#yritysmaailma

[sydanhaavoilla]

Minä ja täysi työviikko ja yritysmaailma ja paine tuottaa lisäarvoa yritykselle ei vaan tulla toimeen. Miten tässä olis tarkoitus tehdä töiden jälkeen mitään muuta kuin tuijottaa kattoon ja laskea tunteja siihen, kun tarttis taas esittää, että kyllä, tämä on koko identiteettini, haluan omistautua tälle pisneksen_tekemiselle satakymppiprossasesti ja niiden aktuaalisten töiden tekeminen omalla ajalla loputtomien palsuputkien jälkeen on toinen nimeni.

Ahistaa, kun ei vaan jaksa lukea eikä kirjoittaa eikä tehdä mitään luovaa tai ylipäätään mitään omia asioitaan. On vaan työ ja siitä stressaaminen. Vaikka mun työ itsessään ei ole edes kamalaa? Siis ne työtehtävät. Se on vaan se maailma, joka on jotenkin tosi kylmä ja kova ja jossa mä olen kuin kala kuivalla maalla, kun oon tämmönen tyhmän herkkä ja pehmeä ihminen.

Haluaisin tehdä elämässäni jotain yleishyödyllistä ja ihmisläheisempää ja ehkä tavallaan myös tulla kohdatuksi muutenkin kuin vain siinä mielessä, että minkänäköisiksi numeroiksi mun työpanos on muunnettavissa. Mut ymmärtääkseni universaali millenniaalikokemus on sitä et tämmöstä tää nyt vaan on.

Yhyy.

[ecologyalike]

Tärkeintä on välittää muista ihmisistä: systeemiälykäs yrittäjä raivaa polkuja kohti parempaa maailmaa

Photo by Craig Ren on Unsplash

Maaliskuun viimeisenä päivänä kuulen Sampsa Fabritiuksen puhuvan systeemiälykkäästä yrittäjyydestä ystäväni Evan järjestämässä webinaarissa. Jokin esityksessä kolahtaa, sitten putoan linjoilta, internet on iltapäivisin ruuhkautunut. Kun saan Sampsan langan päähän pari viikkoa myöhemmin, hänellä on kotikoulun koordinointi meneillään. Kuulen lasten äänet keskustelun taustalla. Siinä arkisen tohinan keskellä Sampsa kertoo lisää omasta diplomityöstään, joka käsittelee yrittäjyyden neljättä vallankumousta; sitä kuinka yrittäjät parantavat maailmaa.

Haastattelujen pohjalta koottu aineisto osoittaa, että yrittäjät, jotka näkevät yritystoiminnan tapana parantaa maailmaa ovat kaikki tulleet samaan tulokseen: "tärkeintä on välittää muista ihmisistä". Tämä saattaa vaikuttaa itsestään selvältä, mutta haastatelluille yhteisen pyrkimyksen sovittaminen muihin yritykselle, ja yrittäjälle itselleen, tärkeisiin tavoitteisiin ei ehkä olekaan aivan yksinkertaista.

Systeemiälykkään yrittäjän päämäärä on muuttaa maailmaa yrittäjyyden keinoin. Sampsan tutkimuksen mukaan tämä vaatii ainakin hyvää itsetuntemusta, erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja päämäärähakuisuutta. Näin toimiessaan yrittäjä on myös valmis kritisoimaan olemassa olevia sääntöjä ja käytäntöjä, jos ne eivät edistä yritykselle asetettua päämäärää.

Yrityksen vakaus perustuu sille, että systeemi, jota osa yritys on, toimii ennakoidulla tavalla. Kun järjestelmään tulee odottamaton häiriö, yritys voi menettää edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Systeemiälykäs yrittäjä kokee päämääräkseen maailman parantamisen ja etsii tapaa yhdistää päämäärän ja yrityksen taloudelliset intressit. Taloudellinen menestys luo toimintaedellytyksiä maailman parantamiselle.

Koronakriisi on hyvä esimerkki siitä, miten häiriö systeemissä suistaa yrityksiä raiteiltaan. Silti häiriöitä myös tarvitaan, koska juuri kriisien aikana näemme selkeämmin ne arvoketjut, joihin liiketoiminta perustuu. Kun ongelma koskettaa monia, ja tapahtuu yhtäkkiä, on helpompi huomata systeemin haavoittuvuus. Tämä myös paljastaa sosiaalisia ongelmia ja luonnonvarojen riistoa ylläpitävät ja synnyttävät rakenteet. Kriisien aikana rajapinnoista nousee käsitteitä valtavirtaan ja avautuu uusia mahdollisuuksia muuttaa käytäntöjä, joita ilman kriisiä kukaan ei olisi uskaltanut kyseenalaistaa.

Systeemiälykkään yrittäjän rooli on tehdä käytäntöjä kyseenalaiseksi; tarkastella ja pohtia miten yritysmaailmalle tutut periaatteet ja tavat edistävät (tai estävät) oman päämäärän saavuttamisen. Näin yrittäjä kohtaa haasteita, joista normatiivisen yrittäjän ei tarvitse välittää. Rakenteita vastustaessaan yrittäjä voi myös samalla kyseenalaistaa oman yrityksensä olemassaolon. Siksi systeemiälykäs yrittäjä voi olla kummajainen, joka tallaa uusia polkuja yritysmaailmalle tuttujen reittien sijaan.

Photo by Andrew Buchanan on Unsplash

Yrittäjä muotoilee maailmaa kohtaamalla toiset ihmiset

Tämän päivän yrittäjän työkalupakkiin kuuluvat asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu, arkkityypit ja elämykset. Yrittäjä toimii tarjotakseen kuluttajille palveluita ja tuotteita, joita he tarvitsevat; palveluja ja tuotteita, jotka luovat ”ratkaisuja” asiakkaiden ongelmiin (ja joista he ovat valmiita maksamaan). Näistä lähtökohdista yrittäjä työskentelee tarpeiden tyydyttämiseksi. Samalla hän voi myös kurkistaa pintaa syvemmälle ymmärtääkseen mistä hänen kohderyhmänsä voisi olla kiinnostunut; mitä he tietämättään ja tiedostamattaan tarvitsevat ja haluavat. Sen jälkeen yrittäjä pohtii miten tuotteistaa ja tarjota nämä pinnan alla kytevät haaveet, ja tarjoilla ne mielenkiintoa herättävässä henkilökohtaisessa kääreessä. Tuotteet, palvelut ja elämykset, jotka yrittäjä kohderyhmälleen muotoilee luovat ”parempaa elämää” asiakkaille.

Mutta riittääkö tämä tarina yrittäjästä asiakkaiden ongelmien ratkaisijana ja elämysasiantuntijana? Voiko yrittäjä sukeltaa syvälle ja vastustaa sitä mitä asiakas haluaa tai tarvitsee? Voiko systeemiälykäs yrittäjä olla osa muutosprosessia, jossa kyseenalaistamme sen mitä yksilöinä ja yhteiskuntana olemme?

Systeemiälykäs yrittäjä ymmärtää, että meillä on monia rooleja, olemme asiantuntijoita, yrittäjiä, älykköjä, perheenäitejä ja isiä, lapsia, sisaruksia, ystäviä, kodinhoitajia, asiakkaita, myyjiä, opiskelijoita ja opettajia. Olemme ihmisiä, eläimiä, suomalaisia ja maailman kansalaisia. Kaikkia näitä erikseen ja yhtä aikaa; kaikkia näitä yksin ja yhdessä toisten kanssa. Olemme osa verkostoa, johon sisältyy paljon enemmän oletuksia ja toiveita, kuin ne säännöt, käytännöt ja tulosvastuu, jota yrityksemme, ja yritysmaailma meiltä odottaa. Systeemiälykäs yrittäjä osaa tarkastella maailmaa monesta eri perspektiivistä. Yrittäjyys on vain yksi näistä.

Pari viikkoa puhelun jälkeen, kävelen lähimetsässä ja kuuntelen The Gloaming podcast sarjasta Norah Batesonin kokemuksia the Warm Data Lab yhteisötyöpajoista. Norah kertoo transkontekstuaalisesta lähestymistavasta (transcontextual approach).  Näistä ajatuksista rakennan sillan keskusteluun systeemiälykkäästä yrittäjästä Sampsan kanssa. Tämän oivalluksen valossa, Sampsan diplomityön haastattelujen tulos ”tärkeintä on välittää muista ihmisistä” on loistava yhteenveto. Vaikka meillä yrittäjinä ei ole tarkkaa kuvaa tai suunnitelmaa siitä miltä ”parempi maailma” näyttää, saati siitä miten sinne pääsee, rakennamme sitä tässä ja nyt.

Myös yrittäjälle tulevaisuuden visioita tärkeämpää on se, miten kohtaamme ihmiset, elollisen ja elottoman luonnon tässä hetkessä. Millä mielellä ja asenteella toimitamme arkisia askareita ja työtehtäviä, joita meiltä pyydetään tai jotka valitsemme. Miten suoritamme ne velvollisuudet, joita meillä on, ja mitä ajattelemme niitä tehdessämme. Jos emme yrittäjinä tiedä ”mitä” meidän pitäisi tehdä, voimme keskittyä siihen, ”miten” sen teemme. Lopulta muutosvoima ei ehkä olekaan yksilöissä, yrityksissä ja rakenteiden sisässä vaan siinä mitä on niiden välissä.

[ananalogguyinadigitalworld]

Google almighty

Google meidän, joka olet bittipilvessä.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Googlen tuotteet ovat vallanneet maailman ja monen nykynuoren, aikuisen jopa vanhuksen olisi vaikea kuvitella elämää ilman Googlea. Kukapa ei käyttäisi Googlea hakukoneena, karttana tai sähköpostina. Vanhempien on helppo istuttaa lapsi tabletti kädessään YouTube videoita katsomaan tai nappia painamalla siirtää kuva tabletista televisioon Chromecastin kautta.

Entä yritysmaailma? Mikä on toimivan yrityksen pyhä kolminaisuus Googlen perheessä? Adwords, Analytics ja Search. Kaikki nämä kytkeytyvät yhteen ja samaan verkkosivuun. Google.fi (korvaa .fi tarpeeseen sopivalla maatunnuksella ja kaikki toimii hyvin). Googlen hakukoneesta on saanut alkunsa kaikki. Olet sitten tekemässä taustatutkimista ostoa varten, perustamassa yritystä, etsimässä kissavideoita tai luomassa uusia maailmankaikkeuksia. Aloitat prosessin Googlen hakukoneesta.

Hakukone

-optimointi. Hyvä yritys näkyy hakukoneen orgaanisessa haussa ja mahdollisimman korkealla. Omat internet-sivut tulee olla mahdollisimman hyvin optimoidut. Avainsanoja täytyy olla sopiva määrä sivujen titlessä, otsikoissa, sisällössä ja jopa verkkosivun osoitteessa. Linkitä tekstejä muualle, sosiaalinen media hyötykäyttöön. Lisäksi blogin käyttö on yllättävän hyödyllinen asia ja lähes välttämättömyys, jos haluaa näkyä orgaanisessa haussa korkealla.

Adwords

Menestyminen ei ole helppoa ja jos voit etuilla jonossa, niin jokaisen haun orgaanisten tulosten yläpuolella näkyy maksullisia mainoksia. Mitä enemmän maksat sitä korkeammalla näyt. Tällä hetkellä jokaisen haun kolme ensimmäistä tulosta on maksullisia Adwords mainoksia. Yrityksenä joko palkkaat ulkopuolisen palvelun tai lähdet itse tähän suohon ja työstät yrityksesi mainontaa. Hakusanasuo on loputon ja vaatii paneutumista, mutta kunhan keksit yrityksellesi sopivat hakusanat, asetat niille hinnat, näytettävät mainokset ja näytettäville mainoksille SOPIVAT laskeutumissivut, niin pärjäät varmasti kohtuullisen hyvin.

Analytics

Kaiken tämän seurantaan verkkosivuille kannattaa asentaa Google Analytics. Analyticsin avulla voit mitata myyntiä ja tuloksia sekä saada tuoreita tietoja siitä, miten kävijät käyttävät sivustoasi, miten he saapuvat sivustollesi ja miten saat heidät palaamaan takaisin. Tämän avulla saat tiedon, että mistä asiakkaat tulevat sivuillesi, kauanko he viihtyvät siellä ja millä sivuilla he vierailevat. Elintärkeä työkalu verkkosivujen analysointia ja kehitystä varten.

 Lähteet

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

https://www.dude.fi/hakukoneoptimointi-se-parempi-seo-pikaopas

http://static.googleusercontent.com/media/www.google.fi/en/fi/intl/fi/webmasters/docs/search-engine-optimization-starter-guide-fi.pdf

[cooldangerousdragoncollect-blog1]

2.3 Digitalous Kauppalehdessä

Kiina digitalisoituu hurjaa vauhtia. Pelkästään yritysmaailma ei ole enää kosketuksissa viimeisimpien digitaalisten innovaatioiden kanssa, vaan myös tavalliset ihmiset pääsevät tai joutuvat niiden kanssa tekemisiin. Kiinan suurin pikaruokaketju Yum china holdings, joka omistaa yhdysvaltalaisen KFC (kentucky fried chicken) pikaruokalaketjun on ottanut huiman harppauksen maksujärjestelmässään. Menneisyyttä ovat käteinen, mobile pay ja lähimaksu. Tulevaisuudessa maksamme kasvoillamme. Pelkkä hymy riittää. Yrityksellä on käytössä järjestelmä, joka tunnistaa kasvojen piireteitä ja vertaa niitä järjestelmässä oleviin. Laitteen tunnistaessa kasvot, se veloittaa maksun suoraan asiakkaan tilitä.

Järjestelmä on ant financialialin kehittämän alipay järjestelmän jatke. Alipayllä on valtava asiakaskunta kiinassa. Yhtiö vakuuttaa, että järjestelmä on täysin turvallinen, eikä sitä voi huijata.

 Yhdysvalloissa on tehty järisyttävän mittakaavan tietomurto. Hakkerit onnistuivat murtautumaan Equifaxin palvelimille, josta arvokkaaseen dataan päästiin käsiksi. 143 miljoonan yhdysvaltalaisen luottotiedot ovat vaarassa tulla varastetuksi. Mittakaavaksi Yhdysvalloissa asuu 324 miljoonaa ihmistä, eli miltei joka toisen yhdysvaltalaisen luottotiedot ovat vaarassa. Myös noin 200 000 luottokortin tiedot joutuivat vääriin käsiin.

Mitä seuraa siitä, jos kaikkien kasvot yhdistetään tietokantaan, joka on yhdistetty ihmisten pankkitileihin? Hakkereiden onnistuessa pääsemään käsiksi Equifaxin kaltaisiin palvelimiin, joiden pitäisi olla suojattu, on aivan mahdollista, että hakkerit tulevat pääsemään käsiksi alipayn dataan. Tällöin hakkereiden olisi mahdollista periaatteessa tyhjentää ihmisten pankkitilit pelkästään datalla, joka sisältää ihmisten kasvojen piirteet.

Digitalisaatio ja digitalous herättävät paljon keskustelua, etenkin kun niihin liittyy jotakin negatiivistä. Digitalouden kehittyminen nopealla vauhdilla luo epävarmuutta työpaikoista ja tulevaisuuden näkymistä. Digitalous on täynnä riskejä, kuten Equifaxilta varastettu data osoittaa. Data varkauksia kuitenkin tapahtuu jatkuvasti. Voisiko digitalouden kiihtyminen ja uusien maksutapojen yleistyminen parantaa kyberturvallisuutta ja vähentää mittavien tietomurtojen syntyä.

Riistääkö digitalous ihmisten viimeisemmänkin yksityisyyden? Toisaalta valtaosa ihmisistä postailee internetin täyteen kuvia itsestään ja omaisuudestaan. Miksi siis emme maksaisi omilla kasvoillaan? Jos KFC:n käyttöön ottama kasvojentunnistus maksu saa suosiota, se varmasti yleistyy. Yhtä mahdollista on, että ihmisten epäluuloisuus estää innovaation leviämisen muualle.

Tulevaisuuden pankkiryöstöt ovat tietomurtoja.

   Lähteet:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/hakkerit-iskivat-143-miljoonan-amerikkalaisen-tiedot-varastettiin/rKfnUu2S

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tassa-ravintolassa-maksuksi-riittavat-omat-kasvot/9LEpwrnF

[arikuosmanen]

Leffa-arvio: Neutraali värssy Nokian kännykälle (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Arto Koskisen dokumentti kuvaa suomalaisen teknologiabisneksen nousun ja tuhon kuin A-studiossa.

Mitä elokuvateattereihin rynnättiin katsomaan reilut 20 vuotta sitten, toukokuussa 1997?

Ellei muuta, niin Nokian matkapuhelinta. Kun eri soittoäänet olivat ulvoneet katsomoissa jo vuoden pari, koki jopa osa kriitikoista tarpeelliseksi mainita, kuinka näyttävästi Val Kilmer käsitteli 9000 Communicatoria Pyhimyksessä (1997).

Nyt tästä elokuvakulttuurin kannalta myös kiusallisen laitteen ilmestymisestä arkeemme on tehty dokumentti. Nokia Mobile – matkapuhelimen tarina kertoo toki ennen muuta suomalaisen teknologiayrityksen noususta ja tuhosta.

Ohjaaja Arto Koskinen muistetaan kasvudraamastaan Kahlekuningas (2002) ja jalkapalloilijamuotokuvastaan Kuningas Litmanen (2012).

Nokian maailmanvalloituksen alkaessa 1990-luvulla Koskinen oli sangen mielenkiintoisilta vaikuttaneiden lyhytelokuvien tekijä.

Nyt hänellä on kuusi varttia aikaa valaista, miten lähinnä kotoisista kumisaappaistaan tunnettu yritys kipusi yhtäkkiä maailman huipulle ja kuinka sieltä olikin lopulta pudottava maahan luurit ehjinä, kun matkapuhelintoiminnot myytiin 2013 Microsoftille.

Yhtiölle kasvot antanut Jorma Ollila jää sivuhenkilöksi, ajoittain kuin persona non grataksi. Keskeisimmin hän vilahtaa puheessa kesän 1992 tapahtumista, loistavan tulevaisuuden loihtijana. Ääneen pääsevät nyt pienemmät pomot ja tavalliset työntekijät.

Kiinnostavinta kokonaisuudessa ovat vanhat yritysvideot, joiden käyttö arkistomateriaalina on muutenkin harvinaista. Nokian kansainvälinen tähtäin oli selvää jo 80-luvun sumealla VHS-ajalla.

Vaikka 90-luvun alun laman nopea kääntyminen nousukaudeksi oli Suomessa pitkälti Nokian varassa, lienee fiilistelystä ja rajattomasta itseluottamuksesta jotain opittavaakin.

Eräänä ratkaisevana käänteenä elokuva nostaa esiin yhtiön osake-enemmistön siirtymisen Yhdysvaltoihin. Päähuomio alkoi sen jälkeen keskittyä rahaan, ei enää luovuuteen. Se vaikutti yrityksen työilmapiiriin. Globaali hurmos näytti kovan kääntöpuolensa.

Moni dokumentin haastateltavista on joutunut jättämään Nokian jo täysin taakseen. Ilmassa on kaihoa, jälkiviisautta, hurskauttakin.

Johtoryhmään kuulunut Annu Palmu uskoo omaisuutensa menettäneenä, että yrityksissäkin kaikki hyvä syntyy aina rakkaudesta.

Tarkentavia kysymyksiä ei kuitenkaan tule. Keskityttiinkö niinkin laajan käsitteen kuin rakkauden merkitykseen Nokian huippuvuosina? Miksi yritysmaailma toimii kuten toimii?

Hetkittäin tuntuu kuin katselisi A-studion erikoislähetystä. Dokumentaristista näkemystä kaipaa.

Turhauttavan usein dokumentissa toistuu hitaasti liikehtivä epätarkka kuva lakimiehistä neuvotteluhuoneessa. Siihen tiivistyy kovin vähän.

Jukka Sammalisto

**

from WordPress http://ift.tt/2fwHOw8 via IFTTT

[insuranceautolawnews]

Washington

Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump http://ift.tt/2gEQJLQaloitti työt maanantaina vauhdikkaasti vetämällä Yhdysvallat lupauksensa mukaisesti Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta TPP:stä.

”Hieno asia amerikkalaisille työläisille”, Trump totesi allekirjoitustilaisuudessa.

Sopimuksen oli määrä säädellä kaupan ehtoja Yhdysvaltain ja 11 Tyynenmeren alueen maan välillä. Se ei kuitenkaan ollut vielä tullut voimaan, joten sopimuksen romuttamisella ei ole välittömiä seurauksia Yhdysvalloissa.

Trump ilmoitti myös aloittavansa Kanadan ja Meksikon kanssa neuvottelut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan muokkaamiseksi. Trump on kutsunut sopimusta tuhoksi amerikkalaisille työläisille ja haluaa neuvotella Yhdysvalloille paremmat ehdot.

Näin Trump täytti heti alkuun lupauksensa keskeiselle kannattajaryhmälleen, amerikkalaisille teollisuustyöntekijöille. He toivovat Trumpin palauttavan hyväpalkkaiset tehdastyöpaikat Yhdysvaltoihin.

Trump itse sanoi virkaanastujaispuheessaan, että kotimarkkinoiden suojelu ”johtaa vahvuuteen ja vaurauteen”. Kauppasopimuksista vetäytyminen ei kuitenkaan riitä, sillä entiset tehdastyöt ovat kadonneet paitsi globalisaation, myös teknologian takia.

Trumpin oma puolue, republikaanit, on vapaakaupan kannalla. Trumpin päätös on pettymys myös amerikkalaisille yrityksille, jotka ovat halunneet laajentaa liiketoimiaan Aasian markkinoilla. Yritysmaailma pelkää, että Trumpin protektionismi voi johtaa kauppasotaan.

Tyynenmenen kauppasopimuksella oli myös kauppaa laajempi päämäärä: laajentaa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa Tyynenmeren alueella vastapainoksi vahvistuvalle Kiinalle. Kiina saattaakin hyötyä Trumpin päätöksestä.

Trumpin mukaan Tyynenmeren sopimus korvataan kahdenvälisillä kauppasopimuksilla.

Maanantaina Trump keskittyi muihinkin talouskysymyksiin. Hän sanoi Valkoisessa talossa, että aikoo leikata yritysten ja keskiluokan veroja rajusti parantaakseen talouskasvua. ”Yritämme päästä 15 ja 20 prosentin välille”, Trump sanoi. Nykyisin yritysvero on 35 prosenttia.

Trump uhkasi myös säätää ”merkittävät” tuontitullit sellaisille tuotteille, joita valmistavat yritykset ovat siirtyneet halvempien tuotantokustannusten maihin.

Trump lupasi leikata valtion sääntelyä jopa 75 prosentilla. Sääntelyllä tarkoitetaan esimerkiksi yritysten ympäristö- tai turvallisuusmääräyksiä.

”Jotkin säännöt tekevät mahdottomaksi tehdä mitään”, Trump sanoi. ”Mikään maa ei tule olemaan nopeampi, parempi ja oikeudenmukaisempi [yrityksille].”

Samalla hän lupasi, että yritysten turvallisuus paranee, mutta ei sanonut, miten.

Trump tapasi ensimmäisenä kokonaisena työpäivänään sekä yritysjohtajia että työntekijöiden edustajia.

Vapaakauppasopimuksesta vetäytymisen lisäksi hän allekirjoitti kaksi muuta presidentin määräystä. Yksi niistä kielsi valtionhallintoa palkkaamasta lisää työntekijöitä muualle kuin armeijaan, ja toinen kielsi valtion tukia saavia ulkomaisia kansalaisjärjestöjä tekemästä abortteja.

Nuorempana Trump tuki aborttioikeutta, mutta siirtyi vastustamaan sitä alkaessaan pohtia politiikkaan siirtymistä.

Perjantaina Trumpin on määrä tavata Britannian pääministeri Theresa May http://ift.tt/2gS3l2hWashingtonissa, mikä tekee Maysta Trumpin ensimmäisen valtiovieraan. Trumpin ja Mayn on määrä keskustella muun muassa siitä, miten Yhdysvallat ja Britannia lisäisivät keskinäistä kauppaansa sen jälkeen, kun Britannia eroaa Euroopan Unionista.

Maanantaina senaatin oli määrä vahvistaa myös Rex Tillersonin http://ift.tt/2hBLSgUnimitys Yhdysvaltain ulkoministeriksi ja kongressiedustaja Mike Pompeon http://ift.tt/2jKxCS8nimitys CIA:n johtajaksi.

Trumpin aloitusta varjostivat häntä vastaan nostettu oikeusjuttu ja avustajiensa oudot puheet.

Oikeusjutun takana on hallinnon etiikkaa valvova kansalaisjärjestö, joka on huolissaan siitä, miten Trumpin yrityksiin ulkomailta virtaava raha vaikuttaa presidentin päätöksiin. Järjestö haluaisi Trumpin erottavan yrityksensä nykyistä selvemmin presidentin virasta.

Viikonloppuna Trumpin uusi lehdistösihteeri Sean Spicer http://ift.tt/2ixIrIYmeni väittämään vastoin totuutta, että Trumpin virkaanastujaisissa oli enemmän väkeä kuin yhdessäkään aiemmassa vastaavassa juhlassa. Neuvonantaja Kellyanne Conway http://ift.tt/2huiUPOpuolusti Spiceria sanomalla, että tämä esitti ”vaihtoehtoisia faktoja”. Hallintoa syytettiin valehtelusta päin naamaa.

Maanantaina Trumpin tukijat pyrkivät lieventämään kohua sanomalla, että tavallisten äänestäjien mielestä kyse on toisarvoisesta asiasta.

”Keskivertoamerikkalainen ei kiinnitä huomiona tähän”, sanoi edustajainhuoneen puhemies Newt Gingrichhttp://ift.tt/2hm7woO The New York Times -lehdelle. ”He katselevat ympärilleen vuonna 2019 tai 2020 ja kysyvät itseltään, meneekö heillä paremmin kuin ennen. Ja jos vastaus on myöntävä, he sanovat hienoa, lisää tätä.”