#artproof

[katieinglis]

The art of the vertical flip

[clickinggears]

"Cat churning butter" 4"x6" lino block set Lino print This fine lad from an illuminated text. Fine lads with jobs. Another printed during my end of year "rest". #Linocut #Linoprint #Artproof #WoodBlock #AsSeenInColumbus #WIP #ColumbusOhio #614Artists #Art #FranklintonArtsDistrict #ColumbusArt #ColumbusArtist #Prints #Relief #ColumbusMakesArt #ArtMakesColumbus #400WestRich #CatArt #Cat #MedievalAnimals (at Columbus, Ohio) https://www.instagram.com/p/Cm6vl5FuNT2/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[svetlinvelinov]

Drink your soda Bo!

#mtg #magic #wizards #fantasy #art #illustration #draw #artproof #magicthegathering #mtgcollectors

[zeraones]

'Roskie The Hu$tler', 11" x 17" Heavyweight Gloss Print Poster, Limited Edition Signed Release of 1/25 - To commemorate this Women's Day and Women's History Month of March, as well as a long-awaited return to published art releases and design collaborations, the following is a limited edition poster release and first of my 'FIGURE$' Series that is a representation and SkiGurl-based graphical remix of the famous war poster icon 'Rosie The Riveter', who originally represented the recruitment and American push for support of the woman's workforce in war efforts during WWII. It was originally created by the artist J. Howard Miller as an ad commission for the Westinghouse Electric & Manufacturing Company's war production wing representing one of the factory's female weapon manufacturing workers and has since stood as a symbol for feminists, women’s rights and women's independence. Now available at www.zera.nyc/shop! 💪💪🏼💪🏾💪🏿#womensmonth #rosietheriveter #zeraones #limitededition #artproof #famousicons #skigurl #womenshistorymonth #womensday #printdesign https://www.instagram.com/p/CMJ8fQqs1W7/?igshid=1ezr5oprfaqqb

[idrawcrickets]

Some art, tried a new lineless style and uh, I think it looks alright! Also, Instragram crop hella bad, so the signature's are cut off besides in the proof. #insect #insectocs #oc #lineless #linelessart #linelessartstyle #artstyle #differentartstyle #artproof #ibispaint #ibispaintx #nostylus https://www.instagram.com/p/CEXfzvaB0S_/?igshid=1i6ly9h99zqu7

[dosomething-doanything]

Preparing for my upcoming solo exhibitions by printing proofs at Art Proof in Tallinn, Estonia.

[cahseyfineart]

I did A LOT of art proofing, from tinkering with ink and printer settings to paper, to make sure I can make beautiful prints! Been working a lot! Who knew starting your own little business would be so exciting?!? 😍✏️😸#artproofs#artistsoninstagram#smallbusiness#artwork#veganart#drawings#prints#sketch#blackandwhite#photorealism#realism#hyperrealism#portrait#animal#vegan#cruschfineart

[taiteilijaelamaa]

Siitä on reilu vuosi kun valmistuin valokuvataiteilijaksi. Opinnäytetyötä kirjoittaessani minulla oli usein tunne, etten oikeastaan tiedä mitä olen tekemässä tai varsinkaan, mihin tämä johtaa. Järjen tasolla sitä oli vaikea nähdä, vaikka tunteen tasolla olin kaikesta epävarmuudestani huolimatta jotenkin varma. Varma siitä, että tämä mitä nyt teen tuntuu omalta ja sitä kautta oikealta. Tätä haluan tehdä. Tätä mun täytyy tehdä. Valmistumisen jälkeen minua ja äänitaiteilija-miestäni odotti iloinen yllätys - myönteinen apurahapäätös, jonka turvin pääsisimme aloittamaan ensimmäisen yhteisen taideprojektimme: Helsingin reitit - KATVE. Helsingin sisäpihat odottivat kuvaajaansa ja äänittäjäänsä. Lisäksi sain myönteisen päätöksen myös näyttelyhakemukseeni. Pitäisin ensimmäisen yksityisnäyttelyni maaliskuussa 2017 Galleria Huudossa Uudenmaankadulla, tilassa jota olin katsellut jo useamman vuoden. Galleria sijaitsi katutasossa, ikkunoista tulvi luonnonvaloa ja tila oli kaksiosainen: oli suuri etutila sekä sisäpihan puolelle suuntautuva kapeampi takatila. Ei liian suuri, ei liian pieni. Minusta tuntui, että se oli kaikinpuolin sopiva ensimmäiselle näyttelylleni. Puolentoista kuukauden projektiapurahan jälkeen olin työtön. Sitä jatkui syksyn. Tilanteeseen liittyvä byrokratia ja tilivelvollisuus eri tahoille ahdisti. Samalla pääsin kuitenkin, Helsinki Schoolin ansiosta, tuntuvammin kiinni taidemaailmaan - teoksiani oli ensimmäisen kerran esillä ulkomaisilla taidemessuilla, Vienna Contemporaryssä Wienissä. Halusin päästä paikan päälle, mutta lennot Wieniin olivat liian kalliit, joten ratkaisimme mieheni kanssa asian ostamalla menolennot Prahaan ja paluun Budapestista. Välimatkat Praha-Wien-Budapest matkustaisimme busseilla. Prahassa avasimme skumppapullon, sillä oli syytä juhlaan - minulta oli myyty teos heti messujen avajaisiltana. Tuntui uskomattomalta.

Syksy meni pitkälti apurahahakemuksia kirjoittaessa. Tarvitsin rahoitusta tulevan yksityisnäyttelyni tilavuokraan sekä ennen kaikkea teoskuluihin. Halusin toteuttaa kaikki teokset samalla tavalla: mustiin kehyksiin kehystettyinä Diaseceinä. Suurin teos olisi kooltaan 165x118 cm, pienimmät 85x60 cm. Väkersin tilasta pienoismallin. Minulla ei ollut kärsivällisyyttä tehdä sitä aivan mittakaavaan, mutta se ajoi asiansa. Keskusteltuani useamman taiteilijan ja taidealan ihmisen kanssa, päätin että tilaan tulisi vain seitsemän teosta. Näin kukin teos pääsisi nousemaan esille sekä itsenäisesti, että osana kokonaisuutta. Pahin virhe olisi ampua tila liian täyteen. Vaikka prosessin edetessä hetkittäin epäilinkin päätöstäni ja harkitsin yhden lisäteoksen mukaanottamista, niin seitsemän teoksen päätös piti. Hyvä niin. Kokonaisuudesta tuli minimalistinen ja ilmava. Se tuntui harkitulta ja itsevarmalta. Yhtenä tärkeänä osana näyttelyni suunnitteluprosessia toimi Suomen valokuvataiteen museon järjestämä porfolio-päivä, jonka ansiosta sain keskustella teoksistani ja aluillaan olevasta näyttelykokonaisuudesta seitsemän alan ammattilaisen kanssa. Päivä oli hektinen. Mielipiteitä oli yhtä monta kuin ihmisiäkin, mutta kaikilta sain ehdottomasti jotain. Suurin mielipiteitä jakava seikka tuntui olevan värillisten ja mustavalkoisten teosten välinen suhde. Tulisiko näyttelykokonaisuuteen ottaa mukaan molempia, vai vain värillisiä kuvia? Näkemykset jakautuivat päivän aikana kutakuinkin puoliksi niin mustavalkoisten teosten puolesta kuin niitä vastaan. Päätös jäi siis auttamatta minulle itselleni ja kun päätös oli lopulta tehtävä, jätin mustavalkoiset teokset näyttelykokonaisuuden ulkopuolelle. En nimittäin osannut päättää millä tavoin haluaisin kyseiset teokset esittää. Kehyksillä vai ilman, mattaa vai kiiltävää, entä missä koossa? Ja miten mustavalkoiset teokset sopisivat yhteen suurikokoisten ja värikkäiden Diasecien kanssa? Kysymyksiä ja vaihtoehtoja oli liikaa, joten jätin ongelman hautumaan. Marraskuussa 2016 matkustimme mieheni töiden perässä puoleksitoista viikoksi New Yorkiin. Whitney Museumissa kävimme katsomassa kuubalaissyntyisen Carmen Herreran äärimmäisen vaikuttavan “Lines of Sight” -näyttelyn, joka tulvi vahvoja värejä ja tiukan minimalistisia, geometrisia muotoja. Teosten säntillisissä suorissa linjoissa oli jotain minulle vierasta, turhan pedanttista, mutta silti vaikutuin, jopa rakastuin. Teoksissa oli ytyä ja ihailtavaa periksiantamattomuutta. Museon kirjakaupassa käytin viimeisetkin rahani. Ostin luonnollisesti Carmen Herreran “Lines of Sight” -kirjan, sekä sen tueksi teoksen ”Concrete Cuba - Cuban Geometric Abstraction from the 1950s”. Tammikuun alussa oli aika lyödä oman näyttelyni teosvalinnat lukkoon. Yötä myöten jatkuneen teoskokojen pyörittelyn jälkeen laitoin teostilauksen lopulta menemään Artproofille ja sovin ajan, jolloin menisin paikanpäälle valvomaan teosten proofausta. Olo oli kaikkea muuta kuin itsevarma. Samalla tajusin, että jokainen taho, jolta olin syksyn mittaan hakenut näyttelyyni apurahaa, oli antanut kielteisen päätöksen. En saisi ulkopuolista rahoitusta vaan maksaisin kaiken itse. Onneksi minulla on sentään mieheni, ja sukulaisia joilta lainata, muuten näyttelyn toteuttaminen olisi ollut täysin mahdotonta. Näyttelyni maksoi minulle lopulta noin 7 000 euroa. Summa tuntui järjettömältä. Niin järjettömältä, että näyttelyn aikana ja sen jälkeen olen nauranut, että tätäkö tämä taiteilijuus on. Että laitetaan tuhansia euroja objekteihin, jotka ovat kuukauden verran esillä ja ihmisten katsottavana. Sitten nämä objektit pehmustetaan ja kääritään huolellisesti näteiksi paketeiksi, jotka viedään työhuoneelle odottamaan seuraavaa näyttelyä. Niin, sitähän tämä on, mutta myös paljon muuta. Näyttely tuli. Nimesin näyttelyn sen pääteoksen mukaan, “Sabroso”, espanjankielellä herkullinen tai maukas. Tuli näyttelyn ripustaminen, valvominen ja lopulta saattaminen pakettiin. Väliin mahtui paljon, niin kohtaamisia ihmisten kanssa kuin kasvava ymmärrys siitä, mitä näyttelyn pitäminen vaatii. Mikä toimii ja mitä taas tekisin nyt toisin. Avajaisiltana ihmisiä tuli enemmän kuin olin osannut odottaa ja koska olin yksin vastuussa kaikesta, oli lopputuloksena juomatarjoilun hetkittäinen tyrehtyminen. Olin kuitenkin tyytyväinen näyttelykokonaisuuteen. Se tuntui hyvältä. Teokset oli ripustettu tilaan hieman aiottua korkeammalle, mutta siitäkin sain ainoastaan kiitosta. Valvoin näyttelyä itse viikonloppuisin ja otin tavakseni istua näyttelytilan nurkassa ikkunan vieressä, selkä kiinni lämpöä hohkaavassa patterissa. Toisinaan kävijöitä oli päivän aikana vain kourallinen, parhaimmillaan taas yli kaksikymmentä. Suurin osa kävijöistä oli kiinnostunut kuulemaan teosten taustoista ja käyttämästäni tekniikasta. Keskustelut olivat antoisia. Näyttelyn viimeisellä viikolla paikalle tuli myös pariskunta, joka osti yhden näyttelyni teoksista. Olin ostosta erittäin kiitollinen. Saisin ainakin osan näyttelyyn laittamistani rahoista takaisin. Näyttelyni toiseksi viimeisenä aukiolopäivänä järjestin “Live scanography meets Kauranne x Haapoja x illmari” -peformanssi-illan. Livenä toteutettavan tasoskanneritaiteen, ääni-improvisaation, spoken wordin ja kaupunkiäänimaisemien yhdistäminen yhdeksi esityskonseptiksi syntyi hetken mielijohteessa, mutta se kannatti. Pystyin näin avaamaan teosteni syntyprosessia yleisölle aivan uudella ja äärimmäisen konkreettisella tavalla. Lisäksi olin itsekin utelias näkemään millaiseksi kuvat muodostuisivat yleisön edessä ja äänen ja musiikin vuorovaikutuksessa. Yleisöä oli paikalla kolmisenkymmentä ja toteutin illan aikana tasoskannerilla yhteensä 40 uutta kuvaa. Jokainen kuva oli improvisoitu ja väriyhdistelmätkin siinä hetkessä valittuja. Vaikka minulle muutama kuvallinen huti tulikin, niin ilta oli kaikin puolin hyvä ja onnistunut, erikoinen ja erityinen eikä vähiten kiitos kanssani esiintyneiden Amanda Kauranteen (+Gigi Abaudin) ja haapoja & illmari kollektiivin. Alkuvuoteni oli kiireinen, ei vain yksityisnäyttelyni vuoksi, vaan myös siksi, että siirryin samalla työttömästä yrittäjäksi. Päätös oli aluksi enemmän pakon sanelemaa ja vaihtoehtojen puutteesta johtuvaa kuin todellista halua toimia yrittäjänä, mutta alun pelkojen jälkeen päätös on tuntunut hyvältä. Ennen kaikkea on ollut ilo ja onni saada yhdistää niinkin marginaalista kuvataiteen alaa kuin skanografiaa eli tasoskannerilla toteutettua taidetta erilaisiin tilaustöihin. Lisäksi olen yllättäen saanut tehdä sitä mistä jo varhaisessa teini-iässä haaveilin: suunnitella levynkansia. Pian ovat neljännet suunnittelemani levynkannet lähdössä painoon.

[photosrprettycool-man]

Tania Franco Klein

Tania Franco Klein (b. 1990) started her photography praxis while gaining her BA Architecture in Mexico City, which took her to pursue her Master in Photography at the University of the Arts London.Her work is highly influenced by her fascination with social behavior and contemporary practices such as leisure, consumption, media overstimulation, emotional disconnection, the obsession with eternal youth, the American dream in the Western world and the psychological sequels they generate in our everyday life.Franco Klein work has been reviewed and featured by international critique including Aperture Foundation, The British Journal of Photography,  I-D Magazine (UK), The Guardian, Paris Review, Der Greif, Fisheye Magazine Vogue Italia and has been commissioned by clients like The New Yorker, New York Magazine, Aperture Foundation and Dior.Her work has been exhibited across Europe, USA, and Mexico,  including international fairs such as Photo Basel, Photo London, Photofairs SF, Getxo Photo and during the Los Angeles Month of Photography. She has obtained the Sony World Photography Awards in two consecutive years, The Lensculture Exposure Awards, the LensCulture Storytelling Award, The Felix Schoeller Photo Award of Germany Nominee, FOAM Paul Huf Award nominee, and recently received the Photo London Artproof Schliemann Award as the best emerging artist during Photo London fair 2018 and her first publication Positive Disintegration (2019) ��was nominated for the Paris Photo Aperture Foundation First Book Award.

https://www.taniafrancoklein.com/

[hannarast]

3/2/2017 - 5/2/2017

Råst’s artworks were shown at Photo Weekend Düsseldorf in a group show organized by Artproof and Gallery Raumsechs.

Exhibition photos by Tõnu Tunnel.

[katieinglis]

Resizing images

[hannahsalvidgephotography-blog]

Photo London 2017

“Photo London was created to give London an international photography event befitting the city’s status as a global cultural capital. Now in its third edition, Photo London has established itself as a world-class photography fair and as a catalyst for London’s dynamic photography community. From the capital’s major museums, to its auction houses, galleries large and small, right into the burgeoning creative communities in the East End and South London, Photo London harnesses the city’s outstanding creative talent and brings together the world’s leading photographers, curators, exhibitors, dealers and the public to celebrate photography, the medium of our time.Along with the selection of the world’s leading galleries showing at the Fair, Photo London presents the Discovery section for the most exciting emerging galleries and artists; there is an original Public Programme bringing together special exhibitions, installations, a Talks Programme curated by William A. Ewing, renowned curator and writer, former Director of the Musée de l’Elysée, and former Director of Exhibitions at the International Center of Photography, New York. Each edition of the Fair also sees a number of Awards announced, headlined by the Photo London Master of Photography, Photo London Artproof Award and the Magnum Photos Graduate Photographers Award. Hosted awards include the Kraszna-Krausz Book Awards and the MACK First Book Award. Beyond the Fair, Photo London regularly hosts Pre-Fair Talks and related events engaging with the craft, market and knowledge of photography. Photo London is a place to encounter the most innovative emerging artists, new work by established masters and rare vintage pieces, and as such is guided by a Curatorial Committee comprised of some the field’s most esteemed curators, critics and museum directors.“ - Taken from the Photo London website

https://photolondon.org/about/

[clickinggears]

"Cat Playing Rebec" 4"x 6" lino block set Oil print This boi be jamming and he's all printed. More cats being weird lil guys from manuscripts. #Linocut #Linoprint #Artproof #WoodBlock #AsSeenInColumbus #WIP #ColumbusOhio #614Artists #Art #FranklintonArtsDistrict #ColumbusArt #ColumbusArtist #Prints #Relief #ColumbusMakesArt #ArtMakesColumbus #400WestRich #CatArt #Cat #MedievalAnimals (at Columbus, Ohio) https://www.instagram.com/p/Cm9DXycu4J9/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[svetlinvelinov]

Largest artist proofs... still hot... #mtg #magic #magicthegathering #art #blackandwhite #drawing #artwork #artproof #ink

[hannarast]

3/2/2017 - 5/2/2017

My works were shown at Photo Weekend Düsseldorf in a group show organized by Artproof and Gallery Raumsechs.

Exhibition photos by Tõnu Tunnel.

[clickinggears]

8"x10" Linoblock Irish Wolfhound in several steps