#suurlakko

[hammaspeikkonoita]

Vallankäytön teoria, osa mitälie (en edes pidä enää kirjaa siitä mistä olen horissut)

Huonovointista kansaa on helpompi kontrolloida kuin hyvinvoipaa. Hyvinvoivalla kansalla on energiaa tehdä ongelmille jotain, eivät he tarvitse jotakuta ratkaisemaan niitä puolestaan. Siksi on tärkeää, että annat väsyneelle, kiukkuiselle kansalle jonkin helpon kiukunkohteen, vaikutat parhaalta mahdolliselta ongelmanratkaisijalta ja nakerrat hyvinvointiyhteiskuntaa, jotta kansa ei missään nimessä lakkaa olemasta väsynyt ja kiukkuinen. Kiukunkohteiksi sopii kaikki, mikä saa kansan uskomaan, että syy on jonkun muun kuin oma. Tällä tavalla pysyt varmasti vallassa aina siihen saakka, kunnes kansa nousee kapinaan.

Mites olisi suurlakko? Olisi aika päästä nykyhallituksesta eroon. Tässä yhteiskunnassa ei ongelmat vähenet, ennenkuin oikeistohallitus on korvattu jollakin terveemmällä vaihtoehdolla.

[vesku56]

Natsipiiperöt eivät ymmärrä mitään historiasta tai politiikasta. Suurlakko 1905 ei suinkaan kohdistunut tsaaria vastaan, vaan Suomen lahtareita, kuten tänäänkin.

[torillatavataan]

Suurlakko 1905 General strike of 1905

Suurlakko 6.11.1905 Senaatintorilla Helsingissä.

Wikipedia kertoo:

Vuoden 1905 suurlakko oli laaja, vallankumouksellinen lakko, joka oli sekä suomalaisten yhteinen kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan, että osa 1900-luvun alussa suomalaisten kesken käytyä sisäpoliittista valtataistelua. Suurlakko johti ensimmäisen venäläistämiskauden päättymiseen ja sääty-yhteiskunnan muuttumiseen parlamentaarisen kansalaisyhteiskunnan suuntaan.

[kirjoitukset]

Venäläistämistoimet ja Suomi

Sortokausi: Suomalaisten näkemys venäläistämistoimista. Ensimmäinen venäläistämiskausi 1899-1905 ja toinen sortokausi 1908-1917

Postimanifesti 1890: Pidetään merkkinä venäläistämiskauden alkamisesta. (Lopetti postilaitoksen Suomessa)

Helmikuun manifesti 1899: Aloitti ensimmäisen venäläistämiskauden kunnolla. Rajoitti autonomiaa ja voimaan tuli yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö, jonka seurauksena Suomen mahdollisuus säätää omia lakeja oli täysin riippuvainen keisarin tahdosta. Syitä: Venäjällä haluttiin vahvistaa suurvalta-asemaa ja Suomi haluttiin liittää kiinteämmin osaksi Venäjää(se oli nyt mahdollista, koska Venäjän hallinto oli kehittynyt). Euroopasta nationalismi oli levinnyt Venäjälle. Nationalistiset venäläiset upseerit ja virkamiehistö olivat ärtyneitä Suomen selkeästä erillisyydestä(venäläisillä ei ollut samoja oikeuksia Suomessa kuin suomalaisilla, Suomi oli kehittynyt taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kauemmas Venäjästä). Venäläiset olivat myös huolissaan Pietarin turvallisuudesta(uusi suurvalta Saksa 1871).

Kielimanifesti 1900: Venäjän käyttöä ja opiskelua lisättiin Suomessa

Asevelvollisuuslaki 1901: Suomen kutsuntaikäiset määrättiin Venäjän armeijaan

Diktatuuriasetus 1903: Kenraalikuvernööri Bobrikovin valtaa lisättiin. Suomessa tämä näkyi esim. sensuurin kiristymisenä ja karkotuksina

1904: Eugen Schauman ampuu Bobrikovin

1905: Helmikuun manifesti peruutetaan niin sanotulla marraskuun manifestilla(keisari oli ahdingossa), Venäjällä levottomuuksia, Suomessa suurlakko

1905-1907: Venäläistäminen taukosi. Venäjällä oli yhteiskunnallisia ongelmia, kansalla ei ollut oikeuksia ja keisa oli itsevaltias. Tappiollinen sota Japania vastaan 1904-05 toi tyytymättömyyden esille. Venäjällä lakkoja ja mellakoita, joihin Suomalaisetkin liittyivät(suurlakko 1905). Marraskuun manifesti -> Eduskuntauudistus

Eduskuntauudistus 1906: Päätti sääty-yhteiskunnan Suomessa. Valtiollisissa vaaleissa yleinen vaalikelpoisuus (kaikki kansalaiset saivat asettua ehdolle). Naisten asema parani yleisen äänioikeuden kautta. Nykyisen puoluejärjestelmän runko syntyi. ---> Suomesta demokratia ja poliittinen elämä vilkkaammaksi. Eduskunta ei aluksi voinut toimia kunnolla(päättää asioista kunnolla). Vaaleja pidettiin usein ja venäläistämistoimet jatkuivat jo vuonna 1908.

1907: Ensimmäiset eduskuntavaalit (SDP suurin puolue)

1908: Venäläistäminen jatkuu, kun keisari sai vakiinnutettua valtansa Venäjän puolella -> lainsäädäntövaltaa kavennettiin(yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö), venäläisten oikeuksia lisättiin Suomessa, eduskunta hajotettiin lähes vuosittain

1914: Ensimmäinen maailmansota, Suomen taiteen kultakausi päättyy. Suomen talous hyötyi ensimmäisestä maailmansodasta. Venäjän armeijan tilaustyöt ja linnoitustyöt lisäsivät suomalaisten työllisyyttä

1915-1918: Jääkäriliike. Noin 2000 suomalaista asekoulutuksessa Saksassa. Saksa hyötyi suomalaisten kouluttamisesta aiheuttamalla siten ongelmia Venäjälle. Sotatilan vuoksi venäläistämistoimia kiristettiin -> suunnitelmat Suomen täydellisestä venäläistämistä vuotivat julkisuuteen ja vaikuttivat jääkäriliikkeen syntyyn.

1917: Helmikuun vallankumous päättää venäläistämiskauden(Nikolai II syrjäytettiin. Taustalla kansan huonot olot, itsevaltius, maan kehittymättömät olot, tappiollinen maailmansota)-> Venäjällle väliaikaishallitus, joka päätti venäläistämistoimet ja palautti autonomian Suomelle. Järjestysvaltatyhjiö(Venäjän otteen hellittämisen myötä ei ollut poliisivoimia tai armeijaa pitämässä järjestystä yllä -> porvariston suojeluskuntia ja työväen punakaarteja ylläpitämään järjestystä), lakkoja, elintarvikepula, valtalaki ja eduskuntavaalit, lokakuun vallankumous(Leninin johtamat bolsevikit kaappasivat vallan väliaikaishallitukselta.), suurlakko(Levottomuus, joka seurasi lokakuun vallankumouksesta. Työväki esitti ‘Me vaadimme!’-julistuksen. He vaativat esim. 8h työpäiviä ja yleistä kunnallista äänioikeutta). Suomen porvarillinen senaatti julistautui korkeimman vallankäyttäjäksi irrotautuakseen bolsevikkien hallituksesta. Marraskuun suurlakko oli myös levoton ja väkivaltainen, jonka takia senaatti tarvitsi lisää valtaa säätääkseen uudet lait nopeasti rauhoittaakseen työväen. Lokakuun vallankumous mahdollisti Suomen itsenäistymisen. Venäjän porvarit eivät olisi hyväksyneet itsenäistymistahtoa.

Kommunistit hyväksyivät itsenäistymisen: -Kommunistien asema oli vielä epävarma -Uskoivat Suomen liittyvän takaisin Neuvostoliittoon -Propagandaa kansojen itsemääräämisoikeudesta

Saksa: -Ei menettänyt mitään tunnustamalla Suomen itsenäisyyden ja oli muutenkin tukenut Suomea kouluttamalla jääkäreitä

Ruotsi tunnusti heti Venäjän jälkeen itsenäistymisen

Englanti ja Yhdysvallat tunnustivat vasta 1919 - Suomella oli läheiset suhteet Saksan kanssa ja halusivat kommunistit pois Venäjän johdosta, jotta maa sotisi Saksaa vastaan -> kahden rintaman sota

1918: Sisällissota, Saksa-suuntaus päättyy, monarkismi, valkoinen Suomi, eheyttäminen, torpparilaki.

Venäläistämistä vastustaneita toimia on ihannoitu itsenäistymisen jälkeen. Esim. Finlandia, Hyökkäys-maalaus ja Eugen Schaumanin teko.

[arikuosmanen]

Itsenäisyyspäivälle oli monta vaihtoehtoa (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Suomi on vuodesta 1919 viettänyt itsenäisyyspäivänä joulukuun kuudetta. Yhtä kauan on kiistelty siitä, mikä olisi oikea päivä. Sotien välisenä aikana monet piirit juhlivat toukokuun 16. päivää eli valkoisen armeijan voitonparaatia vuonna 1918 todellisena itsenäisyyspäivänä. Venäläiset oli karkotettu, mutta saksalaiset joukot lähtivät vasta joulukuussa 1918.

Heinäkuussa 1917 eduskunnassa äänin 136–55 hyväksyttyä valtalakia sen kannattajat pitivät äänestyspäivänä todellisena itsenäisyyspäivänä. Lucia Hagman kohotti eduskunnassa eläköön-huudon vapaalle Suomelle ja muut lain kannattajat yhtyivät vapausriemuun. Valtalaki johti eduskunnan hajottamiseen.

Venäjän uuden vallankumouksen jälkeen oli pakko jotenkin määritellä korkeimman vallan käyttäjä. Kun muuta ratkaisua ei löytynyt, Santeri Alkio ehdotti 15.11., että eduskunta päättää toistaiseksi itse käyttää sitä valtaa, joka voimassa olleiden säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle. Valtalaista se erosi lähinnä sanalla toistaiseksi. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen äänin 127–68. Kättentaputuksia ja hyvä-huutoja kuului sekä eduskunnasta että lehtereiltä. Se merkitsi Suomen ja Venäjän valtioyhteyden purkautumista. Siksi eräät katsovat, että 15.11. olisi oikea itsenäisyyspäivä.

Äänestyksen jälkeen muodostetun P.E. Svinhufvudin hallituksen oli realisoitava tämä päätös. Se esitti eduskunnalle joulukuun 4. päivänä Suomen itsenäisyysjulistuksen vain hallituksen ilmoituksena välttääkseen poliittisten käsityskantojen esille tulon kaikessa jyrkkyydessään. Tätä päivää monet pitävät oikeana itsenäisyyspäivänä. Välittämättä eduskunnan äänestyksestä 6.12. Aamulehti kirjoitti 7.12.: Suurena merkkipäivänä tulee Suomen kansan historiassa aina säilymään joulukuun 4:s päivä.

Ilmoituksen jälkeen Svinhufvud otti kosketuksen ulkovaltojen Helsingissä oleviin konsuleihin. Tällöin huomattiin, ettei itsenäisyysjulistus saisi kansainvälistä kantavuutta ilman eduskunnan hyväksymistä. Porvarilliset puolueet, jotka suurlakko oli hitsannut yhteen, esittivät itsenäisyysjulistukseen liittyvän päätöslauselman. Se hyväksyttiin äänin 100–88. Sos.dem. puolue olisi halunnut neuvotella itsenäisyydestä bolše-vikkihallituksen kanssa. Puolalainen diplomaatti seurasi äänestystä Heimolassa ja ihmetteli, ettei itsenäisyyttä otettu vastaan riemukkain eläköön-huudoin. Syy oli selvä. Suomalainen yhteiskunta kärvistelee kuin tulivuoren juurella. HS 28.11.1917

Eri puolille Länsi-Eurooppaa lähetettiin valtuuskunnat hakemaan itsenäisyydelle valtioiden tunnustus. Kaikkialla huomautettiin, että ensin oli saatava Venäjän hallituksen suostumus. Lenin ja muut johtajat antoivat sen 30.12.1917 tupakansavun täyttämässä Pietarin Smolnassa. Tämän jälkeen tuli muidenkin tunnustus.

Toijalan Sanomat totesi Suomen itsenäisyyden ensi kerran 12.1.1918: Sen ovat siksi tunnustaneet Venäjän, Ranskan, Ruotsin ja Saksan hallitukset sekä ennen kaikkea Suomi itse. Eläköön pieni itsenäinen Suomi! Lehden pakinoitsija totesi, että neitsyt Suomi on sanoutunut palveluksestaan irti… kun talo (Venäjä) oli joutunut jobbareiden käsiin.

Kirjoittaja on historioitsija Martti Favorin, martti.favorin@pp.inet.fi

from WordPress http://ift.tt/2zRY9nI via IFTTT