#näyttökuva | Explore Tumblr posts and blogs

ellenannilaiho · 6 years ago

Text

Chatbotilta asiakaspalvelua

Verkkokaupat yleistyvät ja potentiaalisten asiakkaiden ostopolku kulkee yhä useammin verkkosivujen/verkkokaupan kautta ennen ostopäätöstä. Enää ei riitä, että verkkokauppaan saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostitse vaan asiakkaat vaativat reaaliaikaista palvelua verkossa. Jos chat-palvelua ei löydy verkkosivuilta, verkkokauppa saattaa jopa menettää asiakkaan.

Tuosta tuli mieleeni eräs tapaus, jossa olisin kaivannut chat-palvelua verkkokauppaan. Olin harkinnut erään treenivalmennuksen ostoa pariin kertaan ja olin luonut jo tunnukset sivustolle, en kuitenkaan ollut vielä ostanut valmennusta. Myöhemmin he myivät valmennuksia tarjoushinnalla ja olin menossa ostamaan valmennusta. Kun yritin ostaa sitä verkkokauppa herjasi että tiedoillasi on jo rekisteröidytty ja jos olet unohtanut salasanasi voit tilata sen tästä uuden. Tilasin uuden salasanan ja sähköpostiin tuli linkki, jota painamalla piti päästä luomaan uusi salasana. Linkki ohjasi kuitenkin johonkin keskeneräiselle koodaus sivulle, josta ei päässytkään luomaan uutta salasanaa. Sivustolla ei ollut myöskään palaute linkkiä, josta olisin voinut helposti ilmoittaa asiasta. Osto kaatui tähän. Jos sivustolla olisi ollut chat palvelu olisin saanut heti avun ongelmaan ja olisin päässyt tekemään ostoksen heti.

Olen käyttänyt eri verkkosivujen chat-palveluja muutamia kertoja, kun olen tarvinnut avustusta. Pankki asiat hoidan mielummin verkossa kun paikan päällä, joten mielestäni on hyvää palvelua että pankit tarjoavat palvelua chat-palvelun kautta. Viimeksi pankki asioita hoitaessani olin heihin yhteydessä chat-palvelun kautta. Heillä oli käytössä chat-robotti, joka kysyi ensin mitä asiani koskee, kirjoitin asiani koskevan tunnusluku-sovellusta, jonka jälkeen chat robotti pyysi tarkentavaa tietoa ja loppujen lopuksi pääsin jonottamaan chattiin. Chatissä oli jonoa 20 minuutin verran, jonka jälkeen pääsin juttelemaan asiakaspalvelijan kanssa. Sain asian hoidettua, mutta siinä kesti puolisen tuntia eli ei mikään nopeasti hoituva juttu. Toki jos olisin lähtenyt pankkiin jonottamaan ja hoitamaan asiaa olisi kokonaisuudessaan aikaa kulunut enemmän. Mielestäni hyvät puolet ainakin Nordean chat-robotti palvelussa on se, että sieltä saattaa saada avun ennen asiakaspalvelijan kanssa käytyä keskustelua ja vielä vuorokauden ympäri. Kun chat-robotille antaa tietoja jota asiasi koskee, se tarjoaa erilaisia neuvoja ja vaihtoehtoja yleisimpiin kysymyksiin.

Kokeilin tätä blogikirjoitusta varten Volkswagenin chattiä, josta näyttökuva alla liitteenä. Avasin keskustelun kirjoittamalla “Moi!” ja vastaus tuli todella nopeasti. Heillä ei ollut chat robottia vaan päivystävä asiakaspalvelija, joka päivystää arkisin 9-22. Vastaukseksi pyysivät jättämään yhteystietoni ja selvittävänsä asian sekä palaavansa asiaan tämän selkiydyttyä. Hyvät puolet chatin reaaliaikaisessa asiakaspalvelijassa on se, että asiakas tuntee oikeasti saavansa palvelua ja avun heti tarpeisiinsa vaikka näin ei välttämättä olisikaan, kuten tässä minunkaan tapauksessa vaan he lupasivat palata asiaan. Huono puoli tässä on se, että palvelua saa vain arkisin virka-aikoina eikä kysymyksiin vastata viikonloppuisin.

Mielestäni olisi hyvä jos verkkokaupassa olisi käytössä molemmat chatit eli ensimmäisenä käytössä olisi robotti, johon olisi ladattu jo yleisimmin kysytyt kysytykset valmiiksi, johon se osaisi vastata. Näin säästettäisiin resursseja eikä asiakaspalvelijan tarvitsisi vastata kysymyksiin turhaan joihin robottikin osaisi vastata. Lopulta jos robotti ei osaisi vastata kysymykseen se ohjaisi päivystävän asiakaspalvelijan luokse.

#haagahelia #chatbot #asiakaspalvelu #asiakaslähtöisyys #uudenkehittäjä

7 notes · View notes

autotekniikka-blog · 7 years ago

Text

Ajonestolaite

TEHDYT TOIMENPITEET: Ajonestolaitteen häiriön diagnosointi.

HUOLLETTAVA AUTO: KIA Rio (2005)

HUOLLON PÄIVÄMÄÄRÄ: syyskuu 2017

Ajonestolaitteen perusteet

Ajonestolaite eli immobilizer nimensä mukaisesti estää ajoneuvolla ajamisen, ja sen tarkoitus on estää ajoneuvojen varastamista ja laitonta käyttöä. Elektroninen ajonestolaite yleistyi henkilöautoissa 1990-luvulla.

Vanhemmat ajonestolaitteet toimivat niin, että jokaiseen auton avaimeen ja/tai kauko-ohjaimeen on ohjelmoitu tietty koodi. Sama koodi on ohjelmoitu myös auton moottorinohjausyksikköön (ECU = engine control unit).

Kun autoa käynnistetään, moottorinohjausyksikkö lähettää virtalukon ympärillä olevan antennin kautta signaalia. Auton avaimen ja/tai kauko-ohjaimen sisällä on pieni elektroninen osa, transponderi, joka pystyy lähettämään avaimen uniikkia koodia paluusignaalina moottorinohjausyksikölle. Jos avaimen koodi täsmää moottorinohjausyksikössä olevaan koodiin, auto käynnistyy normaalisti. Jos koodia ei tunnisteta tai paluusignaalia ei ole lainkaan, ei polttoaineen syöttö käynnisty, eikä moottori saa kipinää. Auto pyörittää tyhjää ja ajonestolaite on estänyt auton käynnistymisen, sillä avain ei ollut validi.

(1) Ajonestojärjestelmä.

Myös paristomattomilla avaimilla voidaan käyttää ajonestolaitetta. Virtalukon ympärillä on käämi, johon tulee vaihtojännite. Tämä vaihtuva jännite indusoi käämin ympärille muuttuvan magneettivuon, joka puolestaan indusoi avaimen transponderiin sähkövirran.

KIA Rio ja suuri immomysteeri

Eräs koulumme opettajista toi autonsa meille normaalia kuntohuoltoa varten. Ensiksi osa ryhmästämme pesi auton pesuhallissa, ja sitten ajoin sen itse hallin puolelle (kuka olisi tiennyt, että se taisi olla viimeinen kerta kun kyseinen auto liikkuu omin voimin...). Aloimme määrittämään autolle tehtäviä huoltotoimenpitetä normaaliin tapaan.

Osa rupesi vahaamaan ja siivoamaan autoa, ja osa lukemaan vikakoodeja. Laitoimme autosta virrat päälle ja luimme vikakoodeja OBD-testerillä. Laite ei kuitenkaan tunnistanut juuri yhtäkään autossa olevaa järjestelmää (ABS, SRS jne.), ja ainoa vikakoodi jonka saimme luettua oli vika nopeusanturissa.

(2) Ainoa vikakoodi, jonka saimme luettua autosta. Vika nopeusanturissa.

Vaihdoimme toiseen testeriin, mutta lopputulos oli sama. Kokeilimme vielä kolmannella testerillä, mutta emme päässeet silläkään lukemaan vikakoodeja kokonaan. Päätimme yrittää vielä koodien lukua moottorin käydessä. Autopa ei enää käynnistynytkään, ja mittaristossa vilkkui keltainen IMMO-valo.

(3) Oikeassa yläkulmassa IMMO-valo.

Luulimme aluksi, että joku meistä oli siivotessa tehnyt vahingossa jotain, josta tämä valon vilkkuminen olisi johtunut. Hetken kuluttua kävi selväksi, että kyseessä oli jokin paljon vakavampi vika. Koulupäivä kuitenkin päättyi pian tämän jälkeen. KIA jäi hallin lattialle ja sen omistaja joutui lähtemään julkisilla kotiin.

Seuraavalla kerralla auto oli työnnetty nosturille ja ryhdyimme selvittämään vikaa. Tämä auto- ja vuosimalli on melko harvinainen Suomessa, eivätkä edes merkkiliikkeen mekaanikot osanneet antaa selitystä. Saimme heiltä kuitenkin lainaksi paksun kirjan, joka oli täynnä auton kytkentäkaavioita.

(4) Ajonestolaitteen kytkentäkaavio.

Lähdimme selvittämään yhteyttä seuraavien asioiden välillä: ajonestolaite ei tunnista validia avainta, vikakooditesteri ei tunnistanut SRS-järjestelmää ja saimme ainoaksi vikakoodiksi nopeusanturin (VSS) vian. Löysimme yhteiseksi tekijäksi yhdysliittimen (joint connector) C12, jonka kautta siis nämä kaikki edellä mainitut anturit/laitteet kulkivat, sekä muutaman maakohdan.

Aloimme tutkimaan varsinkin ajonestolaitteen kytkentäkaaviota. Ensiksi epäilimme, että ajonestolaitteen maadotus oli pielessä, ja siksi koko auto ei käynnistynyt. Kaavioiden tulkinta oli aluksi hieman hankalaa, mutta ne onneksi selkenivät nopeasti. Etsimme kirjasta relevantit maakohdat. Ne oli merkitty enemmän tai vähemmän selkeillä kuvilla.

(5) Meitä kiinnosti eniten maakohta G37.

Lähdimme alas halliin tarkastamaan näiden maakohtien kuntoa. Katsoimme moottoritilaan ja huomasimme, että eihän kirjan osoittamaan kohtaan edes tullut mitään johtoa. Eipä maakohtaa löytynyt myöskään sulakerasian tai akun alta, eikä liiemmin auton sisältä ratin takaa. Jätimme tämän homman sikseen ja siirryimme mittaamaan jännitteitä. Opettajamme oli laatinut valmiiksi listan mitattavista kohteista.

(6) Näyttökuva mittaustehtävästä.

(7) Kojelaudan purkua.

Mittaus yleismittarilla sujui hyvin ja lukemat olivat pääsääntöisesti uskottavia. Ajonestolaitteen liitin ei kuitenkaan vastannut ollenkaan kirjan kuvassa ollutta, emmekä olleet varmoja, mikä johto sitten oli mikä. Jätimme mittauksen kesken, sillä emme voineet mitata näitä kohteita, kun niitä ei ollut olemassa. Koulupäivä päättyi emmekä lähteneet kotiin yhtään sen viisaampina.

Seuraavalla kerralla päätimme testata vielä jännitteitä sulakerasiassa sijaitsevasta pistokkeesta. Tarkistimme myös samalla yhdysliittimen C12. Huomasimme, että jokin sulakerasiaan kytketty liitin oli puoliksi irti. Hetken jo toivoimme, että tämä vain osittain kiinni ollut liitin olisi ollut syy. Kiinnitimme liittimen ja toiveikkaana yritimme käynnistää valoa, mutta kaikki oli ennallaan. Auto ei käynnistynyt.

Sitten tajusimme, että kirja, jonka mukaan olimme yrittäneet tehdä mittauksia, olikin aivan väärä. Vaikka tämä auto oli 2005, siihen päti kuitenkin aiemman vuosimallin kaaviot. Saimme uuden, vuoden 2004 kirjan lainaksi. Tämä kirja oli kuitenkin huomattavasti suppeampi, eikä sieltä löytynyt juurikaan meitä hyödyttävää informaatiota. Saimme nyt kuitenkin selville eri liittimiin tulevat johdot ja ryhdyimme tekemään mittauksia oskilloskoopilla.

(8) Uusi kirja ja ajonestolaite eli itse paholainen.

(9) Oskilloskooppi.

Oskilloskooppi siis mittaa jännitettä ajan funktiona. Yritimme mitata sitä vaihtojännitettä, joka menee virtalukon antennille. Monen yrityksen jälkeen saimme jotakin heikkoa kuvaajaa näkyviin. Aloimme jo tässä vaiheessa paikallistaa vikaa virtalukkoon, ajonestolaitteeseen, moottorinohjausyksikköön tai näiden välisiin johtoihin.

(10) Purkua ja mittauksia.

Otimme koko moottorinohjausyksikön ja ajonestolaitteen irti autosta ja teimme vielä lisää mittauksia. Tulimme siihen tulokseen, että ajonestolaitteen on oltava rikki, sillä sieltä ei lähtenyt mitään ulos. Aloimme selvittämään uuden varaosan hintaa. Kerralla pitäisi vaihtaa moottorinohjausyksikkö, ajonestolaite, virtalukon antenni ja auton avaimet. Tämän hinnaksi olisi tullut yli reilusti tuhat euroa. Olimme jo totutelleet ajatukseen, että me opiskelijat emme saisi tätä autoa enää käyntiin.

Viimeinen toivon pilkahdus oli, kun reilu viikko näiden mittausten jälkeen autoon oli tilattu uusi virtalukon antenni. Osa oli suhteellisen halpa (20e), joten oli kannattavaa kokeilla, jos se olisikin auttanut.

Otimme vanhan antennin irti virtalukosta ja mittasimme sen resistanssia. Saimme hyvin alhaisen tuloksen (<1Ω). Seuraavaksi mittasimme uuden antennin resistanssia, jonka arvo olikin yli 20Ω. Ajattelimme, että ehkä vika olikin loppujen lopuksi antennissa, eikä ajonestolaitteessa.

(11) Mittarin sisäinen resistanssi.

(12) Vanhan antennin resistanssi.

(13) Uuden antennin resistanssi.

Vaihdoimme uuden antennin autoon sekä laitoimme kaikki muutkin osat ja liittimet paikoilleen. Olimme melko varmoja, että vika oli nyt poissa. Auto kuitenkin vilkutti IMMO-valoa vanhaan tapaansa heti, kun virrat laittoi päälle. Auto ei käynnistynyt, mutta yritys oli hyvä.

Teoriamme on, että antenni on jotenkin hajonnut, eli sen vastus pudonnut mitättömän pieneksi. Jännite on kuitenkin ollut ennallaan, ja kaavan u = Ri perustella voimme nähdä, että kun resistanssi on pieni, niin sähkövirta on suuri. Oli siis mahdollisesti tapahtunut oikosulku, ja ajonestolaite oli hajonnut. (Epäilimme jo siis aikaisemmin, että ajonestolaite on rikki syystä tai toisesta.) Tätä teoriaa tukee se, että auton omistaja myöhemmin kertoi joskus kuulleensa outoa ääntä autoa käynnistettäessä.

Jos mittarin sisäinen resistanssi on 0,2 Ω, niin saamme vanhan antennin resistanssiksi 0,6 Ω ja uuden antennin 21,6 Ω. (Huippu)sähkövirta voidaan laskea kaavalla î = û/R, jossa jännitteen huippuarvo û = 6,0V. Vanhalla antennilla sähkövirta on suurimmillaan ollut siis î = 6,0V / 0,6 Ω = 10A, joka on todella suuri arvo. Uudella antennilla (ja normaalitilanteessa) suurin sähkövirta î = 6,0V / 21,6 Ω = 0,28A. Vanhassa antennissa sähkövirta on siis ollut 36-kertainen normaaliin verrattuna.

Tulimme siihen tulokseen, että tätä autoa on turha enää korjata merkkiliikkeessä sen alhaisen myyntiarvon vuoksi. Lopullinen päätösvalta on tietenkin auton omistajalla. En tiedä, onko hänelle vielä ehditty kertoa suru-uutista...

Tämä oli kaikenkaikkiaan erittäin mielenkiintoinen kokemus heti uuden alan opiskelun alkuun. Etenkin itseäni juuri autosähkö (ja sähköautot) kiinnostavat, ja tällaista diagnosointia voisinkin kuvitella tekeväni joskus työkseni. Sähkön tuottamat haasteet (johdot kulkevat todella hankalissa paikoissa, aina ei ole saatavilla oikeaa kytkentäkaaviota, yms...) ja koko tämän homman puhdas fysiikka ovat todella kiehtovia. Tällä tarinalla oli kuitenkin surullinen loppu, kun auto jäikin ikuisesti sammuksiin.

(Päivitän tätä tekstiä, jos auton omistaja päättääkin korjauttaa auton.)

LÄHTEET:

En.wikipedia.org. (2017). Immobiliser. [online] https://en.wikipedia.org/wiki/Immobiliser [luettu 2.10.2017].

Fi.wikipedia.org. (2017). Toisiotutka. [online] https://fi.wikipedia.org/wiki/Toisiotutka [luettu 2.10.2017].

KUVAT:

(1)

(2), (3) Riina Järvinen

(4), (5), (6), (7), (8), (9), (10) omat kuvat

(11), (12), (13) Heikki Nurmela.

#/elektroniset järjestelmät #/ajonestojärjestelmä #/mittaukset #/kia rio #/h3

0 notes