#In this time; tässä ajassa
Explore tagged Tumblr posts
Photo
Sopivasti särmää "-- Maailman kauneimmissa timanteissa on särmää kerrakseen. Siksi ne häikäisevät. Ympäripyöreä timantti – se ei olisi minkään näköinen!
#5. Henkilökohtaista - Taking it Personally#Aito usko/True Faith#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#kasvokkain; face to face#Minä uskon/I believe#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Uskon käytäntö/Faith in Practice
0 notes
Text
Sain yllättävän puhelun Juuso Määttäseltä, Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimittajalta, joka halusi pohjustaa artikkeliaan #Putous-twiiteistä ja keskustella erityisesti väitetyistä feikkitileistä. Olin suuresti huvittunut puhelun aiheesta ja samaan aikaan myös kiitollinen, että pääsin jälleen kerran puhumaan lempilapsesta, jota olin aikoinaan rakentamassa: Sosiaalinen televisio.
Artikkeli julkaistiin eilen.
https://twitter.com/theMartti/status/974619646165954563
Tämä feikkitilien luomiseen liittyvä teema on ollut pinnalla jo vuodesta 2012 alkaen. Syytösten kohteena oli usein Finnpanelin TV-mittaritutkimuksen perusteella merkittävästi katsojia ja sitä myötä myös some-keskusteluja generoiva ohjelmasis��ltö – usein suorat tv-lähetykset.
Palataan hetkeksi ajassa taaksepäin ja mietitään hetki, mistä tässä saattaisi olla kyse.
Sosiaalisen television ensimmäinen aalto
Keväällä 2012 MTV pilotoi uutta sosiaalisen television konseptia jääkiekon MM-kisojen suorien lähetysten yhteydessä. Katsojien kommentteja kerättiin useista eri lähteistä ja relevantti sisältö sulautettiin yhdeksi yhteiseksi viestivirraksi, jota julkaistiin reaaliajassa suoran lähetyksen ruutugrafiikoissa. Mukana olivat tekstiviestit, Twitterin twiitit, Facebook-kommentit, Katsomo-palvelun keskustelu sekä kisalähetyksiä varten kehitetyn älypuhelinsovelluksessa käyty keskustelu.
Myönteisten tulosten myötä samoja toiminnallisuuksia lähdettiin syksyllä 2012 hyödyntämään myös Subin Big Brother -realityssa, jota Nyt-liite tituleerasi myöhemmin arvonimellä ”Suomen sosiaalisen median tv-kuningas”.
Syksyllä 2012 myös MTV Uutisten toteuttamat kuntavaalilähetykset saivat sosiaalisen tekstiviestien ohella sosiaalisen median palveluiden vuorovaikutuksesta aivan uutta pontta. Näitä hyödynnettiin lukuisissa MTV Uutisten toteutuksissa sekä vuosittain myös SuomiAreena-lähetyksissä.
Tarkempi selonteko löytyy tämän blogin useista teksteistä sekä MTV:n Spotti-blogista.
Tammikuussa 2013 vastaava toteutus tehtiin ensimmäisen kerran myös Putoukseen. Tiimissä oli tuolla hetkellä yksi henkilö toteuttamassa Putouksen some-kokonaisuutta: minä.
Myöhemmin vuoden 2013 varrella tiimiin saatiin vahvistuksia ja matkan varrella myöhemmin myös Enbuske & Linnanahde Crew, Posse, Idols, Tähdet Tähdet, Tanssii tähtien kanssa ja monet muut ohjelmanimikkeet saivat oman palansa sosiaalisesta television konseptista.
Kaupallisen tv-kanavan sosiaalisen median tuottajalla riitti töitä
Suorissa lähetyksissä ohjelmien juontajat ja toimittajat kannustivat yleisöä osallistumaan twiitaten tai kommentoiden Facebookissa.
He eivät olisi näin toimineet ellei joku olisi ensin suunnitellut vuorovaikutusta osaksi lähetyksiä ja aktiivisesti lobannut ajatusta sosiaalisen television konseptista sisäisesti MTV:llä – aikana, jolloin television prime time -ohjelmien vuorovaikutus rajoittui siihen, että studio-ohjaajana lukuisissa ohjelmissa toiminut Pasi ‘Parska’ Saharinen kävi dialogia paikalle houkutellun studioyleisön kanssa ja kertoi samalla illan kulusta.
Poikkeuksen teki Sub-kanavan Big Brother, jonka arkisin esitettäviin Big brother Extra -lähetyksiin katsojat olivat voineet osallistua tekstiviesteillä jo vuosien ajan.
Vielä vuonna 2012 sosiaalista mediaa pidettiin jonain nuorison kotkotuksena. Jotta tämä aihe oltaisiin otettu vakavasti, piti asiasta palaveerata ja lobata sisäisesti loputtomasti ja vakuutella, että tämä voisi olla “se seuraava juttu” lineaarisen television viemiseksi vahvemmin internetin aikakaudelle. Suuret kiitokset MTV Sisältöjen esimiehelle Matti Pauniolle sekä MTV:n silloiselle ohjelmajohtaja Jorma Sairaselle, jotka soivat vuorovaikutukselle ja sosiaaliselle televisiolle mahdollisuuden.
Ilman laadukasta sisällöntuotantoa mainituissa some-palveluissa twiittigrafiikalla kuorrutettu tv-lähetys olisi ollut vain paperia – yksisuuntaista tiedottamista.
Sosiaalinen televisio oli enemmän. Halusimme luoda digitaalinen leirinuotio suorien lähetysten yhteyteen ja perustimmekin ohjelmille virallisia tilejä tarvittaviin palveluihin *(Facebook, Twitter ja Instagram, myöhemmin myös YouTube sekä Snapchat). Panostimme ennen kaikkea lähetyspäivinä ja -iltoina reaaliaikaiseen, hetki hetkeltä elävään sisällöntuotantoon, jonka avulla päästiin välittämään niitä tunnelmia, joita televisiossa ei nähty. Tämän lisäksi keskustelua pidettiin yllä julkaisuja toteutettiin ympäri viikon.
Tekeminen nojasi aitoon vuorovaikutukseen katsojien kanssa. Näillä toimenpiteillä me emme keränneet tykkääjiä tai seuraajia vaan osallistimme tv-yleisöä ja rakensimme systemaattisesti yhteisöjä eri ohjelmien ympärille. Halusimme antaa katsojille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja myötäelää lähetykset kanssamme ja toistensa kanssa – yksin yhdessä – kukin omilla tahoillaan.
Sosiaalisen television konsepti oli monellakin tapaa upea yhdistelmä useita eri toimenpiteitä, joilla yksisuuntainen viestin – perinteinen lineaarinen televisio – rikastettiin kolmannen osapuolen palveluita hyödyntämällä vuorovaikutteiseksi katsomiskokemukseksi.
Ohjelmien ja tuotantokausien kertyessä sosiaalisen television kokonaisuus oli hyvin työläs.
Jo 2013 Putouksen kohdalla sosiaalisen television toteutusten mahdollistamiseksi MTV:n prime time -sisältöihin istutettiin myös kaupallisia kuvioita some-tekemisen yhteyteen. Näissä kaupallisissa some-toteutuksissa usean muuttujan ja kontekstin nivominen luontevaksi paketiksi ilman päälleliimaamisen makua on äärimmäisen haastavaa. Näen tämän sisällöntuotannon näkökulmasta edelleenkin extremelajiksi, joka vie myös paljon aikaa – jota tiimillämme ei ollut. Lopulliset luovat toteutukset olivat monen osapuolen toiveiden mukaisia kompromisseja, joiden ideat, visut ja lopputulos tulivat usein saman henkilön kynästä, joka ideoi ja rakensi ohjelman ympärille sen some-leirinuotion. Näitä paketteja on kaupallisen television äärellä menestyksekkäästi tässä maassa hoitanut muiden töidensä ohella vain pari hassua ihmistä. Vielä vuonna 2017 Putous tarjosi tutkitusti ‘elämyksiä somelaisille‘.
Sosiaalinen media valvoo 24/7
Kunpa vain joku olisi joskus ymmärtänyt, miten paljon töitä kourallinen MTV:n some-tiimin jäseniä teki ohjelmien eteen syksyisin ja keväisin tuotantokausien ollessa käynnissä – täydellä sydämellä ja rakkaudesta lajiin.
Ja töitähän riitti. Arkisin klo 9-17 suunniteltiin, palaveerattiin, raportoitiin, kehitettiin asioita eteenpäin samalla kun sisällöntuotantoa ja dialogia ylläpidettiin useiden eri ohjelmanimikkeden profiileilla. Tämän päälle iltaisin ja viikoloppuisin oli lähetykset. Lähetysillat olivat julkaisutekstejä salamannopeasti kirjoittavalle ja dialogia ylläpitävälle tuottajalle kuin 100 metrin juoksu maratonin mittaisena ja aivonystyrät olivat kovilla.
Sosiaalisen median palveluiden yleistyessä ja suosion kasvaessa myös toiveet ja odotukset some-tekijöiden suhteen kasvoivat.
Välillä työ kantoi myös tunnustuspalkintoja, joita koko MTV juhli.
Firman some-himmeli kasvoi valtavaksi
Lähtiessäni MTV:ltä 30.11.2015, paletissa oli noin 170 some-tiliä kuudessa eri some-palvelussa. Oli yritysbrändi (MTV), kanavabrändit (MTV3, Sub, AVA), uutisten genrebrändit (Uutiset, Sport, Viihde, Lifestyle) sekä ne kymmenet tv-ohjelmabrändit (melkoinen lista nimikkeitä). Kaikilla oli omat sivunsa eri palveluissa.
Sosiaalisessa mediassa MTV:n brändiprofiilien yhteenlaskettu seuraajien määrä oli bruttona kirkkaasti yli miljoonana suomalaista käyttäjää – jo yksistään Facebookissa.
Semmoinen määrä ihmisiä kirjoittaa TV-lähetysten aikana ja myöskin lähetysten ulkopuolella lukuisia kommentteja ja näihinkin on reagoitava kiittämällä tai kommentoimalla bränditilillä takaisin. MTV:n asiakaspalvelu vastasi ainoastaan kanavabrändien tileillä ja some-tuottajan harteilla oli aina yksittäisen ohjelmabrändien asiakaspalvelu ja nyt puhutaan niistä tileistä, joilla oli myös eniten seuraajia ja sitä myötä myös vuorovaikutusta.
Tosin, suurin osa profiileista oli passiivisessa tilassa, sillä esimerkiksi tv-ohjelmat tai niiden vanavedessä kulkevat fiktiiviset Putous-hahmot tileineen saattoivat olla tauolla.
Takaisin feikkitileihin
Televisioyleisön joukkoon mahtuu aina niitä, jotka tekevät mitä tahansa päästäkseen omalla viestillään suoriin lähetyksiin – meno ei ole muuttunut oikeastaan TV-chatin ajoista. Oman viestin näkemistä satojentuhansien silmäparien edessä tai jopa miljoonayleisön keräävän ohjelman äärellä kiehtoo suunnattomasti monia tv-katsojia. Oman viestin näkeminen lähetyksessä on jo itsessään palkinto, joka voidaan rinnastaa ajatukseen, jossa olisi itse esiintynyt televisio-lähetyksessä.
Ajoittain olin itse vastaamassa vastaaviin syytöksiin twiittien tai feikkitilien masinoimisesta MTV:n toimesta.
Usein syytöksiä esittää satunnainen twiittaaja tai Facebook-kommentoija olettamuksiin perustuen ja koska internetissä vertainen ihminen riittää auktoriteetiksi (tutustukaa vaikka Edelman Trust Barometer -tutkimukseen), joku toinen satunnainen twiittaaja saattaa yhtä kevyin perustein pukea foliohatun päähänsä. Salaliittoteorian siemenet on kylvetty. Ihmisten medialukutaito ja lähdekritiikki ovat sosiaalisessa mediassa jatkuvasti koetuksella.
Kun riittävän moni some-keskustelija puhuu aiheesta, herää myös toimittajien huomio. Kun jokin mediatalo julkaisee artikkelin, klikkiotsikot kirkuvat.
Usein syytöksiä ovat esittäneet anonyymit tilit, joiden ulosannin voisi rinnastaa trollailuun profiilien nimiä myöten. Kuka niitä muuten masinoi?
Tässä keskustelu tammikuulta 2018 Twitter-käyttäjä @erityismulkku kanssa, joka kantaa myös nimeä “Ruikku-Jussi”.
Joka kerta nämä väittämät some-keskusteluissa huvittavat minua suuresti ja olenkin useasti käynyt kommentoimassa, vaikka asia ei minua varsinaisesti ole koskettanutkaan enää kolmeen vuoteen.
Mutta.
Mies voi lähteä televisiosta, mutta sosiaalinen televisio ei koskaan lähde miehestä.
—
Kirjoittaja on entinen MTV:n sosiaalisen TV:n tuottaja ja Lead Social Strategist. Martti Lindholm kirjoittaa ilmiöistä, mittaamisesta, sosiaalisen median palveluista, sekä muistelee niiden integroimisesta osaksi televisiosisältöjä.
TWITTER @theMartti || LINKEDIN theMartti || INSTAGRAM @theMartti WEB themartti.com
https://twitter.com/theMartti/status/705075812928720896
Televisio-ohjelmat internetin foliohattujen hampaissa Sain yllättävän puhelun Juuso Määttäseltä, Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimittajalta, joka halusi pohjustaa artikkeliaan #Putous-twiiteistä ja keskustella erityisesti väitetyistä feikkitileistä.
#Big Brother#Facebook#feikkitilit#kuntavaalit#MTV#Posse#Putous#sosiaalinen televisio#sosiaalisen median tuottaja#Televisio#Twitter
0 notes
Text
Innovaatio ja innovointi
Googlaamalla sanan innovaatio, ensimmäisenä linkkinä esiintyy Wikipedian sivu. Siellä innovaatio määritellään näin, “Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena.”. (Wikipedia) Wikipedia antaa innovaatio sanalle aika tyhjentävän vastauksen, mutta silti näen innovaation olevan juuri sitä jotain uutta ja uuden kehittämistä, eli sitä on vaikea mielestäni Wikipediankaan pukea sanoihin.
Itselleni innovaatio on uuden keksimistä, kehittämistä ja laatikon ulkopuolelta ajattelua. Se on jotain vapaan ajattelun ja vanhojen raamien yhteistyöskentelyä. Joskus kylläkin vanhat raamit saattavat lentää ikkunasta ulos uuden keksinnön tullessa peliin. Esimerkkinä tästä älypuhelimet, jotka söivät vanhan aikaiset puhelimet aivan pelistä pois parin vuoden aikana. Vaikka puhelimen alkuperäinen tarkoitus, eli soittaminen, on vielä älypuhelimissa on sen osuus todella pieni kaikkien sovellusten ja Internetin kautta toimivien asioiden vierellä.
Joskus innovaatio voi olla jotain todella pientä, mutta silti jotain todella suurta. Vain pieni lisäys alkuperäiseen raamiin voi viedä tuotteen aivan uudelle tasolle. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Tangler Teezer, eli “uudelleen keksitty hiusharja”. Tangler Teezer perustaja Shaun Pulfrey halusi kovasti keksiä paremman version hiusharjalle, koska vanha ei toiminut hänen mielestään tarvittavan hyvin. Intohimon ja uteliaisuuden avulla hän keksi käteen paremmin istuvan käsipidike kohdan harjassa, jolloin takkujen selvittäminen helpottui huomattavasti. Shaun esitteli tuotteensa Innovointi ohjelmassa Sharks Tank ja jokainen sijoittaja hylkäsi Shaunan idean. Vuonna 2016 eli yhdeksän vuotta myöhemmin Shaunan yrityksen arvo oli yli 200 miljoonaa puntaa. (Dailymail.co.uk) Hänestä oli tässä ajassa tullut rikkaampi kuin moni Shark Tankin sijoittajista. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki innovaatiosta ja innovoinnista. Se on periksiantautuneisuutta, kekseliäisyyttä, elämän kokemusta ja rohkeutta kokeilla jotain uutta.
Lähteet: Wikipedia, luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Innovaatio . Luettu: 7.2.2018
Dailymail.co.uk, luettavissa: http://www.dailymail.co.uk/news/article-3693733/The-200m-Dragon-s-Den-reject-Yes-s-hair-raising-worth-detangling-brush-inventor-told-knotted-five-times-richer-judge-said-m-out.html . Luettu: 7.2.2018
0 notes
Text
OLLI HOLMSTRÖM, HELSINGIN DIAKONISSALAITOS: ”ILMAN TARKOITUSTA ORGANISAATIOSTA TULEE ANARKIA.”
Tarkoituksen ohjaamista (purpose-driven) organisaatioista on puhuttu viime aikoina paljon. Esimerkiksi tämän syksyn Nordic Business Forumin iskusanat olivat responsibility, purpose ja leadership. Olen itsekin innostunut kirjoittamaan tätä blogisarjaa, koska asia tuntuu ajankohtaiselta. Sitä se varmasti on tässäkin ajassa, mutta kun keskustelen aiheesta vuonna 1867 perustetun Helsingin Diakonissalaitoksen toimitusjohtajan Olli Holmströmin kanssa, huomaan että ajatus tarkoituksen ohjaamasta organisaatiosta ei ole mitenkään uusi.
”Kristillinen palvelutoiminta. Se on ollut meidän tarkoituksemme alusta lähtien, 150 vuotta”, kertoo Olli työhuoneessaan, 1800-luvun lopulla rakennetussa Diakonissalaitoksen kirkkorakennuksessa Helsingin Kalliossa. ”Se on kirjattu Helsingin Diakonissalaitosta ylläpitävän säätiön tarkoituspykälään. Ajan kuluessa on pitänyt tietenkin arvioida, miten tarkoitusta milloinkin toteutetaan. Aluksi se tarkoitti kulkutautisairaalan ylläpitämistä ja diakonissojen kouluttamista. Ihmisarvon puolustaminen oli mukana jo silloin. Se näkyi esimerkiksi siinä, että sairaalahoitoa tarjottiin myös naisille, kun kulkutaudit kaatoivat kansaa nälkävuosina. Tänä päivänä tuotamme palveluita esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, päihteiden käyttäjille, paperittomille ja ikäihmisille.
Meillä oli historiassamme vaihe, jossa kristilliseen lähimmäiseen rakkauteen perustuvan sosiaalityön ajatus haluttiin hyvinvointivaltiota rakennettaessa lakaista maton alle. Kaikki eivät pitäneet sitä tarpeeksi yhteiskunnallisesti ja sosiaalieettisesti orientoituneena. Onneksi siitä päästiin yli. Me puolustamme nimenomaan hyvinvointiyhteiskuntaa, emme hyväntekeväisyysyhteiskuntaa, jossa ihmisarvon edellytykset ovat rikkaiden lahjoittajien varassa. Missiomme olemme kirjanneet muotoon: ’Jokaiselle ihmisarvoinen huominen’. Tämä on työtä, jossa ei joudu kovinkaan usein kysymään onko tässä järkeä?”
Mitä työn vahva tarkoitus antaa sinulle itsellesi?
”Olen ihmiskontaktijohtaja. Minulle tarkoitus näkyy siinä, miten ihmiset innostuvat ja kokevat tyydytystä siitä mitä he tekevät. Kun näen indikaatioita siitä, että tarkoitus toteutuu syvällä organisaatiossa ja ohjaa sitä oikeaan suuntaan, tiedän ettei sinne tarvitse mennä mikromanageeraamaan. Se antaa omaan työhön energiaa tyydytyksen kautta, paljon energiaa. Minusta tuntuu myös, että olen omalla pienellä paikallani muuttamassa työelämää siihen suuntaan, että johtaminen voi olla tarkoituksella johtamista, ja yhä useammat organisaatiot kysyvät, miten ne voisivat toteuttaa vastuullisuutta.
Tarkoituksella johtaminen myös haastaa terveelliseen itsereflektioon. Joudun katsomaan peiliin ja kysymään, onko kaikki mitä teemme tarkoituksen toteuttamista tai sen mahdollistamista? Silloin tehdään myös vaikeita ratkaisuja ja leikkauksia. Lääkärikeskus Diacorin myynti Terveystalolle viime talvena on esimerkki tästä. Meidän tarkoituspykälämme ei kata yksityisen terveydenhuollon liiketoimintaa, mutta nyt Diacorin arvokas työ jatkuu osana Terveystaloa.”
Tarkoitus antaa kirkkautta resurssien suuntaamiseen?
”Juuri näin. Tarkoitus johtaa myös valintoihin esimerkiksi siinä, millaisiin kilpailutuksiin päätämme mennä mukaan. Jos joku sote-palveluiden järjestäjä esimerkiksi keskittyy ostamaan suoritteita eikä vaikutuksia, me emme ole heille oikea tuottaja. Me haluamme olla tuottamassa vaikutuksia, ja niitä joutuu aina arvioimaan fiskaalista jaksoa pidemmällä ajalla, useiden vuosien päähän. Maakuntauudistajilla toisaalta on kova tavoite tehdä asioita toisella tavalla ja siihen meillä on ehdotuksia. Ne ovat hyviä keskusteluita.
On myös niin, että työntekijän oma agenda ei voi olla ristiriidassa työnantajan agendan kanssa. Me olemme monikulttuurisuutta kunnioittava organisaatio, eikä ihmisen tarvitse olla kristitty, mutta pitää kuunnella, keskustella ja ymmärtää mitä meidän kristillinen palvelutehtävä tarkoittaa. Pitää ymmärtää, että se on työnantajan agenda, ja jos se ei sovi, niin sitten pitää löytää muuta työtä.
Onko tarkoituksella merkitystä kilpailussa työntekijöistä?
”Se on kasvamassa entistä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Sen näkee siitä, että yhä useammat ihmiset tulevat tänne, koska he haluavat liittyä tähän tarinaan. Tarinamme herättää paljon mielenkiintoa silloinkin, kun rekrytoimme ihmisiä tukifunktioihin, jotka eivät liity suoraan sote-palveluiden ammatteihin. On ajan trendi, että ihmiset hakevat työlleen tarkoitusta. Kun aloitin tässä työssä, minulle sanottiin, että nousukauden aikana meidän on vaikea saada työvoimaa, koska emme kilpaile palkoilla, ja laskukaudella työntekijöitä taas löytyy. Sitten tämä on ollut varmaankin pelkkää laskukautta. Kovan tason osaajat haluavat meille töihin. Se tekee nöyräksi.
Meidän itsemme pitää olla selkeitä tarinamme kommunikoimisessa. Olin hiljattain Piilaaksossa ja pääsimme tutustumaan muun muassa Facebookin kampukseen. Huomioni kiinnittyi siihen, että heidän jokainen esityksensä alkaa yhtiön tarkoituksella. Se on vapaasti suomennettuna ’Antaa ihmisille valta rakentaa yhteisöä ja tuoda maailma lähemmäksi.’ Tarkoitusta voi pitää hyvänä tai huonona, mutta he aloittavat aina siitä. Missä missio näkyy meidän esityksissämme? Usein esityksen lopussa, kiitos-sivulla. Tämän ajattelun haluan muuttaa. Tarkoituksen pitää olla otsikko ja vahvasti esillä.”
Entä, jos organisaatiolla ei ole tarkoitusta, mitä siitä voi seurata?
”Silloin organisaatio hajoaa sisältä. Se ei ole enää organisaatio, vaan siitä tulee kaaos, anarkia. Se menee puhtaaksi oman edun tavoitteluksi. Ei ole sellaista yritystä, jossa pelkkä työntekijöiden rationaalinen sitoutuminen riittää. Täytyy olla myös emotionaalista sitoutumista, ja tarkoituksen kautta se löytyy. Mikään organisaatio ei pysy koossa ilman uskottavaa sitoutumisen kohdetta. Miten Bob Marley sen laulussaan sanoikaan? ‘You can fool some people some times, but you can’t fool all the people all the time’.”
0 notes
Text
Tarkennus pielessä
Sillä, mihin tulemme tarkentaneeksi, tosiaan on väliä!
Tämänkertainen artikkelikuva on erikoinen, epäonnistunutkin.
Tein kaiken mielestäni kaikkien taiteen sääntöjen mukaan – ja juuri tuollaisia omituisia otoksia oli tuloksena. Omalla tavallaan kauniita – mutta erittäin epätarkkoja. Se, minkä olin halunnut kuvaan, ei ollut kuvassa.
Mieheni istui tovin kamerani seurana ja löysi vian: Objektiivi…
View On WordPress
#5. Henkilökohtaista - Taking it Personally#fear; pelko#Hengellinen väkivalta#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jumalan löytäminen; finding god#narsismi ja hengellisyys#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Uskon käytäntö/Faith in Practice#uskon löytyminen#uskon lepo#Uskovan asema/Destiny#Uskovan kasvu/Growing in Faith#Uudistuminen/Renewing
0 notes
Text
Heitteinen sää
Heitteinen sää (turbulenssi) on tuttu ilmiö lentokoneissa matkustaneille: lentokone heilahtelee tai tärisee ikäväntuntuisesti.
Finnairin blogista poimittua:
“Heittoisa sää on vain epämukavaa, vaarallista se ei ole. Lentokone on suunniteltu kestämään turbulenssin aiheuttamat äkilliset rasitukset. Esimerkiksi siivet on rakennettu joustaviksi siten, että ne liikkuvat ylös ja alas. Näin ne eivät…
View On WordPress
0 notes
Text
Pidä kiinni - vapaudesta (osa 2 - syitä vain näennäiseen vapauteen)
Pidä kiinni – vapaudesta (osa 2 – syitä vain näennäiseen vapauteen)
Edellisessä kirjoituksessanikerroin (hedelmistään päätellen) varsin epäonnistuneesta demonienkarkotussessiosta, jonka seurauksena näytti helvetti päässeen irti huushollissani. Kerroin yhden asianosaisen haluttomuudesta luopua taipumuksistaan. Ulkoinen rituaali ei pakottanut häntä muuttumaan.
Toinen epäonnistumisen syy on mahdollisesti liika hyväuskoisuus. Saattoi olla, että osa joukosta oli…
View On WordPress
#Hengellinen väkivalta#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#kasvokkain; face to face#narsismi ja hengellisyys#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#vapautuminen
0 notes
Text
Pidä kiinni - vapaudesta (osa 1)
Pidä kiinni – vapaudesta (osa 1)
Paavali kirjoitti:
Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. (Gal 5: 1)
ain englantilaiselta Kathyltä, joka on saanut sydämelleen rukoilla niin Suomen kuin minunkin puolesta, merkillisen viestin. Viestille antaa erityisen merkityksen se, että Kathy ei kovin tarkasti tiennyt asioistani. Kathy käski minun etsiä asunnostani “things”,…
View On WordPress
#Hengellinen väkivalta#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#kasvokkain; face to face#narsismi ja hengellisyys#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#thoughts of different items; ajatuksia eri alueilta#Uskovan asema/Destiny
0 notes
Text
Lohdutus
Hengellisessä kentässä siipeensä saaneita ihmisiä kuunnellessani kuulen liian monta kertaa sen, että ei – yksinkertaisesti ei – voi luottaa.
Ensin tämän siipeensä saaneen luottamus on petetty yhteisössä, johon hän luottanut.
Seuraavaksi etsiessään jota kuta joka suostuisi kuulemaan hänen hätänsä ja kipunsa, joko sellaista ihmistä ei löydy tai sitten
löytyy “mestaroija”, joka tarjoaa lääkkeeksi…
View On WordPress
#healing - parantuminen#Hengellinen väkivalta#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jumala/God#Jumalan huolenpito#Jumalan olemus#Jumalan työ/Works of God#Paimen/Shepherd#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Seurakunta/Church#synti#vaikeudet#vapautuminen
0 notes
Text
Elämää siellä, missä ei pitäisi
Elämää siellä, missä ei pitäisi
Artikkelikuvina viimeisen viikon aikana on ollut kuvia Sapokasta ja Katariinan meripuistosta Kotkasta. Sekä Sapokka että Katariina ovat olleet ennen entraamistaan eri oloisia. Sapokka saastunut merenlahti ja Katariina käytöstä pois jäänyt öljysatama. Molemmat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, mitä hyvää ihminen saa aikaan tarttuessaan toimeen.
Raamatun todistus on:
Jumala voi tehdä monin…
View On WordPress
#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jumalan työ/Works of God#Pyhä Henki/Holy Spirit#revival; herätys#uskossa uudistuminen; usko; ihme; Jumalan ihme; Pyhä Henki; Pyhän Hengen työ; Jumala; Jumalan työ#Uudistuminen/Renewing
0 notes
Text
Sopivasti särmää
Ei niin, että sanani olisivat vähissä. Joskus vanhoissa kirjoituksissa on tullut asia sanottua kumman selkeäsi. Tässä niistä muutamia:
“– Maailman kauneimmissa timanteissa on särmää kerrakseen. Siksi ne häikäisevät. Ympäripyöreä timantti – se ei olisi minkään näköinen!
Yritämme tehdä uskostamme liian usein ympäripyöreää. Kun joku tarttuu särmään ja kysyy: ´Sanoitko noin?´, otamme monta askelta…
View On WordPress
#Aito usko/True Faith#Henkilökohtaista; personally#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#kasvokkain; face to face#Minä uskon/I believe#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Uskon käytäntö/Faith in Practice
0 notes
Text
Uudistuksen asiayhteys
Monissa uskon asioissa on kysymys akselista: Jo nyt – ei vielä. Niin tässäkin: Olemme vanhurskaita. Kelpaamme Jumalalle. Uskon kautta. Olemme pelastettuja. NYT. – Samalla katsomme tulevaisuuteen. Kilvoittelemmekin. Emme vielä ole perillä.
Silti pelastus on nyt. Vanhurskaus on nyt. Tuomio on pois nyt. Kun vain olemme Kristuksessa. Hänessä ja Hänen Sanassaan.
Eilen kirjoitin Jesajan 40. luvusta,…
View On WordPress
#Aito usko/True Faith#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jeesus#Jumalan työ/Works of God#kasvokkain; face to face#Matkalta poimittua; picked by my path#Minä uskon/I believe#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Pyhä Henki/Holy Spirit#revival; herätys#Usko/Faith#Uskon käytäntö/Faith in Practice#Uudistuminen/Renewing
0 notes
Text
Jumalan tahto on uudistus
Jumalan tahto on uudistus
Karismaattisen sekaannuksen näkemisen/kokemisen seuraus on havaintojeni mukaan usein heiluriliike. Kun jokin on ampunut yli tai huti, automaattisesti suuntaudumme päinvastaiseen ääripäähän. Tämä näkyy esimerkiksi uudistuksen ja herätyksen teeman äärellä seuraavasti:
Henkilöt, jotka ovat kohdanneet väärää tai vääräksi tulkitsemaansa opetusta tai ilmiöitä, hylkäävät tämän väärän ja yleensä kaiken…
View On WordPress
#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jumala/God#Jumalan työ/Works of God#kasvokkain; face to face#Matkalta poimittua; picked by my path#Minä uskon/I believe#Persons on my way; Ihmisiä tielläni#Pyhä Henki/Holy Spirit#revival; herätys#Usko/Faith#Uskon käytäntö/Faith in Practice#Uudistuminen/Renewing
0 notes
Text
Yltäkylläisyyden Jumala
Nykyisen rasvaa kammoksuvan ja painoa vartioivan aikamme keskellä jotkut Raamatun yltäkylläisyyskuvauksista tuntuvat melko vierailta.
Eräs tällainen kuvaus löytyy Psalmista 63:
“Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla” (Ps. 63: 6, KR -38)
Vuoden -92 käännöksessä kohta onkin käännetty dynaamisesti – ja ajallemme paremmin…
View On WordPress
#Ilmiöitä tielläni#In this time; tässä ajassa#Jumala/God#kasvokkain; face to face#Näkökulmia Sanaan/Perspecitives to Word#Persons on my way; Ihmisiä tielläni
0 notes