#mutta onko kellään oikeesti perhettä ja/tai sukua jossa ei ois vähintään yks hiukan myrkyllinen henkilöhahmo

[karvoja]

Mummo on lopettanut syömisen.

Olit aina itsellesi etusijalla. Laitoit muut tanssimaan mielesi mukaan. Erityistaitosi oli saada toiset tuntemaan syyllisyyttä. Pahoinpitelit sanoillasi. Painoit maanrakoon. Harmittelit teini-ikäiselle tyttärellesi tekemätöntä aborttia. Sen abortoimattoman tyttäresi häissä toivoit pojallesi kuolemaa. Omasta mielestäsi olit virheetön. Puhuit kaikista pahaa ja itkit kun ystävät lopettivat kyläilyn. Kanssasi oppi asettelemaan myötämielisiä sanoja ja olemaan mitätön ovimatto. Lapsenlapsenasi säästyin vähällä, vain naarmuja ja säröjä, lapsesi rikoit.

Emme ole yhteisistä vuosikymmenistä huolimatta koskaan käyneet yhtään keskustelua, enkä tiedä mistä puhuisin näillä viimeisillä vierailuillani. Aiemmin ne alkoivat aina tehtävälistalla ja päättyivät suunnitelmaan, mitä seuraavalla kerralla on suoritettava, minkä kaapin silloin siivoan.

Jo pitkään olet toivonut päiviesi loppumista ja herraltasi poispääsyä. Sieltä se iso h nyt tulee, oletko valmis? Minä olen.

Vaikka onhan se silti hieman surullista.