#yhteiskunnallinen yrittäminen

[kapitaali]

Kuplien puhkaisua, osa 3 - Kansalaisten johtama globaali talouden siirtymä

Kirjoittanut Jay Tompt

Olemme mahdollisesti kaikki samaa mieltä siitä, että nykyinen talousjärjestelmä on se ongelma. Eli, tottakai kyseessä on yleistys, jota voitaisiin loputtomasti setviä ja selventää. Mutta jos meitä huolettaa ilmastonmuutos, biosfäärille aiheutunut vahinko, eriarvoisuus jne., planeetan kokoinen elefantti huoneessa niinsanotusti on valloillaan oleva talousjärjestelmä, joka pyörii fossiilisilla polttoaineilla joka perustuu loputtomaan kulutukseen ja kasvuun. Se on tehokkuusperustainen ja keskittävä järjestelmä, joka keskittää taloudellista ja poliittista valtaa oligarkkien ja autokraattien käsiin, mikä tarkoittaa että muutos ei tapahdu helpolla.

Ehkäpä nyt myös me tiedämme, että muutos tulee tapahtumaan tavalla tai toisella. Asiantuntijat varoittavat, että meidän tulee nopeasti valmistautua vähentämään materiaalien ja energiankulutusta globaalissa talousjärjestelmässä kymmenen potensseilla tulevina vuosina, tai kohdata vakavat seuraamukset, mm. monenlaiset romahdusskenaariot. Nämä seuraamukset iskevät todellisiin ihmisiin todellisissa yhteisöissä kaupungeissa, kylissä ja ympäröivillä alueilla. Tämän perusteella tarvitaan radikaalin uudelleenmietinnän lisäksi radikaalia omien tarpeidemme uudelleenjärjestelyä.

Ainakin osittain ratkaisuun kuuluu vaihtoehtojen kehittäminen nykyjärjestelmälle — vaihtoehtojen, jotka ovat oikeudenmukaisia, inklusiivisia, taloudellisesti viisaita ja sosiaalisesti regeneroivia, monimuotoisia ja resilienttejä. Näiden vaihtoehtojen tulisi olla myös desentralisoivia ja siirtää taloudellista ja poliittista valtaa takaisin yhteisöille ja demokraattisille instituutioille. Kaikki tämä dramaattisesti pienemmän energian ja materiaalin kuluttamisen kontekstissa, samalla kuin jollain tavalla pidetään yllä kaikkien hyvinvointia. Suurempaa innovaatiohaastetta ei ole, miten ikinä sitten innovaatiota haluat miettiäkään.

Jos me haluamme tämänkaltaisia vaihtoehtoisia talousjärjestelmiä, meidän tulee toimia niiden luomiseksi. Meidän tulee luoda olosuhteet uuden talouden toimijoiden, suhteiden ja mallien synnyttämiselle, leviämiselle ja kukoistamiselle. Tämä propositio kutsuu meitä ajattelemaan systeemisestä. Paikalliset ja alueelliset talousjärjestelmät, vaikka ne ovatkin monimutkaisia, ovat tyypillisesti ihmisten mittakaavassa ja intuitiivisesti tajuttavissa. Logiikka on suoraviivaista ja ohjailevaa, mikä viittaisi niitä koskevaan muutoksen ja kehityksen teoriaan.

Voisi kysyä ‘entäpä olemassaolevat toimijat — eikö niiden pitäisi myös muuttua?’ Ilmiselvästikin pitäisi. Sääntely, lainsäädäntö, oikeusprosessit, boikotit, kampanjat ja moraaliset argumentit voivat olla reittejä muutoksen aikaansaamiseksi. Kaikki ovat tervetulleita ja tarpeellisia toimia. Vihreät ja eettiset kuluttajaliikkeet tarkoittavat sitä, että paremmilla kuluttajavalinnoilla tarjotaan markkinainsentiivejä tuottajille, jotka rationaalisesti vastaisivat muuttumalla vihreämmiksi ja eettisemmiksi. Se on synnyttänyt yritysvastuun ja yrityksen kestävän kehityksen alat, joissa työskentelee tuhansia. Walmart on esimerkki tällaisesta korporaatiosta. Mutta edistys tällä rintamalla, vaikka se on myös tarpeen, on liian vähän ja liian hidasta. Monien suurten korporaatioiden, kuten Walmart, liiketoimintamallit ovat olennaisesti epäkestäviä ja mahdollisesti myös epäeettisiä.

Tämä tuo meidät takaisin taloudellisiin vaihtoehtoihin sekä yhteisöjen ja kaupunkien tarpeeseen ryhtyä hommiin nopeasti siirtyäksemme uusiin malleihin. Uudet mallit ja ihmissuhteet? Aivan erityisiä ja käyttökelpoisia konsepteja löytyy runsaasti, joista monet ovat jo käytössä jossain muualla — osuuskunnat, yhteismaa, yhteiskunnallinen yrittäjyys, paikalliset yrittäjäfoorumit, keskinäiset luottojärjestelmät ja valuutat, kiertotalous ja teollinen symbioosi, biomimiikka, permakulttuuri, argoekologia, yritysten kestävyysarvioinnit, maanomistusyhteisöt, Green New Deal, hiiliverot, bruttokansanonnellisuus. Uusista malleista, jotka saattaisivat olla vaihtoehtoihin käyttkelpoisia, ei ole pulaa.

Vaikka jotkut näistä vaihtoehdoista vaativat muutoksia makro- ja valtiotasoilla, kansalaiset kaikkein laajimmassa ja olennaisimmassa sanan merkityksessään joutuvat ja heidän tulee toimia paikallistasolla muillakin tavoilla kuin pelkästään käydä äänestämässä. Nykyisen järjestelmämme negatiiviset vaikutukset vaikuttavat reaalielämän ihmisiin — meihin. Meillä on oikeus olla olemassa, ja oikeus henkilökohtaiseen ja kollektiiviseen hyvinvointiin. Rooleissamme kansalaisina meillä on sisäsyntyinen oikeus työskennellä yhdessä positiivisten muutosten aikaansaamiseksi elämässämme siellä missä kotimme on. Jos me radikaalisti vähennämme hiilipäästöjämme ja pienennämme hiilijalanjäljen ja ekologisen jälkemme vaikutusta (arviolta 80% seuraavien vuosikymmenten aikana asiantuntijoiden mukaan) samalla kun sopeudumme massiivisiin muutoksiin tulevaisuudessa, useimmat ratkaisut löytyvät paikallisesta ja alueellisesta mittakaavasta. Tämä tarkoittaa, että systeemisesti yhdessä työskentelevät ihmiset saavat muutoksen aikaan. Kaupungit, kunnat ja alueet edustavat taloussiirtymän innovatiivista reunatilaa.

Mitä jos yhteisöt muuttuisivat uusien ratkaisujen hautomoiksi omiin ongelmiinsa, alkaisivat ottaa omiin käsiinsä taloudellisen kohtalonsa, viedä eteenpäin siirtymää kohti uusia tapikallisia ja alueellisia talousjärjestelmiä, joilla kaikilla olisi niitä piirteitä joista puhumme? Tekemällä asioita seuraavilla neljällä osa-alueella kansalaiset voivat luoda olosuhteet uuden talouden toimijoiden, suhteiden ja mallien syntymiselle ja kukoistamiselle:

siirtymäsuuntautuneen yrittäjäkulttuurin katalysointi — jos me haluamme uusia toimijoita, suhteita ja malleja, yrittäjät joutuvat saamaan tämän aikaan. Ihmiset joutuvat perustamaan uusia yrityksiä ja aloittamaan uusia projekteja, olivatpa ne sitten osuuskuntia, solidaarisuus- tai yhteismaaprojekteja, vertaistoimintaa, yhteiskunnallisia yrityksiä, kommandiittiyhtiöitä, yhdistyksiä jne; olipa tavoite sitten merkityksellinen elinkeino nuorille tai irroittautuminen korporaatioiden toimitusketjuista; olipa se sitten markkinajärjestelmässä tai sen ulkopuolella. ‘Yrittäjä’, ‘sijoittaja’, ‘pankkiiri’, ‘inkubaattori’ ovat kulttuurillisia konstrukteja, joten meidän tulee asianmukaisesti määritellä uudelleen ‘yrittäjyys’, ‘sijoitus’, ‘pankkitoiminta’ ja ‘yrityshautomo’, sekä sosiaaliset normit ja tarinat, jotka natavat merkityksen näille prosesseille, sekä myös roolit joita vaaditaan näiden pyörittämiseen. Paikallisten yrittäjäfoorumien, yhteiskunnallisten yrittäjien illat, elokuvaillat, työpajat, uutiskirjeet ja blogit ja muut tämänkaltaiset projektit voivat kaikki auttaa tekemään näkyväksi siirtymäorientoituneiden aloitteiden perustamisen, niihin sijoittamisen, niiden tukemisen ja niistä positiivisten tarinoiden kertomisen.

paikallisen ja alueellisen sosiaalisen ja rahoituspääoman liikkeellepano — melkein kaikkialla on ihmisiä, joilla on osaamista, tietotaitoa ja rahaa. Näiden varojen liikkeellepano paikalliseen ja alueelliseen taloudelliseen siirtymään ei välttämättä riitä kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi pitkässä juoksussa, mutta se on tarpeen saada hommat liikkeelle, ottaa yhteisö mukaan, rakentaa yhteisön vaurautta, saada aikaan paikallista tilivelvollisuutta ja luoda olosuhteet houkutella lisää resursseja useammasta lähteestä, kuten säätiöiltä, impaktisijoittajilta tai valtiolta. Projektit kuten paikallisyrittäjien foorumit, paikallisen sijoitustoiminnan verkostot, Slow Money -verkostot, hackathonit ja mentorointi sekä juridiset mallit kuten osuuskunnat, kolmannen sektorin toimijat sekä kolmannen sektorin rahoittajat ovat polkuja, joiden avulla järjestää sosiaalinen ja rahoituspääoma tukemaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Kun paikalliset henkilöt nähdään investoimassa itseensä paikallisissa yrityksissä ja projekteissa, se auttaa myös kulttuurisiirtymässä.

tukevien ja regeneratiivisten ‘yrittäjäekosysteemien’ rakentaminen — siirtymäsuuntautuneiden yritysten perustaminen eri toimijoiden tukemisen kontekstissa — verkostot, co-working ja hautomotilat, koulutusohjelmat, pankit ja rahoitustahot, paikalliset viranomaiset jne. Sellaisten tilojen, instituutioiden ja rakenteiden verkosto — niiden perustaminen, siellä missä niitä tarvitaan — muodostaa ekosysteemin, joka tarjoaa konkreettisia, käytännöllisiä polkuja uusille yrityksille kerätä tarvitsemiaan resursseja päästä alkuun. Se luo myös olosuhteet, jotka tekevät näkyväksi ja mahdolliseksi siirtymäsuuntautuneen yrittäjyyden ja paikallisen sijoittamisen idean, mikä vahvistaa kulttuurillista muutosta. Katalyyttiprojektit kuten paikalliset yrittäjäfoorumit, hackathonit, paikalliset sijoittajaverkostot jne voivat muodostaa siemenen sellaiselle ekosysteemille.

eri alueet ylittävien monimuotoisista henkilöistä ja organisaatioista koostuvien ‘konvergenssiverkkojen’ yhteenkutominen — horisontaalisten verkostojen rakentaminen, jotka koostuvat erilaisista toimijoista taloudellisten vaihtoehtojen maisemassa, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan luoda edellytykset ihmisten, resurssien ja ideoiden yhdistämiselle, innovaatioiden syntymiselle ja leviämiselle, solidaarisuuden harjoittamiselle ja liikkeiden kehittymiselle. Devon Convergence on esimerkki alueellisesta verkostosta, joka tarjosi kipinän, jolla autettiin perustamaan South West Mutual -osuuspnkki.

Tämä viitekehys tarjoaa systeemin tasolla olevan konseptuaalisen kartan, joka voi ohjata kansalaisten strategiankehitystä ja toimintaa, toimivatpa he yrittäjien, sijoittajien, permakulturistien, yhteisöorganisaattorien tai ekosysteemin rakentajien  ominaisuudessa, tai sitten epävirallisen ryhmän, kolmannen sektorin organisaation, paikallisviranomaisten tai jonkin muun organisaation sisällä. Tämän viitekehyksen ohjaamana kansalaiset kaikenlaisissa ryhmissä ja organisaatioissa voivat alkaa luoda olosuhteita regeneratiivisen järjestelmän synnylle, joka johtaa monenlaiseen vaihtoehtoiseen yllä kuvattuun paikalliseen ja alueelliseen talousjärjestelmään.

Kansalaisten menestyksekkäästi vetämistä aloitteista on monia esimerkkejä, jotka voidaan ymmärtää tämän viitekehyksen kontekstissa. Totnes REconomy Project on ollut mukana projekteissa viimeisen seitsemän vuoden ajan kaikilla neljällä osa-alueella — paikallisissa yrittäjäfoorumeissa, projektisuunnitteluhackathoneissa, REconomy Centressa ja Devon Convergencessa. Olen maininnut paikallisyrittäjäfoorumin usein, koska se ‘ruksaa kaikki kohdat’, niinsanotusti, ja se voi olla katalyyttiprojekti, joka avaa tiloja ja houkuttelee osallistujia tekemään uusista projekteista mahdollisia. Totnesin tulokset ovat olleet positiivisia ja rohkaisevia.

Muita esimerkillisiä aloitteita, jotka sopivat osittain tai kokonaan tähän viitekehykseen, ovat Calderdale Bootstrap, Berkshares, Boston Impact Initiative, Cooperation Jackson, Cooperativa Integral Catalana, ja ‘Clevelandin malli‘ sekä ‘Prestonin malli‘, jotka esittelevät monenkirjavasti kansalaisvetoista talousmuutosta.

Tässä kohtaa voi kuulostaa siltä kuin näitä esimerkkejä olisi pilvin pimein ja joka paikassa, mutta asia ei ole niin. Nämä positiiviset esimerkit eivät saa muuttua fetissiksi, vaan ennemminkin nämä innovaatiot — sekä muut jotka tuottavat positiivisia tuloksia — tulisi ymmärtää, ottaa käyttöön, jatkokehittää ja kopioida kaikkialle missä on järkevää niin tehdä. Meidän mielestä tämä viitekehys voi olla käyttökelpoinen ja tuottava tässä mielessä, auttaa toimijoita siellä missä tätä ei vielä tapahdu ymmärtämään mistä aloittaa ja minne he ovat mahdollisesti menossa. Ja siellä, missä jotkut tämän viitekehyksen aspekteista ovat jo käytössä, ymmärtämään mitä tehdä seuraavaksi muiden aspektien kehittämiseksi ja kehittämään systeemilähtöinen lähestymistapa taloudelliseen muutokseen.

Transition Towns -liikkeeseen kuuluu satoja kyvykkäitä paikallisyhteisöjä kymmenistä maista, jotka voisivat alkaa työskennellä tarkoituksenmukaisemmin taloudellisen siirtymän hyväksi. Totnes REconomy Project on osa Transition Town Totnesia ja tarjoaa esimerkin, jota muut kopioivat. REconomy Community of Practice on saamassa kansainvälistä mainetta, mikä auttaa levittämään innovaatioita verkostomaisesti Transition-liikkeen ulkopuolelle.

Laajalle levinnyt permakulttuuriyhteisö, joka tunnetaan sen ‘systeemiajattelusta’, on hyvässä asemassa kollektiivisten hihojen käärimiseksi, ottamaan tämä viitekehys käyttöön ja laajentamaan permakulttuuriajattelua ja -käytänteitä ottamaan mukaan paikallistason taloudellisen siirtymän suuremmalla painoarvolla.

‘Prestonin malli’ Britanniassa ja ‘Clevelandin malli’ Amerikassa ovat luoneet mielenkiintoa ja kiinnostusta paikallishallinnon toimijoita sekä muita ‘ankkuri-instituutioita’ kohtaan, joista voi tulla tuottavia partnereita taloussiirtymän tukemiseen siirtämällä fokus ostotoiminnasta yhteiskunnallisiin paikallisyrityksiin. Tämä viitekehys täydentää ajattelua näiden ‘yhteisön varallisuuden kasvattamisen’ lähestymistapojen taustalla ja osoittaa suunnan laajemmalle toimintakentälle.

On monia muitakin verkostoja ja yhteisöjä, joita tämä viitekehys voisi auttaa kiihdyttämään ja koordinoimaan heidän toimintaansa ja tapoja luoda taloudellista muutosta ruohonjuuritasolla, mm. degrowth, solidaarisuustalous, yhteiskunnalliset yritykset ja talouden kehittäminen yhteisöllisesti, muutama mainitakseni. Ja näiden kaikkien muutoksentekijöiden kollektiivien välillä on massiivinen potentiaali yhteistyölle. Tämä viittaa tarpeeseen risteyttää näitä sekä mahdollisesti purkaa siiloja ja päästä yli lukkiutuneista identiteeteistä, mikä on jotain mitä ‘konvergenssiverkostot’ kuten CtrlShift Emergency Summit for Change Britanniassa ja kansainvälinen Wellbeing Economy Alliance saattaisivat ratkaista.

Viitekehys on hyvä alku, toivottavasti, yhtenäisemmälle ja käytännöllisemmälle tavalle ajatella taloudellista siirtymää paikallisella ja alueellisella tasolla, mutta vieläkin tärkeämpänä se on lähestymistapa, jolla saada aikaan tarvitsemiamme nopeita muutoksia. Tämä postaus on lyhyt ja tästä lähestymistavasta on paljon sanottavaa, minkä toivon tekeväni ja pyydän niin tekemään myös muita.

  Lähde:

https://enterprisingecosystems.org/2018/10/27/cultivating-home-grown-economic-change/

https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-3-kansalaisten-johtama-globaali-talouden-siirtyma/