#valvojat

[maanjyristys]

Aiemmin tänä vuonna lukemani kirjat - Nokkion laulu / Anne Leinonen - Kansanuskon yöpuoli / Pasi Klemettinen - Jahti / Lucy Foley - Suomen upeimmat muinaiskohteet / Tuomo Kesäläinen - Väärin haudattu sotamies / Riku Kauhanen - Heartstopper Volume 2 / Alice Oseman - Suuri suomalainen kummituskirja / Eero Ojanen - Narsistit vankilassa / Pia Puolakka - Myyttiset eläimet / Liisa Kaski - Valvojat: Tutkimusmatka unettomuuden historiaan / Päivi Rantala - Jäljillä / Tilda Laaksonen - Aavetaloja ja ihmiskohtaloita / Mauri Karvonen

[debaattimedia]

VTV: Hallitus reagoi kriiseihin nopeasti, mutta finanssipolitiikan poikkeusvaihde jäi päälle

VTV: Hallitus reagoi kriiseihin nopeasti, mutta finanssipolitiikan poikkeusvaihde jäi päälle

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat arvioivat vaalikautta 2019–2022 uudessa raportissaan. Julkisen talouden kehitys on jäänyt kauaksi hallitusohjelman ja vaalikauden alkuperäisistä tavoitteista. Syynä ovat muun muassa vaalikautta 2019–2022 leimanneet kriisit eli koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sotaa seurannut energiakriisi. ”Vaalikausi on ollut…

[kynsisienirisotto]

Minä: *avaa viinapullon perjantain kunniaksi*

Yo-kokeen valvojat:

Kiitos inspiraatiosta @alkoholisminalkeet

[vaalipuheterapia]

Vaikka mua pelottaa itse ylioppilaskokeet, oon tosi innoissani et pääsen sinne saliin taas :DDD

Se tunnelma on sanoinkuvaamaton. Se on kodikas koska kaikilla on viltit ja eväskorit, oppilaat jakaa viime hetken vinkkejä toisilleen ja opet chillaa kaikkien kaa ennen koetta ja rauhottelee porukkaa.

Mutta toisaalta ilma on täynnä kaoottista energiaa koska kaikki on stressaantuneita ja opet huutelee että kuka haluaa nenäliinan ja kaikki yrittää saada abittia toimimaan. Jostain kuuluu kovaa piipitystä koska oppilas paino väärää nappia ja abitti ottaa nokkiinsa siitä ja kaikki ryntää viime hetken vessakäynnille.

Kukaan ei oo pukeutunut hienosti. Tytöillä on yleensä mukana kauheen kokonen korillinen eväitä, tyyny, torkkuhuopa ja paksut villasukat. Useimmilla pojilla on vaan läppäri, lyijykynä ja vesipullo.

Koe alkaa. Aluks kuuluu konseptien rapinaa ja sitten alkaa hiljainen, epäröivä näppäinten painelu, aineistovideoiden äänet kuuluu hieman kuulokkeista läpi, joku huokaisee. Joskus kuuluu itkua. Ekat ihmiset lähtee vessaan, käytävältä tulee kylmää ilmaa ja kuuluu muun koulun melua.

Ensimmäinen avaa eväänsä. Pian muutkin seuraa. Joku kusiainen sun edessä tuo jotain missä on tonnikalaa ja se haju ei lähde millään nenästä. Omat eväät ei oo niin hyviä kun luuli kaupassa. Joku maiskuttaa.

Silmäkulmasta näät, kun joku ottaa termarista kuumaa vettä ja käyttää sen teen, nuudelien tai valmispuuron valmistamiseen. Joku hullu tuo pullossa maitoa ja kaataa sitä muovikippaan, jossa pitää murojaan.

Kello on 12. Yhtäkkiä koko semihiljainen sali täyttyy tuolien raahaamisen, konseptien keräämisen ja tavaroiden pakkaamisen äänistä. Joku pudottaa jotain kauheella ryminällä. Oppilaat säikähtää ja niiden virtaus pysähtyy, valvojat yrittää murhata katseellaan kyseisen tunarin. Ainakin 30% kokelaista on poissa.

Aaaaaa en malta odottaa💕💕

[rektiovirhe]

Ylppäreiden check-up list

Nyt kun ylppärit on alkamassa, nii täs ois viel tälläinen viime minuutin check-up, että on kaikkea tarvittavaa sitten koetilanteessa mukana.

OTA SE TIETOKONE MUKAAN srsly guys, tunnen ihmisen, joka unohti ottaa sähköiseen ylioppilaskokeeseen läppärin mukaan.

On hyvä olla mukana myös langallinen hiiri, vaikka touch padia käyttäisikin, ihan vain, jos touch pad ei toimikaan. Hiiri ei saa olla langaton!!!

VIRTAJOHTO KONEELLE

Muista myös kuulokkeet. Ota toisetkin. Jos ensimmäiset ei satukaan toimimaan kokeessa.

Vaikka kokeet onkin kaikki nykyään sähköisiä, ota mukaan myös aivan perinteiset välineet eli lyijykynä ja pyyhekumi. Näitäkin tarvii. (Muista myös lyijytäytteet, mikäli käytät lyijytäytekynää.)

Kannattaa varautua ottamalla lisäksi konseptipaperia, vaikka koetilaisuudessa saakin YTL:n <33 tarjoaman konseptin.

HENKKARIT Y’ALL (tähän kelpaa esim. passi tai ajokortti)

Eväät: ota niitä tarpeeksi. Tää ei tarkota Ikea-pussillista (en kiellä tho), vaan otat eväitä mukaan omien ruokailutottumuksien mukaisesti ja sit viel vähän lisää. Ite en ole kertaakaan syöny kaikkia eväitäni, mutta parempi olla liikaa kuin liian vähän.

Muista ottaa myös tarpeeksi juomista!! Nesteytys kunnossa = ehkäisee mm. päänsärkyä.

Edelliseen liittyen, jos on tarve ottaa koetilaisuuteen lääkkeitä mukaan, niin vie ne tarkistettavaksi koululle ilmoitettuun päivään mennessä (mikäli näin vaaditaan). Yksi asia vähemmän tarkastettavana sitten koepäivänä.

Myös lääkärintodistukset pitää toimittaa ilmoitettuun päivään mennessä koululle. (Lääkärintodistuksen voi siis toimittaa, jos on esim. flunssassa koepäivänä tai edeltävinä. YTL saattaa antaa säälipisteitä.)

Ota mukaan villatakki, villasukat, huppari tms., sillä kirjoituksissa voi ihan oikeesti olla kylmä. Omassa lukiossani on aina kylmä, mut kirjoitussalissa on viel kylmempi. (:

Jos omistat älykellon tai tapanasi on pitää aktiivisuusranneketta kädessä, jätä ne pois. Ne voidaan tulkita lunttausyritykseksi. Tavalliset rannekellot on ainakin meillä ihan okei, mut varminta on jättää nekin pois.

MUISTA PEITTÄÄ KAIKENLAINEN TEKSTI TAVAROISTASI tää koskee niin vaatteita, sähköisiä laitteita kuin eväitäkin. Helpoimmalla pääsee, kun esim. teippaa aivan kaiken mahdollisen ja pukeutuu vaatteisiin, joissa ei ole tekstiprinttejä.

Pakkaa tavarat mukaan mahdollisimman kompaktisti ja näkyvästi. Helpottaa elämää, trust me. Minigrip-pussit, kirkkaat muovipussit, läpinäkyvät rasiat yms. on varmin ja paras tapa pakata. Näin varmistat esim. sen, että tarkastuksesta pääset läpi 10 sekunnissa ja saat kannettua kaiken tarpeellisen kahdella kädellä. (Käytä sitä konettas tarjottimena.)

Ole ajoissa paikalla. Ihan oikeesti. Helpottaa sekä sun että valvojien elämää. Varaudu aamuruuhkiin, bussien myöhästelyyn, oman kyydin myöhästelyyn jne. kaikkeen mahdolliseen. Kun oot ajoissa paikalla, on myös yksi stressattava asia vähemmän.

OLE KÄRSIVÄLLINEN JA PIDÄ HERMOT KURISSA on hyvin mahdollista, että koetilanteessa mikään ei toimi kuten pitäis ja kokeen alkaminen voi viivästyä. Silloin kannattaa vaan odottaa ja auttaa tilanteen etenemistä oman osaamisen mukaan.

Jos on koetilanteessa epävarma, miten toimia tai on ongelmia esim. laitteiden kanssa, kysy. Se ei oo mitenkään noloa, sillä ei me muutkaan tiedetä siellä kokeessa paskaakaan mistään. Valvojat on siellä ennen kaikkea sitä varten, että ne auttaa. Paitsi koekysymyksissä itsessään.

Saa lisätä (ja on suositeltavaakin) omia pointseja ja vinkkejä ja onnea kaikille ylppäreihin osallistuville!! <33

[eksopolitiikka]

Chilen laivasto julkaisi videon UFOsta ruiskuttamassa kemikaalia ilmakehään

Chilen laivasto julkaisi videon UFOsta ruiskuttamassa kemikaalia ilmakehään

Kansalaisille on nyt julkaistu poikkeuksellinen laivaston UFO-video jossa näkyy varsin epätavallista käyttäytymistä. Chilen viranomaiset ovat tutkineet videota viimeiset kaksi vuotta.

Marraskuun 11. päivänä 2014 chileläinen laivaston helikopteri (Airbus Cougar AS-532) oli rutiininomaisella partiomatkalla lentämässä rannikkoa pitkin kohti pohjoista, Santiagon länsipuolella.

Mukana oli pilotti, laivaston kapteeni jolla on monen vuoden lentokokemus, laivaston teknikko joka testasi WESCAMin MX-15 HD Forward Looking Infra Red (FLIR) -kameraa, jota yleensä käytetään ”keskikorkeuksien salaiseen tiedusteluun, valvontaan ja vakoiluun”.

Hieman tämän jälkeen pilotti otti yhteyttä kahteen tutka-asemaan raportoidakseen tuntemattomasta liikenteestä. Kumpikaan asema ei nähnyt sitä tutkassa, vaikka molemmat helposti näkivät helikopterit. Ilmaliikenteen valvojat vahvistivat, ettei alueella ollut siviili- eikä sotilasliikennettä.

Kenraali Ricardo Bermúdez, CEFAA:n johtaja tutkimuksen aikana kertoi Huffington Postille “Me emme tiedä mikä se on, mutta me tiedämme mikä se ei ollut.”

Video 1: Lyhyt versio. Video 2: Täysi 9 minuutin versio.

  Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

http://eksopolitiikka.fi/ufot/chilen-laivasto-julkaisi-videon-ufosta-ruiskuttamassa-kemikaalia-ilmakehaan/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[101tapaavalmistaaperuna]

Tapa 89

Ranskaan saksan testiä tekemään (2, se testi)

Aamulla kävimme ostamassa uunituoreita croissantteja ja suklaaleipiä. Jos pitäisi valita yksi ruoka, mitä söisin loppuelämäni, söisin näitä suklaaleipiä.

Valittakaa vaan, että ei se mikään ruoka ole niin ei vain yhden tietyn ruoan syöminen koko loppu elämän ole sekään realistista ja järkevää. :)

Goethe Instituutti oli lähellä Riemukaarta (10-15 min kävellen) ja täten lähellä Champs Elyseetä (enkä ole kiinnostunut oikeinkirjoituksesta). Eiffel Tornille oli myös se noin 10-15 minuuttia. Eli siinä niiden puolessa välissä.

Tauon aikana käytiin vähän kaupassa...

Modernin taiteen museo

Jätin kiltisti reppuni ja NUIJAMIES-kassini narikkaan, kuten kaikki muutkin.

(Video kohdasta 3:00)

Narikkaihminen kysyi hieman brittivivahteella, että tykkäänkö vaaleanpunaisesta.

(+ valkoiset sukkahousut ja vaaleanpunaiset kengät)

MIKSI HAMEISSA EI OLE TASKUJA NIISSÄ OLISI NIIN PALJON POTENTTIAALIA TASKUILLE

HAMEEN ALLE VOISI AHTAA VAIKKA LEIVÄN

TAI VAIKKA SIPSIPUSSIN MIETTIKÄÄ NYT TÄTÄ MAHDOLLISUUTTA

EVÄÄT JA KAIKKI VAAN HAMEEN TASKUUN PLS JOKU TEHKÄÄ TASKUJA HAMEISIIN TAI MEKKOIHIN

TÄMÄ ON IHAN NAURETTAVAA

Sanoin, että joo :D

Hän sitten vaan naurahti.

Tämä oli todella esteettinen. Noissa valokuvissa oli aina joku ruumiinosa.

Marx, Freud ja Mao

En oikeastaan enää tiedä haluaisinko todella esteettisen omalla tavallaan oudon ja kamalan futuristisen sekä kamalan minimalistisen sisustuksen vai full on rococo, koska rococo on myös kovin esteettistä.

puna armeija tulee >:DDDD

Toveri Lenin

Kuulemma Rotaryjen kesken pitäisi toisia kutsua “Freund”/”Friend”.

Minä ja kamala huumorini väännämme tämän siltikin toveriksi.

Siltikin pitäisi teititellä, vaikka olisi kuinka Toveri Franz.

Paras aiheeseen liittyvä pilakuva:

“Nappasinpas! Syön sinut nyt!”

“Hei, minusta tuli juuri tänään täysi-ikäinen!”

“No, syön teidät sitten”

Riemukaari..

Tein puheosan 19-vuotiaan pojan kanssa. Hän oli porukan vanhin. Nuorin oli 14. Meitä oli yhteensä 14. Kolme olivat alle 16-vuotiaita. Nuorin oli 14-vuotias. Suurin osa tuli Ranskasta. Poika, jonka kanssa minä tein puheosuuden tuli taas Kölnistä. Kuulemma oli puoliksi ranskalainen. Ei kuitenkaan ollut asunut Ranskassa. Tunisiassa ja Briteissä oli asunut. Viisi vuotta Kölnissä. Bonnissa ei ollut enää tilaa. Sinne minäkin olin yrittänyt.

Nyt sitten Pariisissa.

Puheosuuden alussa sanoin asuvani Saarlandissa. Kokeen valvojat vähän naurahtivat ja kysyivät, että mitäs minä sitten Pariisissa?

Selitin, että Saarbrückenissä eikä Bonnissa, saati Frankfurtissa, enää ollut paikkoja.

Joten oli järkeä lähteä Pariisiin. Tuli paljon halvemmaksi.

Sitten oli au pair, joka oli perheen mukana muuttanut Pariisiin Saksasta.

Ja jälkkärilätty

Viisi minuuttia ennen junan lähtöä saivat luxemburgiin lähtijät tietää junan raiteen. Kuulemma se on aina niin tällä asemalla. Viisi minuuttia ennen saadaan tietää, että mikä raide. Hirveä rysä ihmisiä sitten lähti salamannopeasti oikean raiteen luokse.

Me sitten tiirasimme, että raiteella 8 on DB:n ICE-juna. Ei niitä hirvittämän montaa voi olla.

Ja sehän se oli.

Sitten laukalla junaan.

Se on ICE

jossa on

YOI ja Wi-Fi

Disclaimer: en ees tykkää Yuuri on Icestä

Ravintola! :D

Ovikin piti kuvata.

Vroom

Vahingossa kutsuin lentokoneita juniksi.

Siellä menee siis junia.

Kolmeasataa samppajan läpi

Forbach

Forbachissa junaan tuli mukaan muutama poliisi. Ne yrittävät kai kaitsia laitonta maahanmuuttoa...

Ja sitten noin yhdeksän aikaan oltiin takaisin Saarlandissa.

Asun sitten ihan todellakin ihan Euroopan sydämessä. Schengenin kyläpahanen on tuossa vieressä. Pariisiin on kaksi tuntia.

Ja asun kauempana Berliinistä kuin Pariisista, vaikka Berliini on Saksan pääkaupunki ja asun Saksassa.

Tosin kaipa Pietarikin on todella lähellä Lappeenrantaa...

[viimalaivasto]

En osaa erityisesti neuvoa ruotsin kirjotuksiin ku en ite kirjottanu ruottia mutta osaan jotaki vinkkejä näin yleisesti antaa. Kannattaa alottaa se lukeminen ajoissa ja vaikka kavereitten kanssa kerrata. Paljon mukavampaa opiskella porukassa. Abitreenistä löytyy paljon apuja ja kannattaa kattoa vanhoja kokeita ja tehäkki niitä. Ja sensorin vinkit kannattaa lukea kanssa! Vaikka ne vaikuttaa vähän höpöiltä niistä löytyy joskus tärkeitä tiedonmurusia siitä mitä ne sensorit haluaa kokelaalta. Jos preliminäärikokeita järjestetään mee ihmeessä tekemään! Auttaa tosi paljon ku pääsee harjottelemaan sitä tilannetta ja ajankäyttöä.

Koepäivää ennen kannattaa huolehtia että läppäri on kunnossa ja kaikki päivitykset on hoidettu. Tarkasta myös että kuulokkeet ja hiiri toimii. Evääksi kannattaa pakata jotaki helppoa syötävää esim leipää ja hedelmiä. Älä missään nimessä pakkaa mitään rapisevaa tai muuta äänekästä. Tuut katumaan. Ota aina vettä. Jos otat limsaa esim tölkissä avaa se ennen kokeen alkua. Pakkaa läpinäkyviin rasioihin niin eväiden tarkistus on tuskattomampaa.

Pukeutua kannattaa kerroksittain ja mukavasti. Älä laita farkkuja. Muista villasukat. Meidän koululla saliin ei saanu viedä vilttejä, mutta iso kaulahuivi on melkein sama asia. Jos tarviit silmälaseja, laita lasit oikeasti päähän. En suosittele piilareita koska ruudun tuijottelu tuntu kuivattavan ainaki mulla silmiä.

Vessaprotokolla vaihtelee varmaan kouluittain, mutta meillä piti tarkistaa onko vessavahti paikalla. Jos oli, voi lähteä omalta paikalta vahdin luo joka sitten saatto vessaan. Jos ei, piti oottaa että vahti tuli saattamasta edellistä kokelasta. Kannattaa tarkistaa tämäki omalta koululta.

Muista peittää tekstit ihan kaikesta. Jätä puhelin ja älykellot reppuun/lokeroon/koriin. Älä vie niitä saliin. Vaikka koe onki sähkönen, ota silti ainaki kynä ja pyyhkäri mukaan niin saa tehtyä muistiinpanoja suttupaperille. Muista mukaan oma kone, laturi, langallinen hiiri ja korvat peittävät kuulokkeet. Ota mukaan henkkarit (passi, ajokortti). Pienemmillä lukioilla ei oo niin vaarallista unohtaa henkilöllisyystodistus jos valvojat tunnistaa, mutta kannattaa huolehtia mukaan niin on kaikilla helpompi koeaamu. Koulusta riippuu saako saliin viedä esim omia nenäliinoja (meillä ei saanu), joten varmista koululta. Yritä nukkua koetta edeltävänä yönä. Piä taukoja koetta tehessä. Jalottele eli käy vessassa. Opettele kokelasnumeros ulkoa, ei oo kiva kellekään jos ei kokelas tiedä millon mennä saliin. Ku pääset saliin älä panikoi vaan ota ihan iisisti. Asettele ittes paikalles ihan rauhassa ja iske ytl:n kaunis muistitikku koneesees ku oot henkisesti siihen valmis. Ku koneen on saanu koetilaan on tosi tärkeää että valitsee oikean kokeen tehtäväksi oikealla kielellä (varsinki reaalipäivinä). Muista palauttaa se koe sieltä kokeen lopusta (t. ei oo hauskaa ku tullaan hakemaan takasin saliin ja kerrotaan että hei et oo päättäny koettas meidän pitää onkia se täältä serveriltä sulle että saat päättää sen)

Hyvin se menee. Muista että et oo ainoa lukiolainen tekemässä sitä koetta. Jos joku tuntuu hirmu vaikealta, on se varmasti sitä muillekki. Älä ota turhaan paineita. Kyllä sie selviät. (Jos on jotaki huolia niin kysy ihmeessä, yritän auttaa parhaani mukaan.)

KIRJOTUKSET, APUA!

nyt on tyypit aika lyödä tiskiin kaikki neuvot ja vinkit ja lifehacksit kirjotuksia varten.

miten aikataulutan, onko siihen joku sovellus? auttaako abitreenit oikeesti? miten luen ruotsia, mitä sanastoja painotan? mitä laitan päälle kirjotuksiin? mitä eväitä? saanko tuoda korvatulpat kirjotuksiin? entä jos haluan vessaan?

AUTTAKAA LOWKEY PANIKOIVAA ABIA

[arikuosmanen]

Joitakin uimareita on muistutettava peseytymisestä – Ohjeita on saatavilla useilla kymmenillä eri kielillä (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Pyynikin uimahallista viime viikolla otetut vesinäytteet on analysoitu. Ympäristöinsinööri Paula Saxholm kertoo, että vesinäytteiden tulokset olivat hyviä.

– Vesinäytteet otetaan yleensä perjantaisin, ja viimeisimmät tulokset viedään aina hallin ilmoitustaululle nähtäville.

Pyynikin uimahallissa otettiin viime viikolla myös pintapuhtausnäytteet, mutta niiden tulokset eivät ole vielä valmistuneet.

Tamperelainen kertoi viikonvaihteessa Pyynikin uimahallin päätyihin kertyvästä töhnästä, jota siivotaan viikoittain. Liikuntapäällikkö Mikko Heinonen kertoo, että päätyjen vesiraja on se paikka, johon likaa helpoiten kertyy.

– Pitkillä sivuilla ei ole tätä ongelmaa, sillä vesi valuu loiskekouruihin.

Uimavesi puhdistetaan kaikissa Tampereen uimahalleissa samalla tavalla.

 – Altaan vesi menee suodattimien läpi keskimäärin viisi kertaa vuorokaudessa, ja altaisiin lisätään säännöllisesti uutta vettä vesijohtoverkostosta. Suodattimissa on muun muassa aktiivihiiltä ja hiekkaa, joihin kaikki irtonainen jää kiinni. Vesi puhdistetaan myös kemikaaleilla, joita annostellaan automaattisesti sen mukaan, mitä ainetta kulloinkin tarvitaan. Kaikissa halleissa on tasausallas, jotta uima-altaan veden korkeus pysyy uimareille uinnin aikana koko ajan samalla tasolla, Heinonen kertoo tiivistetysti.

Uima-altaat tyhjennetään yleensä vain kerran vuodessa, tavallisimmin kesällä. Silloin altaat myös pestään.

– Muulloin altaita ei tyhjennetä, ellei ole pakko. Tyhjentäminen on iso operaatio, johon menee aikaa useita päiviä.

Sillä on suuri merkitys veden puhtaudelle, miten ihmiset peseytyvät ennen altaaseen menemistä, eikä sen merkitystä pysty liikaa korostamaan.

– Suurin osa uimareista peseytyy moitteettomasti, mutta osaa täytyy muistuttaa, Heinonen kertoo.

Halleissa oli vielä 1950- ja 1960-luvuilla terhakkaita vahteja, jotka pitivät todellista jöötä. Veteen ei ollut asiaa, ennen kuin iho oli kuurattu. Pyynikin uimahallissa vahtia piti uimavalvoja Ilta Virtanen, jonka vanhemmat tamperelaiset vielä hyvin muistavat.

– Tänä päivänä on aika mahdotonta vahtia koko ajan, käyvätkö kaikki pesulla. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä siihen, enkä edes usko, että ihmiset sitä haluaisivat. Se näkyisi myös lippujen hinnassa, jos lisäisimme henkilökunnan määrää, Heinonen kertoo.

Heinonen kertoo, että valvojat käyvät säännöllisesti suihkujen puolella. Lisäksi halleissa järjestetään puhtauskampanjoita, ja uimahallin käyttöoppaita on saatavilla kymmenillä eri kielillä, arabia mukaan luettuna.

from WordPress http://ift.tt/2xEYacF via IFTTT

[arielfi]

Syöpähoidon varjolla tehty räjähteiden salakuljetusyritys Israeliin estetty | Daesh iski Siinailla

Syöpähoidon varjolla tehty räjähteiden salakuljetusyritys Israeliin estetty | Daesh iski Siinailla

Shabak

Israelin Gazan vastaisen Erez -raja-aseman valvojat estivät suunnitellun terrorihyökkäyksen keskiviikkona [19.4.2017] paljastaessaan räjähteiden salakuljetusyrityksen Israeliin. Shabakin ja puolustusministeriön tiedotteen mukaan räjähteet oli pakattu tuubeihin lääkemerkinnällä ja ne löydettiin kahden Gazasta saapuneen sisaruksen hallusta. Sisarukset olivat saaneet luvan saapua Israeliin…

[insuranceautolawnews]

Abiristeilyille ja muille lukioristeilyille etsitään valvojia Facebookista ja jopa Tinderistä, joka on internetin seuranhakusovellus.

Helsinkiläinen äiti Venla Olin http://ift.tt/2kHsTjuei antanut lukion ykkösluokkalaiselle tyttärelleen – riitelynkään jälkeen – lupaa osallistua risteilylle.

Päät��kseensä hän oli entistäkin tyytyväisempi kuultuaan, että kaikki valvojat eivät olleet asianmukaisia. Osa oli nuorille täysin tuntemattomia ja heidät oli värvätty laivalle verkkopalvelu Tinderistä.

Olin toi huolensa esiin HS:n mielipidesivulla. Hän sanoo vanhempien olevan sinisilmäisiä. Alaikäiset nuoret kertovat vanhemmilleen, että kyseessä on koulun järjestämä risteily, vaikka niin ei välttämättä ole.

”Vaikka reissuun oli lähdössä iso joukko saman koulun opiskelijoita ja mukana oli myös laivayhtiön vaatima määrä täysi-ikäisiä valvojia, tiesin, ettei matka ollut koulun järjestämä. Kukaan ei ollut tarkistanut, keitä nämä valvojat ovat.”

Laivayhtiöissä ongelma tunnistetaan. Tallink Siljalla on juuri tästä syystä tiukennettu nuorisoryhmiin liittyviä käytäntöjä.

Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjdhttp://ift.tt/2ifVsre kertoo, että yhtiöstä ollaan nykyään etukäteen yhteydessä valvojiin.

”Edellytämme, että valvoja tekee matkaan liittyvän tiedonvaihdon ja samalla hänen pitää pystyä kertomaan, mikä kytkös hänellä on ryhmään.”

Käytäntöä tiukennettiin sen jälkeen, kun huomattiin, että joidenkin valvojien kanssa oli ongelmia matkan aikana.

”He eivät ottaneet vastuuta, eivätkä olleet tavoitettavissa”, Nöjd kuvaa.

Olinin mielestä ajatuskin on kylmäävä. Kyse on kuitenkin alaikäisistä nuorista.

”Kammottava ajatus, että valvojat lähtevät reissuun dokaamaan ja ostamaan halpaa viinaa. Kyllä tässä vanhempia viedään kuin pässiä narussa”, hän toteaa.

Olin opettaa itsekin nuoria ja sanoo tietyn määrän metkuja kuuluvan nuoruuteen.

”Turvallisuuden vuoksi ne kaikki eivät ole niin järkeviä”, hän muistuttaa.

Olin ei syytä nuoria, sillä nämä eivät välttämättä itsekään ymmärrä, millaista risteilyseuraa seuranhakupalvelusta hommatut tuntemattomat aikuiset voivat olla.

Suurimman osan abiristeilyistä järjestää Abiristeilyt Oy, joka käyttää sekä Tallink Siljan että Viking Linen laivoja. Ikärajana abilaivoilla on 18 vuotta.

Vaikka osallistujat ovat täysi-ikäisiä, 30 abin ryhmää kohden on aina oltava yksi valvoja, joka on täyttänyt 30 vuotta. Valvoja voi olla nuorempikin, jos hän toimii koulussa opettajana.

Alaikäisten nuorten risteilyillä laivayhtiöiden melko yleisenä käytäntönä on, että jokaista kymmentä alaikäistä kohden täytyy olla yksi vähintään 25-vuotias valvoja. Viikonloppuisin ja loma-aikoina käytäntö on usein tiukempi: jokaisessa hytissä on oltava valvoja.

Abiristeilyt Oy:n tuottaja Krista Heinonenhttp://ift.tt/2kHlK30 myöntää, että joskus abeille tuottaa vaikeuksia löytää riittävästi valvojia, mutta usein asia on myös päinvastoin.

”Se vaihtelee hirveästi vuosittain, mutta aina löytyy sukulaisia, kummisetiä tai -tätejä, jotka saadaan mukaan.”

Abiristeilyt järjestää jokaisen risteilyn aluksi valvojille infotilaisuuden, jossa käydään läpi turvallisuusasiat ja henkilökunta esittäytyy.

”Heidän on tärkeintä tietää, kenelle ilmoittaa järjestyshäiriöistä”, Heinonen korostaa.

Abiristeilyt ovat siistiytyneet, joten kovin työlääksi eivät valvojien tehtävät pääse yleensä kasvamaan.

Abien lisäksi myös nuoremmat lukiolaiset lähtevät nykyään yhä enemmän omille risteilyilleen. Vastikään uutisoitiin, kuinka Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaat järjestivät joukkolintsauksen koulusta ja lähtivät ruotsinlaivalle.

[arikuosmanen]

Salakalastus rehottaa eikä valvoja voi tehdä mitään – Yle: “Reppu täynnä lohia ja virveli kädessä” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Tilanteen taustalta löytyy vuonna 2012 tehty lakimuutos.

Salakalastuksen kitkeminen Suomesta on osoittautunut hyvin vaikeaksi.

Ylen mukaan salakalastajalla voi pahimmassa tapauksessa olla reppu täynnä lohia ja virveli kädessä, mutta valvoja ei voi puuttua asiaan.

Tilanteeseen on johtanut valvojien räikeitä ylilyöntejä suitsimaan tehty lakimuutos, joka astui voimaan vuonna 2012.

Muutoksen myötä salakalastuksen toteennäyttäminen on muuttunut miltei mahdottomaksi.

Nykyisen kalastuslain mukaan kalastuksenvalvojaksi aikova pitää saada toimeensa kurssitusta. Aiemmin kalastusta sai valvoa myös kaikki maallikot ja jotkut tekivätkin räikeitä ylilyöntejä.

Ylilyönneistä tehtiin valituksia ja oikeusministeriö teki lakiin tarkennuksia. Uudessa kalastuslaissa kalastuksenvalvoja nähdään viranomaisia avustana henkilönä.

Tämän vuoksi kalastuksenvalvojalla ei ole oikeutta tutkia esimerkiksi virvelin kanssa liikkeellä olevan henkilön venettä, auton takakonttia, reppua tai kylmälaukkua.

– Tämä on hieman kiusallinen asia, Maa- ja metsätalousministeriön eräosaston ylitarkastaja Jouni Tammi arvioi nykyisiä valvojien oikeuksia.

Tammen mukaan nykyiset oikeudet vaikeuttavat salakalastajien kiinnisaamista, koska esimerkiksi alamittaisia kaloja voidaan kätkeä veneeseen.

Pohjois-Karjalan Kontiolahdella salakalastustilannetta epäillessä valvojat soittavatkin nykyään hätäkeskukseen sen sijaan, että menisivät itse paikalle. Ohjeistuksen on antanut Itä-Suomen poliisi.

– Soitamme keskukseen vaikka aina poliisi ei pysty tulemaan paikalle, kertoo kalastuksenvalvoja Sami Kurenniemi.

Hänen mukaansa salakalastajat jäävät kiinni paremmin poliisin avulla, koska poliisilla on valvojaa laajemmat oikeudet. Toinen syy liittynee poliisin arvostukseen tai pelkoon.

– Ihmiset myöntävät käyneensä kalassa kieltoalueella helpommin poliisille kuin valvojalle.

Kurenniemen mukaan aloittelevat salakalastajat voivat vielä jäädä valvojille kiinni, mutta kalastuslain paremmin tuntevat osaavat varoa niin, että he ovat täysin aseettomia.

from WordPress http://ift.tt/2uXOKHZ via IFTTT

[insuranceautolawnews]

OP-ryhmä on saanut Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonnalta vakavan näpäytyksen puutteista niin sanottujen sisäisten riskimalliensa testauksessa. EKP nostaa rangaistusluontoisesti OP-ryhmän luottojen riskipainoja puolentoista vuoden ajaksi. Nosto heikentää ryhmän vakavaraisuutta noin kahdella prosenttiyksiköllä.

”Sisäisiä malleja käyttävien pankkien pitää säännöllisesti validoida käyttämiensä mallien pätevyys eli on laskettava, ovatko ne kuvanneet oikein toteutuneita riskejä. Meillä oli tässä prosessissa puutteita ja viiveitä. Me mokasimme”, OP-ryhmän talousjohtaja Harri Luhtala http://ift.tt/2l3B2P2sanoo.

Pankkien tärkein vakavaraisuusmittari eli niin sanottu ydinvakavaraisuussuhde riippuu pitkälti pankin myöntämille lainoille annettavista riskipainoissa. Ydinvakavaraisuus lasketaan jakamalla pankin korkealaatuinen tappioita kattava oma pääoma riskipainotetuilla saamisilla.

Lähtökohta on, että asuntolainojen riskipaino on 35 prosenttia ja yritysluottojen riskipaino on 100 prosenttia. Sisäisiä malleja käyttävät pankit ovat kuitenkin saaneet luvan arvioida luottojen riskejä toteutuneiden riskien mukaan. Omilla malleillaan OP-ryhmä on saanut henkilöasiakkaiden luottojen riskipainoksi 7,3 prosenttia ja yritysasiakkaiden 66,9 prosenttia.

Nyt EKP nostaa siis näitä riskipainoja puolentoista vuoden ajaksi huomattavasti.

OP-ryhmä joutui jo viime vuonna nostamaan vähittäispankin riskipainoja jonkin verran mallien testauksen seurauksena. Vähittäispankin palvelemien henkilö- ja yritysasiakkaiden yhteenlaskettu riskipaino nousi prosenttiyksikön 8,3 prosenttiin ja yritysasiakkaiden 0,2 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin.

Riskipainot ja pankkien omat riskimallit ovat olleet valvojien ja pankkisääntelijöiden suuren kiinnostuksen kohteena viime vuosina. Valvojat ovat huolehtineet, että esimerkiksi asuntomarkkinoiden riskit ovat suurempia kuin mitä mallit heijastavat.

Suomessa Fiva ilmoitti viime vuonna valmistelevansa asuntolainojen minimiriskipainon nostamista 10 prosenttiin. OP-ryhmä arvioi aiemmin torstaina, että muutos pienentäisi sen ydinvakavaraisuutta 0,9 prosenttia.

EKP:n rangaistus tekee saman jo aikaisemmin, joten Fivan suunnittelemalla korotuksella ei olisi enää lisävaikutusta OP:n ydinvakavaraisuuteen.

Myös pankkisääntelyä laativassa Baselin komiteassa on pohdittu riskipainojen minimien korottamista.

OP:n ydinvakavaraisuus oli vuodenvaihteessa 20,1 prosenttia eli noin kaksinkertainen viranomaisten vaatimaan verrattuna. EKP:n rangaistus ei siis vaaranna pankin vakavaraisuutta, eikä pankin mukaan vaikuta sen mahdollisuuksiin myöntään luottoja.

Luhtalan mukaan sisäisten mallien arvioinnin puutteet on pääosin korjattu ja työtä jatketaan.

Ryhmä on käyttänyt sisäisiä malleja vuodesta 2008, mutta aiemmin valvoja ei ole niiden validointiin puuttunut tai ainakaan rapsauttanut rangaistusta. Euroopan suurimmat pankit siirtyivät Euroopan keskuspankin valvontavastuulle marraskuussa 2014. Toimiiko EKP:n valvoja kovin eri tavalla kuin kotimainen Finanssivalvonta?

”Säädökset ovat tietysti periaatteessa ihan samat. Ehkä EKP:n valvonta menee enemmän muoto edellä. Heillä on valvottana niin monta pankkia, että joustavuutta on vähemmän”, Luhtala sanoo.

[insuranceautolawnews]

”Tee jotain itelles tai kaiva itelles kuoppa.”

Naps.

”Olisiko ollut kuitenkin niin, että juutalaiset itse provosoivat holokaustinsa?”

Naps.

”Saako täällä puhua maahanmuutosta?”

Naps.

Verkkokeskusteluista voi lentää ulos ja saada viestinsä poistetuksi monesta syystä.

Itsestään selvää on, että asiattomat ja loukkaavat kommentit hävitetään jo ihan rikosoikeudellisen vastuun vuoksi. Myös imago on tärkeä: törkypuhe karkottaa uudet keskustelijat.

Tämä edellyttää keskustelijoiden ylläpitäjiltä eli moderaattoreilta jatkuvaa valppautta. Palstan pitäminen lukukelpoisena on raskasta työtä, mutta jonkun se pitää tehdä.

Pelkkä herjaavien tai rasistisen viestien mekaaninen poistaminen ei riitä.

Moderaattorien on tunnettava internetin kiertelevät riidan­kylväjät. Ylläpitäjien on osattava haistaa trollit, jotka kirjoittavat provosoivia viestejä kiusallaan, ja tunnistaa heidät, jotka ovat ihan tosissaan.

Kirjallinen viestintä on hieno keksintö, mutta kömpelö välittämään tunteita.

Jälkiteollisen yhteiskunnan tuottama toimenkuva on sellainen, jota tekoäly ei vielä osaa – vaikka ohjelmistoja jo kehitellään. Neljännesvuosisadan ajan käydyt nettikeskustelut eivät ole synnyttäneet ihmislajia, joka osaa vaistonvaraisesti erottaa viestien piilosanomat.

”Eikä sellaista koskaan tule. Ihmisten välinen kommunikaatio on aina vajavaista”, sanoo Tuomas Saloniemihttp://ift.tt/2kTlcKU.

”Netissä ei näe, onko joku kieli poskessa. On myös tilanteita, joissa kaksi ihmistä tuntee ennestään toisensa eikä moderaattori tiedä, että he vinoilevat toisilleen hyväntahtoisesti.”

Saloniemi on yksi kymmenestä Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän moderaattoreista. Mikko Särelänhttp://ift.tt/2kiSu39 vuonna 2011 perustaman Facebook-ryhmän tarkoitus on edistää pääkaupunkiseudulle tiivistä kaupunkirakennetta ja -kulttuuria.

Nykyisin ryhmässä on yli 11 000 jäsentä ja se kokoaa lukijoita yli puoluerajojen. Keskusteluihin osallistuvat niin kaupungin korkeat virkamiehet kuin rivi­helsinkiläiset. Yhtenä syynä suosioon on jämerä moderointi, joka estää keskustelun leviämisen lillukanvarsiin.

Moderaattori on tylyimmissä mielikuvissa pikkusieluinen vääpeli, jonka toimenkuvana on rajoittaa sananvapautta.

Mutta onko moderointi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä sitten muuta kuin asiattomien viestien poistoa?

On, sanoo Saloniemi.

”Se on enemmänkin: keskustelun ohjaamista ja siihen osallistumista. Me moderaattorit emme elä tyhjiössä. Olemme asiasta kiinnostuneita ja keskustelemme ryhmässä samoista ­aiheista”, sanoo Saloniemi.

Ryhmän ylläpito ei välttämättä edes poista provokatiivisia tai piiloaggressiivisia avauksia.

”Voimme sanoa ihmiselle, että voitko täydentää avaustasi tai mitä oikein tarkoitat. Jos keskustelu uhkaa mennä sivuraiteille niin käymme huikkaamassa, että avaa uusi ketju, muuten tämä menee lukukelvottomaksi.”

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ylläpito on poikkeuksellisen järjestäytynyt ja edustaa tuoretta moderointipolvea.

Moderaattoreita on riittävästi, joten ryhmästä ei tule vain yhden henkilön show’ta. Uusille moderaattoreille ovet ovat jatkuvasti auki. Moderaattorit eivät saa palkkaa vaan ovat liikkeellä talkoohengessä.

”Tämä ei ole virasto vaan harrastus päätyön ohessa. Me moderaattorit teemme kaikki läppärillä töitä ja meillä on oma ryhmä-chat, johon kirjoitetaan huomioita asiattomasta keskustelusta. Mitään päivystysvuoroja ei ole. Sen mukaan mennään, miten kukin ehtii.”

Jos omapäistä nettikirjoittajaa toisinaan ärsyttää moderaation päsmäröinti, siinä ei ole mitään uutta.

Melkein yhtä kauan kuin netissä on kirjoiteltu, on tarvittu ylläpitäjiä.

Jouni Heikniemihttp://ift.tt/2kTmdCQ aloitti MBnetin moderaattorina eli sheriffinä vuonna 1995. Tietokonelehden keskusteluryhmään pääsi vain, jos oli lehden tilaaja tai otti yhteyttä maksullisen 0600-numeron kautta.

”Meillä oli viestialue, joka oli samantapainen kuin 1990-luvun alun uutisryhmät. Sinne kirjoitettiin pitkiä punnittuja viestejä. Toinen media oli reaaliaikainen chatti.”

Jälkimmäisen valvonta muistutti nykyisten nettifoorumien ylläpitoa. Yleisintä häiriköintiä olivat laittomien pelien kyseleminen tai niin sanottu floodaus eli ruudun täyttäminen yhdellä merkillä, jolloin tekstit vierivät pois näkyvistä.

Järjestyksenvalvojilla oli käytössään järeä ase: käyttöoikeuksien poistaminen muutamaksi minuutiksi tai jopa pariksi viikoksi. 2010-luvun somettajat eivät ehkä ymmärrä kuinka ankara uhka oli, sillä päivittäistä käyttöaikaa oli tilaajalle vain tunti päivässä.

”Jos joutui jäähylle ja hassasi käyttöajan, niin voi voi”, sanoo Heikniemi.

Nykyisen kaltaista vihapuhetta ei MBnetissä näkynyt. Toisaalta, käyttäjiäkään ei ollut paljon – millään yksittäisellä viestialueella ei ollut lukijoita muutamaa tuhatta enempää.

”Naiset olivat selvässä vähemmistössä, suhde oli noin 98–2. Naispuolisella käyttäjätunnuksella sai merkittävän määrän hyvää ja huonoa huomiota. Huorittelua ei ollut niinkään, mutta lapsellista vonkaamista ja vastaavaa”, kertoo Heikniemi.

Toki MBnetissä käytiin kunnon kukkotappeluita. Viesti­alueella oli alue nimeltä Nokkapokka, jossa saattoi käydä rannatonta keskustelua siitä, kumpi oli parempi: PC- vai Amiga-tietokone.

”Jos vertaa tämän päivän moderaattorin haasteisiin, meillä oli asiat hyvin.”

Internet syntyi ja kehittyi akateemisissa ympyröissä Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Sen käytössä painotettiin vapauden ja vastuun periaatteita, joihin eivät sopineet viralliset valvojat. Tietoverkon käyttäjiä kannustettiin hyviin käytöstapoihin, niin kutsuttuun netikettiin.

Kun keskustelufoorumien määrä kasvoi www-sivujen myötä 1990-luvun lopulla, moderaattorit alkoivat yleistyä – keskustelijat eivät tulleet enää vain opiskelija- ja nörttipiireistä.

Myös keskustelualustat muuttuivat, mikä toi uusia käyttäjäryhmiä.

Verkkokeskustelun erikoinen sivutuote, tv-chat, eli kulta-aikaansa 2000-luvun alkuvuosina. Se perustui maksullisiin tekstiviesteihin, joita pystyi lähettämään öisin televisiossa pyöriviin chat-ohjelmiin.

Taija Lankinenhttp://ift.tt/2kiXuEQ toimi MTV3-kanavan tv-chatin juontajana ja valvojana vuosina 2001–2002. Hänen chat-nimensä oli Sandra.

”Se oli etsikkoaikaa. Tv-chat oli alkutaipaleellaan ja käytäntöjä haettiin koko ajan. Me valvojat saimme aika vapaasti päättää minkälaisia viestejä ruutuun päästettiin ja mitä ei”, kertoo Lankinen.

Tv-chat alkoi yleensä puolenyön korvilla ja kesti yleensä noin aamuneljään, viikonloppuina myöhempään. Kussakin vuorossa oli yleensä yksi juontaja ja kaksi valvojaa.

”Kaikenalainen keskustelu oli kanavalla sallittu, mutta jos viestit alkoivat olla liian kiihtyneitä, huomautimme että nyt pitäisi vähän rauhoittua. Muuten ­aiheen käsittely loppui.”

Vuosituhannen vaihteessa televisiossa alettiin nähdä yhä enemmän julkihomoja. Tämä sai jotkut katsojat raivon partaalle.

”Meillä oli kerran deittilähetys, johon osallistui homomiehiä. Saimme todella aggressiivisia viestejä, jotka napsittiin pois. Seksuaaliset vähemmistöt olivat kuuma peruna. Välillä juontajat ja vieraat sopivat, ettei tietynlaisia viestejä laiteta julki.”

Valvojilla ei ollut varsinaista moderointiohjeistusta tai kiellettyjen koodisanojen listaa. Moderointipäätöksiä tehtiin lennossa, kun pähkäiltiin voiko jonkun viestin julkaista vai ei. Ruutuun eivät kuitenkaan päässeet selvästi rikolliset viestit, liian henkilökohtaiset tilitykset tai viestit, joissa oli tietoja juontajien vapaa-aikojen tekemisistä.

”Ja joka yö tuli näytä tissit -viestejä. Niihin väsähti nopeasti”, sanoo Lankinen.

Pitkään ajateltiin, että omalla nimellä kirjoittaminen hillitsee törkeimpien viestien lähettelyä. Verkkokonkareiden ihmetykseksi nyrkkisääntö ei pidä enää 2010-luvulla paikkaansa. Ihmiset saattavat suoltaa solvauksia omilla nimillään ja naamoillaan.

”Ihmiset ovat nykyisin lakanneet arvostamasta omaa mainettaan. Aikoinaan ratkaisimme MBnetissä käytännössä kaikki häirikköjutut vaatimalla rekisteröitymistä omilla tunnuksilla ja nimellä”, sanoo Heikniemi.

Nykykäytäntö on sinänsä ymmärrettävä. Tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö on levinnyt joka ikäryhmiin ja kansankerroksiin niin nopeasti, ettei tapakulttuuri ole pysynyt perässä.

”On paljon kypsässä iässä olevia ihmisiä, joilla on poliittisia mielipiteitä ja aikaa kirjoittaa niitä. Heillä on enemmän kykyä provosoivaan argumentointiin kuin junnuilla 1990-luvulla”, arvioi Heikniemi.

Parhaimmillaan keskusteluryhmän sisäinen toverikuri on niin vahva, ettei siellä tarvitse moderoida juuri lainkaan, kertoo Tuomas Saloniemi.

Jotain linjauksia kuitenkin kaivataan, jotta keskustelu ei lähde lapasesta. Keskusteluryhmien moderaattorit tietävät, että Karjalan palautus ja pakkoruotsi ovat aiheita, joita voidaan jauhaa vuositolkulla ilman kristallisoitunutta lopputulemaa.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä vastaava aihe on Malmin lentokenttä.

”Malmi-ketjuilla oli tapana myrkyttää ja venyttää kaikki keskustelut. Jouduimme miettimään rajanvetoa ja päädyimme siihen, että aiheesta ei avata uusia ketjuja paitsi jos tilanne muuttuu”, sanoo Saloniemi.

Viime kädessä moderaattoritkin voivat jäädä keskustelijoiden alle.

”Jos 11 000 jäsentä päättää panna ranttaliksi, emme me sille mitään voi.”