#paikalta poistuminen

[blue-village]

Itsenäisyyspäivänä Töölöntorilla Helsinki ilman natseja -mielenosoitukseen osallistuneet kertovat HS:lle kokemuksistaan mottiin jäämisestä poliisin työntäessä mielenosoittajajoukkoa eri suunnista. Useat mielenosoittajat kertovat, että he eivät olleet kuulleet poistumiskäskyä, kun mellakkavarusteiset poliisit jo alkoivat työntää mielenosoittajia pois. Janina Vuoti kertoo joutuneensa ahdistavan tiukkaan sumppuun. Hevosen selässä istunut poliisi myös repäisi hänen takkiinsa reiän. ”Jossain vaiheessa nostin käden ylös enkä saanut sitä enää laskettua alas, koska olin niin tiukasti ihmisten keskellä”, Vuoti kertoo HS:lle. ”Meinasin monta kertaa kaatua siinä. Se oli kyllä tosi pelottava tilanne. Mietin, että jos tässä nyt kaatuisi väkijoukon jalkoihin, siinä saattaisi käydä oikeasti tosi pahasti.” Vuotin mukaan poliisi ei missään vaiheessa tehnyt tarpeeksi selväksi, mitä kautta paikalta voi poistua.

-

Toinen mielenosoittaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo tilanteesta, jossa poliisit puskivat mielenosoittajia päin, eikä poistuminen ollut mitenkään mahdollista. ”Mietin, että mihin nyt mennään, kun jäin puristuksiin. Katsoin toiseen suuntaan, ja siellä tapahtui tismalleen sama ilmiö: sieltä puskettiin samaan aikaan. Ei pystynyt siirtymään mihinkään, koska meitä puskettiin kaikista suunnista”, mies kertoo. Miehen mukaan poliisi puristi hänen vieressään ollutta mielenosoittajaa hanskalla naamasta. ”Sitten poliisi oikein löi kämmenen sisäosalla tätä henkil��ä naamaan. Se oli todella raadollisen näköistä.” Mielenosoituksessa oli mukana myös Maija Alander, jonka mukaan mielenosoittajat ottivat toisiaan käsikynkästä kiinni, jotta kukaan ei jäisi jalkoihin. ”Meidät työnnettiin torin reunaan, ja vaikka yritimme kysyä, että mihin tästä saa mennä, ei vastattu. Takanani oli ihminen, joka meni paniikkiin siitä puristuksesta ja lähti tavallaan väärään suuntaan kävelemään mellakkapoliisien riviä päin. Hänet vietiin maahan ja hänen päälleen istuttiin.” Alanderin mukaan poistumiskäskyä ei kuulunut, mutta hän kyllä tajusi, että Töölöntorilta olisi poistuttava. ”Olisin itsekin poistunut, mutta en uskaltanut irrota siitä sumpusta, koska olin nähnyt että ihminen mukiloidaan maahan jos lähtee irtoamaan.”

Poistuessaan kohti Runeberginkatua Alander kertoo irronneensa vahingosta käsikynkästä, jolloin poliisi täysin yllättäen tönäisi häntä takaapäin niin että hän kaatui maahan. ”Ei tullut mitään vakavia vammoja, mutta kipua kyllä. Olen osoittanut mieltä tosi monta kertaa rauhanomaisesti, eikä ikinä ole ollut mitään tällaista.” Toinen mielenosoitukseen osallistunut mies kertoo, että mielenosoituksessa oli paikalla myös lapsia ja liikuntarajoitteisia. Mies itse joutui kiinniotetuksi, kun hän ajautui kahden poliisihevosen väliin. Mies talutettiin putkaan vietäväksi, mutta poliisi päästi hänet lopulta menemään kun hän lausui poliisin perässä lorun, jossa hän lupasi ettei palaa enää Töölöntorille. ”Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön.” Miehen mukaan kyseessä vaikutti olevan poliisin sisäpiirin vitsi, jolla viitattiin 2000-luvun alun kahvimainokseen.

Jutussa muutama video

[seawasred]

Aamulla

Yöllisten ajatusten ja seikkailujen jälkimaininkeja. Apeaa naurua. Hymyä, joka ei ulotu silmiin asti. Kömpelö poistuminen paikalta, kun tunnen ettei minua enää kaivata. Typeriä lauluja soimassa päässä. Jalkojen lohdullinen takominen haalistuneeseen asfaltiin ja auringon sokaisu. Pidennän askelta, sydän takoo ja keuhkot haukkovat happea. Tulevaisuus väijyy kulman takana, mutta tuntuu vielä liian kaukaiselta. Pelko siitä, mitä se tuo tullessaan. Ylpeys, joka pakottaa nostamaan pään ja kohtaamaan sen kirkkain silmin.

[spiidikoira]

vol 38. Spiidikoira Tööt kotona karanteenissa

Etsivätyöt saavat jäädä tauolle, kun Spiidikoira vetäytyy karanteeniin omaan kotiinsa harjoittamaan sosiaalista vetäytymistä suojellakseen ystäväänsä Astmakoira Astaa ja vanhustovereita.

Kotona oleskellessa sankarittaremme pääsee harjoittamaan itsehoitoa, leivän leipomista ja syventymään mystisiin internetin mysteereihin. Mikä tai mitä on “vibes”? Voiko koirat vaibata? Ja voiko maskin maskeerata kasvoille? Lisää kysymyksiä ja touhuamisen ideoita tässä upouudessa Spiidikoira-kirjassa!

[arikuosmanen]

“En enää anna lasteni kulkea keskustassa” – Onko keskusta turvattomampi vai ei? Täältä löytyivät syyt ja seuraukset (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Muuttunut turvattomammaksi:

Ehkä yleinen epävarmuus Euroopassa vaikuttaa tunteeseen. Jotkut käyttäytyvät entistä arvaamattomammin. Keskustan liikennejärjestelyt myös synnyttävät aggressiivisuutta.

Avohoitopotilaat ja huumehörhöt kansoittavat keskustan.

En uskalla liikkua iltamyöhään tai yöllä keskustassa. Sydän pamppaillen joudun joskus kävelemään matkalaukun kanssa linja-autoasemalta tai rautatieasemalta kotiini. Asun keskustassa ja taksimatkaksi etäisyys on lyhyt ja kallis yölisineen.

Asian näkee jo aamulla töihin mennessä; sekaisin olevat ihmiset, nuoret ja vanhat kulkevat horjuvin askelin ja sama jatkuu töistä palatessa. Poliisia en ole nähnyt koko vuonna Tampereen keskustassa ja se lisää turvattomuuden tunnetta.

Huonot yhteydet. Koko keskustassa on vaikeaa liikkua. Valvontakin on vaikeampaa. Liikenne on todella huonosti hoidettu ja ohjattu työmaiden vuoksi. Väkivaltatapauksia tulee tämän tästä ja kukaan ei tee mitään.

Tampereen Keskustori on epämiellyttävä ja sotkuinen paikka. Meillä ei ole mitään asiaa Keskustorille! Emme mene sinne, jos ei ole pakko. Koko Tampereen keskusta on muuttunut 10–20 vuoden aikana turvattomaksi ja epämiellyttäväksi paikaksi. Turvallisuuden muutokseen vaikuttavat: Huumeiden käyttäjät ja huumekauppiaat, juopot, taskuvarkaat, näpistelijät, ammattivarkaat,

kerjäläiset, ammattirikolliset, elämäntapalorvijat, aggressiiviset ja väkivaltaiset kansalaiset.

En lähde erittelemään. Jokainen voi havainnoida itse tilanteen kulkemalla esimerkiksi arki-iltana klo 21 jälkeen Hämeenkadun päästä päähän.

Aiemmin toteutuneet päihde- ja mielenterveyspalvelujen alasajo näkyy nyt katukuvassa.

Avohoidossa olevat itselääkitsevät ihmiset hortoilevat kaduilla täysin hallitsemattomasti pilleri- ja huumekauppiaiden armoilla. Tilanne on häpeäpilkku katukuvassamme. Valtion käsittämättömät säästöt poliisien palkkaamisessa kenttätyöhön. Turvattomuutta lisää ihmisten lisääntyvä ahdistuneisuus oman elämäntilanteen heiketessä nykyhallituksen tekemien toimenpiteiden johdosta tyyliin “köyhät kyykkyyn”. Nuorten lisääntynyt työttömyys tuo tullessaan asenneongelmia viranomaisia kohtaan. Esimerkiksi turvallisuudesta vastaavien työntekijöiden kunnioitus on vähentynyt huomattavasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Olen sen itsekin todennut toimiessani turvallisuusalan työtehtävissä.

Viime viikolla eräs vanhempi rouva pyysi rahaa nostaessaan pankkiautomaatilla vieressä olevalta mieheltä että voisiko hän katsoa ettei häneltä viedä rahoja. Tunsi olonsa aika turvattomaksi.

Ihmiset liikkuvat nykyään enemmän ryhmissä, ‘pois alta, täältä tullaan’-mentaliteetillä.

Nykytilanne, työttömyys, huumeet ym., ovat luoneet suuren joukon syrjäytyneitä, joiden käytös on arvaamatonta ja usein epätoivoista. Näkyvän valvonnan lisäys auttaisi.

Huonot yhteydet. Koko keskustassa on vaikeaa liikkua. Valvontakin on vaikeampaa. Liikenne on todella huonosti hoidettu ja ohjattu työmaiden vuoksi. Väkivaltatapauksia tulee tämän tästä ja kukaan ei tee mitään.

En uskalla enää liikkua pimeällä yksikseni. Varsinkaan nyt, kun eri puolilla kaupunkia on raitiotie- ja muiden kaivuutöiden takia monia katuvaloja poissa käytöstä. Sammonkatu oikein hyvä esimerkiksi pilkkopimeistä bussipysäkeistä.

En uskalla enää kulkea, enkä anna lasteni kulkea keskustan alueella. Päihteet suurin syy.

Ainakin itselle tulee turvaton olo maahanmuuttajien suurten joukkojen ympäröimänä. En osaa sanoa onko turvallisuus oikeasti kuinka paljon vaarantunut, mutta turvattomuuden tunne ainakin on lisääntynyt. Itse olen paikan päällä nähnyt kaksi rähinää jossa maahanmuuttajataustaiset ovat kohdistaneet väkivaltaa myös ulkopuolisiin

Minut yritettiin ryöstää elokuussa arkiaamuna Koskipuiston bussipysäkillä odottaessani töihin mennessä bussia. Ryöstäjä yritti napata kädessä olevan kassini, kaaduin pitäessäni kiinni ja ulkopuoliset neljä miestä kaatoivat varkaan ja pelastivat minut. Roisto pidätetty, mutta minun turvallisuuden tunne on muuttunut.

Ei ole muuttunut turvattomammaksi:

13 vuotta keskustassa asuneena mielestäni keskusta on pidemmällä aikavälillä katsottuna turvallisempi. Vähemmän kapakkakahinoita tai kadulla tapahtuvia kähnäyksiä.

Aina on voinut sattua ja tapahtua. Kerjäläiset eivät ole turvallisuusuhkia.

Ihmisten pelot ja mielikuvat synnyttävät ajatuksia turvattomuudesta. Olen asunut keskustassa kolmetoista vuotta. Yhtä mukavaa ja leppoisaa on kuin aina ennenkin.

Ainakin Ikosen pormestarikaudella parannettiin puistoja, lisättiin keskustan siisteyttä, tiivistettiin asumista turhia tontteja rakentamalla.

Mielestäni keskustan alue on turvallisempi kuin vuosiin. Tietynlainen levottomuus on kadonnut keskustasta ja siellä uskaltaa liikkua ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. En ole kokenut minkäänlaista turvattomuutta aiheuttavaa siellä pitkään. Mielestäni isoimmat yksittäiset tekijät ovat tiettyjen firmojen, erityisesti erään ruokapaikan poistuminen keskeiseltä paikalta.

Autot vähentynyt.

Ratikkatyömaat ym. ovat ilahduttavasti vähentäneet autojen määrää ja vauhtia, mikä puolestaan näkyy suoraan parantuneena turvallisuutena. Lapsetkin uskaltaa päästää keskustaan asioille ja harrastuksiin paremmin kuin ennen.

Tampere on muuttunut vuosi vuodelta turvallisemmaksi paikaksi. Alkoholin käyttö julkisilla paikoilla on vähentynyt paljon 2000-luvulla ja se näkyy myös katukuvassa.

Poliisin läsnäolo tuo turvallisuutta.

Keskusta itsessään ei ole muuttunut, vaan ihmiset eriarvoistumisen myötä.

Monesta paikasta saa kuulla ja lukea, että keskusta olisi nykyään turvattomampi kuin aikaisemmin.

Itse en ole kokenut oloani turvattomaksi liikkuessani keskustassa, en edes ilta- ja yöaikaan. Isossa kaupungissa liikkuu paljon erilaisia ihmisiä. Maalaisjärki paikoissa liikkumiseen ja ihmisten kanssa toimimiseen. Ja ennen kaikkea turha pelko pois!

Tampere on kuten ennenkin. En ole huomannut minkäänlaisia muutoksia viimeisten vuosien aikana vaikka liikun keskusta-alueella paljon illalla ja yöllä.

Mielestäni pysynyt aika samanlaisena. Häiriöitä on ollut aina ja tulee varmasti aina olemaan kaupungin solmukohdissa.

En ole kokenut turvattomuutta nyt enkä aikaisemminkaan.

En koe kaupungin muuttuneen vaarallisemmaksi tai turvallisemmaksi. Edelleenkin olen valmis kulkemaan Hämeenkatuakin vuorokauden ajasta riippumatta.

Ihan turhaa turvattomuuden lietsontaa jotkut haluavat pitää yllä.

Keskusta on aina ollut turvallinen

Asun itse aivan ydinkeskustassa, enkä ole huomannut mitään muutosta mihinkään suuntaan.

Ihmettelenkin tätä vouhotusta. En ole koskaan tuntenut oloani turvattomaksi liikkuessani Tampereen keskustassa. Joka paikassahan Suomessa nykyään näkee humalaisia ja silloin tällöin jossain aineissakin kulkijoita. Kyllä Tampere on edelleen turvallinen paikka liikkua!

Päiväsaikaan sekavien sekakäyttäjien ja narkkareiden määrä on kasvanut valtavissa määrin, mutta he ovat melkoisen harmittomia muita kulkijoita kohtaan. He vain näyttävät ikävältä ja ovat todiste siitä, että päihdetyö ei toimi. Yöaikaan kaupungilla kulkee yhtä paljon sekavia, humalaisia ja mahdollisesti riidanhaluisia kantasuomalaisia kuin aina ennenkin.

from WordPress http://ift.tt/2A2YYh0 via IFTTT