#vyötärölihavuus

[turpaduunari]

Duodecim ylläpitää terveystiedon tusinatavara taloa

Duodecim ylläpitää terveystiedon tusinatavara taloa

Kirjoittaja: Asiantuntija

Ymmärrät ehkä paremmin nyt miksi Asiantuntija haluaa pysytellä nimettömänä. Hän purkaa palasiksi Duodecim-sivuston sisältämän terveystiedon ainakin metabolisen oireyhtymän osalta. Tällaisen kirjoituksen jälkeen ei jää epäselväksi miksi kannattaa suhtautua kriittisesti joihinkin terveyssivustoihin kuten esim. Duodecim. Lue ja pohdi!

Mikä aiheuttaa vyötärölihavuden?

Prof.…

[insuranceautolawnews]

Suomalaiset elävät yhä pidempään ja ovat vanhoina yhä paremmassa kunnossa. Maratoneilla ja Finlandia-hiihdoissa näkyy jo lukuisia 70-vuotta täyttäneitä aktiiviliikkujia.

Muutos on edennyt vauhdilla. 1940-luvun alussa suomalaismies eli keskimäärin 55 vuotta ja nainen 62 vuotta. Nykyisin vastasyntyneiden suomalaisten miesten elinajanodotehttp://ift.tt/1K6qdCq on 78,5 vuotta ja naisten 84 vuotta.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että lisääntyvä elinaikamme on hyvänlaatuista.

Ikääntyminen ja raihnastuminen etenevät suunnilleen samaa vauhtia kuin ennenkin, mutta alkaa myöhemmin.

Tämä on vasta alkua. Tutkijat uskovat, että hyväkuntoisia elinpäiviä voidaan edelleen lisätä. Meneillään on useita tutkimuksia, joissa terveille ikäihmisille annetaan ennaltaehkäisevää lääkitystä.

Huhtikuussa 2016 New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistiin tutkimushttp://ift.tt/2jkgG3t, jossa ikääntyville oli annettu päivittäin kohtuullinen määrä kolmea lääkettä: kolesterolilääke statiinia, verenpainelääkettä ja nesteenpoistolääkettä.

Satunnaistettuun kokeeseen osallistui 12 700 keskimäärin 65-vuotiasta ihmistä.

Vaikka he olivat terveitä, heillä oli vähintään yksi valtimotaudin riskitekijöistä, kuten vyötärölihavuus, tupakointi tai liian vähäinen HDL-kolesterolin määrä.

Tulokset olivat selvät. Statiinien ansiosta valtimotautitapahtumat, kuten sydänkuolemat, -infarktit ja aivohalvaukset, vähenivät neljänneksellä.

Sen sijaan verenpainelääkkeistä hyötyivät vain ne, joiden verenpaine oli alkuvaiheessa koholla.

Tutkimusta johtaneen Salim Yusufin http://ift.tt/2i9IHwNmukaan statiinien käyttöä pitäisi harkita paljon nykyistä laajemmalle ihmisjoukolle. Kolmella neljästä ikääntyneestä valtimotaudin riski on tutkimukseen osallistuneiden tavoin vähintään kohtalainen.

Ajatus terveille ikääntyville vitamiinipillerin tapaan päivittäin annettavasta ennaltaehkäisevästä lääkityksestä ei ole uusi. Idean esittivät brittilääkärit Nicholas Wald http://ift.tt/2jki3zbja Malcolm Law http://ift.tt/2i9WtPZjo vuonna 2003.

Tutkijoiden tuolloin kaavailema edullinen ”monipilleri” sisälsi kohtuulliset määrät statiinia, kolmea erilaista verenpainelääkettä, foolihappoa ja asetyylisalisyylihappoa.

Tilastojen perusteella tutkijat laskivat, että kyseinen pilleri annettuna kaikille yli 55-vuotiaille vähentäisi kuolemia sydänsairauksiin ja aivohalvauksiin 80 prosentilla.

Kolmasosa pillereitä napsivista ihmisistä saisi keskimäärin 11 vuotta lisää elinaikaa. Vaikka haittaoireita tulisi 8–15 prosentille, tutkijoiden mukaan hyödyt voittaisivat riskit.

Monipillerin idea herätti vastustusta. Sitä pidettiin medikalisaationa - eihän ikääntyminen ole sairaus!

Lääkkeillä on aina sivuvaikutuksia, joten kynnys antaa niitä terveille on korkea. Monen mielestä pitäisi keskittyä elintapoihin.

”Kyllä, ideaalimaailmassa meidän tyydyttyneen rasvan saanti olisi vähäisempää, liikkuisimme enemmän ja ruoassamme olisi vähemmän suolaa ja sokeria. Mutta tämä ei tule tapahtumaan huomenna”, Wald kommentoi asiaa BMJ-lehdessä vuonna 2008.

Hänen mukaansa on kummallinen ajatus, ettei voitaisi hyödyntää yhtäaikaisesti sekä elintapaohjausta että lääkehoitoa.

Wald ja Law ovat perustaneet sittemmin yrityksen, joka tutkii ja vie monipilleriä kaupallisesti eteenpäin. Nykyinen pilleri sisältää statiinia ja kolmea erilaista verenpainelääkettä.

Foolihapon tutkijat jättivät pois, sillä todisteet sen kyvystä alentaa sydänkohtausten tai aivoverenkierron häiriöiden vaaraa puuttuivat.

Tosin viime aikoina on havaittu, että foolihappo voi vanhemmiten vähentää aivojen surkastumista ja parantaa muistia.

Myöskään asetyylisalisyylihappoa, aspiriinia, tutkijat eivät ottaneet monipilleriin.

Tiedetään, että lääke ehkäisee tehokkaasti valtimotukoksia estämällä verihiutaleiden toimintaa, ja se saattaa viimeaikaisten tutkimusten perusteella myös ehkäistä syöpiä.

Hylkäämisen syy ovat asetyylisalisyylihapon mahdolliset haitat. Vatsakipujen lisäksi lääke voi aiheuttaa vakavampiakin ongelmia, mahahaavan ja verenvuotoa suolistosta.

Vaikka monipilleriin kaavailtu päivittäinen määrä, 100 milligrammaa päivässä, on vain viidenneksen palanen normaalista tabletista, se ei kaikille sovellu.

Edellä mainitut lääkkeet selittänevät osaltaan jo nykyisin havaittua hyväkuntoisten elinpäivien lisääntymistä.

Statiineja käyttää Suomessa noin 700 000 ihmistä ja verenpainelääkkeitä puoli miljoonaa ihmistä.

Asetyylisalisyylihappo on yksi käytetyimmistä lääkkeistä, jota käytetään säryn lisäksi sepelvaltimokohtausten ehkäisyssä.

On myös useita muita lääkkeitä, joilla tutkijat ovat havainneet ikääntymistä hillitseviä vaikutuksia.

Tällaisia ovat muun muassa psyykenlääke litium, jonka tutkijat ovat havainneet estävän solujen tuhoutumista, sekä rapamysiini, jota käytetään hyljinnänestolääkkeenä elinsiirron jälkeen.

Molempien on eläinkokeissa todettu lisäävän elinikää ja niiden käyttöä on tarkoitus tutkia ihmisillä.

Erityisen lupaava tavallinen lääke on tutkijoiden silmissä metformiini, maailman eniten käytetty diabeteslääke.

Cardiffin yliopiston tutkijat havaitsivat yllättäen vuonna 2014, että metformiinia lääkkeenä saaneet aikuistyypin diabeetikot elivät jopa kauemmin kuin muu väestö, vaikka voisi olettaa toisinpäin.

Tutkijoilla oli yli 180 000 ihmisen aineisto, joista puolet sairasti kakkostyypin diabetesta ja puolet oli verrokkiryhmässä. Heitä seurattiin kuuden vuoden ajan.

Metformiinia saaneet diabeetikot elivät 15 prosenttia kauemmin.

Samansuuntainen vaikutus on havaittu eläinkokeissa. Kun lääkettä annettiin hiirille, niiden elinikä lisääntyi lähes 40 prosentilla ja luista tuli kestävämpiä.

Tiedetään, että lääkeaine parantaa aineenvaihduntaa ja auttaa säätelemään verensokeria, mutta sillä näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia myös sydän- ja verisuonisairauksissa sekä kyky hidastaa syövän kasvua.

Yhdysvalloissa on vastikään alkanut satunnaistettu tutkimus, jossa metformiinia annetaan 3 000 vanhukselle, jotka ovat jo sairastuneet tai joilla on korkea riski sairastua syöpään, sydän- tai muistisairauteen.

Vaikka vielä ei tiedetä, mikä lääkeyhdistelmä olisi paras, näyttää todennäköiseltä, että ikääntymisen haittavaikutuksia tullaan tulevaisuudessa estämään lääkkein.

Hintakaan ei ole este, sillä tutkittavat lääkkeet ovat olleet pitkään käytössä ja ovat edullisia.

Wald vertasi tilannetta siihen, että ottavathan ihmiset tauteja ennaltaehkäiseviä rokotteitakin. Hänen mukaansa kyse ei ole medikalisaatiosta, jos lääkkeiden saatavuutta parannetaan.

”Sen sijaan luot potilaan, jos testaat, onko ihmisellä korkea verenpaine tai kolesteroli ja leimaat hänet sairaaksi. Sen jälkeen he käyvät vastaanotolla säännöllisesti tutkittavina.”