei-inhimillisten olioiden jakaman vaurioituneen planeetan tulevaisuutta. Planetaarinen kommunismi ei ole nimi valmiille teoriarakennelmalle vaan kollektiivinen tutkimusprojekti uusista näkökulmista, jotka osaavat ajatella, työskennellä ja elää yhdessä planetaaristen ongelmien moninaisen ja epävakaan koostumuksen kanssa. Tavoitteena on tutkia radikaaleja tulkintoja yhteiskunnallisen todellisuuden perustana toimivista voimista ja säännöistä, jotka konkretisoituvat yhtäältä infrastruktuurien ja instituutioiden järjestyksessä ja toisaalta kokemuksissa ja tavoissa elää. Kesäkoulu yhdistää teorian rakentamisen ja kollektiivisen toiminnan sellaisen maailman luomisessa, joka perustuu solidaarisuudelle ihmisten, lajien ja ympäristöjen välillä.

Kesäkoulu kutsuu osallistumaan ihmisiä eri aloilta. Ohjelman valikoinnissa painotetaan uusia ääniä ja osallistujien moninaisuutta. Tarjoa tutkimukseen tai taiteelliseen työhön perustuvaa esitelmää, taideteosta, proosatekstiä, työpajaa tai muunlaista projektia, jonka haluaisit esitellä kesäkoulussa. Töiltä ei odoteta lopullisia tutkimustuloksia tai valmiita vastauksia vaan ensisijaisesti kykyä keskustella kriittisesti kesäkoulun teeman kanssa. Lähetä työstäsi noin 300 sanan abstrakti/suunnitelma 8.5.2020 mennessä osoitteeseen kesakoulu@tutkijaliitto.fi otsikolla “kesakoulu 2020 ohjelmaehdotus”.  

Tutkijaliiton 40. kesäkoulu järjestetään 28.8.–30.8.2020 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä.

[failfinland]

Kamera lasketaan 650m syvään porausreikään. Antarktis porausreikä 650m Antarktis - Kamera alas jään läpi poraus reikään 650 metriä jolla tutkitaan ilmaston lämpenemistä.

[finnishfun]

Selkouutiset - 6. huhtikuuta 

Helsingin ilmastomarssi

Helsinki climate march

Helsingissä on ollut iso ilmastomarssi. Tapahtumassa oli mukana noin 10 000 ihmistä. Ihmiset marssivat, koska he ovat huolissaan ilmaston lämpenemisestä. He vaativat, että poliitikot tekevät päätöksiä, jotka hidastavat ilmaston lämpenemistä. Marssin osallistujat muistuttivat, että ilmasto ei saa lämmetä yli 1,5 astetta. Jos ilmasto lämpenee enemmän, esimerkiksi myrskyt, tulvat ja kuumuus lisääntyvät maapallolla. Ilmasto lämpenee hiilidioksidipäästöjen takia. Päästöjä tulee esimerkiksi liikenteestä ja teollisuudesta. Marssin osallistujien mielestä poliitikkojen täytyy ottaa ilmaston lämpeneminen vakavasti.

There was a big climate march in Helsinki. About 10 000 people participated. People want to raise awareness about global warming. They demand that politicians make decisions that slow down global warming. The participants reminded that the warming shouldn’t go over 1.5 degrees. If it does, for example storms, floods and heat increase on Earth. Global warming is caused by carbon dioxide emission, for example from traffic and industry. According to the participants, politicians should take global warming seriously.

ilmaston lämpeneminen - global warming päästö - emission

Kevään lämpimin päivä

Warmest day of spring

Lauantai on ollut aurinkoinen päivä. Lauantai oli myös kevään tähän asti lämpimin päivä. Porissa, Länsi-Suomessa, mitattiin lauantaina 15 astetta lämmintä. Lähipäivinä sää kuitenkin kylmenee. Vettä, räntää ja lunta sataa eri puolilla Suomea.

Saturday was sunny. It was this spring’s warmest day so far. In Pori (in Western Finland) they measured 15 degrees. In the next days the weather cools down. Rain, sleet and snow is expected in different parts of the country.

lähipäivä - next days

[enkeliseepra]

Välillä kyllä tuntuu että ilmaston lämpeneminen olisi hyvä juttu, en kestä talvea ollenkaan. Varsinkaan takatalvia, heti kun luulee että sää on paranemaan päin niin sitä valkoista sontaa tulee taivaan täydeltä.

Menin tänään Tuikkuun. Kerroin että minulle sanottiin vuoden 2008 Pridessä että "näytän anarkistilta", Jussi sanoi että se oli minun oma vikani.

Ryhmän jälkeen menin käymään vanhemmillani kinuamassa rahaa, äiti antoi minulle pitkin hampain 10 euroa.

Palasin kotiini. Harjasin hampaani ja hoidin jokailtaisen kauneudenhoitorutiinin.

Oikeaan polvitaipeeseeni on tullut kutisevaa ihottumaa, vaikka en ole raapinut sitä.

Tekee taas mieli itkeä, vaikka olen aina ollut ylpeä siitä että en itke.

[eksopolitiikka]

Alkuperäisasukkaat varoittavat Maan muutoksista

Alkuperäisasukkaat varoittavat Maan muutoksista

Kuten otsikossa sanotaan, alkuperäisasukkaat arktisilla alueilla ovat astuneet esiin ja tehneet aikamoisen ilmoituksen. Tämä tapahtui Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, jossa maailman edustajat olivat kokoontuneet yhteen keskustelemaan ilmaston yleisestä lämpenemisestä ja siitä mitä sille voitaisiin tehdä.

Kaikkien yllätykseksi Eskimo-vanhimmat ottivat koko konferenssin haltuunsa ja alkoivat saarnata tulevasta katastrofaalisesta tapahtumasta, jollaista kukaan meistä ei ole ennen nähnyt.

Heidän mukaansa ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos eivät ole maailmanloppuja, ne ovat vain oireita siitä mitä maailmassamme tulee tapahtumaan.

Arktiset heimot puhuivat siitä, että päivän pituus on muuttunut, että se on paljon pidempi kuin aiemmin, että aurinko on paljon korkeammalla ja Kuu on muuttanut asentoaan. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että planeettamme kallistuskulma on muuttunut.

Inuit-päällikkö Kunuk Zacharius astui esiin ja pyysi NASAa tekemään asialle jotain, sillä he eivät halua vastata hänen lähettämiinsä sähköposteihin.

https://www.youtube.com/watch?v=MeBKP6YBnyY

    Artikkelin julkaissut News Intact

https://eksopolitiikka.fi/tiede/alkuperaisasukkaat-varoittavat-maan-muutoksista/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[helganacht]

Ilmastonmuutos | Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen tappaa enemmän ihmisiä kuin kaikki tartuntataudit yhteensä, jos päästöjä ei hillitä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006592771.html?share=e3faf0fd70188746d4886c57cdc0e5c2

Ilmastonmuutos saattaa tappaa enemmän kuin malaria, HIV jne... Taistellaan että se hidastuu!

[jarikolehmainen]

Nälkäiset hyönteiset ja lisääntyvä hyönteismäärä vaikuttavat maanviljelyyn negatiivisesti ilmaston lämmetessä

Kuvan lähde: Pixabay.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna joka yhdeksäs ihminen kärsii kroonisesta nälästä. Samanaikaisesti keskimääräiset globaalit pintalämpötilat ovat kohonneet ja niiden odotetaan nousevan 2-5 astetta tämän vuosisadan aikana, millä on negatiivisia vaikutuksia globaaliin maataloustuotantoon. Huomattavista kasvinsuojelutoimista huolimatta noin kolmasosa sadosta menetetään tuhohyönteisten, kasvitautien ja rikkakasvien takia. Yksin hyönteiset kuluttavat nykyoloissa 5-20 prosenttia tärkeimpien ravintokasvien tuottamasta sadosta. Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa näihin satotappioihin maailmanlaajuisesti? Science-lehdessä tutkijat (Curtis et al.) arvioivat maapallon keskimääräisten pintalämpötilojen vaikutusta hyönteisten aiheuttamiin vehnän, maissin ja riisin satotappioihin. Nämä viljelykasvit tuottavat 42 prosenttia ihmiskunnan kuluttamasta ravinnon energiasta (kaloreista). Tutkimuksen tulosten mukaan hyönteisten aiheuttamat satotappiot lisääntyvät huomattavasti maapallon lämmetessä. Aina globaalin keskilämpötilan noustessa yhdellä celsiusasteella satotappiot lisääntyvät 10-25 prosenttia. Vehnän sato vähenee kaikkein eniten. Tällä hetkellä hyönteiset syövät kuvaannollisesti joka kahdeksannen leipäviipaleemme ennen kuin leipä edes päätyy pöytäämme. Mikäli maapallo lämpenee keskimäärin neljä astetta, hyönteiset syövät jo kaksi kahdeksasta leipäviipaleesta. Tällainen ruokahuollon epävarmuus voi kärjistää erilaisia konflikteja. Ilmastonmuutoksen myötä suurimmat satotappiot koetaan sellaisilla alueilla, joilla sekä hyönteisyksilöiden määrä (populaation koko) että hyönteisten aineenvaihdunta ja siten myös ruokahalu lisääntyvät. Näin käy erityisesti lauhkealla vyöhykkeellä (esimerkiksi Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja osin myös Kiinassa), jossa pääosa maailman viljasta kasvatetaan. Lämpimässä hyönteisten lisääntymiskierto nopeutuu tiettyyn rajaan asti, joten hyönteiset tuottavat enemmän jälkeläisiä. Tropiikissa vaikutukset kuitenkin ovat lauhkeaa vyöhykettä pienemmät, koska lämpötila on tropiikissa jo ennestäänkin lähellä lisääntymisen optimilämpötilaa. Tropiikissa viljeltävän riisin satotappioiden lisääntymistä pienentääkin hyönteisten optimilämpötilan ylittyminen. Tämän uuden tutkimuksen tulokset ovat vieläkin huolestuttavampia kuin vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa (Chuang et al.). Sen mukaan jokainen asteen lämpeneminen vähentää vehnäsatoa 6,0 ± 2,9 prosenttia, riisisatoa 3,2 ± 3,7 prosenttia, maissisatoa 7,4 ± 4,5 prosenttia ja soijapapusatoa noin 3,1 prosenttia. Alueellinen satotappioiden vaihtelu on kuitenkin suurta. Esimerkiksi Intiassa riisisato pienenee aina 6,6 ± 3,8 prosenttia, kun globaali keskilämpötila nousee asteella. Globaalisti tutkittujen viljelykasvien sadot pienentyvät vuosisadan loppuun mennessä pienellä kasvihuonekaasujen päästöskenaariolla (RCP2.6) keskimäärin 5,6 prosenttia ja suurella päästöskenaariolla (RCP8.5) 18,2 prosenttia. Tutkijoiden mukaan satotappiot tulevat kuitenkin suuren päästöskenaarion (RCP8.5) mahdollisesti toteutuessa olemaan arvioitua suurempia, koska todellisessa maailmassa ja myös simulaatioiden mukaan suurempi lämpeneminen aiheuttanee suuremmat vaikutukset kuin vain parin asteen muutos. RCP8.5-skenaariossa kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyiseen tahtiin ja maapallo lämpenee lähes neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisesti epärealistisen toiveikkaassa RCP2.6-skenaariossa kasvihuonekaasupäästöjen hillintä kääntää globaalit päästöt selvään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ne päätyvät lähes nollatasolle vuosisadan lopulla, jolloin lämpeneminen jää alle kahteen asteeseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain lämpötilan muutosta, mutta sen lisäksi todellisiin satomääriin vaikuttavat negatiivisesti myös sateisuuden muutokset (erityisesti kuivuuden lisääntyminen) ja positiivisesti hiilidioksidin kasvua lisäävä vaikutus (ns. hiilidioksidilannoitus), mikäli ravinteita on saatavilla riittävästi. Vaikka lisääntynyt hiilidioksidi voikin toimia kasvua nopeuttavana lannoitteena, toukokuussa julkaistun tutkimuksen (Chunwu et al.) mukaan hiilidioksidilannoituksen myötä nopeasti kasvaneiden kasvien ravintoarvot heikkenevät merkittävästi. Esimerkiksi riisillä, joka on maailmalla merkittävä ravintokasvi, sekä proteiini-, rauta-, sinkki- että vitamiinipitoisuudet pienentyvät. Vastaaviin tuloksiin on päädytty aiemminkin (Myers et al.). Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää maanviljelijöiltä vuosirytmin muuttamista (esimerkiksi erilaiset kylvöajankohdat), uusien lajikkeiden käyttämistä ja entistä tehokkaampaa tuholaistorjuntaa vaikkapa viljelykierron (vuoroviljelyn) tai aiempaa suurempien myrkkymäärien avulla. Rikkaissa valtioissa tämä onnistuu helpommin kuin kehitysmaissa. Lähteet Chuang Zhao, Bing Liu, Shilong Piao, Xuhui Wang, David B. Lobell, Yao Huang, Mengtian Huang, Yitong Yao, Simona Bassu, Philippe Ciais, Jean-Louis Durand, Joshua Elliott, Frank Ewert, Ivan A. Janssens, Tao Li, Erda Lin, Qiang Liu, Pierre Martre, Christoph Müller, Shushi Peng, Josep Peñuelas, Alex C. Ruane, Daniel Wallach, Tao Wang, Donghai Wu, Zhuo Liu, Yan Zhu, Zaichun Zhu, and Senthold Asseng: Temperature increase reduces global yields of major crops in four independent estimates Chunwu Zhu, Kazuhiko Kobayashi, Irakli Loladze, Jianguo Zhu, Qian Jiang, Xi Xu, Gang Liu, Saman Seneweera, Kristie L. Ebi, Adam Drewnowski, Naomi K. Fukagawa and Lewis H. Ziska: Carbon dioxide (CO2) levels this century will alter the protein, micronutrients, and vitamin content of rice grains with potential health consequences for the poorest rice-dependent countries Curtis A. Deutsch, Joshua J. Tewksbury, Michelle Tigchelaar, David S. Battisti, Scott C. Merrill, Raymond B. Huey, Rosamond L. Naylor: Increase in crop losses to insect pests in a warming climate Kendra Pierre-Louis: The Bugs Are Coming, and They’ll Want More of Our Food Markus Riegler: Insect threats to food security Phys.org: More insects, eating more crops Samuel S. Myers, Antonella Zanobetti, Itai Kloog, Peter Huybers, Andrew D. B. Leakey, Arnold J. Bloom, Eli Carlisle, Lee H. Dietterich, Glenn Fitzgerald, Toshihiro Hasegawa, N. Michele Holbrook, Randall L. Nelson, Michael J. Ottman, Victor Raboy, Hidemitsu Sakai, Karla A. Sartor, Joel Schwartz, Saman Seneweera, Michael Tausz & Yasuhiro Usui: Increasing CO2 threatens human nutrition Lue myös nämä Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset maailman maatalouteen olisivat kalliimmat kuin ilmastonmuutosta hillitsevän bioenergiatuotannon aiheuttama hintojen nousu Vaikuttivatko ilmasto ja elintarvikkeiden hintapiikki Arabikevään mellakoihin vuonna 2011? Ilmastonmuutos ja maailman ruokatuotanto – haasteita edessä

[olen-karhu]

Mie kestän niin hyvin kylmää, et en oikeesti tarvii niitä toppahousuja. Tietty toppahousuissa on se peruskoulussa syvään hakattu häpeäkin, mut onnekseni miusta tuli tämmönen pingviini. -20°C mennään sukkahousuil ja farkuil.

Kyllä mie ne toppahousut laitan jos oon lähössä ulkoilemaan, mut sillonki vaan siks ku meinaan kuitenki ryömii jossain hangessa.

On tässä se huono puoli, et en sit kestä kuumaa ollenkaan :D Kaikki etelänmatkat ja kesähelteet on yhtä helvettiä, sillä jos on yli 15°C niin voitte olla varmoja, et oon punanen kun mansikka, ja en voi tehä muuta ku makaa paikoillani. (Syy numero uno miks ILMASTON LÄMPENEMINEN ON HUONO ASIA)

Sinä, amatööri: Talvitakki ja yksi kerros vaatteita sen alla. Ei käytä villasukkia, hanskoja tai pipoa. Palelee jo muutaman asteen pakkasessa.

Minä, ammattilainen: Kaikki mahdolliset vaatekerrokset puettuna. Pitkät villasukat, verkkarit farkkujen päällä, kaksi paitaa ja villatakkia. Hikoilee, vaikka pakkasta olisi -20.

[lily-learns-finnish]

Thing, object, substance, issue, ... in Finnish

1. esine: object

--> examples of “esine” (“objects”) would be: tuoli (chair), teline (stand), maljakko/vaasi (vase) ....

2. a. aine: substance

--> examples of “aine” (“substance”) would be: vesi (water), hiili (carbon), happi (acid),...

2. b. aine: school subject / area of study

---> short for “oppiaine” or “kouluaine”

--> could be: matematiikka (maths), tiede (science), äidinkieli (mother tongue), fysiikka (physics), ...

3. aihe: topic

--> aihe (topic) in a general sense can be almost anything (idea, concept, topic), but for example ystävyys (friendship), ilmaston lämpeneminen (global warming), etc. I personal always confuse aihe and aine. 

--> In the sense of literature (kirjallisuus) is means like theme (teema), a book’s theme may be love (kirjan teema on rakkaus). 

4. asia: thing, issue

--> easy to confuse with other words for “thing”, but this words means more like “issue”, i.e. it is a metaphorical thing, not an esine (object). Example:

Voin palata asiaan myöhemmin. - I can return to the issue later. 

Asia on se, että hän ei ole puhunut minun kanssani tästä vielä. - The issue is that he has not spoken to me about this yet. 

5. juttu: thing 

--> this is sometimes a physical object and sometimes an issue/idea/concept, for example if you don’t like something you can say: 

Tämä ei ole mun juttu. - This is not my thing. 

But this can also by more like “thingy” (unknown, random things):

Miksi tämä Aamulehti juttu on maksullinen? - What do you have to pay for this Aamulehti thing? 

6. jutska - thingy

--> very casual word to mean “thing” - anything you can’t another give a name, but my way of thinking probably an object/physical thing.

[debaattimedia]

Itsenäisyyspuolue: Oikea oppositio puhuu - ipun ohjeet Suomen hallitukselle

Itsenäisyyspuolue: Oikea oppositio puhuu – ipun ohjeet Suomen hallitukselle

Oikea oppositio puhuu – Itsenäisyyspuolueen ohjeet Suomen hallitukselle

Suomen hallituksen ja eduskunnan toiminta ei ole vakuuttanut Itsenäisyyspuoluetta. Eduskunta ja hallitus toteuttavat politiikkaa, joka ei ota huomioon tulevaisuutta. Nykyiset yhteiskunnat tulevat kokemaan valtavan muutoksen, kun ilmaston lämpeneminen ja muut ympäristötuhot pakottavat ihmiset uusille elinalueille. Suuntana…