super-petra-universe

[super-petra-universe]

Mobiilisovellukset

Mobiilisovellukset ovat nykyään osa lähes jokaisen suomalaisen arkipäivää. Ne helpottavat monien palvelujen käyttöä puhelimella. Toki näitä palveluja voisi käyttää älypuhelimella myös nettiselaimen kautta, mutta applikaatiot nopeuttavat ja yksinkertaistavat palvelujen käyttöä.

Gran One-kilpailussa: HS app pääsi finaaliin asti

Helsingin Sanomien mobiilisovelluksella on helppoa selailla uutisia, sovelluksen käyttöliittymän on mielestäni todella yksinkertainen ja viimeistellyn oloinen. Sovelluksessa voi helposti tallentaa artikkeleita omaa tallennettujen artikkelien kansioon, jolloin on helppo palata mielenkiintoisiin artikkeleihin ilman turhaa etsimistä. Sovellus mahdollistaa myös uutisten kuuntelun, mikäli ei halua tai pysty lukemaan itse. Itse käytän sovellusta päivittäin uutisten lukemiseen, koska se on niin helppo käyttää ja pidän Helsingin Sanomia paljon luotettavampana uutisten lähteenä kuin vaikka Ilta-Sanomia, joilta löytyy myös sovellus.

HSL:n sovellus helpottaa liikkumista julkisilla kulkuvälineillä

Yksi useimmin käyttämistäni applikaatioista on HSL:n sovellus, jossa voi ostaa lippuja sekä katsoa reittioppaasta julkisten kulkuvälineiden aikatauluja pääkaupunkiseudulla. Käytän sovellusta joka päivä katsoessani sen reittioppaasta julkisten kulkuvälineiden aikatauluja, koska minulla ei ole käytössäni autoa. HSL:llä on myös nettisivut, joilla pääsee käyttämään reittiopasta, ja sen käyttäminen on puhelimellakin ihan kätevää. Sovellus kuitenkin nopeuttaa reitin etsimistä ja koska etsin reittiä joka päivä ainakin muutaman kerran. 

Sosiaalisen median mobiiliapplikaatiot vetävät puoleensa

Mielestäni suosituimpia mobiiliapplikaatioita ovat erilaiset pelit, viestisovellukset sekä sosiaalisen median sovellukset. Uskon peliapplikaatioiden olevan suosituimpia lasten ja nuorten keskuudessa. Itse käytän eniten sosiaalisen median sovelluksista facebook:ia ja instagram:ia. Sekä viestisovelluksista whatsapp:ia ja snapchat:ia. Nuo neljä sovellusta ovat uskoakseni käytetyimpien sovellusten joukossa. Ajallisesti käytän eniten aikaani juuri sosiaalisen median sovelluksissa, joista instagram:in eli kuvia ja videoita sisältävän sovelluksen selailuun saa helposti kulumaan paljon aikaa.

Kuinka sinä käytät aikaasi mobiilisovellusten ääressä? Viekö sosiaalisen median sovellusten selailu paljon aikaasi? Ovatko nämä mobiilisovellukset mielestäsi tarpeellisia?

Kuvat: Pexels

Lähde: http://2018.grandone.fi/tyot/finalistit/kategoria/paras-mobiilipalvelu

[super-petra-universe]

Hakusanat ja avainsanat

Hakusanan kirjoittaminen hakukoneeseen ja sen jälkeen oikealle nettisivulle päätyminen ei ole sattumankauppaa. Taustalla on usein nettisivujen ylläpitäjän tarkkaan suunnitellut sanavalinnat, joiden tarkoituksena on johdattaa juuri oikeat hakijat tälle sivulle. Avainsanojen määrittäminen helpottaa nettisivujen ylläpitäjää saamaan vierailijoita sivuille sekä helpottaa hakukoneen käyttäjiä löytämään oikean tiedon.

Hakusanat voidaan lajitella kolmeen luokkaan

Hakusanoilla tarkoitetaan niitä sanoja, jotka kirjoitetaan hakupalvelun haku-kenttään. Suomen digimarkkinoinnin nettisivujen mukaan on olemassa kolmenlaisia hakuja: tekemiseen liittyviä, tiedon lisäämisen sekä liikkumiseen liittyviä. Tekemiseen liittyvät haut kohdistuvat ostamiseen, lataamiseen ja tilaamiseen. Tiedon lisäämiseen liittyvät haut keskittyvät tietenkin tiedon hakemiseen. Ja liikkumiseen liittyvät haut koskevat liikkumista paikasta A paikkaan B tai mistä jokin paikka löytyy.

Hyvillä avainsanoilla löytää perille

Avainsanoilla tarkoitetaan niitä sanoja, joita nettisivulla esiintyy. Kun hakukoneeseen kirjoittaa jonkun näistä sanoista, hakukone ehdottaa hakutuloksissa nettisivuja, joissa juuri haettua avainsanaa esiintyy. Ei ole yhdentekevää minkälaisia avainsanoja verkkosivustolle sijoittaa. Kun määritellään hyviä avainsanoja, joita ripotellaan omille nettisivuille, on tärkeää ymmärtää mitä hakukoneen käyttäjän pään sisällä tapahtuu. Etsiikö hän lisää tietoa vai haluaako hän ostaa netistä? Ilman tätä ymmärrystä ei hakija löydä oikealle nettisivulle.

Oikeilla työkaluilla iso verkkonäkyvyys on mahdollista

Avainsanatyökaluista löytyy niin ilmaisia kuin maksullisiakin versioita. Tunnetuin avainsanatyökalu on Google Ads ja monet muut työkalut perustuvatkin tähän työkaluun. Muita avainsanatyökaluja ovat esimerkiksi: Ahrefs, SEMrush, KeywordTool.io, Long Tail Pro ja Ubersuggest. Työkalut näyttävät muun muassa avainsanaideoita ja mainostajien välisen kilpailun eri avainsanojen kohdalla.

Mitä ajatuksia tällainen hakijan “ohjailu” sinussa herättää? Onko se hyvä asia, että hakijaa johdatellaan tietyille sivuille hakusanojen perusteella? Voiko tällainen johdattelu johtaa hakijaa harhaan? 

Kuvat: Pexels

Lähteet: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/hakusanat-mita-asiakkaasi-etsivat

https://mikaeljukarainen.com/vertailussa-avainsanatyokalut/

[super-petra-universe]

Lean Canvas

Tässä blogitekstissä käsittelemme kohdeyrityksemme toimintaa Lean Canvas- työkalulla. Idea on tiedossa opettajillamme, joten emme avaa sitä tässä tekstissä enempää emmekä paljasta kohdeyrityksemme nimeä. Lean Canvasin avulla selvitämme digitaalisen innovaatiomme toimivuutta ja erittelemme sen ominaisuuksia.

                          ’’Pyörä konttiin ja kuntoon’’

Innovaation ratkaisu

Kohdeyrityksemme ongelmana on asiakkaiden puute talvikaudella, haasteet ajankäytössä ja henkilöstövaje vilkkaimman sesongin aikana. Pyöräily on yleisesti kausiluontoinen laji, joten asiakasvirran tasoittaminen ympärivuotiseksi helpottaisi näitä ongelmia. Kahden hengen yrityksessä on haastavaa vastata kesän kasvavaan kysyntään, mutta talvella töitä riittää tuskin yhdelle. Ongelmana kesällä on ajanhallinta ja ylipitkät työpäivät. Toisaalta on haastavaa löytää osaava työntekijä, joka olisi valmis työskentelemään vain kesäisin.

Ideamme tarkoituksena on tavoittaa asiakkaat toimipisteen naapurustoa kauempaa ja palvelun helppouden avulla houkutella asiakkaita myös talvella. Palvelu eroaa muista olemassa olevista sillä, että vastaavaa ei ole vielä lanseerattu. Yrityksen arvolupauksena on vastaanottaa pyörä joustavasti ja huoltaa se nopeasti: ’’pyörä konttiin ja kuntoon’’.

Arvonlupaus ja päätoiminnot ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti

Ratkaisuna edellä mainittuihin ongelmiin tarjoamme seuraavia vaihtoehtoja: talvikauden vilkastuttamiseksi ehdotamme erillistä talvihinnastoa ja noutoboksia, johon on helppo pääsy julkisilla (kauppakeskuksen läheisyyteen, metro- tai juna-asemien yhteyteen). Tämä on ratkaisu myös ajankäytön haasteisiin, sillä jos asiakkaita saisi houkuteltua myös talvella, työmäärä olisi tasaisempi ympärivuoden. Lisäksi yrityksellä saattaisi olla selkeämpi aikataulu, kun pyöriä saapuisi huoltoon useampi kerralla.  

Päätoiminnot, minkä vuoksi palvelun käytöstä ollaan valmiita maksamaan tai käyttämään uudestaan ovat nopeus, laatu, hinta ja sijainti.

Palvelun pääasialliset käyttäjät ovat uudesta innostuvia

Asiakasryhmä pysyy ennallaan, mutta noutoboksi saattaisi tarjota etenkin autottomille uuden ja helpomman tavan tuoda pyörän huoltoon. Tämä voi olla myös ratkaisu kiireisille tai uusista innovaatioista kiinnostuneille.

Heidät tavoittaa kohdennetuilla mainoksilla somekanavien yhteydessä, puskaradiolla ja päivitetyillä kotisivuilla. Noutoboksin ulkoasu saattaa myös herättää kiinnostuksen yritystä kohtaan.

Laajentuminen katetaan uusilla asiakkailla

Palvelun kiinteät ja muuttuvat kustannukset koostuvat kontin hankintahinnasta, kiinteistökuluista ja maa-alueen vuokrasta. Lisäksi vakuutus ja muut hallinnolliset kulut. Kustannukset katetaan uusilla asiakkailla, jotka tulevat laajemmalta alueelta.

Luotamme idean toimivuuteen, sillä yritys on etulyöntiasemassa ajoituksen ja sijainnin suhteen. He ovat ensimmäinen Suomessa ja heillä on lupaava brändi.

Näkisitkö sinä tässä mahdollisuuden?

 - Ryhmä 1

[super-petra-universe]

Digitaalinen yhteiskunta

Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisaatio on vaikuttanut merkittävästi kaupankäyntiin, kun osa siitä on siirtynyt verkkoon. Verkosta ostaminen on kuluttajalle helppoa, mutta yritykseltä se vaatii tarkkaan suunniteltua logistiikkaa ja suunnitelmallisuutta. Verkkopalvelujen moninaisuus lisääntyy vuosi vuodelta, kun alkuun oli olemassa vain tavallisia internet-sivuja, joita selattiin tietokoneilla. Nyt lisäksi löytyy myös älypuhelimia, tabletteja ja älytelevisioita, joita varten yritykset usein suunnittelevat palvelusovelluksia. Kaikki tämä on muuttanut kuluttajien arkea.

Verkkokauppa ei avannutkaan suurta vientiä ulkomaille

Kun ensimmäiset verkkokaupat avattiin 1990-luvun alussa, oli yrityksillä suuria odotuksia myynnin käynnistymisen suhteen. Todellisuus oli kuitenkin toista, kun kuluttajat eivät vielä innostuneetkaan verkosta ostamisesta. Tästä syystä monet ensimmäisistä verkkokauppojen perustajista sulki sivunsa. 2000-luvun alusta asti verkkokauppa on vain kiihtynyt. Erityisesti palvelujen myyminen on siirtynyt verkkoon ja laajentunut.

Suuret ulkomaiset verkkokaupat ovat menestyneet myös suomessa hyvin, toisin kuin kotimaiset verkkokaupat. Kotimaisista verkkokaupoista vain muutamat ovat menestyneet hyvin. Ne eivät vielä ole saaneet jalkaansa ulkomaisille markkinoille.

Älylaitteiden lisääntyminen on tehnyt verkkopalveluista monikanavaisempia

Älypuhelinten, tablettien ja älytelevisioiden lisääntymisen myötä yrityksen ovat luoneet palvelusovelluksia näitä laitteita varten, jolloin palveluita on helpompi ja nopeampi käyttää. Palvelusovellusten lisäännyttyä myös joidenkin kuluttajien rooli on muuttunut. On syntynyt uusi kuluttajakunta, tuottaja-kuluttajuus, kun joidenkin palvelusovellusten käyttö on tehnyt kuluttajista palveluntuottajia, kuten esimerkiksi über. 

Tuottaja-kuluttajat hyödyttävät yrityksiä

Tuottaja-kuluttajat käyttävät yrityksen tarjoamaa palvelusovellusta tuottaakseen palvelua toiselle kuluttajalle. Yritys säästää kuluissaan, kun sen tehtäväksi jää vain palvelusovelluksen tarjoaminen, kehittäminen ja ylläpito. Kuluttaja-tuottaja hyötyy siis sovelluksen tarjoamasta alustasta ja tuottaa palvelun, jonka toinen kuluttaja ostaa. Ja näin tuottaja-kuluttaja saa tuloja tarjoamastaan palvelusta, yritys saa oman siivunsa ja niin sanottu tavallinen kuluttaja saa palvelun yleistä hinta-tasoa halvemmalla.

En malta odottaa mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, kun digitaaliset palvelut kehittyvät. Ehkä jonain päivänä kivijalkaliikkeet ja isot ostoskeskukset ovat kokonaan hävinneet. Onko niiden tilalla vain netistä tilattujen tuotteiden noutopisteitä? Vai olemmeko me tulevaisuudessa kaikki niin tuottaja-kuluttajia kuin tavallisia kuluttajiakin?

Kuvat: Pexels

[super-petra-universe]

Digitalisaation yleistyminen opiskelijan arjessa

Digitalisaatio näkyy jatkuvana muutoksena arjen toiminnoissa. Omaa mobiililaitetta ei enää käytetä tekstiviestien lähettämiseen vaan ne alkavat olla historiaa. Ilmaiset mobiilisovellukset ovat ajaneet perinteisen puhelimen käytön uudelle aikakaudelle. Se nähdään nykyajan tietokoneena. Kaikkia toimintoja halutaan kehittää ja luoda digitalisaation ympärille.

Elämme siinä ajassa, että voimme sanoa jokaisen yrityksen jo hyödyntävän digitalisaatiota tavalla tai toisella. Yritykset innovoivat jatkuvasti uusia menetelmiä siirtämällä perinteiset toimintatavat digitaaliseen muotoon. Yritysten kehittämät palvelut helpottavat ja nopeuttavat huomattavasti opiskelijan arkea. Aikaa säästyy myös yrityksiltä, kun erilaiset mobiilipalvelut siirtyvät digitaalisiksi.

Pankkitunnistautuminen ja uudet maksutavat

Pankkitunnistautuminen toimii kuin sähköisenä henkilötunnuksena ja laskujen maksu sujuu käymättä pankissa. Laskut ja maksumuistutukset saa suoraan verkkopankkiin tai sähköpostiin.

Opiskelijan on helppo seurata omaa rahankulutusta ja suunnitella talouttaan erilaisten mobiilisovellusten avulla. Esimerkiksi Nordea Wallet ilmoittaa reaaliajassa, mihin rahaa on kulunut sekä maksaminen kaverille tai kaupassa onnistuu puhelimella.

Opiskelijan etuudet kulkevat mukana taskussa

Opiskelijajärjestöjen kautta on mahdollista saada opiskelijakortti. Perinteisen kortin voi korvata myös ilmaisella mobiilisovelluksella kuten Frank App:illä, jossa saa monenlaisia opiskelijan etuuksia.

Joukkoliikenne 

Matkalippu kulkee mukana kännykässä, vaikka lompakko unohtuisi kiireessä. Hsl-sovelluksessa saa päivitettyä opiskelijastatuksensa heti alkusyksystä jonottamatta toimistossa. Myös Reittiopas on kätevästi saatavilla sovelluksessa ja siellä voi ostaa myös matkalipun. Uutena ominaisuutena on kausilippu kännykkään, johon saa opiskelija-alennuksen Opintopolku-sivustolle kirjautumalla.

Digitalisaatio on positiivinen kehitys arjen helpottamiseksi, mutta vaatii jatkuvaa uuden oppimista. Osa sovelluksista ovat vielä kankeita, joten käyttäjäkokemukset ovat tärkeää dataa yrityksille. Sovellusten kehittäjiltä odotetaan helppokäyttöisiä ja luotettavia digitaalisia palveluratkaisuja.

Nelli Maula, Rasmus Palmroth, Essi Rainio, Petra Hyytinen

(via les-burito-les-grande)