44rnos-blog

[44rnos-blog]

Ryhmäblogi – Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä

Digitaalisuus on nykyään iso osa monen yrityksen arkipäivää ja sen vuoksi on ollut tärkeätä oppia digitaalisen liiketoiminnan kurssilla erilaisia digitaalisen liiketoiminnan keinoja niin teoriassa kuin innovaatioprojektimmekin kautta yhdessä Reiman kanssa.  

Digitaalinen liiketoiminta yrityksissä

Digitaalisuus mahdollistaa muun muassa erilaiset yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka parantavat yritysten kustannustehokkuutta tai auttavat yrityksen markkinoinnissa. Näihin markkinointikeinoihin voivat kuulua esimerkiksi Internet-mainonta tai sisältömarkkinointi, jossa yritys pyrkii jäämään asiakkaan mieleen muun muassa asiakkaan tarpeiden näkökulmasta eikä niinkään brändinsä tai omien tuotteidensa tuputtamisella.

Nykypäivän yritysmaailmassa toimijoiden on pakko digitalisoitua jollain tasolla. Digitaalisen liiketoiminnan aikakaudella yritysten on pakko sopeutua ympäristöönsä, sillä internetin välityksellä tavoitettava yleisö on valtava kilpailuetu digitalisoitumattomiin yrityksiin nähden. Esimerkiksi juuri Reima on verkkokaupan lisäksi luonut verkkoon oman asiakkaista koostuvan yhteisön, ReimaClubin. Sovelluksensa ReimaGo:n avulla se on myös pelillistänyt itseään.

Yksi ehkä tärkeimmistä opeista kurssilla on ollut se, miten paljon uusia mahdollisuuksia digitalisaation kaikki eri puolet tuovat yritysten liiketoimintaan. Kolikon kääntöpuolena tietysti on, että digitalisaatio tuo uusia haasteita varsinkin niille yrityksille, jotka eivät syystä tai toisesta lähde kunnolla digitalisaatioon mukaan. Esimerkiksi asiakkaiden täysin uudenlaiset ostopolut jäivät kurssilta mieleen sellaisena asiana, että yritykset, jotka eivät näihin pysty sopeutumaan tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa tulevaisuudessa.

Hakukoneoptimointi yritysten apuna

Kurssilla oli myös mielenkiintoista syventyä paremmin siihen, kuinka Googlen hakukone toimii ja miten yritykset voivatkaan todellisuudessa hyödyntää sitä. Googlella on yllättävän monta palvelua, joita käyttämällä yritykset voivat mahdollistaa entistä paremman näkyvyyden itselleen. Tästä päästäänkin siihen, kuinka tärkeää on tehdä ennen kaikkea toimivat ja nimenomaan ihmisille suunnatut verkkosivut sen sijaan, että ne rakennettaisiin vain hakukoneita ajatellen.

Yhteenveto kurssista

Digitaalisuudesta ja digitalisaatiosta kirjoittaminen osoittivat hyvin, miten isossa osassa digitaalisuus on nykyajan liiketoiminnassa. Blogien ohessa käytetyt lähteet antoivat todella paljon uutta tietoa. Oli esimerkiksi todella yllättävää havaita, kuinka vähän yritykset hyödyntävät digitalisaatiota.

Kokonaisuudessaan kurssilla tuli opittua paljon digitaalisesta liiketoiminnasta. Vaikka läpikäydyistä aiheista osa oli jo ennestään tuttuja, oli niissä myös paljon lisää opittavaa ja aiheita tuli ajateltua uudesta, digitaalisen liiketoiminnan näkökulmasta.

[44rnos-blog]

Tulevaisuuden maksutavat

Suomen pankin julkaisemassa e-kirjassa Tulevaisuuden maksutavat, käsitellään maksamisen muuttumista. Digitalisaatio tuo paljon uusia mahdollisuuksia rahan liikkumiseen.

              Maksutavat muuttuvat nopeasti

Kirjan kappaleessa Maksamisen maailma 2020-luvulla, jonka on kirjoittanut Nordean Liisa Kanniainen, mennään jo kovin syvälle erilaisiin uusiin maksutapoihin. Vuosi 2020 on melko lähitulevaisuutta, joten kirjoituksen todenperäisyyttä päästään selvittämään jo reilun vuoden kuluttua. Käteinen ja muovikortit eivät ole vielä hävinneet, mutta maksamiseen on tullut paljon uusia lisäominaisuuksia.

Kanniaisen kirjoituksessa korostetaan maksamisen helppokäyttöisyyttä ja reaaliaikaisuutta. Maksusovelluksiin tulisi erilaisia biometrisia tunnistusvälineitä ja turvallista maksamista korostetaan. Ihmisillä olisi käytössään omia virtuaalisia talouskonsultteja, jotka auttaisivat kulujen ja tulojen järjestelyssä niin, että esimerkiksi pikavippejä ei tarvittaisi. Ostamisen tulee olla helppoa ja kuluttajien surffailu kivijalkaliikkeiden ja verkkokauppojen välillä sujuvaa.

            Maksaminen luo tuotteet tai palvelun arvon

E-kirjan kappaleessa viisi, Ilmarisen Pekka Puustinen avaa maksamista hieman syvemmin. Monelle maksaminen tarkoittaa vain transaktiota, jonka jälkeen raha vaihtaa omistajaa. Puustisen mukaan maksaminen on kuitenkin arvon luontia tuotteelle tai palvelulle, joka vaihtaa omistajaa transaktion seurauksena.

Maksamisen tulisi tapahtua nopeasti ja tehokkaasti, sillä hitaasti ja tehottomasti toimiva maksutapa vie paljon resursseja. Puustinen puhuu kansallisen tulorekisterin puolesta ja se onkin merkittävä mullistus tulotietojen käsittelyyn. Tulorekisterin avulla esimerkiksi opiskelijat voisivat saada reaaliajassa tiedon, että heidän tulonsa ovat ylittämässä sallitun rajan ja opintuki tulisi keskeyttää, ettei tule isoja korkoja maksettavaksi.

            Helppo maksaminen saa kuluttajan ostamaan

Digitaalisten maksutapojen helppous ja tehokkuus nousivat kirjassa eniten esiin. Olen itse lähinnä maksukortin käyttäjä, enkä niin tottunut esimerkiksi maksamaan puhelimella. Lähimaksua käytän kyllä aina kun vain mahdollista. Kerran kun unohdin lompakon kotiin ja olin menossa kauppaan, niin puhelimella maksaminen osoittautui kuitenkin käteväksi. Toisaalta seuraavan kerran, kun yritin taas mobiilimaksamista, niin maksuohjelma oli ladannut päivityksen ja kortin tiedot olivat hävinneet. Olisin tarvinnut verkkopankkitunnuksia, jotta saisin sovelluksen taas toimimaan. Silloin huomasin, että maksusovellukset eivät ole vielä niin valmiita. Mitä jos puhelimesta loppuu akku?

Maksamisen helpottaminen on oiva keino saada ihmiset ostamaan enemmän. Käteinen on konkreettista ja sen vähenemisen huomaa nopeasti. Helppo maksaminen puhelimella tai älykellolla on niin vaivatonta, ettei maksaja edes tajua tililtä lähtevän rahaa.

[44rnos-blog]

LEAN CANVAS – Liikuntahaasteet ReimaGo-sovellukseen

Tässä blogissa avataan yllä olevaa Lean Canvasia. Liikuntahaasteet tuovat ReimaGO-sovellukseen paljon vaihtelua ja blogissa käydään jokainen Canvasin kohta läpi, jotta lukijalle avautuisi konkreettisesti, mitä liikuntahaaste-parannus tuo sovellukseen.

Asiakassegmentit

Suurin asiakassegmentti on 25-35 vuotiaat miehet ja naiset, joille lasten liikkuminen on tärkeää. Heillä on jo tietynlaista teknologista osaamista eivätkä puhelinsovellukset ole vieraita. On tärkeää, että asiakkailla on muutenkin liikunnallinen elämäntapa, koska silloin aktiivisuuden seuraaminen ja mittaaminen on heille mielekästä. Vaikka tälle asiakasprofiilille perhe on tärkeä osa elämää, niin myös hektinen työ vie aikaa. Näin perheen isä tai äiti ei aina ehdi pitämään huolta lasten riittävästä liikunnasta.

Ongelma

Asiakkaiden menestyksekkäiden työurien ja oman liikunnallisen kiinnostuksen takia lasten liikunnan seuraaminen voi jäädä kovin vähälle. Vanhemmat ovat kuitenkin pyrkineet ratkaisemaan tämän ongelman aikaisemmin esimerkiksi kyselemällä lapsilta tai päiväkodin hoitajilta päivän kuulumisia. Lisäksi lasten motivointi liikkumaan tuottaa vanhemmille usein vaikeuksia, sillä lapsille ei niinkään käy ns. aikuisten liikuntamuodot, vaan he tarvitsevat liikkumista esimerkiksi leikkien muodossa. Tämän vuoksi vanhemmat ovatkin aikaisemmin kannustaneet lapsia yhteisiin pihaleikkeihin naapurien lasten kanssa tai vieneet heitä esimerkiksi seikkailu puisto HopLopiin. Lasten motivointia liikkumaan vaikeuttaa myös mobiililaitteiden jatkuva seuraaminen ja tähän vanhemmat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja laitteiden käytön rajoittamisella.

Arvolupaus

ReimaGo tarjoaa liikuntahaasteillaan uuden ulottuvuuden arjen leikkeihin ja liikuntaan. Pelaamalla peliä eteenpäin, pelaaja kohtaa uusia jännittäviä haasteita joka tason lopussa. Haasteiden suorittaminen on paitsi hauskaa, myös liikunnallista ja motivoivaa. Haasteisiin kuuluu esimerkiksi kuperkeikat ja kärrynpyörät.

Ratkaisu

Liikuntahaasteiden, kuten yhteisöllisten pelien (kirkonrotta, 10 tikkua laudalla) tai yksilötehtävien (X-hypyt, hyppynarulla hyppiminen) avulla lapsi motivoituu ja saa vinkkejä itsenäisesti liikkumiseen sekä sosiaalisia kokemuksia yhteisöllisten pelien kautta. Näiden lisäksi erilaiset tietoiskut liikunnasta kannustavat lasta liikkumaan entisestään, kun he saavat tietää liikunnan hyödyistä. Vanhempien on myös helppo seurata lastensa liikkumista sovelluksessa etenemisen mukaan. Koska sovellus on kehitetty liikunnallisten haasteiden ympärille, se ei myöskään koukuta lapsia puhelimien ääreen.

Kanavat

Sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram) voidaan tavoittaa suuria määriä potentiaalisia asiakkaita ja tiedottaa myös sovelluksen uudistumisesta. Tärkeisiin kanaviin kuuluu myös Reiman omat nettisivut, jossa myynnin lisäksi mainostetaan sovellusta. Lisäksi erilaisilla esittely- ja myyntipisteillä (messut kuten Lapsimessut, kivijalkaliikkeet kuten Intersport) saadaan ReimaGo:ta asiakkaiden tietoisuuteen. Myös yhteistyökumppaneiden sekä päiväkotien ja niiden henkilökunnan kautta mahdolliset asiakkaat kuulevat ja kiinnostuvat sovelluksesta.  

Kulurakenne ja tulovirrat

Kulurakenne koostuu pääasiassa ReimaGo-sovelluksen kehitys-, päivitys- ja ylläpitokustannuksista. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttaa sovelluksen sisällöntuotanto (esimerkiksi liikuntahaasteet ja tietoiskut) sekä markkinointi. Pääasialliset tulovirrat muodostuvat Reiman verkkokaupan lisämyynnistä, jota sovelluksessa olevat tuotemainokset yhdistettynä pelistä palkintona saatuihin erilaisiin tarjouksiin synnyttävät. Toinen pääasiallinen tulojen lähde on ReimaGo-sensoreiden myynti, koska ansaitakseen pelissä tarjouksia ja palkintoja, tulee lapsella olla käytössään ReimaGo-sensori. Näiden lisäksi tuloja syntyy myös mainospaikkojen myynnistä muille yrityksille sovelluksen sisällä.

Avainmittarit

Ratkaisun toimivuutta voidaan mitata helposti sovelluksen käyttäjämäärän sekä käyttöajan avulla. Myynnin kehityksestä nähdään ReimaGo:n suosiota ja myös mahdollisesti sitä, mitä kautta myyntiä tehdään (suora liikenne verkkokauppaan, sosiaalisen median kanavista tullut liikenne jne.). Asiakastyytyväisyyskyselyillä saadaan tarkempaa tietoa siitä, mitä käyttäjät todellisuudessa ajattelevat sovelluksesta. Esimerkiksi NPS-kyselyllä voidaan selvittää, suosittelisivatko nykyiset asiakkaat sovellusta.

Etulyöntiasema

Reiman käyttäjäkuntaan kuuluu suuri määrä perheitä ja vanhempia, joiden muodostamat tiiviit yhteisöt toimivat merkittävänä tiedonjakajana. Kun vanhemmat viettävät aikaa toisten vanhempien kanssa, siirtyy tietoisuus ReimaGo:sta täysin itsestään eteenpäin.

Reiman brändi on Suomessa hyvin tunnettu ja arvostettu. Se tarjoaa oman etulyöntiasemansa muihin tämän hetken aktiivisuusrannekemarkkinoilla oleviin yrityksiin, kuten FitBitiin tai Garminiin.

[44rnos-blog]

Avain -ja hakusanat sekaisin

Hakusanat ja avainsanat eroavat merkittävästi toisistaan. Hakusanojen avulla esimerkiksi kuluttajat etsivät tietoja tuotteista tai palveluista. Avainsanat puolestaan ovat enemmän yritysten käyttämiä täsmällisiä sanoja, joiden avulla he saavat kuluttajat päätymään juuri omille sivuilleen. Avainsanoja käytetään esimerkiksi yrityksen mainoksissa. Avainsanat määritellään sen mukaan, mitä halutun asiakasryhmän ihmiset käyttävät esimerkiksi Suomessa. Hyvällä avainsanalla tehdään keskimäärin tarpeeksi hakuja per kuukausi. https://sampsavainio.fi/blogi/avainsanatutkimus/

Avainsanoja voi keksiä helposti, kun ajattelee itsensä asiakkaana ja sitä kautta pohtii, mitä täsmällisiä sanoja asiakas käyttäisi. Avainsanoissa laatu korvaa määrän ja huolellisesti suunnitellut avainsanat jopa laskevat mainoskampanjan kustannuksia ja kasvattavat käyttäjien sivustolla viettämää aikaa. digimarkkinointi.fi

Hakusanat eroavat paljonkin avainsanoista. Suomen digimarkkinointi jakaa haut kolmeen tyyppiin. Tekemiseen (ostaminen, lataaminen ja tilaaminen), tiedon lisäämiseen (mikä on, mitä tarkoittaa ja mitä teen) ja liikkumiseen liittyvään (missä sijaitsee paikka X, miten pääsen paikkaan X) digimarkkinointi.fi.

Ensin täytyy tuntea oma yrityksensä niin, että tietää mitä se tarjoaa. Sen jälkeen voi miettiä mitä hakusanoja kannattaa käyttää. Jos ei ole tarkoitus heti myydä mitään, niin ei ole tarpeellista sisällyttää hakusanoihin liikaa ostamiseen liittyviä asioita.

Avain -ja hakusanojen merkitys yrityksille on suuri, koska niin moni kuluttaja hakee tietoa verkosta. Päätöksiä tehdään nopeasti, koska ”googlausta” voi tehdä jatkuvasti käytännössä missä vaan. Sen takia on tärkeää, että yritys erottuu hakukoneissa. Harva käyttäjä selaa hakutuloksia ensimmäistä sivua pidemmälle.

                            Työkalut hakusanojen selvitykseen

Luettelen tässä kaksi erilaista työkalua avainsanojen selvittämiseen. Vastaavia on todella monta ja niitä löytää yllätys yllätys hakukoneista, oikeilla hakusanoilla

Google trends on helppokäyttöinen, mutta melko epätarkka ohjelma, jonka avulla voi esimerkiksi vertailla kahta hakusanaa tietyltä ajanjaksolta. Sen avulla voi nähdä mihin aikaan vuodesta haetaan esimerkiksi eniten tietoa keilailusta. Trends osoittaa hyvin, jos joku hakusana on pitkään pinnalla ja toisaalta myös, jos hakusanan suosio on ollut pidempään laskussa.

SEMrush on parhaiten isoille yrityksille ja esimerkiksi toimistoille sopiva maksullinen työkalu, jonka avulla pystyy avainsanatutkimuksen lisäksi selvittämään kilpailijat, jotka yrittävät näkyä samoilla avainsanoilla. Lisää tietoa SEMrushista löytyy Mikael Jukaraisen blogista mikaeljukarainen.com

Maksullisia ja ilmaisia avainsanatyökaluja on todella paljon ja niitä etsiessä, on hyvä tehdä vertailua ja selvittää, mikä sopii parhaiten omaan käyttöön. Jos harrastaa pienimuotoista yritystoimintaa, eivät maksulliset ohjelmat välttämättä ole tarpeen.

[44rnos-blog]

Markkinointi NYT

Fonectan Markkinointi Nyt -opas kertoo tärkeitä vinkkejä nykyajan markkinoinnista ja sosiaalisen median tärkeydestä. Jos yritys tai palveluntarjoaja ei näy somessa, sitä ei käytännössä ole. Yllättävän harva yrittäjä panostaa sosiaaliseen mediaan, vaikka se on oikeastaan helpoin keino saada jaettua tietoa tuotteista ja palveluista.

Tässä blogitekstissäni avaan vähän Fonectan opasta ja kerron siitä ydinkohtia. Omasta mielestäni, esimerkiksi Facebook on muuttunut entistä enemmän mainostajien kentäksi, mutta se on ymmärrettävää, koska sitä kautta kuluttajat on mahdollista tavoittaa tehokkaasti.

Tuotteiden mainostaminen, myynti ja suosittelu on siirtynyt entistä enemmän verkkoon. Yhä harvempi ostaja eksyy kivijalkakauppoihin ilman mainoksia tai tarjouksia. Lähes jokaisella suomalaisella on älypuhelin. Fonectan mukaan 77 % suomalaisista omistaa älykännykän. 92 % 15-55 vuotiaista käyttää sosiaalista mediaa, mutta silti vain vähän reilu neljäsosa panostaa sosiaalisen media markkinointikanaviin.

Hakusanamainonta on iso bisnes ja harva yritys panostaa siihen riittävästi. Ihmiset etsivät yhä enemmän tietoja esimerkiksi Googlesta ja yritysten verkkosivuilta. Jos yritys ei panosta verkkosivujen sisältöön tai löydettävyyteen hakukoneista, yritystä ei käytännössä ole.

Kuluttajat eivät enää luota sokeasti yrityksen maineeseen vaan he tutkivat, hakevat ja vertailevat. Yrittäjät eivät voi luottaa siihen, että kuluttajat valitsevat markkinansa vain vanhojen tottumusten mukaan, vaan jokainen huono arvio, blogikirjoitus tai tuote-esittely vaikuttaa kuluttajien päätöksiin.

                           Keinoja kehittää mainontaan

Yrittäjien ja yritysten tulisi panostaa markkinointiaan sosiaaliseen mediaan, koska Fonectan mukaan vain 8 % kuluttajista tekee määrätietoisen valinnan, päättäessään palveluntarjoajaansa tai tuotteensa. Sen takia on tärkeää olla mahdollisimman korkealla, hakukoneiden tuloksissa. Markkinoilla on 92 % ihmisiä, jotka eivät tiedä mistä ostaa palvelut ja tuotteet.

Palveluntarjoajien on tärkeää antaa tarpeeksi tietoa tuotteistaan. Mitä enemmän uutta tietoa ja esimerkiksi opetusvideoita yrityksillä on tarjota tuotteistaan ja palveluistaan sitä helpompi sen on saada ihmiset ostamaan tuotteitaan.

Fonectan mukaan 54 % kuluttajista on heräteostajia. He ovat nimenomaan tarjousten perään ja ostavat helposti tuotteita ja palveluita, jotka ovat esillä ja niitä korostetaan. Kuten aikaisemmin todettiin, tarjouksilla on helppoa saada ostajat myös kivijalkakauppoihin.

On myös tärkeää, että yritys päivittää someaan ja verkkosivujaan, jotta ne pysyvät tuoreina kuluttajien mielessä. Jos esimerkiksi Facebook-päivityksiä on vain silloin tällöin, kuluttaja saattaa menettää kiinnostuksensa yritykseen. Voi myös käydä niin, että uudet asiakkaat eivät edes vietä kovin pitkään aikaa puutteellisilla some-sivuilla.

Myös palautteeseen vastaaminen on tärkeää markkinointia. Palautteeseen ja arviointeihin tulisi reagoida nopeasti, jotta kuluttajat ja potentiaaliset asiakkaat huomaavat, että heistä välitetään. Usein yrityksien Facebook-sivuilla voi jättää palautetta kaikkien nähtäväksi ja se onkin parantanut yritysten puuttumista epäkohtiin palveluissaan tai tuotteissaan.

[44rnos-blog]

Veikkaus ja sosiaalinen media

Kolmannessa digitaalisuuden blogissani perehdyn Veikkauksen some-kanaviin. Some on muuttunut entistä enemmän mainostajien temmellyskentäksi. Esimerkiksi Facebookissa törmää enää harvoin statuspäivityksiin, mutta sen sijaan erilaisiin mainoksiin (suoriin ja epäsuoriin) törmää jatkuvasti.

Facebook on mainostajien markkina

Olen huomannut, että erityisesti Facebookissa, mainostajat näkyvät nykyään erittäin selkeästi. Sivut, joista olet tykännyt, jakavat jatkuvasti sivullesi uutta materiaalia. Lisäksi sivupalkeissa pyörii viimeaikainen selaushistoriasi. Facebookista on myös tullut arvontojen luvattu maa, sillä lähes jokainen yritys arpoo esimerkiksi tuotteitaan tykkäyksiä ja jakamisia vastaan.

Veikkaus käyttää Facebookkia paljon hyväkseen. Siellä on jatkuvasti uutisia erilaisista urheilutapahtumista, videoblogeja tunnetuilta suomalaisilta ja sen lisäksi juuri arvontoja, kuten avausmaaliveikkauksia. Veikkauksen Facebook-some ei kuitenkaan sisällä suoraan esimerkiksi veikkausvihjeitä vaan tykkääjät yritetään saada lyömään vetoa mielenkiintoisilla otsikoilla ja uutisilla.

Instagramissa hiljaisempaa

Veikkauksen Instagram-tili sisältää paljon kuvia erilaisista tapahtumista ja Veikkauksen järjestämien kisojen voittajista. Kuvissa on kuitenkin vaikeampi tuoda esille vedon lyöntiä ja Instagram-tilillä onkin vain reilu 13000 seuraajaa. Veikkauksen Facebook-sivulla sen sijaan on melkein 300000 seuraajaa ja tykkääjää.

Näkee selvästi, että suurin osa somesta on laitettu Facebookkiin. Siellä jaetaan paljon myös yhteistyökumppaneiden tapahtumia ja uutisia. Pääpaino on uutisissa ja pienissä arvonnoissa ja kilpailuissa.

Mainonta tehty helpoksi

Veikkauksen monopoliasema Suomessa vaikuttaa paljon siihen, että sen ei juuri tarvitse mainostaa, koska suurin osa suomalaisista käyttää kuitenkin sen palveluita, koska se on helppoa.

[44rnos-blog]

Tulevaisuuden trendit muuttavat maailmaa

Haluaisitko, että robotti tekisi kaiken puolestasi, voisit ottaa 3D kuvia puhelimellasi tai saisit oven auki vain äänikomennolla? Nämä kaikki voivat olla pian arkipäivää, jos telekommunikaatiojärjestelmien valmistajaa ruotsalaista Ericssonia on uskominen. Tässä blogissani listaan trendit ja kerron niistä muutamalla lauseella.

Ericsson on listannut tämän hetken kymmenen kuuminta kuluttajatrendiä https://www.ericsson.com/en/trends-and-insights/consumerlab/consumer-insights/reports/10-hot-consumer-trends-2018, joista osa on jo melkein oven takana, mutta osa vielä kehittelyn takana. Joka tapauksessa nämä kuluttajatrendit vaikuttavat kaikki hyvin realistisilta ja niitä kaikki on jo nähtävillä erilaisilla tavoilla.

Ensimmäinen trendi: ”Kehosi on käyttöliittymä”

Monissa puhelimissa ja tietokoneissa on jo käytössä äänentunnistus, mutta trendin mukaan tässä mentäisiin vielä pidemmälle. Pian ihmiset käyttäisivät nonverbaalisia keinoja teknologiaan samalla lailla kuin normaalissa kommunikoinnissa ihmisten kanssa. Osa tutkimuksissa mukana olleista ihmisistä oli ajatellut, että pian emme saa ovia auki tai emme pysty tekemään ruokaa ilman internetyhteyttä.

Omalla kohdallani toivotan uudet teknologiat tervetulleeksi, mutta liika kehitys usein vain haittaa. Jos oviemme avaaminen on vain internet yhteyden varassa, mitä tapahtuu, jos yhteys ei pelaa? Mielestäni toimivia asioita on turha kehittää liikaa.

Toinen trendi: ”Lisääntynyt kuulo”

Moni käyttää jo langattomia kuulokkeita välttääkseen johtosotkut, mutta tulevaisuudessa meillä olisi korvissa vain korvanapit, joiden kautta voimme musiikin kuuntelun lisäksi valita esimerkiksi keitä huoneessa olevia henkilöitä haluamme kuulla paremmin ja keitä emme niinkään.

Yksi lisämahdollisuus olisi myös reaaliaikainen käännöskone korvassa, jonka avulla voisimme ymmärtää kaikkia maailman kieliä.

Kieliä tulkkaavia laitteita on jo paljon ja sen näenkin melko realistisena. Itse tosin arvostan kielen opettelua itse tai oppitunneilla. Elektroninen tulkki tosin helpottaisi esimerkiksi liikeneuvotteluja kansainvälisten yritysten välillä. Toki on aina myös väärinkäytösten vaara. Kuka varmistaa, että kuuloke tulkkaa oikein?

Kolmas trendi: ”Ikuiset aloittelijat”

Teknologia kehittyy koko ajan ja sitä kautta myös tieto. Monien mielestä tuntuu kuin putoaisi kärryiltä valtavan tiedon määrän takia. Aina joutuu opettelemaan uusia ohjelmia tai toimintatapoja. Toisaalta tietoa on myös helppo löytää ja sitä kautta ulkoa opetteleminen vähenee.

Olen itse todennut, että tietoa löytyy niin helposti eri lähteistä, joten en stressaannu, jos en aina muista miten joku asia oli tai miten se tehtiin. Toisaalta pitää osata tunnistaa, mikä tieto on oikeaa ja mikä ei.

Neljäs trendi: ”Sosiaalinen lähetys”

Sosiaalinen media on muuttunut kahden ihmisen välisestä keskustelusta, mainostajien ja muiden viestijöiden väyläksi kuluttajien tavoittamiseen. Harva ihminen lukee enää statuspäivityksiä, koska niitä tulee liikaa ja suurin osa on mainosta. Moni haluaisikin, että tekoäly kävisi keskusteluja sosiaalisessa mediassa viestintähistoriaa tuntemalla. Itse toivoisin, että mainostajat siirtyisivät vielä enemmän käyttämään sosiaalista mediaa, mutta tavallisesti ihmiset siirtyisivät sieltä pois ja palaisivat vanhaan keskustelumalliin.

Viides trendi: ”Älykkäät mainokset”

Kukaan ei varmasti varsinaisesti vastusta mainontaa, mutta monia ärsyttävät mainokset, jotka eivät kiinnosta itseä. Tulevaisuudessa tekoäly voisi kertoa meille reaaliaikaista hintavertailua tai vinkata parhaat tarjoukset. Toisaalta myös yritykset voivat käyttää tekoälyä tehokkaaseen kohdennettuun mainontaan. Mainokset muuttuvat koko ajan realistisemmiksi ja ne kohdentuvat entistä enemmän. Toisaalta se myös testaa ihmisiä ja heidän kykyään olla joutumatta mainonnan uhriksi.

Kuudes trendi: ”Selvä viestintä”

Kodinkoneet ja muut laitteet muuttuvat koko ajan teknisemmiksi ja tulevaisuudessa myös inhimillisemmiksi, jos Ericssonin trendit toteutuvat. Koneet alkavat keskustella ihmisten kanssa ja erottavat ihmisten tunteita. Olisiko hienoa, jos kahvinkeitin osaisi aamulla keittää sen vahvuista kahvia, mitä väsymyksesi vaatii. En henkilökohtaisesti usko tähän, vaikka kehitys kehittyy. Jos Suomen autokantakin on vielä paljon muita maita jäljessä, niin en usko, että kohta juttelisimme jääkaapille.

Seitsemäs trendi: ”Vapaa-ajan yhteiskunta”

”Robotit vievät työpaikat” on yleinen väite nyky-yhteiskunnassa. Joillain aloilla se pitääkin paikkansa, mutta Ericssonin seitsemännen trendin mukaan, tulevaisuudessa robotit tekevät ihmisten työt ja ihmiset saavat siitä normaalin palkan. Vapaa-aika korostuu ja meidän tarvitsee enää aamuisin lähettää korvaava robotti tienaamaan puolestamme. Tämä voisi olla osittain hyvä trendi, mutta itse kuitenkin nautin myös työnteosta. En usko, että haluaisin lopettaa työntekoa kokonaan.

Kahdeksas trendi: ”Kuvasi on huone”

Maailmassa on jo 3D-tulostimia, joiden avulla voi tulostaa oikeanlaiselle mallilla vaikka mitä. Tulevaisuudessa älypuhelimilla ottamamme kuvat voisivat myös olla 3D-kuvia, joita voimme katsella ikään kuin seisoisimme huoneen keskellä. Voisi myös olla mahdollista muuttaa kuvissa olevien esineiden järjestystä. Olisi mielenkiintoista nähdä tämä kehitys, mutta minusta tämä on trendeistä kaikkein utopistisin.

Yhdeksäs trendi: ”Kadut ilmassa”

Dronet ovat arkipäivää ja niillä voi nykyään tehdä vaikka mitä. Niissä on laadukkaat kamerat ja niiden avulla soditaan sekä kisataan. On ollut puhetta, että isot nettikaupat alkaisivat käyttää droneja tavaroiden kuljetukseen ja siten ihmiset saisivat tilaamansa tuotteet melkein heti. Ihmiset haluavat nopeutta. Tulevaisuudessa dronet voisivat tuoda noutoruokaa niin nopeasti, että astiatkin olisivat vielä kuumat. Itse toivon todella, että erityisesti verkkotilauksissa dronet otetaan käyttöön ja sitä kautta tilaukset tulisivat jo samana päivinä. Toki on olemassa riski, että varsinkin isoissa kaupungeissa, ilmatila täyttyisi edestakaisin lentävistä pienistä lennokeista.

 Kymmenes trendi: ”Ladattu tulevaisuus”

Kuluttajat haluavat, että älylaitteet saisi ladattua nopeasti. Tällä hetkellä harvan puhelin kestää edes kokonaista päivää käytössä ilma latausta. Nyt uskotaan, että noin viiden vuoden päästä on latureita, jotka lataavat puhelimen täyteen muutamassa minuutissa. Akun lataaminen jopa radioaalloilla olisi tulevaisuudessa ”mainstremeä”. Nykyään on niin paljon erilaisia langattomia laitteita, että tämä on jopa pakko. Jos haluat kuunnella musiikkia ja laitteesi akku ei kestä riittävän kauan siirryt nopeasti ostamaan jonkun muun valmistajan tuotteita.

  Nämä Ericssonin trendit kertovat hyvin, miten teknologia ei käytännössä tunne rajoja, jos ideoita vain riittää. Se ovatko nämä tulevaisuuden trendit oikeasti järkeviä ja elämää helpottavia on toinen asia. Mielestäni olisi hyvä, että kuitenkin arvostettaisiin välillä, että jonkun asian tekeminen ei ole helppoa ja joudumme tekemään asioita mekaanisesti. Jos näitä trendejä tulee, niihin on vähän pakko hypätä mukaan, koska muuten tippuu auttamatta pois tulevaisuudesta.

[44rnos-blog]

Tosi kiva kirjoitus digitalisaatiosta. Hienoja ajatuksia. Hyviä pohdintoja nykyajan bisnesmaailmasta ja sen tuomista riskeistä ja ongelmista. Hyvää työtä.

[44rnos-blog]

Digitaalinen Liiketoiminta

Kun aluksi mietin digitaalista liiketoimintaa, oli vaikea ymmärtää sitä. Mutta alettuani pohtia tarkemmin tajusin, että digitaalisuus näkyy jo esimerkiksi omasskin työssäni, kun käyttää kassajärjestelmää ja asiakkaiden ostamat tuotteet häviävät sitä mukaan myymälän saldoilta, kun asiakkaat ovat ne maksaneet.

Hyvä esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta ovat esimerkiksi Osuuspankin ylläpitämä Pivo- ja Danske pankin ylläpitämä Mobile pay-sovellus. Ne helpottavat maksamista ja saavat käyttäjiä siirtymään pankkien asiakkaiksi.

Maksamisen helpottaminen on monelle yritykselle tärkeä liiketoimi. Useat ostokset tulee maksettua lähimaksulla ja maksamisen helppous saa usein myös ostamaan. Älykellot ja puhelimiin saatavat maksusovellukset helpottavat arkea ja monet eivät edes pidä lompakkoa enää mukanaan.

Digitaalisuus liiketoiminnassa näkyy erityisesti verkkokaupoissa, jotka ovat syrjäyttäneet monet tavalliset vähittäiskaupat. Digitaalisuus helpottaa yrityksiä operoimaan esimerkiksi ilman kivijalkaliikettä. Pelkkä varasto myytäville tuotteille riittää. Kun liiketoiminta laajenee digitaalinen osaaminen helpottaa varastointiohjelmistojen ja tilausohjelmistojen käyttöön ottoa. Digitaalisuus nopeuttaa monia yrityksen toimintoja.

Sosiaalinen media on ottanut ison roolin markkinoinnissa ja digitaalinen liiketoiminta näkyy vahvasti niiden käytössä. Yritykset pystyvät niiden avulla tavoittamaan kuluttajia ympäri maailmaa. Toisaalta myös kuluttajat voivat saada suoran yhteyden isoihinkin yrityksiin.

Kuluttajille digitaalisuus on helpottanut esimerkiksi palautteen antamista. Yksi kuva sosiaaliseen mediaan voi tavoittaa useita muita kuluttajia ja esimerkiksi huono palvelu tai vääränlaiset annoskoot menevät kaikkien tietoisuuteen, jolloin yrityksen tulee oikeasti tehdä muutoksia toimintaansa.

Digitaalisuuden haitat

Toisaalta maailmanlaajuinen digitaalisuus on myös tuonut kyberturvallisuusriskejä. Haittaohjelmat leviävät nopeasti, niitä tulee jatkuvasti lisää ja ne ovat usein vähän edellä torjuntaohjelmia. Useat digitaaliset kanavat tekevät myös sen, että niin sanottuja trolleja on paljon liikkeellä. Tietoa löytyy helposti ja sitä on paljon saatavilla, mutta osa tiedosta voi olla valheellista tai epätarkkaa.

Yhteenveto

Digitaalisuus liiketoiminnassa kattaa niin paljon, että sitä on mahdotonta täysin tajuta. Kaikki mikä on laitettu dataksi tai automatisoitu, on digitalisaatiota. Ilman digitalisaatiota harva yritys pystyisi operoimaan tällä hetkellä. On jännittävää nähdä, miten pitkälle digitalisaatio yltää? Se taipuu niin pitkälle kuin vain ihmiset keksivät.