#heli rantala

[hiidenneiti]

jotenkin mukavaa nähdä että ensikokemus hevosella ratsastamisesta aikuisena oli aika lailla sama vuonna 1795 kuin nykypäivänä 🙈

[naistenliiga]

2019 Kuortane Cup ♕

What is it? A four nation tournament featuring the women’s national under-18 teams from the Czech Republic, Finland, Norway, and Russia, plus the Finnish national under-23 team. 

Where and when? Hosted in Kuortane, Finland, it will be held from the 2-5 October 2019. 

Can I watch it? Yes! Matches will be live-streamed on the LeijonatTV YouTube channel!

↓ Finnish Women’s National Team rosters under the cut ↓

Tyttöleijonat (U18) Roster

Goaltenders: Kiia Lahtinen, Hunters (Porvoo) Aino Laitinen, Team Kuortane Defencemen: Julia Ahlskog, Team Kuortane Oona Koukkula, Team Kuortane Nelli Laitinen, Kiekko-Espoo Krista Parkkonen, HIFK (Helsinki) Sanni Rantala, Team Kuortane Elli Suoranta, Ilves (Tampere) Anni Timonen, TPS (Turku) Siiri Yrjölä, Kiekko-Vantaa Forwards: Anna-Kaisa Antti-Roiko, Kärpät (Oulu) Oona Havana, Kärpät (Oulu) Tilli Keränen, Kärpät (Oulu) Saimi Lehto, HPK (Hämeenlinna) Sofia Nuutinen, Kiekko-Espoo Paulina Salonen, TPS (Turku) Sofianna Sundelin, Team Kuortane Nea Tervonen, Team Kuortane Satu Teräväinen, Kiekko-Espoo Lisette Täks, Team Kuortane Sanni Vanhanen, Tappara (Tampere) Sanni Vartiainen, Team Kuortane Kiira Yrjänen, Team Kuortane Headcoach: Mira Kuisma

National U23 Team Roster

Goaltenders: Sanni Ahola, HIFK (Helsinki) Erica Jaskari, Kiekko-Espoo Defencemen: Heli Allinen, HPK (Hämeenlina) Anni Hietaharju, Ilves (Tampere) Eli Mäkelä, Team Kuortane Oona Rouhiainen, Ilves (Tampere) Heta Seikkula, HPK (Hämeenlina) Iina Tohila, Kärpät (Oulu) Ada Ukkola, Kärpät (Oulu) Reetta Valkjärvi, Kiekko-Espoo Forwards: Essi Jaako, RoKi (Rovaniemi) Jenna Kaila, Team Kuortane Anniina Kaitala, HPK (Hämeenlina) Ida Karjalainen, HPK (Hämeenlina) Liisa Kastikainen, KalPa (Kuopio) Niina Koukkula, HPK (Hämeenlina) Linnea Melotindos, Kiekko-Espoo Kiia Nousiainen, Kärpät (Oulu) Nea Ruuskanen, Kiekko-Espoo Emilia Vesa, Team Kuortane Jonna Yli-Mäenpää, Kärpät (Oulu) Headcoach: Saara Niemi

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 15/22

Essi Nummi

SIIS MIKSI TEMPPARIT ALKOI JO PUOLELTA MIKSEI KUKAAN KERTONUT #tisuomi

Heli Rantala

Vilppi ja petos aloittaa #TISuomi aiemmin kuin tavallista!

[arikuosmanen]

Ruskat neuloivat sinivalkoisia rannekkeita Akaan vanhuksille (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Tuulia Passila (vas.), Liisi Uutela, Pirjo Rantala, Seija Juuri, Hely Jokinen, Tuula Syrjälä ja Marjatta Systä jakoivat Akaan Seudun Ruskien neulomat rannekkeet Arwolan asukkaille perjantaina. Rannekkeita pääsivät tuoreeltaan testaamaan Erkki Grönlund ja Anna Niemi.

Akaan Seudun Ruskat lahjoittaa marras–, joulukuussa sinivalkoiset rannekkeet kaikille Akaan vanhuspalveluyksiköiden asukkaille. Yhdistyksen jäsenet ovat neuloneet rannekkeita kaikkiaan 277 paria.

Lahjoituksen saavat Mäntymäki, Karpinmäki, Koivula-koti, Mainiokoti Arwola Toijala, Kurkelanhovi, Torkonkartano, Tarpiakoti ja Havulinna. Loput rannekkeet toimitetaan kotipalvelun asiakkaille.

Akaan Seudun Ruskien puheenjohtaja Tuulia Passila kertoo, että sinivalkoiset rannekkeet ovat yhdistyksen Suomi 100 – projekti. Rannekkeita on tehty talkoilla tammikuusta lähtien. Konepestävät langat yhdistys hankki paikallisen yrityksen tuella.

– Rannekkeet lämmittävät, koska ikäihmisillä kädet voivat olla vilpoiset, kun istutaan paikallaan. Rannekkeet on myös helppo vetää ylös, kun pestään käsiä, Passila toteaa.

Mehiläisen omistaman Mainiokoti Arwola Toijalan 15 asukasta saivat rannekkeet perjantaina.

– Rannekkeita voi pitää sisällä ja ulkona. Ne ovat ihanat lämmikkeet ja upea lahjoitus, kun jokainen vielä sai omansa. Asukkaiden ilmeistä näkee, että kuinka tyytyväisiä he ovat, kun ne ovat ranteissa, kertoo hoitaja Erja Nyman.

Kummihevonen kävi kylässä

Erja Nymanin mukaan lahjoitus sopii myös hoitokodin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan, joka huipentuu itsenäisyyspäiväviikolla. Juhlavuotta on juhlistettu muun muassa kummihevosella. Hanna ja Vesa Pällin poni Anjalan Rosmariini vieraili hoitokodissa maaliskuussa.

–  Toiset sanoivat, että onpa iso koira, mutta selvästi vierailu herätti lämpimiä tunteita. Jäyhemmilläkin silmät syttyivät ja asukkaat nauttivat pehmeän eläimen kosketuksesta. Vaikka vierailua ei muistaisikaan, hyvä olo jää, kertoo Arwolassa työskentelevä Hanna Pälli.

from WordPress http://ift.tt/2hyVVlH via IFTTT

[hiidenneiti]

Samainen Mercier kuvitteli myös oman ihannekaupunkinsa. Tuossa kaupungissa kaikki kulkivat jalan, ja kadut oli valaistu päivin ja öin. Kadut olivat myös turvallisia, tästä pitivät huolen kadunkulmissa päivystävät vartijat. Prostituoidut eivät tässä kaupungissa vaellelleet pitkin katuja. Muutenkin kadut olivat puhtaat, sillä niitä huuhtelivat kaiken aikaa tätä tarkoitusta varten tehdyt suihkulähteet. Rakennusten katoille oli sijoitettu kukkaterasseja. Jos kaupunkia katsoisi yläilmoista, näkisi vain suuren puutarhan. Tämä kaupunki oli sekä fyysisesti että moraalisesti puhdas. Mercier'n ihannekaupungissa ei taatusti haissut teurasjäte tai likavesi. Kukkaterassit ja suihkulähteistä soliseva puhdas vesi tuovat mieleen aivan päinvastaisen aistimaiseman kuin se Pariisi, jossa Mercier eli ja jonka Franzén kohtasi. 1700-luvun lopussa siisti, puhdas ja hyvältä tuoksuva kaupunki olikin utopiaa, pelkkä haavekuva.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[hiidenneiti]

Mutta eihän Ilmoni voinut jättää leikkiä kesken. Muutamaa päivää myöhemmin hän oli jälleen kapuamassa Etnan rinnettä ylös, nyt seuranaan englantilainen matkaaja Stanforth. Tällä kertaa Ilmoni ei yrittänytkään ehtiä huipulle auringon nousun vaan laskun aikaan. Sää oli nyt toisenlainen, taivas oli kyllä kirkas mutta jälleen korkeuksissa tuuli - Ilmoni joutui pitelemään kiinni myssystään, jottei tuuli olisi sitä vienyt. Muuleilla kuljettiin lumirajalle saakka, ja tästä matka jatkui jalkaisin. Jo vanha tuttu Casa Inglese, jossa hetken lepo, ja sieltä loppumatka aina kraatterille saakka. Näkymät: Calabria vuorineen ja metsineen, Sisilian itärannikko ja Palermon seudun vuoret, Messina ja Stromboli. Kirkkaalla säällä täältä saattoi nähdä aina Maltalle saakka ja Afrikan puolelle Cap Boniin. Ilmoni seurasi auringon laskeutumista mereen. Tie Nummen kirkon kellonsoittajan pojasta tänne oli pitkä. Oliko kukaan suomalainen aiemmin kiivennyt tänne tähystelemään Välimeren maisemia, tästä ei ole varmaa tietoa. Ilmoni keräili vuoren rinteiltä mineraaleja mukaansa ja yöpyi Casa Inglesen luona. Hän oli mietteissään. Tähdet loistivat niin kirkkaina.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[hiidenneiti]

Maailman kokeminen kompleksisena ja epävarmana paikkana, jossa ei oikein voi luottaa tulevaan, kuulostaa varsin modernilta ajatukselta. Sitä se onkin, sillä tässä kirjassa käsittelyssä ollut aikakausi on juurikin modernin tietoisuuden ja maailmakuvan muotoutumisen aikaa. Käsitteellä moderni viitataan usein yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa erilaiset toiminnot eriytyvät ja sirpaloituvat omiksi instituutioikseen. Se on yksilöllistymistä sekä yhteiskunnan järjestäytymisen että yksittäisen ihmisen minäkuvan eli identiteetin muotoutumisen tasoilla. Mutta moderniin kokemukseen kuuluu myös epäily ja kyseenalaistaminen, se on dogmien ja perimmäisten totuuksien hylkäämistä tai kadottamista, eksymistä ja identiteettikriisejä, ambivalenttiutta. Tässä mielessä 1800-luvun alku, vallankumousten romantiikan aikakaudeksi usein luonnehdittu ajanjakso, on meille tunnistettava ja ymmärrettävä.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[hiidenneiti]

Katolisuus merkitsi monelle protestantille uskonnollista toiseutta: se edusti menneisyyttä, paavin ja kirkon ylivaltaa, taantumuksellisuutta ja vanhakantaisuutta. Erilaiset katolisuuteen liittyvät mielikuvat ja ennakkoluulot nousevatkin matkakuvauksissa toisinaan varsin selkeästi esille. [...] Franzén oli Frankenbergissa seuraamassa katolista jumalanpalvelusta. Seremoniat olivat hänelle outoja, hän ei ymmärtänyt mitään siitä, mitä kaikki tarkoitti tai mitä sen tulisi tarkoittaa. Tästä hän veti sen johtopäätöksen, että koko jumalanpalvelus olikin täysin merkityksetön. "Mitä mitäänsanomattomia seremonioita!", hän kirjoittikin päiväkirjaansa. […] Pohjoismaista tulleella luterilaisella saattoi riittää myös ymmärrystä Paavin uskoisia kohtaan. Tengström kirjoitti Napolinkokemustensa yhteydessä siitä, miten protestanttisista maista tulleet matkaajat usein hämmästelivät paikallisten katolilaisten tapoja. Mitä he oikein odottivat, Tengström kysyi retorisesti kirjoituksessaan. Tottahan katolisessa maassa harjoitettiin katolista uskoa! Tengströmin mukaan osa katolisuuden kriitikoista näyttää olleen valmis perustamaan vaikka "protestanttisen inkvisition" saadakseen kitkettyä katolisuuden kaikesta taikauskosta. Tengström piti katolisuutta monin tavoin kunnioitettavana uskona, etenkin kun sitä vertasi siihen omahyväisen kylmäkiskoiseen protestanttisuuteen, joka monissa maissa vallitsi. Melko kovia sanoja arkkipiispan sukulaispojalta.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[hiidenneiti]

Tällä hetkellä lukemassa – Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Gaudeamus, 2020.

”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzen toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin. 1700- ja 1800-luvun taitteen Euroopassa matkusteli muitakin suomalaisia. Pikisaaresta Pariisiin -teoksessa heidän seikkailuistaan ja kirjoituksistaan piirtyy esiin muotokuva kiihkeää aikaa eläneestä maanosasta, jota teollistuminen ja vallankumoukset myllersivät. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa Holsteinin puutarhoista Etnan rinteille. Miltä Pariisin kadut näyttivät Ranskan vallankumouksen jälkeen? Millainen tunnelma oli wieniläisravintoloissa 1840‐luvun alussa? Miltä tuntui matkustaa täpötäysissä saksalaisissa postivaunuissa keskellä yötä? Entä millaisilta Suomi ja suomalaisuus näyttivät, kun niitä tarkasteli matkan päästä?

[hiidenneiti]

Hirnin mainitsema luotisuora rautatie on yksi esimerkki siitä muutoksesta, joka matkustamiseen tuli höyryvoiman myötä. Aiemmin sekä vesi- että maateillä oli kuljettu aivan toisella tavalla luonnon armoilla: purjelaiva myötäili veden liikkeitä ja kulki tuulen voimalla, ja maalla vaunut etenivät eläinten vetäminä teillä, joita oli harvoin piirretty viivoittimella. Purjelaivan tai hevosvaunujen liike ei ole tasaista ja suoraviivaista vaan keinuvaa ja nykivääkin. Matkan rasittavuus on ollut konkreettista: väsyviä hevosia ja niiden kehoista nousevaa matkustajien puutuneita istumalihaksia (josta nykymatkaaja voi saada jonkinmoista tuntumaa mannertenvälisillä lennoilla), tärinää ja heilumista, jota kesti tunnista toiseen. Myös tiet myötäilivät luontoa kulkien mäkiä ylös ja alas, mutkitellen sieltä täältä. Höyryvoiman myötä tämä luonnon ehdoilla tapahtunut matkustaminen muuttui koneen aikaansaamaksi liikkeeksi, joka ikään puski luontoa vastaan ja siitä piittaamatta suoraviivaisesti eteenpäin. Liikenne vapautui luonnosta, kuten junamatkustamista tutkinut Wolfgang Schivelbusch asian ilmaisee.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[hiidenneiti]

Snellman myös selostaa matkallaan sattunutta tapausta, jossa neljäntoista tai viidentoista vuoden vanhan tytön matkustaminen yksin herätti kanssamatkustajien huolen tämän turvallisuudesta. Perhe oli kyllä saattanut tytön matkaan, mutta Snellmanin mukaan tämän oli määrä viettää matkan jälkeen kokonainen vuorokausi Wienissä ja jatkaa tästä vielä matkaa höyrylaivalla. Epäilyksiä herätti vaunuseurueeseen kuulunut yksin matkustava böömiläinen mies, joka tosin omien sanojensa mukaan oli naimisissa mutta muiden matkaajien mielestä tuppasi turhan innokkaasti tytön seuraan. Kun Wieniin tultaessa mies tilasi muitta mutkitta itselleen ja tytölle vaunut, joilla he lähtivät kaksin matkaan, oltiin muussa seurueessa valppaana, ja Snellmanin mukaan kaksi unkarilaista matkaajaa lähtikin kaksikon perään varmistamaan, että tyttö oli turvassa. Myöhemmin kuultiin nyt jo pahamaineisen "böömiläisen" yrittäneen varata majatalosta yhtä huonetta - itselleen ja tytölle. Yritys ei kuitenkaan onnistunut. Snellmanin esimerkki kertoo kanssamatkustajista huolehtimisesta: yksin matkustaneen nuoren tytön turvallisuus oli muiden matkustajien yhteisenä huolen aiheena.

Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Heli Rantala. Gaudeamus, 2020.

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 10/22

Houkutuslintu

A&A juhlii joskus ja juhannuksena #tisuomi

Heli Rantala

“Juhlitaan juhannuksena tai joskus” Ihanaa että Aarne on päässyt vapaalle! #TISuomi

Heidi S

Aarnen riemulla ei oo rajaa. I can see it... #TISuomi

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 10/22

Khainuun-Kaarlo

Meneehän Moisio kaivelemaan sinkut ja varatut aamulla Kurosen kanssa ylös sängyistään #tisuomi

Heli Rantala

Analyysisetä! Viimeinkin, vaikka vaan visiitille. #TISuomi

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 7/22

Saija

Kuivimman pariskunnan titteli menee Aarnelle ja Amalialle. #tisuomi

Lauri Alkkiomäki

Tuntuu naisten saarella olevan meno, kuin hiekotetulla hiihtoladulla #tisuomi

no homo we smokin penises!!!!

aarne ja amalia ei vaikuta olevan omilla puolillaan kauheen tykättyjä :D #tisuomi

Heli Rantala

Voisiko sinkut äänestää varattua pois? Ja jos molemmilla puolilla äänestetään samaa paria, joutuisi pois ja uutta paria tilalle? #TISuomi

Rik

Ens viikolla sinkut lähettää Amalia kotiin #tisuomi

[tissitwiitit]

Extra 11

Juha Jokinen @juha_jokinen

Paras 24 ikinä oli Jonne! Pelkkää kuppia ja deitin herättelyä yön läpi. Priceless! #tisuomi

Sekä

Heli Rantala @rantalahm

Kuronen ja Moisio olisi kyllä voinut laittaa tiimitukat finaalijakson kunniaksi. #tisuomi

Ja

Taavi Honkonen @T_Honkonen

Maaliskuuta odotellessa, että päästään taas Tempparisaarelle. Millä tämä tyhjiö nyt täytetään!? #tisuomi

[tissitwiitit]

Jakso 22

Heli Rantala @rantalahm

Santeri syyllistää kun Eve ajattelee fiksusti. jepjep. Ketä se yksin oleminen pelottaa? #tisuomi

Sekä

Arjen sankaritar @arjensankaritar

Eve haluaa miettiä hetken elämäänsä yksinään Rassen kanssa

Ja

Juha Jokinen @juha_jokinen

Kaikesta huolimatta tsemppiä kaikille osallistuneille. Erityisesti sille gekolle! #tisuomi