digiliiketoimint-blog

[digiliiketoimint-blog]

Sanastoa

Digiuutisia lukiessani vastaan tuli useita termejä, joiden tarkkaa merkitystä en aiemmin tiennyt. Kokosin alle muutamia termejä, joiden uskon olevan hyödyksi digiuutisia sekä blogiani lukiessa.

algoritmi= digitaalisen maailman perustyökalu, joka koostuu listasta ohjeita joita tietokone seuraa. Algoritmin avulla vaikkapa verkkosivut voivat hallita sitä, mitä käyttäjä näkee päätteeltään. Esimerkiksi Facebook käyttää algoritmeja määritellessään mitä käyttäjä näkee uutisvirrassaan, kaikkien Facebook-kavereiden julkaisut ei siis välttämättä päädy uutisvirtaasi

brändi= tuote, tuotemerkki, yritys tai henkilö, jolle on esimerkiksi markkinoinnin avulla luotu tunnettavuus. Kuluttajalle syntyy tietty mielikuva yrityksen brändistä.

digitaalinen jalanjälki= Käyttämällä digitaalisia palveluita, jättää jälkeensä jalanjäljen. Internetin sivuhistoria, kommentit ja tykkäykset sosiaalisessa mediassa, sijainti tiedot ja hakusanat ovat kaikki osa digitaalista jalanjälkeä, eli sitä miten näyt digitaalisessa maailmassa. Digitaalista jalanjälkeä voidaan hyödyntää esimerkiksi mainonnassa algoritmien avulla.

digitalisaatio= digitaalisen tietotekniikan yleistyminen arkielämän toiminnoissa.

hakukone= hakukoneiden tarkoituksena on etsiä tietoa verkosta. Jotta hakukoneet toimisivat optimaalisesti, on tärkeää osata valita sopivat hakusanat. Hakukoneista kannattaa valita kaikista suosituimmat, sillä niillä on kaikista laajimmat tietokannat.

kohdennettu mainonta= mainosten on tarkoitus tavoittaa tarkkaan harkittu kohderyhmä. Mainosten takana on usein useita, jopa kymmeniä eri versioita, joista kohderyhmän mukaan valikoituu esimerkiksi otsikko, värimaailma tai kuvat. Kohdennettuun mainontaan voit törmätä yleisimmin sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi saman yrityksen mainos saattaa sinulle Facebookin uutisvirrassa näyttää hyvin erilaiselta kuin ystävällesi.

mobiilisovellus= ohjelma, joka on suunniteltu toimimaan mobiililaitteissa, kuten älypuhelimessa.

pelillistäminen= pelinomaisten ominaisuuksien tuomista verkkopalveluihin tai sovelluksiin.

sosiaalinen media, eli some= viestintäympäristö verkossa, jossa käyttäjillä on mahdollisuus tuottaa ja jakaa sisältöä ja viestiä muiden käyttäjien kanssa. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu usein monelle käyttäjälle saman aikaisesti.

tekoäly= tekoälyn tarkoituksena on matkia ihmisen älyä ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Tekoälyn avulla yritetään siis luoda koneita tai ohjelmia, joilla on kyky ajatella ja oppia.

[digiliiketoimint-blog]

Vesileimanlukijat pian jokaiseen älypuhelimeen?

Vesileimat ovat tulleet lähes kaikille tutuksi seteleistä tai digitaalisista valkokuvista, mutta harva tuskin on kuullut audiosignaalin vesileimaamisesta. Audiosignaalin vesileimalla tarkoitetaan kaiuttimen toistamaan ja mikrofonin tunnistamaan muutaman sekunnin mittaista ääntä. Leiman tarkoituksena on auttaa esimerkiksi tietokoneita tunnistamaan tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia. Tarkoituksena on, ettei ihmiskorvalla pystyisi vesileimaa havaitsemaan.

Amazonin Alexa-kaiuttimen kehittäjät uskovat tehneensä läpimurron audiosignaalin vesileimaamisessa. Tähän mennessä vesileiman lukeminen on tuottanut vaikeuksia laitteiden mikrofoneille taustamelun ja ympäristön kaikumisen takia, mutta Alexa-kaiuttimen kehittäjätiimi kertoo löytäneensä ratkaisun tähän ja esittelevänsä keksintönsä myöhemmin toukokuussa. Algoritmeihin perustuvalla vesileimaustekniikalla onnistuttiin tunnistamaan ääni täydellisesti jopa kuuden metrin etäisyydeltä.

Audiosignaalin vesileimaamisella pyritään estämään tekijänoikeusrikoksia ja varmistamaan, että tekijät saavat korvauksen tuottamastaan materiaalista. Materiaalin ostajan tiedot siis sisällytetään esimerkiksi musiikkitiedostoon ja estää musiikkitiedostojen laitonta levittämistä. Tämä on mielestäni kehitys positiiviseen suuntaa ja tulisi ehdottomasti saada osaksi jokaista älypuhelinta ja tietokonetta. Uuden tekniikan kerrotaan olevan kevyt prosessinen, joten se voitaisiin sisällyttää jopa bluetooth-kuulokkeisiin.

Lisää audiosignaalien vesileimaamisesta voit lukea Tivin sivuilta.

[digiliiketoimint-blog]

Lainaneuvottelut tekoälyn kanssa

Pankit käyttävät nyt hurjia määriä rahaa tehoälyyn, tarkoituksena on kehittää chatpaveluita niin, että pian voisi jopa lainaneuvotteluita käydä robotin kanssa. Tänä vuonna finanssitavaratalot käyttävät tekoälyyn IDCn arvion mukaan jopa 5,6 miljardia dollaria. Rahallista hyötyä tekoälystä sekä koneoppimisesta arvellaan finanssipalveluyhtiöille tuottavan pidemmällä ajalla jopa 250 miljardin dollarin edestä. Eli turhaan ei pankit rahaa tekoälyyn suolla.

Tarkoittaako tämä tulevaisuudessa valtavia yt-neuvotteluita pankeissa? Gartnerin analyytikko Moutusi Saun mukaan chatbotit ja virtuaaliassistentit ovat vain yksi asiakaspalvelun osa.

Jo vuonna 2016 OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on kertonut asuntolaina hakuprosessin kokeva pian suuria muutoksia. Aikeena on, että hakemus käsiteltäisiin kokonaan sähköisesti, tarkoittaen sitä, että tekoäly tekisi lainapäätöksen suurimmasta osasta hakemuksista ja lähettäisi lainatarjouksen automaattisesti hakijalleen. Palveluista on tehtävä niin helppokäyttöisiä ja edistyneitä, jotta asiakas valitsisi mieluummin asioivansa robotin kuin ihmisen kanssa.

Itse hain asuntolainaa muutama kuukausi takaperin, enkä näe syytä, miksei hakemusta olisi voinut käsitellä robotin kanssa. Lainahakemus tehtiin siis sähköisesti, mutta lainatarjouksesta piti vielä erikseen neuvotella puhelimessa pankin asiakaspalvelijan kanssa. Puhelimessa käytiin läpi lähes samat kysymykset mihin lainahakemuksessa olin jo vastannut. 

Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan tekoälyä kuitenkin käytetään jo lainahakemuksien yhteydessä taustatietojen selvittämisessä, tekoäly esimerkiksi tutkii asiakkaan pankkiasioinnin historiaa. Von Koskullin ei näe, että chatbotit tekisivät lainapäätöksiä vielä lähitulevaisuudessa.

Seuraavan kahden vuoden aikana on odotettavissa, että myös asiakkaat huomasivat tekoälyn käytön lisääntyneen. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan muutoksia pankkien digitaalisten palveluiden kehityksessä.

 Lisää pankkien satsaamisesta tekoälyyn voi lukea täältä!

[digiliiketoimint-blog]

Artikla 13

Huolta herättänyt EU:n digitaalista sisämarkkinaa säätelevä tekijänoikeusdirektiivi artikla 13 hyväksyttiin maaliskuussa. Tämä tarkoittanee sitä, että tekijänoikeuksia päivitetään. Näin pyritään ohjaamaan muun muassa sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin ja Youtuben, saamia tuloja sisällön tuottajille, joiden tuotoksia alustoilla jaetaan. Jatkossa sosiaalisen median alustat ovat vastuussa käyttäjiensä tekemistä tekijänoikeusrikkomuksista. 

Estääkseen rikkomukset, on alustojen hankittava tekijänoikeusluvat tarjotessaan käyttäjilleen muiden jakamaa kolmannen osapuolen tuottamaa sisältöä. Esimerkiksi vaikuttaja A:n Youtube- videolla ei saa kuulua artisti B:n tuottamaa musiikkia, mikäli Youtube ei ole huolehtinut tekijänoikeusluvista. Lisäksi Youtuben pitää maksaa artisti B:lle tietynlaisesta käytöstä asianmukaiset tekijänoikeuskorvaukset.

Käytännössä sosiaalisen median alustan on tiedettävä mitä käyttäjät aikovat ladata palveluunsa ja hankkia tekijänoikeusluvat etukäteen. Vastuu asiallisista luvista on kaikilla yli kolme vuotta vanhoilla yrityksillä, joilla on yli kymmenen miljoonan euron liikevaihto tai yli viisi miljoonaa käyttäjää.

Artikla 13 tulee myös vaikuttamaan lehtikustantajiin, sillä lisenssit verkkolehtien alustoilla julkaistaviin sisältöihin on oltava.

Artikla 13 avulla yritetään kuitenkin vain edistää digitaalisten yritysten toimintaa, esimerkiksi musiikin käytöstä halutaan tehdä mahdollisimman helppoa laadukkaan sisällön luomiseksi. Netflix ja Spotifyi ovat hyviä esimerkkejä oikein hoidetuista tekijänoikeusluvista ja direktiivillä yritetäänkin saada kilpailua muiden ilmaisten alustapalveluiden kanssa tasavertaisemmaksi.

Youtuben toimitusjohtaja onkin uhkaillut, ettei EU:n kansalaiset voisi käyttää enää kyseistä palvelua uudistuksen myötä. Myös verkossa leviävien meemien ja giffien tulevaisuus on epäselvää.

Lisää tekijänoikeusdirektiivistä voit lukea täältä sekä täältä.

[digiliiketoimint-blog]

Vaikuttajamarkkinoinnin merkitseminen

Vaikuttajamarkkinointi on noussut yhdeksi suosituimmista digitaalisen markkinoinnin tavoista. Markkinointia voi siis tapahtua esimerkiksi vaikuttajan, eli tunnetun henkilön, Instagram-tilillä. Kyseessä on mainos, mikäli vaikuttaja saa tuotteen esittelystä rahallisen tai muun palkkion.

Yksi yleisimmistä ongelmista vaikuttajamarkkinoinnissa on kaupallisen yhteistyön merkitseminen. Mikäli vaikuttaja julkaisee sosiaalisessa mediassaan yhteistyöllä toteutettua sisältöä, mainitsematta kuitenkaan kaupallisesta yhteistyöstä, on sekä mainostaja että vaikuttaja syyllistynyt piilomainontaan.

Suomessa kaupallisen yhteistyön merkitseminen on suhteellisen hyvin sisäistetty ja vaikuttajamarkkinointi on kuluttajaa kunnioittavaa ja tasokasta valtaosin, mutta uudet sosiaalisen median kanavat aiheuttavat yleensä aluksi pään vaivaa mainostajille. Esimerkiksi Instagram Stories- palvelussa, jossa käyttäjä voi julkaista useita lyhyitä videoita tilinsä Stories osiossa, tehdyt kaupallisen yhteistyön julkaisut ovat usein huonosti merkittyjä. Merkintä kaupallisesta yhteistyöstä pitäisi olla selkeästi havaittavissa jokaisessa lyhyessä videossa, eikä ainoastaan ensimmäisessä tai viimeisessä.

Mikäli vaikuttaja saa mainostajalta lahjoja, eli tuotteiden tai palvelun esittelystä sosiaalisessa mediassa ei ole luvattu palkkiota, ei kyseessä ole kaupallinen yhteistyö. Lahjaksi saaduista tuotteista tai palveluista tulisi kuitenkin myös ilmoittaa, esimerkiksi merkitsemällä, että tuote on saatu ilmaiseksi.

Tarkempaa ohjeistusta kaupallisen yhteistyön merkitsemisestä on onneksi kuitenkin saatavilla. IAB on julkaissut sivuillaan vaikuttajamarkkinoinnin oppaan, jossa annetaan käytännön esimerkkejä kaupallisten yhteistöiden merkitsemisestä ja mitä mainoksessa tulee ilmetä. IAB:n oppaan tehneen sisältömarkkinoinnin työryhmän puheenjohtaja Mäkilä sanoo, että merkitsemisessä kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Niin kauan, kun mainostava taho ja se, että kyseessä on mainos, käyvät ilmi alusta alkaen, on merkinnät kunnossa.

Vastuu markkinoinnin läpinäkyvyydestä on mainostajalla sekä vaikuttajalla. Vaikuttajan kannattaa ottaa tosissaan yhteistöiden merkitseminen, sillä tavalliseksi naamioidut julkaisut voivat suututtaa vaikuttajan seuraajakunnan. Varsinkin alaikäisten seuraajien suosiossa olevan vaikuttajan tulee olla erityisen tarkka kaupallisen yhteistyön merkitsemisestä, sillä alle 18-vuotiaat ovat erityisasemassa kuluttajasuojalaissa.

Lue lisää vaikuttajamarkkinoinnin merkitsemisestä täältä ja täältä!

[digiliiketoimint-blog]

Facebook ui syvissä vesissä

Facebookia ei kiinnosta käyttäjiensä yksityisyys! Somejätin sisäisistä sähköposteista käy ilmi, että se toistuvasti rikkoo tietoisesti ja tarkoituksellisesti käyttäjiensä yksityisyyttä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Facebook joutuu vastaamaan yksityisyyssuojastaan, vuonna 2018 nousi otsikoihin, kun miljoonien käyttäjien tiedot olivat päätyneet konsulttiyhtiö Cambridge Analytican haltuun. Viime aikaisten uutisten valossa herääkin epäilys, ettei kyseessä ollutkaan tietovuoto, vaan Facebookin toimintamalli.

Tällä kertaa ei Facebook pääsekään kuin koira veräjästä, sillä Facebookia saattaa odottaa usean miljardin dollarin sakot yksityisyydenloukkauksistaan. Yhdysvaltojen kauppakeskuskammari FTC neuvottelee sakoista yhdessä Facebookin kanssa, mikäli he eivät pääse sopuun, voi FTC viedä asian käräjille.

Mitä väliä yksityisyydensuojalla on?

Väestöliiton mukaan yksityisyydensuoja käsitteenä tarkoittaa yksilön fyysistä ja psyykkistä koskemattomuutta, oman arvokkuuden tunteen säilyttämistä ja itseään koskevan tiedon kontrollointia. Yksityisyydensuojan ansiosta yksilöllä on mahdollisuus torjua sivullisten tunkeutuminen omaan elämään. Internetin ihmeellisessä maailmassa yksityisyydensuojalla tarkoitetaan yksilön oikeutta ja mahdollisuutta suojautua ulkopuoliselta tarkkailulta. Mutta mitä haittaa tästä voisi olla?

Henkilökohtaisia tietoja voi olla mm henkilötiedot sekä viestintätiedot. Itse en haluaisi esimerkiksi viestintätietojeni päätyvän julkiseen levitykseen, mutten ymmärrä mitä haittaa henkilökohtaisten tietojen päätymisestä yritykselle voisi olla. Mieluummin toki itse myisin tiedot eteenpäin, kuin antaisin esimerkiksi Facebookin tästä hyötyä.

Kohdennettua mainontaa on harrastettu jo tovi. Olen tietoinen siitä, että puhelimeni avulla minua voidaan kuunnella jatkuvasti ja jonka seurauksena uutisvirtani voi täyttyä mainoksilla tuotteista, joiden perään olen ääneen kaivannut. Näin ollen en ole myöskään järkyttynyt siitä, että Facebook saattaa jakaa henkilökohtaisia tietoja ulkopuolisille. Ehkä Facebook onkin onnistunut manipuloimaan minut suhtautumaan yksityisyydensuojaani hälläväliä-asenteella.

Lisää Facebookin yksityisyyden suojasta voi lukea Tivin sivuilta: Nyt on Facebook pahoissa vaikeuksissa – ”petoksen mittakaava on henkeäsalpaava” ,  Nyt rytisee: Facebookille tulossa miljardien sakot  

[digiliiketoimint-blog]

Digibarometri

Digibarometrissa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä, 22 maata laitettiin vuonna 2018 järjestykseen 36 muuttujan perusteella, muun muassa yritysten laajakaistakäyttö, sosiaalisen median käyttö liiketoiminnassa ja ihmisten tavoitettavuus sähköisin viestintävälinein. Mittaus toteutettiin kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutus) ja kolmella pääsektorilla (kansalaiset, yritykset ja julkinen sektori). (Uusi Teknologia 2018).

Vielä 2016 Suomi oli digibarometrin vertailussa ykkönen ja 2017 kakkonen. Vuonna 2018 sijoitus oli laskenut jo kolmanteen. Miten Suomi menestyi vertailussa muihin Pohjoismaihin verrattuna? Jatkaako Suomi laskukierrettään digitaalisuuden hyödyntämisessä, ja mistä sijoituksen lasku voisi johtua?

Vuonna 2018 Suomi oli siis kolmannella sijalla, Norja oli ykkönen ja Ruotsi 5. Tanska oli 6. ja Islanti puuttui kokonaan vertailusta. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta pohjoismaiden pärjänneen hyvin vertailussa, olihan vertailussa mukana yhteensä 22 maata.

Kuvio 1. Digibarometri: kokonaisindeksin top 10

(Digibarometri 2018.)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, OECDn, mukaan Ruotsi olisi jo vuonna 2018 ollut digitalisaation kärkimaa (OECD 2018). Voi siis olla, että Ruotsi parantaa sijoitustaan lähivuosina myös Digibarometrin mittauksissa.

 Suomen taas on jo vuonna 2017 uutisoitu laahaavan digitaalisuuden suhteen muita maita jäljessä. Vaikka digiosaaminen ja digitaaliset strategiat ovatkin huippuluokkaa maassamme, ontuu toteutus. Suurimpana esteenä nähdään riskejä karttava yrityskulttuuri. (Kauppalehti 2017.) Onko tämä riskejä karttava yrityskulttuuri syynä Suomen vuosi vuodelta huononevalle sijoitukselle digibarometrin mittauksessa ja jatkuuko laskukierre seuraavina vuosina?

Digibarometrin teema vuonna 2017 oli tekoäly, jonka hyödyntämisen kärkeä Suomi edustaa. Vuonna 2018 teemana mittauksessa oli digitaalinen markkinointi. (Digibarometri.) Tutkimusten mukaan suomalaiset b2b yrityksen häviävät kansainvälisissä kilpailuissa digitaalisen markkinoinnin saralla (Yrittäjät 2018). Vuoden 2019 digibarometri julkaistaan luultavasti edeltäjiensä tavoin ensi kesäkuussa ja tällöin saamme tietää teeman. Uskon, että Suomen tämänvuotinen sijoitus on täysin kiinni tämän vuoden teemasta.

[digiliiketoimint-blog]

Inbound-markkinointi

Inbound- markkinoinnilla pyritään houkuttelemaan potentiaalisia asiakkaita yrityksen pariin. Inbound-markkinoinnilla ei ole tarkoitus tyrkyttää tuotteita tai palveluita asiakkaalle, vaan potentiaalinen asiakas pyritään saattamaan myyjän tarjoaman hyödyllisen tiedon pariin, tämän etsiessä tietoa sosiaalisesta mediasta tai hakukoneista. Outbound-markkinointi puolestaan tarkoittaa yrityksestä ulospäin suuntautuvaa markkinointia, eli esimerkiksi puhelinmyyntiä. (Power Markkinointi.)

Inbound markkinointia voi olla esimerkiksi blogit, tutkimusraportit, podcastit ja webinaarit. Varsinainen idea inbound-markkinoinnissa, on saada asiakas itse ottamaan yhteyttä myyjään (Sales Communications). Inbound-markkinoinnilla tavoitetaan tehokkaasti oikea yleisö, eikä aikaa tai rahaa mene hukkaan kontaktoidessa ei-kiinnostuneita asiakkaita, kuten outbound-markkinoinnissa. Inbound-markkinoinnilla pyritään antamaan asiakkaalle hyvä kuva yrityksestä, jolloin tämä palaa yrityksen pariin tarvitessaan heidän palveluitaan. (Optimizely.)

Etsiessäni hakukoneella talousvinkkejä, tarjosi Google ensimmäisten joukossa Zmartan talousvinkki sivustoa. Zmarta on palvelu, joka auttaa asiakkaitaan kilpailuttamaan lainatarjouksiaan eri luottolaitosten välillä. Talousvinkki sivustolla on useita artikkeleita helpottamaan rahan säästämistä. Ilmeisesti säästövinkkien jakaminen on nähty hyväksi inbound-markkinoinniksi pikavippiyritysten keskuudessa, sillä moni pienlainapalvelu, kuten Vivus ja Ferratum, tarjoavat myös säästövinkkejä.

Maidon terveysvaikutuksista on jo tovin kiistelty, tämän vuoksi Valio onkin listannut joukon tutkimusraportteja sivuillaan, jotka kaikki puoltavat maidon terveysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan maito muun muassa suojaa tyypin 2 diabetekselta, auttaa painonhallinnassa ja edesauttaa luuston terveyttä. Mikä terveyspommi!

Inbound-markkinointia voi olla myös videoiden muodossa. Alla Finnairin video, jolla lentäjät vastaavat matkustajia askarruttaviin kysymyksiin. Videon ansiosta asiakas saa positiivisen kuvan Finnairin lentäjistä ja heidän ammattitaidostaan ja ulkomaanmatkan ollessa ajankohtainen varmasti harkitsevat lentämistä sinivalkoisin siivin.

Inbound-markkinointi on mielestäni tervetullutta, hyödyllisen tiedon vastaanottaminen ei ärsytä, toisin kuin jatkuvasti pirisevä puhelin. 

[digiliiketoimint-blog]

IKEA valloittaa digitaalisesti

Mahtavia uutisia sisustajat!

IKEA kaavailee laajentavansa liiketoimintaansa digitaalisesti, suunnitelmissa on lanseerata uudenlainen alusta verkkokaupalle. Verkkokaupasta erikoisen tekisi se, että siellä myytäisiin IKEAn huonekalujen lisäksi myös kilpailijoiden huonekaluja. Inter IKEA Groupin toimitusjohtaja Tjorbjörn Lööf vertaa Financial Timen haastattelussa IKEAn kaavailtua verkkokauppaa saksalaiseen verkkokauppa Zalandoon, jonka kautta vaatevalmistajat myyvät vaatteitaan.

Vastaavanlaisia huonekaluja myyviä verkkokauppoja löytyy pilvinpimein. Moni alusta tarjoaa markkinapaikan eri valmistajien tuotteille, josta kuluttaja voi kätevästi klikata ostoskoriin useamman eri valmistajan tuotteita. Silti IKEAn kaavailema verkkokauppa kiinnostaa hurjasti. Kuten mitä tahansa tuotetta etsiessä, myös huonekalujen kohdalla, haluan löytää etsimäni mahdollisimman helposti ja vaivattomasti.

IKEA on onnistunut luomaan brändin, joka on tunnettu ympäri maailman, joten moni huonekaluvalmistaja olisi varmasti innoissaan, jos saisi tilaisuuden myydä tuotteitaan IKEAn alustalla. Tämä puolestaan tekee kuluttajan sisustushetkestä miellyttävämmän, enää ei tarvitsisi selata miljoonaa verkkokauppaa läpi löytääkseen täydellisen ruokailuryhmän, vaan voisi suunnata suoraan IKEAn verkkokauppaan, klikkailla haluamansa speksit suodattimeen ja voilà – kaikki kriteereiden mukaiset ruokailuryhmät pomppaisivat ruudulle selattavaksi. Mitä enemmän valmistajia, sitä enemmän tuotteita selattavaksi ja sitä tyytyväisempi kuluttaja!  

Uskon, että IKEAlla on kaikki eväät nousta huonekalujen Zalandoksi, eli vähintään Euroopan suurimmaksi verkkokaupaksi alallaan. Joten IKEA, jatkakaa suunnittelua! Ja mikäli onnistutte laskemaan toimitus- ja palautuskulut yhtä alhaisiksi kuin Zalando, saatan minä joutua nostamaan luottokorttini luottorajaa.

Lisää IKEAn kaavailemasta verkkokaupasta voit lukea Markkinoinnin & Mainonnan artikkelista täältä!

[digiliiketoimint-blog]

Somemarkkinoinnin trendit

Sosiaalinen media tarjoaa mielettömästi tapoja markkinoida yritystään yleisölle. Itse olen syntynyt 90-luvulla ja muistan kun lapsena mainoksia tuli televisiosta lähinnä ohjelmien välissä, mainoskatkojakaan ei vielä silloin tunnettu. Nyt markkinoinnille voi altistua muulloinkin, kun ohjelmien lukuisilla mainoskatkoilla. Televisiomainontaa jopa suositummaksi on noussut markkinointi sosiaalisessa mediassa, eli vaikkapa Instagramissa, Facebookissa, YouTubessa tai eri blogeissa. Myös somemarkkinoinnissa on havaittavissa kehityssuuntia, eli trendejä.

Vaikuttajamarkkinointi valtaa alaa

Somevaikuttajien kautta voidaan tavoittaa kohdeyleisö tehokkaasti. Vaikuttaja voi olla esimerkiksi bloggaaja, tubettaja tai vaikka urheilija. Yritys päättää millaiselle kohderyhmälle haluaa markkinointinsa kohdentaa ja on yhteydessä vaikuttajaan yhteistyön merkeissä.

Vaikuttajamarkkinointi koetaan aitona, ihmiseltä- ihmiselle, tuote- tai palvelusuosituksina. Yhteistyön kautta vaikuttaja myy yritykselle vaikuttajan ja yleisön välille kehittynyttä luottamussuhdetta. Itse koen vaikuttajamarkkinoinnin menevän yhä ammattimaisempaan suuntaan ja monien vaikuttajien kanavat onkin täyttynyt mainoksista. Vaikuttajamarkkinointi voi myös tehdä hallaa yritykselle, mikäli yritys ei mieti tarkkaan yhteistyökumppaneitaan eikä vaadi tietyn tasoista sisältöä. Tästä hyvänä esimerkkinä Daniel Wellington sekä Desenio, jonka vaikuttajamarkkinoinnin koen jo rasittavana. Yhteistyötä tehdään joka toisen vaikuttajan kanssa ja markkinoinnin laadussa on hurjia heittoja.

Vähemmän on enemmän

Tästä päästäänkin hyvin seuraavaan trendiin, eli markkinoinnin määrään. Liika markkinointi saattaa aiheuttaa ähkyn kohteelleen, yrityksen kannattaa siis satsata laatuun, määrän sijaan.

Esimerkiksi jatkuvat alennuskoodit ei houkuttele ostamaan tuotetta. Alennuskoodilla luulisi yrityksen pyrkivän nopeuttamaan asiakkaansa ostopäätöstä ja tekemään heräteostoksia, mutta miksi kuluttaja syöksyisi ostamaan tuotteen, kun tietää löytävänsä alennuskoodin myös silloin kun ostopäätöstä on miettinyt tovin.

Myös markkinointikanavalla on merkitystä, jos yritys lisää omalle Instagram tililleen neutraaleja kuvia, joissa tuote on sivuosassa, on tämä miellyttävää markkinointia. Mikäli kuvia ei halua katsoa, voi lopettaa yrityksen seuraamisen eikä näin ollen markkinointi ole pakottamista. Mikäli markkinointia taas kohtaa haluamattaan jatkuvasti eri somekanavissa, rupeaa pelkkä yrityksen nimen kuuleminen raivostuttamaan.

Empatia esiin

Tämän hetkisenä trendinä on havaittavissa myös empatia, markkinoijat siis pyrkivät asettamaan itsensä yleisönsä asemaan. Markkinointikeinoina voidaan käyttää vaikkapa ihmisoikeuksia, merkityksellisyyttä, ilmastonmuutosta tai kokemuksia.

Lääkärikeskus Mehiläinen on luonut Uskalla- kampanjan, jolla pyritään osoittamaan empatiaa nuoria naisia kohtaan. Kampanjan tarkoituksena on rohkaista nuoria naisia puhumaan mieltä askarruttavista asioista ja nostamaan esiin yleisiäkin terveyshuolia, joista ei kehtaa puhua ääneen. Mehiläinen käytti kampanjan markkinoinnissa somevaikuttajia, kuten bloggaajia ja tubettajia.