#EI. KUOLE.

[pureva]

mä vihaan tota telian mainosta niin paljon mä haluan että se kuolee mä en ikinä halua nähdä sitä enään mä tuun HULLUKS

[dick-chugger]

Joka kerta kun joku sanoo "sateenkari" sen sijaan että vaan sanois homo, enkeli menettää siipensä.

[damnprecious]

mä: miks ihmees ihmiset pullottaa keittämänsä mehun lasipulloihin, paljon kätevämpää kaataa se minigrip-pusseihin ja sit pakastaa ne pussit

mä: ....miten musta tuntuu et tää mein perheen metodi on todennäkösesti vähemmistössä....

[salmiakkisaatana]

ok ei vissiin oo maksumuurin takana sentää mut kuole silti

[karvoja]

"Sä oot aina niin iloinen ja hyvällä tuulella. Sulta voi aina tulla kysymään neuvoa kun tiedät aina vastauksen!"

Ai... Kiitos? Ei mitään paineita, niinkö? En ole iloinen tai hyvällä tuulella, vaan tämä on pohjimmiltaan asiakanpalvelutilanne ja itkin juuri hissimatkalla kurjuuttani, mutta kiva ettei sitä huomaa. Enkä todellakaan tiedä vastauksia kysymyksiinne, kunhan heitän hatusta jotain ja toivon ettei kukaan kuole sen seurauksena.

[filmokosmos]

Tuntematon 55 - mutta se on Google Translate (12/16)

LAMPUNJALKAEVERSTI: Mikä tämä on? Millainen mies olet?

ROCK: Vartiomies. Ja vartija on sellainen mies, että hänen kanssaan ei pidä sotkea.

LAMPUNJALKAEVERSTI: Mitä sinä teet?

ROCK: Teen lampun kannan. Etkö näe?

LAMPUNJALKAEVERSTI: Etkö ymmärrä, että olet vartija?

ROCK: Tietysti ymmärrän sen nyt. Joten mitä varten minä olisin täällä? Sinäkin näet kysymättä, että olen vartija, kun katson ulos periskoopista univormussa. Sellainen se vartija on.

LAMPUNJALKAEVERSTI: Mikä sinun nimesi on?

ROCK: Rokka, Antero. Toista nimeä ei ole.

LAMPUNJALKAEVERSTI: Tulet kuulemaan tästä vielä.

---------

KOSKELA: Hyvä on. Välitän tilauksen eteenpäin. Loppu. Rokka, Lammio käski minun sanoa, että sinun ja ryhmäsi täytyy käydä siivoamassa komentopaikan ympäristöä ja koristella korsun polun reunat pyöreillä kivillä.

ROCK: Jos joku menee, niin se menee. En ole lähdössä.

RAHIKAINEN: Emme ilman manageria. Mitä ne tyhmät sotilaat ovat yksinään.

VANHA: Ne pyöreät kivet, sanoi…

----------

ROCK: Mikä on yrityksesi?

LAMPI: Kuulokaappi Rokka. Näytät pyrkivän avoimeen ristiriitaan kurin kanssa.

ROCK: Mikä tuo on? Puhu minulle selkeää suomea. Olen Kannaksen pienviljelijä, enkä ymmärrä niin hienoja sanoja.

LAMPI: Olet ikään kuin sotilaallinen kurinalaisuus ei liikuta sinua ollenkaan.

ROCK: Se ei liikuta minua.

LAMPI: Se alkaa liikkua. Olen komppanianne komentaja ja aion saada sinut tuntemaan, että on olemassa sellainen asia kuin sotilaallinen kuri.

ROCK: Voi paska. Minä lakaisin ruohon ja laitan kiviä polullesi. Mitä ajattelit kun keksit sen?

LAMPI: Olit vastannut töykeästi everstiluutnantille. Minua on ohjeistettu rankaisemaan sinua.

ROCK: Uskotko että tottelen?

LAMPI: Minä ainakin suosittelisin.

ROCK: En tule.

LAMPI: Se tietää kentän oikeuden.

ROCK: Sitten se tietää paljon enemmän! Älä kuuntele jätkä ja ala pelata peliäsi kanssani. Tiedätkö niin, että raskaana oleva eukkoni leikkaa neulan itse Kannaksella, ja sinä vähä-älyinen mokoma saat minut laittamaan kiviä polullesi. Voi helvetti, luuletko, että rakkauteni kestää ikuisesti! Siellä he käyttävät puhalluslamppuja korsujen koristeluun. En aio tehdä sitä, voitko uskoa sen! Etkö näe, mihin olemme menossa. Toinen puoli meistä kuolee, ja sinä kuristat ne. Sodassa teen mitä pitää, mutta en ala pelaamaan.

ROCK: Vie kenttäoikeuteen. Niin kauan kuin muistat, etten kuole kuin koira. Muutama jättiläinen kuolee siellä ensin. Laita se mieleesi. Menen.

LAMPI: Karhu Viisi.

SARASTIE: Niin. Se on ilkeää. Pataljoonan paras sotilas. Röyhkeä, röyhkeä, kyllä sekin tiedetään. Lähetä sitten mies tänne huomenna. Tehdään kuulustelupöytäkirja. Loppu.

----------

ROCK: Who? Salasana!

ROCK: Auta! Hälytys! Partio haudassa!

ROCK: Älä vittu ammu. Pidä huolta siitä miehestä. Toinen kuoli, mutta toinen sai saappaan. Otan vangin.

ROCK: Täällä oli paini Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Sain takavoiton. Luulen, että rikoin sääntöjä hieman, mutta ne tulivat sellaisen ryhmän mukana.

VANHA: Siitä on tullut työvoitto. Se on kuollut.

ROCK: Mutta tämä elää. Tarvitsen häntä. He ovat luvanneet lomaa, kuka ottaa vangin. Vien hänet huomenna itse komentoasemalle.

----------

ROCK: Älä kuule minun surevan. Yhdessä mennään linnaan. Meillä ei ole siellä mitään ongelmaa. Tehdään lampun jalustat. Kyllä neuvon sinua.

ROCK: No, huomenta, täältä tullaan. Koskela hän haastoi, että minut on kutsuttu tänne.

SARASTIE: Mitä….? Kuka tämä on?

ROCK: Hän? Hän on Baranovin poika.

SARASTIE: Baranovin poika. Mistä syystä olet tuonut hänet tänne?

ROCK: No, otin hänet eilen illalla vangiksi ja ajattelin, että kun täällä tehdään sellaisia ​​protokollia, hän on varmasti sama. He tulivat hakemaan minut Venäjältä, mutta sanoin, että se ei toimisi. Sinun täytyy mennä kenttäoikeuteen. Kaksi heitä kuoli tuossa touhussa, mutta tämän otin. Tämä Baranov on hieno herrasmies. Hän on kapteeni.

SARASTIE: Mistä sinä sen tiedät?

ROCK: Salmesta on yksi poika, joka haastaa venäläisen. Me kuulustelimme korsussa. Kyllä hän on kapteeni. Hän on partion johtaja.

SARASTIE: Millainen mies olet?

ROCK: Minä? Etkö tunne minua? Olen Rokan Antti, maanviljelijä Kannaksesta. Tänään Tikkakosken mallinukke.

SARASTIE: Vie vanki ulos ja tuo tulkki. Se on arvokas mies.

SARASTIE: Kerro minulle hyvin vakavasti: Miksi pidät sotilastiskiä niin typeränä, että joudut seisomaan sitä vastaan ​​joka käänteessä?

ROCK: En edes osaa kurittaa piruja, mutta en laita kiviä polulle. Mies on syypää kaikkeen. Hän on aina kiusannut minua. En kyllästy tuijottamiseen. Se ei auta meitä helvetissä, joten en peräänny. Minulla on aviomies ja lapsia Kannaksella, ja minun pitäisi hypätä täällä edessäsi kuin koira. Mitään ei tule. Nyt asiat ovat niin, että häviämme tämän sodan. Laita minut oikeuteen, kun et näe minun täällä kunnioittavan herroja. Meitä on täällä puoli miljoonaa, ja siksi luulet meidän olevan täällä, että edessäsi seisoo aina joku kantapäät yhdessä ja huutaa "kyllä ​​sir, kyllä ​​herra".

SARASTIE: Se, mitä sinä kutsut pussitukseksi, on ulkoinen kurin merkki, ja kurin puuttuminen tarkoittaa, että nämä "puoli miljoonaa miestä" eivät pysty suorittamaan sitä tehtävää, jota varten he ovat täällä, eli Suomen puolustamista. Kaikki eivät ole kaltaisiasi. Lukemattomilla muilla ääliöillä on vain kielteisiä puoliasi. Ja väitteesi, että sota on menetetty, ei pidä ollenkaan paikkaansa. Mitään ratkaisevaa ei ole vielä tapahtunut.

ROCK: Kaikki on poissa. Aseta sitten kivet tähän. Hanki se bugi tänne, niin teemme minuutteja. Helvetti, olen saanut tarpeekseni. Pohja on pussissani.

SARASTIE: Pataljoona pärjää hyvin ilman tietä. Sota ei tarvitse yhtä miestä, oli se sitten mikä tahansa. Annan anteeksi. Ei siksi, että katsoisin olevani pakotettu tekemään niin, vaan muista syistä. Minun ehtoni on tämä: Et puhu sanaakaan näistä keskusteluista, et juoruile, ja tästä lähtien tottelet kuten kaikki muutkin. Onko selvä?

ROCK: Tämä on hyvä. Sanoin jo, että sodassa teen mitä minun on tehtävä. Mutta käske Lammion jättää minut rauhaan.

SARASTIE: Sinulle ei anneta mitään liikkumavaraa kurinalaisuuden suhteen. Käyttäytymisesi määrää, miten pärjäät. Mene ulos.

ROCK: Nyt vasta muistin. Vangille on luvattu lomaa, ja minä toimin silti kapteenina.

SARASTIE: No ymmärrät sen. Kieltämättä se kuuluu sinulle. Mene ulos.

--------

VANHA: Kuinka kauan siellä teurastetaan, kunnes ihmiset saavat vapauden. Täällä kauheat henget tulevat, he janoavat sydämen verta, he löhtelevät viehätysjuomaa korppien kanssa... Viehätysjuoma khihihi

HONKAJOKI: Koska on jo myöhä, olisi paikallaan rukoilla myös tämän majan puolesta. Suojele meitä vihollisen juonitteluilta, ennen kaikkea heidän tarkka-ampujilta ja tykkeiltä. Muona-annos kannattaa myös olla hieman suurempi, jos sinulla on vielä ylimääräisiä varastoja lasten tarpeisiin. Kuutamot yöllä olisivat tervetulleita purkamaan jännitteitä ja säästämään ainakin kevyitä rakettivarastoja. Anna siedettävät tunnelmat, jotta asiaasi vartijoilla on hauskempaa seisoa vartiossa. Suojele kaikkia vartijoita, partiolaisia, merimiehiä ja ratsumiehiä, mutta ampujia ei ole niin paljon. Suojaa ylipäällikköä ja esikunnan päällikköä sekä pienempiä yksiköitä niin kauan kuin sinulla on aikaa. Suojaa armeijakunnan komentajaa, divisioonan komentajaa, rykmentin komentajaa, pataljoonan komentajaa ja erityisesti konekiväärikomppanian komentajaa. Ja lopuksi yleisesti ja erikseen: Suojelkaa niitä suomalaisherroja, etteivät he toista kertaa lyö päätään Karjalan mäntyyn. Aamen.

[henkiystavat]

Henkiystävät / PMMP

Ilmari – Heliumpallo

Sulle valheen valhetta en ehtinyt mä kertomaan. Laskematta, kannet auki paljastin aivan kaiken Peittää voinut en Onni sellainen Kerran on vain mahdollinen

Rakastuu palavasti ja antaa itsestään kaiken, saadakseen itse vain vähän..

Unto – Onni

Epäreilua sattumaa Että kun minä pieni Väsyin, kalpea, loistamaan Sammui toinenkin tähti Ja nyt huomasin viimeinkin Että yö on niin suuri Pimeää aina jatkuvaa Näen juuri ja juuri Ja onneni on jossain siellä

Ilmari on se toinen tähti sekä se, minkä luona Unton onni oikeasti on. Se vaatii vaan aivan liikaa, että hölmö ymmärtää jotain niin ilmiselvää..

Kauko – Tässä elämä on

Joku toinen aina edellä Ottaa irti kaiken minkä saa Mulla kun ei oo mitä oottaa Ei se paljon haittaakaan

Hugo – San Francisco

Ne huutaa raivoissaan: ei, mies ei toimi noin! Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voin? Ja ruumistani täällä vaikka pilkataan, Sieluuni koskea ei voi milloinkaan

Tyyne – Joutsenet

Aina kovaa, ei ikinä pehmeää Enkeleitä ei meille riitäkään Mene vaan, mä voin kääntää pään Vaikeaa selittää ja ymmärtää Miten toisesta aina jälki jää, mene vaan

Sitä mitä koitin sussa koskettaa Tajusin: ei oo olemassakaan Aika kuole ei tappamallakaan, mene vaan!

Irtipäästäminen. Niin Tyynen laulu!

Erik & Ilmari – Pikkuveli

Tiedän kyllä, että undulaatit tapaavat Miestenvessoissa turpiinsa saada Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla Sängyssä mun kanssa, sängyssä mun kanssa sarjakuvia.

Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna: Älä koskaan miehisty En meidän taloon lisää aikuisia halua

Arvo & Erik – Tulva

Meistä ei enää Jäljellä mitään Päivässä haihtuu Toiseksi muuttuu Se vihloo ja syö Joka ytimeen asti käy yksinäisyys Tänäänkin minä luovutin Annoin sen nylkeä mua

Arvo menettää henkiystävänsä, jää heistä elämään pitkää elämää jonka aikana muisto rakkaasta ystävästä haihtuu hiljalleen.

Arvo / Meeri – Oo siellä jossain mun

Odotanko turhaan sua sittenkin? Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin? Välimatka piinaa ja painaa mua Kuka päättää, ketkä saa onnistua Oo siellä jossain mun

Perinteinen: sulhanen on sodassa ja pitää oottaa että yhteinen elämä alkaa sitten joskus.

[luxnebula]

I'm not studying today, but I'm listening to SUMMA (2018) anyway.

Sara throws us another curveball in regards to genre shifts. The synths from SOLUS have shifted away from the 80's synthpop to something darker and more dramatic and modern.

The opening track, Avaa se ovi, is a dramatic, attention-grasping piece that grabs you by the throat from the first beat and doesn't let you go until the song ends.

And the curveballs don't stop, the next song, Kohina, is a thoughtful and melancholic piece that calms you down after the drama from the first track.

My favourite track on this album has to be Valve because of the lyrics. The lyrics allude to some omnipresent, vague beast that preys on you in your room, in your mind, in your bed. It really resonates with me because it sounds like it could be an allegory for mental illness. It's easily one of my fave songs from Sara.

I also have to mention Tässä on tulevaisuus. The chorus is out of this world in that song! It's dramatic, it's dark, it has evocative lyrics with interesting imaginery. It's a really good song.

Ei me olla ainoita and Ethän vielä kuole are an incredible pair of songs to place right after each other. Ei me olla ainoita is the heaviest song on the album and Ethän vielä kuole is one of the lightest. The contrast between the two songs is incredible.

Anna voimia is also a great sound. It opens with a bright, soaring synth riff and continues to have beautiful vocals and the break in the middle with the distant eagle sounds. It's a downright gorgeous song.

The first time I listened to SUMMA, I thought that they had left the synths from SOLUS behind, but now that I listen to it more closely, I notice that the synths are still there, but way different than you'd expect from SOLUS. They're now darker, more integrated and harmonious in the classic, melodic and heavy Sara sound than they were in SOLUS. You could say that the synths in SUMMA are more mature than they were in SOLUS. It's like they were experimenting with synths in SOLUS and using the factory settings, but in SUMMA they've fiddle with the settings and learned to use them in a way that suits Sara more. This isn't to say that SOLUS is worse for it, I absolutely love the sound in SOLUS, like I said yesterday. It's very interesting and fun to hear Sara's sound shift and evolve.

Overall, SUMMA is an incredible album. I cannot overstate how good this album is. The songs are dark and dramatic, the lyrics are evocative and thought-provoking, the synths and the guitars work together beautifully. It should tell you something that I've added all except one track to my Sara faves playlist. This is a solid no-skip album, banger after banger after banger. If you like your music dark and dramatic, this is the album for you.

[rrosevalkeejarvi]

[evigtlivihimlen]

Todistukseni!

TODISTUKSENI! Näin minusta tuli uskovainen: Olin keväällä 1995 juuri päättänyt neljän vuoden yliopisto-opinnot. Pääaineeni oli kirjallisuus, muu oli esimerkiksi filosofinen ja kulttuurinen tiede. Kirjoja olin lukenut satoja, mutta en koskaan Raamatua muuta kuin vähäsen oppimateriaalina. Elin viimeiset 8-9 vuotta ennen Pelastusta etsien vastauksia elämään, ajatus että ei olisi mitään syytä tai merkitystä meidän lyhyellä maallisella elämällä tuntui täysin väärältä. Jos olisimme kuin eläimet, olisimme yhtä välinpitämättömiä kysymyksiin kuten "Mikä on elämän tarkoitus?" ja "Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?". Ja miksi koin sellaisen hirvittävän Tyhjyyden sisimässäni?

Elämäni vuonna -95 ei ollut mitään erityistä, olin tavallinen syntinen mies. Olin itsekäs kuten useimmat, valehtelin kun tarve vaati sitä, vähäsen vääryyttä ja ilkeyttä siellä ja täällä. Kyllä me kaikki tiedämme miten elämä ilman Jumalaa on. No, olin saanut uskovaisia tuttavia. Tulin kodista jossa Jumalaa, Jeesusta tai evankeliumia ei koskaan mainitsettu, ja ajattelin että kristityt olivat outoa ja kummallisia. Pystyin väittää heitä vastaan kun he kertoivat evankeeliumia. Kuitenkin merkittävä asia oli että heidän sanansa tarttui kiinni sisimpääni. Omatuntoni heräsi ensimmäistä kertaa, ruvesin ajatuksissani puolustaa itseäni, ”että enhän minä nyt niin paha ihminen ole, varmaan, jos Jumala on olemassa niin Hän päästää minut Taivaaseen” ja niin edelleen…He olivat erittäin radikaalisesti uskovaisia jotka todistivat suoraan ja voimakkaasti Jeesuksesta, että hän kärsi ja kuoli minun vuoksi, että hän sovitti syntini Ristillä. He puhuivat saamisesta rauhaa Jumalan kanssa, pääsemistä hengelliseen yhteyteen elävän Jumalan kanssa ottaen vastaan Jeesuksen rakkautta, oli taivaasta ja helvetistä puhe. Oli aikoja kun tulin aivan raivoisaksi heihin, mutta heidän sanansa vaikuttivat edelleen minuun. Minulla oli kasvavaa ongelmaa alkoholin kanssa, olin opiskelun aikana juonut kaljaa runsaasti, se on ihmeellistä kuinka monet voi opiskella ja ryypätä, mutta niin se oli. Ja vielä lisäksi olin muutaman vuoden ajan ollut mukana vanhan lapsuuskaverin kanssa joka halusi juhlia tosi paljon. Viimeiset vuodet, kesäisin varsinkin olin päissään kolme päivää viikossa, ja ymmärsin että nämä uskovaiset ovat minulle terveellistä seuraa, kaipa sen takia kestinkin olla heidän kanssa…

Kesä -95 kuoli läheinen sukulaiseni, menin hautajaisiin Savukoskelle. Lähiomainen oli ollut uskovainen ja hautajaiset oli "ihmeellinen". Jumalan läsnäolo oli paikkalla, sukulaiset itkivät mutta minä koin ihmeellistä iloa kesken kaiken, se oli yliluonnollista. Kaikki tämä haastoi minun järkeä, yhtäkkiä aloin ymmärtää että ehkä on jotain suurempaa kuin minun tai ihmisen aivot ja mieli.

Palattuaan kotiin hautajaisista olin yksin kotona myöhään illalla. Luin kristillisen kirjan, olin vielä vastahakoinen kohti kristinuskoa, mutta huomasin että en voinut vastustaa lukea ja kuulla siitä. Kun luin kirjaa yhtäkkiä tarina Jeesuksen teosta Ristillä tuli esille, kirjailija kertoi hyvin yksinkertaisesti että Jeesus kuoli syntieni puolesta ja että olin sovitettu Jumalan kanssa Jeesuksen kautta. Siinä luki että Jeesus kirjaimellisesti otti syntini päällensä minun eestä, puolesta. Merkitsien että hän siis kärsi Rangaistuksen sijastani. Se oli juuri tämä totuus joka iski sisimpääni täydellä ymmärryksellä, en ollut koskaan nähnyt tai ymmärtänyt tämän, se oli ikään kuin ilmestys. Ymmärsin logiikkan; jos teemme rikosta tulee poliisi ja me joudumme tuomioistuimeen, me tuomitaan rangaistuksen meidän rikoksesta, joudumme vankilaan. Tämä on oikeutta, ja oikeus sinänsä tulee Jumalalta. Hänellä on myös tuomioistuin, mutta Jeesus otti siis minun synnit ja minun rangaistuksen päällensä minun eestä, minun puolesta. Olin siis armahdettu, ymmärsin yhtäkkiä kaiken tämän!

Olin kuitenkin järkiperäinen ja halusin todisteita, mutta nyt sydämeni oli aivan auki Jumalaa kohden, ensimmäistä kertaa. Koin että jos annan elämäni Jumalalle niin minä kuolen, siis se ”vanha Pekka” kuolee. Olin myös nähnyt unta monta vuotta että kuolisin 30 ikäisenä, ja minä olin nyt 30 vuotta…Oli sellainen tunne ja tilanne että heittäydyn tuntemattomaan ja se oli ”kaikki tai ei mitään”. Katsoin ulos ikkunasta yötaivasta, ja sitten minä huusin: "Jumala, jos olet näytä sen minulle nyt!” Ja mitä sitten heti jälkeenpäin tapahtui oli että Jumala tuli luokseni. Hän todella iski täydellä voimalla minun sisimpääni ja ylleni, minä ikäänkuin näin ja koin Jeesuksen hyvin selvästi. Sisimpäni oli ollut pimeä, kylmä, yksinäinen ja tyhjä huone, mutta nyt oli yhtäkkiä kirkasta ja lämmintä, ja koko minä täyttyin Jumalan rakkaudella, se oli kuin ”rakkauden lämmittävä viltti” sieluni ylle, koko huone tuli häikäisevän valkoiseksi, kirkkaaksi. Kummaruin nöyrästi polvilleni pienessä asunnossani ja otin ylös evankelistisen traktaatin jonka olin saanut uskovaisilta, se kertoi Pelastuksesta. Luin ja rukoilin siinä olevan Pelastusrukouksen uudestaan ja uudestaan, pyysin anteeksi synneistäni ja tunnustin että Jesus on minun Herra ja Pelastaja, kyyneleet virtasivat. Koin kuinka omatuntoni tuli puhtaaksi, se oli kuin "sisäinen pyykinpesu", kaikki liat ja synnit tuhoutui ja hävisi Jeesuksen veressä, olin nyt kuin juuri syntynyt vauva, ilman minkäänlaista syntiä! Olin nyt ihan uusi Pekka, "uusi luomus Kristuksessa" niinkuin Raamattu opettaa. Olin siitä hetkestä todellakin ottanut Jeesuksen ja Pelastuksen vastaan…

Seuraava päivää joka seurasi tätä hengellistä kokemusta oli aivan ihana. Kaikki, luonto, ympäristö ja elämä itsessään oli saanut väriä, valoa. Olin jatkuvasti Jeesuksen lähellä, Jumala oli todella muuttanut tyköni, ihan sisimpääni. Rauhaa ja iloa joka ei koskaan näyttänyt loppua. Se oli hengellinen pyhä yhteys Jumalan kanssa joka oli paljon enemmän kuin koskaan olisin voinut kuvitella, se oli kuin elää korkeimmalla mahdollisella tasolla. Se oli myös kuin vihdoinkin tulla kotiin, ikäänkuin kotisatamaan. Tämä Jumalan yhteys oli tosi Pyhä, se oli kunnioitusta ja Jumalan pelkoa positiivisella tavalla. Huomasin että Jumalan läsnäolossa olin täysin tyytyväinen, ainoa asia mitä halusin enemmän, se oli Herra Jeesuksen läsnäoloa, että tulla Häntä lähemmäs. Koin todella olevani rakastettu ja hyväksytty.

Oli minulla Raamattu kotona, ainoa paikka jonka tiesin oli Psalmi 23, aloin lukea mutta pääsin vain pari lausetta ennen kuin kyyneleet valuivat, olin aikaisemmin yrittänyt lukea vähäsen Raamattua mutta en ymmärtänyt mitään, nyt Sanat siinä olivat ”eläviä” ja ymmärsin täysin! Jumalan Sanaa lukien täytyin Pyhällä Hengellä, Sana oli todellakin voimakasta, sielun hengellistä ruokaa ja luin tosi ahkeeraasti. Juoksin kaikissa mahdollisissa Jumalanpalveluksissa ja kokouksissa, kaikki päivät ja ajat, Jeesus oli minun kaikkeni. Minut kastettiin muutaman viikon päästä, ja sain myös ”Pyhän Hengen kasteen”. Ensimmäinen vuosi oli sellainen ”vauvaaika” jolloin lankesin eri karkeisiin syntiin, varsinkin kaljaan ja humalaan, silloin Jumalan läsnäolo ikäänkuin rajusti vähentyi, olin vielä pelastettu Jumalan armosta, mutta Pyhän Hengen elämä jonka olin koennut jatkuvasti sisimässäni katosi kuin olisi kiristänyt hanaa…Silloin käännyin itkien ja katuen, tein parannusta ja heti tuli se ihana Jeesuksen läsnäolo takaisin. Opin vaeltaa pyhityksessä Jumalan Sanassa ja Pyhän Hengen voiman avulla. Alkohoolinhimo katosi täydellisesti kun sain esirukousta, ei sen jälkeen tippaakaan, 25 vuotta vapaana nyt! Kutsu toimia evankelistana ja saarnaajana tuli heti, ja sitä tietä Jeesuksen kanssa kuljen vieläkin. Näin minusta tuli uskovainen Jeesuksen oma, kiitos Jeesus!

P.S! Niinkuin varmaan olette huomanneet, suomenkieleni voisi olla hieman parempi, tämä johtuu siitä että olen siis asunut ja opiskellut Ruotsissa…mutta kuitenkin on lukijoitten ymmärys ollut ihan ok, huomaan sen kaikista hyvistä ja runsaista reaktioista ja kommentaareista, ja olen kiitollinen siitä :) Aion oppia suomen ihanaa kieltä paremmin, se on sydämmesäni lähin, minähän olen verestä täyssuomalainen ja jopa kansalainenkin.

[suomeakinkohan]

Asun siis Ghanassa ja haluun olla vegaani, mut välillä pakko syödä kalaa (Lähinnä sosiaalinen pakko. tästä ehkä myöhemmin. Nyt ei jaksa siitä avautua.)

Jokatapauksessa, tällä puolen palloa on vähän erilaista olla kasvispainotteinen. Olin ihan liekeissä kun Suomilomalla tutustuin lähikaupan valikoimiin ja oli ihan mielettömiä tuotteita. Olin siä ihan persaukinen kun ei nämä kehitysmaatulot riitä Suomessa mihkään, mutta aika älyttömän paljon oli vegaanisia tuotteita punalaputettuna. Mä kaipaan Suomesta vegaanista makkaraa ja pitsaa.

Täällä Ghanassa mun ruokavaliossa on naurettavan vähän protskua, kun aika harvoin voin ostaa edes tofua, saati sitten seitania yms. Välillä väännän kyl omaa tofua ja pesen jauhoja, mutta aina ei vaan jaksa/ehdi.

Pääasiassa syön papuja. Liottelen niitä ja idätän. Välillä ostan heinzin tölkkipapuja, niitä mitä britit tykkää vetää aamiaisella. Mulle on tästä päivittäisestä papujen syönnistä tullu aika hyvä rutiini eikä ne enää pieretä. (Liikaa informaatiota?)

Ja sitten välillä on näitä päiviä, että oon eläny jollai leivällä ja jamssilla. Korkeintaan joku kourallinen maapähkinöitä ja ehkä jotain tummia vihreitä (kotonmirea) ja melonin siemeniä. Joku proteiinijauhe olis hyvä, mutta ei sitä täältä saa.

Mut siis aivan paskasta kehitysmaaruokavaliosta huolimatta en ole kuollut proteiininpuutokseen.

*Nii joo se kala. No kutakuinkin kerran kuussa tai harvemmin olen joutunu vetään vähän kalaa naamaan sosiaalisesta paineesta johtuen. Olen koittanut tällä alueella tsempata että en taipuis muiden vaatimuksiin ja toivon mukaan pikapuoliin voin sitoutua täysin arvojani vastaavaan ruokavalioon. Arvoista kuitenkin löpinää joskus toiste. Jokatapauksessa en usko että se on se kala mikä on minut elossa pitäny.*

Syön b12 vitamiinia pari kertaa viikossa ison annoksen. Rautaa otan välillä varsin runsaiden menkkojen jälkeen (kiitti vaan kierukka), mutta yleensä välttelen sitä, koska maha menee aivan helevetin kuralle.

Nämä olkoot rohkaisun sanat heille, jotka miettii matkustavansa Afrikkaan. Et varmana kuole täällä proteiinin puutokseen. Ja jos olet vähemmän sosiaalisesti ahdistunut niin sen kalankaan ei tarvi uida sun lautaselle. (Ite olen vaan niin pirun hajalla ihmisistä. Työn alla: koita olla välittämättä. Maailma ei kaadu, vaikka anoppi/mies/pastori suuttuis kun et syö ”normaalisti”.)

Kohti vegaanista maailmaa.

[theflyingfeeling]

Flunssan yhteydessä ei varmastikkaan oo mitään vaarallista jos syke kuuluu korvassa! Kaulavaltimo kulkee nii lähellä korvaa, että ku mennee korva lukkoon, nii varmaan siitä johtuu että ns "kehon sisäiset äänet" esim. veren kohina kaikuu ja kuuluu selvemmin. Kuhan korvat (ja nenä) aukee ja flunssa muutenki väistyy nii varmaan tuoki ongelma häviää! 🤞

Paranemisia! 🥰

Kiitos, anonyymi tumblr-tohtori! Ehkä en kuole tähän 😂😩

Kivaa viikonloppua 💗

[thebambiblog]

Voit sanoa mitä haluat,

Se ei tunnu, se ei kosketa,

Mene vaan. Mene vaan.

Tivolitkaan ei saa mua nauramaan,

Eikä sirkus tai sata hattaraa.

Mene vaan. Mene vaan.

En kävele vastaan.

Toinen toistansa täällä jumaloi,

Ketään täysin ei silti saada voi.

Älä järjetön enää kapinoi, mene vaan!

Lumi on syönyt kaiken,

Routa raiskaa tämän maan.

Joutsenetkin jäätyy kiinni jaloistaan.

Unelmat vaihtuu toisiin,

Valuen vuosiin vihaisiin.

Lähtisin, mut se vaan ei mee enää niin.

Ei mikään mee enää niin.

Aina kovaa, ei ikinä pehmeää,

Enkeleitä ei meille riitäkään,

Mene vaan.

Mä voin kääntää pään.

Vaikea selittää ja ymmärtää,

Miten toisesta aina jälki jää,

Mene vaan.

Sitä mitä koitin sussa koskettaa,

Tajusin ei ole olemassakaan.

Aika kuole ei tappamallakaan,

Mene vaan.

[filmokosmos]

Tuntematon 55 - mutta se on Google Translate! (6/16)

KARILUOTO: Eivät liiku. Kyse on enemmän. Paari tulee pian.

SANANSAATTAJA: Kuolema tulee. Ei paareja. Polttaa. Polttaa.

KARILUOTO: Et kuole. Ota rennosti.

SANANSAATTAJA: Vänrikki, sinä rukoilet. Olen liian väsynyt. Muistaa. Polttaa. Olen kuolemassa.

KARILUOTO: Isä meidän, joka olet taivaassa. Pyhitetty olkoon nimesi.

SANANSAATTAJA: Isämme… Isämme....

---------

MIELONEN: Käyttääkö tuo Hietasenakan poika piiskakanuunaa?

HIOTETTU: Ajattelin vain, että sota on surullinen asia. Kylmä, nälkä, pelko, kylmä ja kaiken lisäksi täitä.

MIELONEN: Näin on. Niissä kylissä olisi sanoja, mutta kun ei. Sinun tarvitsee vain painaa sitä. Haastoin ambulanssin kuljettajat sillä tiellä. Sanoivat, että kuormaa on kun ehtii ajaa. Mies on nyt kaikkialla. Ja lähtö on myös edessämme, joten pidä vain herätyskello kolmeksi.

HIOTETTU: Ei lainkaan. Olet niin pirullisen huonon sään lintu. Viisain asia, jonka tekisin on ampua sinut.

MIELONEN: Älä lyö vetoa, se ei johdu ampumisestani. Isompien miesten pitäisi rakastaa sitä.

MIELONEN: Herätä! Valmistaudu lähtöön, herääminen. Herätä.

HIOTETTU: Kolmas joukkue herää! Olet valehdellut liikaa! Nouse ylös! Nouse ylös ja näytä maailman ihmisille kuinka kauhea suomalainen korppisoturi on. Suomen kova leijona ylös! Jo tanner lyö ja luoti lentää tykistä. Laita aura pois ja ota sapeli. Uusia sivuja Suomen mahtavassa sotahistoriassa.

RAHIKAINEN: En lähde ollenkaan. Kerrotaan herroille, että kolmen päivän lepo vähintään ennen lähtöä.

Kyllä herrat, ei hätää. Sinun ei tarvitse kantaa mitään ja lähetit passin.

RAHIKAINEN: Noilla paholaisilla pitäisi olla reppu kasattuina selkään. Sitten saat tuntea, mitä mies kestää.

ROCK: Mitä sotilaita olette? Miksi puret noin? Sodat päättyvät taisteluun. Tämän täytyy mennä jonnekin. Kuka helvetti enää elää ikäänsä asti? Älä ole surullinen poika, edessä on suuria kyliä. Ja venäläinen neito odottaa edelleen sankaripoikia, näettehän.

MÄKI: Ruokailua, ruokailua!

---------

HIOTETTU: Juu-u. Se on kone. Ja se näyttää lisäksi olevan mustalaisen hevosesta. Kun ruoskan jälki on vielä näkyvissä.

SINGKONEN: Älä pure ruokaa. Liha täyttää ehtoitta vaatimukset.

HIOTETTU: Kuka päästää sellaista ulos suustaan?

SINGKONEN: I. Olen uusi kumppanisi. Ja ennen kaikkea haluan huomauttaa, että jatkuva valittaminen ei sovi suomalaisen sotilaan arvoon. Olosuhteet huomioon ottaen ruoka on hyvää.

LEHTO: Näissä olosuhteissa olisi suositeltavaa olla potkimatta reppuani nurinpäin.

HIOTETTU: Vaikka se on myös tavallaan, että se ei ole konin vika, jos se on itsepäinen vanhempi.

SINGKONEN: On totettu, että suurimmat puremat ovat itse asiassa särkiä. Paremmatkin miehet ovat täyttäneet velvollisuutensa valittamatta.

ROCK: Katso paskiainen, sinulla on paha ongelma. Uskalla pelata vakavasti. Täällä on tarkoitus olla hauskaa, me olemme humoristeja. Kuuletko viulun soittoa? Viulu huutaa hiiltä. Tule kuuntelemaan yleisöä. Otat tämän keittoastian ja alat lyödä rumpua. Etkö ota? No, olet hullu. Olisimme järjestäneet hänelle vähän iloa elämästä, mutta hän ei halua.

LAMPI: Mikä sirkus täällä on?

ROCK: Uusi lumikko oli niin synkkä, joten päätimme antaa hänelle pienen ilon. No, hän lähti. Hän ei todellakaan ole musiikkimies.

LAMPI: Lopeta ihailu. Tunnin kuluttua yrityksen on oltava valmis marssimaan. Ne, joilla ei ole valkoista nenäliinaa, saavat palan valkoista paperia. Sen saa taloushallinnon apulaiselta. Ja ryhmänjohtajat varmistavat, että jokaisella miehellä on sellainen. Toimia.

ROCK: Arvaan minne olemme menossa. Me painamme yön, ja meillä on oltava muistiinpanoja pitääksemme yhteyttä.

SIHVONEN: Kaverit, meidän piti kusta.

LAHTIN: Milloin nuo saksalaiset pääsevät Moskovaan?

--------

LAMPI: Yhden konekivääreistä on mentävä kolmannen komppanian toisen joukkueen mukana. Mikä kivääri menee?

LEHTO: Ensimmäisenä mennään.

LAMPI: Menet sen metsän läpi. Jos joukkueet eroavat, jatkat polkua tielle.

---------

RAHIKAINEN: Sinun sodanlietsojasi täytyi lähteä. Mene yksin, jos siltä tuntuu.

LEHTO: Kuono kiinni ja silmät auki.

RAHIKAINEN: Katso täältä, mitä muuta on avoinna.

RAHIKAINEN: Mennään takaisin.

LEHTO: Luulen, että kuulit käskyn yhtä hyvin kuin minä. Mennään tielle.

RAHIKAINEN: Emme lähde, Vanhala.

VANHA: Tai jos lähdemme kaikki Suomeen. Menimme kotiin ja sanoimme, että eksyimme.

RAHIKAINEN: Helvetin kikailija. Mene tuon sodanlievittäjän kanssa.

VANHA: Kaksi pekkaa tankeilla taisteluun. Ristejä ja natseja olisi suuri määrä.

LEHTO: Turpa kiinni.

---------

RAHIKAINEN: Mennään takaisin.

LEHTO: Lopeta se vitun mutiseminen. Tavoite on ainakin selvitettävä. Menen vähän eteenpäin. Jos jotain tapahtuu, laita se asemalle. Pidä puolesi. Anna jonkun mennä hakemaan apua.

VANHA: Apua saamaan, kyllä.

--------

VANHA: Älä mene, Ligator!

VANHA: Miten Lehtonilla kävi?

RAHIKAINEN: Kuinka se meni. Kuulit kuinka se parani. Emme jää tapettaviksi. Hulluudessaan Lehto tappoi itsensä.

VANHA: Jos se vain haavoittui. Kannattaa kuitenkin yrittää ottaa selvää. Lehto!

RAHIKAINEN: Älä tyhmä ala karjumaan. Johan sinun täytyy uskoa, että se ei ole elossa. Joten miksi se olisi hiljaa?

SIHVONEN: Mitä siellä tapahtui?

RAHIKAINEN: Mennään pois.

VANHA: Mennään.

---------

LEHTO: Vanha… Raaka… Saatanan vinosilmä! Tähtää alemmas…

OIKEUDENMIES: Lehto… Vanha…. Karkea….

LEHTO: Älkääkä paholaiset salpako henkeänne!

---------

OIKEUDENMIES: Älä, älä. En ole paha.

[karvoja]

#in finnish#luin näitä tägejä ja mietin että nyt varmaan kyllä liioittelet#että on mullaki kavereita joilla on 'vanha' puhelin ja ihan normaalisti mä niitä kohtelen ei siinä oo mitään ihmeellistä#ihan normaaleja ihmisiä neki on#sit pääsin loppuun asti ja näin että neljätoista vuotta#0_0#välittömästi muutit muotoa mun silmien edessä ja huomasin katsovani tuhat vuotta vanhaa metsänjumalaa suoraan sieluun#nimimerkillä en ollut vielä edes koulussa kun sinun puhelimesi valmistettiin

Pahoittelemme väärän todistuksen antamista, ajatus ei pysynyt kaikkien muokkauskertojen mukana. Täynnä ei ole vielä neljäätoista vuotta, vaan yhteiselämme neljättätoista vuotta. Mutta ihan parin kuukauden päästä yhteiselomme on jatkunut neljätoista vuotta. Jo kymppisynttärit oli spektaakkeli, mutta tuleviin nursunluuhääpäiväjuhliin olette kaikki kutsutut. Tarjoilemme biskviittiä ja simaa.

Mun kuolinilmoitus löytyy sitten päivän lehdestä, kun tää puhelin lakkaa toimimasta. Jos en kuole suruun, siirryn lankapuhelimeen.

mulla on 6 vuotta vanha kännykkä ja aina kun mainitsen ettei siitä ole johonkin (hyvien kuvien ottamiseen, uusien sovelluksien ahtamiseen jo täydelle muistikortille, pakkasessa selviämiseen) mun yksi työkaveri ilmoittaa heti että mun pitää ostaa uusi kännykkä ja se varmaan tekee sen ystävällisenä tökkimisenä

mut se ei vaan tajua miten HELVETIN VÄHÄN mua kiinnostaa hankkia uutta kännykkää

mä vihaan sitä miten vähän aikaa kännykät keskimäärin kestää. mä vihaan niiden korkeaa hintaa, miten paljon resursseja niiden tekeminen kuluttaa, miten oletetaan että kai KAIKILLA on moderni älypuhelin jolla käyttää pakollista sovellusta (haista paska e-passi ja muut firmat jotka vaatii sovelluksen käyttöä sekä erityisesti konserni joka päätti vaihtaa pois firmasta jonka lounasetua voi käyttää maksukortilla), miten niiden käyttöliittymä estää mua näkemästä mitä järjestelmässä oikeasti tapahtuu

jokaikisen aiemman kännykkäni mä oon käyttäny siihen pisteeseen ettei sitä kannata enää korjauttaa ja saappaat jalassa saa kupsahtaa tämäkin puhelin jolla tätä postausta kirjoitan

sitä odotellessa saatte kestää mun ottamia perunakuvia

[plistommy]

mä en selvii jos steve kuolee

SAMA ANON 😭 Tiiän jo et tuun olee ihan hajolla koko lopun kesän ja sit oon jossain töissä ja kun ajattelen Stevee niin hajoon KSJDDJ. Silloin kun Billy kuoli itkin melkein koko loppu heinäkuun rip.

Mut hei, otetaan iisisti eikä odoteta pahinta. Mä oon varma ettei se kuole, I know it.