#työkaveri

[kiimaisetmuumipeikot]

Arkeenpaluulaakson tarinoita:

Muistakaa, että burn out on vakava asia! Reagoi ajoissa! Itsensä loppuun ajamisesta et hyödy sinä eikä edes työnantaja.

[valejaloittelija]

minä: *hohkaan tuntsasta ja lammiosta*

iskä: kerroinko mä koskaan että 90-luvun lopussa mulla oli työkaveri jonka isä oli lammion esikuva

minä: ????????????????

[ooc-spn-suomeksi]

[karvoja]

Minä: äh niin, munhan pitää seuraavaksi ilmottaa Postille mun muutosneuvotteluista Kollega: ? Minä: yhteistoiminta...muutoksesta? Kollega: ei? Minä: ...asuinmuutto...toiminnasta? Kollega: ... Minä: toimittaa... asuinmuutosilmoitus?

[kattiperkele]

Minä: 🎶 "Aivot kaaatuuu, niitä toimimaan ei saaa, työt vaan jatkuuuu, en jaksa copypastettaa, haaveet katuu, pomo saa-apuu-uuu" 🎶

Minä: *äänittää biisin ja lähettää esiolennolle whatappissa*

Minä: 🎶 "En voinut mä aavistaa, kun sopparin allekirjoittaa, mihin tie se vei, sitä tiennyt e-ei, yks aivosolukaan, se ei pysty palaamaan..." 🎶

Minä: Pitäs tehdä töitä... 🫠

[kipuilu]

Siis miks menin suostuu ottamaan ylimääräsen vuoron huomenna 🙃🙃🙃

[karu-selli]

Sillon ku mun iskällä oli vielä nokialainen nii siinä oli se ominaisuus että se sanoo ääneen kuka sulle soittaa. Mä mietin aina et miks sen työkaveri soittaa sille joka päivä. Tai ainakin luulin niin koska se puhelin sano "Ratas" ja aattelin et ok toi on varmaa sen sukunimi

Ei ollu mr. Ratas vaan mun äiti, numero tallennettu nimellä Rakas :D

Jotenkin 6-vuotiaan päässä vaan Ratas sukunimenä kuulosti loogiselta.

[ruttotohtori]

Viimeöisessä unessa olin eka Citymarketissa, joka oli myös Tumblr. Mulla oli sivublogi, jossa julkasin vaa ite ottamiani valokuvia, ja sit joku iha outo tyyppi alko rebloggaamaa niitä ja kommentoi niihi jotai, et niitä mun ottamia kuvia voi ihan vapaasti käyttää miten haluaa, koska mä oon jotenki problemaattinen (???) (se ei ees kertonu, et mikä musta tekee sen mielestä problemaattisen??) ja sit se alko lähettelee mulle jotai iha ihme viestejä, mis se puolusteli toimintaansa ja sit mä estin sen.

Seuraavas kohtaukses oli kesä ja mä olin sillä tiellä, mitä pitkin mä kuljin peruskouluun ja mun seurassa oli joku nainen, joka oli mun työkaveri. Ja me oltiin just parhaillaan töissä. Siinä pyörätiellä. Sit meiän luo tuli esimiehen lähettämänä asiakas, joka sattu olemaan Elon Musk. Se halus tilata kilpikonnapehmoleluja, koska sillä oli sellanen hyvä idea, et jokasen uuen Teslan mukana saa kaupan päälle kilpparipehmon. Työkaveri oli just iha sattumalt tehny valmiiks kaavat Squirtle-pehmolelua varten, ni mä sit esittelin ne kaavat Muskille ja selitin, et minkä näkönen siitä valmiista pehmosta tulee, ja Musk vaa nyökytteli tyytyväisenä ja sano, et "yes, very nice". Sit se onneks lähti. Vitutti iha vitusti, et se oli asiakkaana, ku ois vaa tehny mieli potkasta sitä munille, mut oli vaa pakko vetää naamalle sellane asiakaspalveluhymy :)

No sitte mä olinki sen työkaverin ja joittenki muitten tyyppien (jotka oli kans töis samas paikas) siellä koulussa, missä mä kävin ala- ja yläasteen, mut se koko rakennus oli iha eri näköne ku oikeesti. Me kaikki mentii sellasee tosi isoon vessaan suunnittelemaan, et miten me valmistataan ne Muskin tilaamat pehmolelut.

Tässä kohtaa se uni muuttukin sellaseks, et mä olin jossain ulkomailla matkalla ja majotuin jossai iha ihme paikassa, missä monta ihmistä majottu samassa huoneessa. Oli mun matkan vika päivä ja koitin valmistautua kotimatkaan.

Sit olinki jossai tosi wanhassa puutalossa, jonka yks seinä oli kokonaan avonainen niinku nukketalossa. Siellä talossa asu joku perhe, johon kuulu isä, äiti ja muutama lapsi. Mä olin sen perheen koira. Niitten sukulaisperhe oli tulossa ihan yllättäen yökylään, ja se mun perhe ei ollu oikein innoissaan, ku ensinnäki ne ilmotti vierailusta vasta sinä päivänä, ku ne oli tulossa, toiseks talossa ei ollu vierashuoneita ni lapset joutu jakamaan omat sänkynsä ja kolmanneks sen vierasperheen vanhemmat ei pitäny yhtää minkäänlaista kuria, vaan anto aina lastensa riehua ihan vapaasti ja tehä muutenki iha mitä vaan. Mäkää e tykänny, ku ne lapset ei yhtää osannu käsitellä koiria ja o sit koko ajan lääppimässä ja kiskomassa häntää tai korvia tai jahtaamassa. Et jos haluu yhtää olla rauhassa ni pitää löytää joku tosi hyvä piilo, mist ne kersat ei löydä. Niitte aikasemmat vierailut oli mulla hyvin muistissa...

Yhtäkkiä olin mun mummon pihassa, mut se piha oli ihan erilainen ku oikeesti, ja siellä oli pieni vesieläimiin keskittynyt eläintarha. Siellä oli tarhat ainaki hylkeille, delfiineille, jääkarhuille ja mammuteille. Se paikka oli kuitenki menossa kiinni lopullisesti ni osa tarhoista oli jo tyhjinä. Siellä oli kuitenki vielä paljon vierailijoita.

Seuraavaks olin isossa, U-kirjaimen mallisessa katsomossa, jonka keskellä oli Euroviisujen esiintymislava. Aattelin, et vaik haluunki boikotoida Israelin takia, ni e kuitenkaa haluu jättää ilmaseks saamaani lippua Euroviisujen harjotuksiin käyttämättä, ku vastaavaa tilaisuutta ei ehkä enää koskaan tule. Siellä katsomossa oli jotaikin tasanteita, joilla oli isoja joulukuusia. Mulla oli mukana iso joulukuusenpallo, joka oli päällystetty sateekaarilipun värisellä kimalteella. Monilla muillakin oli omia koristeita mukana, ja ihmiset alko ripustamaan niitä katsomon suurimpaan kuuseen. Mäki kävin ripustamassa oman palloni. Sit yhtäkkiä olinki taas koira (mut pystyin kuitenki puhumaan ihmisten kanssa). Ku kaikki oli laittanu koristeensa siihen isoon kuuseen, ni se kuusi alko nousemaan ylös ja sit se levitoi siinä katsomon yläpuolella ja sit se alko liikkumaan tosi nopeesti. Mä päätin, et mä haluun sen mun koristeen takas ja tosi moni alko auttamaan mua (ehkä siks ku olin söpö koira?). Ja sit sain sen koristepallon takas itelleni. Täs kohtaa huomasin, et vaik se katsomo on tosi iso, ni vaan n. 10% paikoista on varattuna. Ilmeisesti ihmiset boikotoi Euroviisuja oikee kunnolla.

No seuraavaks taas paikka vaihtu, oli kesä ja mä menin jostain syystä vierailemaa sellasessa amerikkalaisessa ongelmanuorten "koulussa" (tiiätte ne mis niit nuorii pahoinpidellää henkisesti ja fyysisesti, säännöt o tehty mahdottomiks noudattaa ja niitten rikkomisesta tulee rangaistus, yhteydenpito ulkomaailmaan (=vanhempiin) on erittäin rajattua ja valvottua (ei saa sanoa mitään negatiivista siitä "koulusta") ja opetus on sitä, et ihan itsenäisesti luetaan oppikirjoja, ei oo mitää open pitämiä oppitunteja). Mä olin siel juttelees sen paikan rehtorin kanssa jossai isos huonees, mis istuskeli oppilaita lattialla opiskelemassa täydessä hiljaisuudessa (koska niissä paikoissa ei saa puhua eikä olla ystäviä) ja koitin esittää, et se paikka on mun mielestä ihan OK, vaikkei se todellakaa ollu sitä. Sit yhtäkkii mä olin jotenki joutumassa sinne oppilaaks (e ees tiiä miten se tapahtu), yhtäkkii se reksi anto mulle kätee sellaset vaattee, mitä siel koulus pitää käyttää, ja kynän ja ruutuvihkon ja vei mut johonki käyt��välle (jonka lattialla istu lisää hiljasia nuoria) ja käski vaihtaa vaatteet ja sano, et mä oon ny sen koulun oppilas. E siin kohtaa osannu ees sanoa, et oon iha täysikänen, itse asiassa yli 30, et ei mua voi ees lain mukaan pitää siellä vasten tahtoani. Mut ei ollu mitää tapaa saada yhteyttä ulkomaailmaan ja pyytää apua, ni oli sit vaa pakko alkaa totella sen koulun sääntöjä…

[guanomole]

Mun työkaveri joka on päälle 40v vietnamilainen kysy vähän vitsillä et ottaisinko mä sen poikaystäväks tai et meijän pitää mennä joskus kahville tai syömään ja olin sillai meil on hiukan ikäeroo ja mä en seurustele kosk en välitä sellasesta.

Sillai dude vaik meil on hauskat keskustelut ja tullaa hyvin toimeen ni se ei tarkoita et mä flirttailen, mä oon vaa ystävällinen.

Sillai mä olen tääl vaa töis älä tee tästä kiusallista. Mukava tyyppi muuten.

[kausijuoppo]

*Minä, lastaamassa vettä 3 tuntia putkeen*: Sisyphus was not happy. He was miserable as shit, and so am I.

Työkaveri: Just keep going.

*Minä, osoittaen pesuainetonkkaa*: We're putting chemicals in the water. Turns them frogs gay, I hear.

Työkaveri: ...Why can't you ever be normal?

[valejaloittelija]

mulla on 6 vuotta vanha kännykkä ja aina kun mainitsen ettei siitä ole johonkin (hyvien kuvien ottamiseen, uusien sovelluksien ahtamiseen jo täydelle muistikortille, pakkasessa selviämiseen) mun yksi työkaveri ilmoittaa heti että mun pitää ostaa uusi kännykkä ja se varmaan tekee sen ystävällisenä tökkimisenä

mut se ei vaan tajua miten HELVETIN VÄHÄN mua kiinnostaa hankkia uutta kännykkää

mä vihaan sitä miten vähän aikaa kännykät keskimäärin kestää. mä vihaan niiden korkeaa hintaa, miten paljon resursseja niiden tekeminen kuluttaa, miten oletetaan että kai KAIKILLA on moderni älypuhelin jolla käyttää pakollista sovellusta (haista paska e-passi ja muut firmat jotka vaatii sovelluksen käyttöä sekä erityisesti konserni joka päätti vaihtaa pois firmasta jonka lounasetua voi käyttää maksukortilla), miten niiden käyttöliittymä estää mua näkemästä mitä järjestelmässä oikeasti tapahtuu

jokaikisen aiemman kännykkäni mä oon käyttäny siihen pisteeseen ettei sitä kannata enää korjauttaa ja saappaat jalassa saa kupsahtaa tämäkin puhelin jolla tätä postausta kirjoitan

sitä odotellessa saatte kestää mun ottamia perunakuvia

[aamukooma]

Minä: "Mä lähen nyt fysioterapiaan"

Työkaveri: "Oot varmasti ansainnu sen"

Mun aivot: "Olet ansainnut nämä kivut"

[papermonkeyism]

Hei, suomityypit!

Onko kellään tietoa, miten henkilökortin hankkiminen suoritetaan nykyään, jos ei ole ennestään voimassa olevaa henkilötodistusta millä todistaa henkilöllisyytensä (ja kakskytä vuotta vanha mopokortti ei ilmeisesti enää kelpaa)?

Oon siis käynyt jo passikuvassa ja täyttänyt poliisilla sen kortin anomuslomakkeen, ja varannut ajan poliisilaitokselle sitä noutamaan, notta niinko noin mekaaninen puoli on hoidossa.

Mutta työkaveri tuossa puhui, että se oli joutunut vastailemaan kaikenlaisiin kyselyihin muun muassa lähisukulaisten syntymäpäivistä sun muista, ni mitä kaikkea miun kannattaa oottaa, että ne kyselee siellä? Mitä mun pitää opiskella, että saan kortin ulos?

En muista tällaista prosessia olleen reilu vuosikymmen takaperin, kun edellisen kerran olin kortin haussa, ni olen ikäään kuin pihalla asiasta.

Hlep?

[karvoja]

Työkaveri: mmm... (´._.`) onko... onko se 'ryhmähauta' oikeesti joku ihan oikee oikee lastenohjelma ( ´･_･`)

[kattiperkele]

Tiiättekö sen vahingonilon kuplinnan kun lähemmäs seitsemänkymppinen ex-työkaveri kertoo tilanneensa vaatteita Temusta ja itsepintaisesti vakuuttelee että kuvissa ne näytti hyvältä.

Odotan mielenkiinnolla että näen kumpi meistä on oikeassa.

[vieraslaji]

hei mitä VITTUA just tapahtui

mun vihatuin työkaveri just nyt antoi?? poliisin??? sisään toimistoon???? niin et se käytti vessaa?????

ja mikäli mä tiesin oli se et näin amerikkalaista poliisia aseen ja luotiliivin kans vitun marssivan ohi ja katsovan mua sit se vaan. meni vessään.

luulin et toimistolla oli pommi ja/tai mut ammuttaisiin

mitä helvetin vitun paskaa mä vihaan tätä työkaveria ja kaikkia poliiseja