#mut hei jes tällaset tänää

[helleaamu]

Moi, tä ei oo niinkään ehkä novelli ku joku päiväkirjamerkintä

En tiedä enää, miltä tarkalleen tuntui, kun et halunnut minua enää. Mutta minun on pakko jatkaa tunteiteni spekulointia, kun en tunnu osaavan kääntyä pois päin sinusta.

Perinteinen parisuhde, eli sellainen, jossa kaksi ihmistä yhdistyvät rakkauteen ainutlaatuisella tavalla, on tuntunut minulle aina saavuttamattomalta. Minulle on joko sanottu suoraan taikka annettu vain ymmärtää, ettei kukaan voisi haluta minua sillä tavalla. Minä en ole tarpeeksi hyvä kenenkään säädyllisen ihmisen rakastamaksi.

Siksi yritin saada sitä positiiviseksi osaksi itseäni. Ehkä olenkin vain liian villi tai vapaa sellaiseen, ehkä haluan tehdä omia juttujani ja elää elämääni. Aloin siis kieltämään itseltäni kaiken romanttisen kiintymyksen, mutta annoin itselleni luvan harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa halusin. Totuin siihen, ettei kumppani välitä minusta. Paras mitä voin seksistä saada, on se, että joku haluaa minua, ja että minä voin miellyttää positiivisesti ja omalla itselläni.

Suurin asia, mitä kukaan voi minulta haluta, on minun kehoni. Sitten sinä tulit. Tunnuit haluavan minusta muutakin kuin hetkellisen, sivuun sysättävän nautinnon. Etkä hävennyt minua. Et hävennyt minua. Et hävennyt minua. En ole varma, kuinka syviä tunteeni sinua kohtaan todella olivat. Tuntui hyvältä saada pieni pala siitä, mitä minun ei kuulunut ikinä saada. Olin kuin pieni, nälkiintynyt lapsi, ja sinä pöytä, jolta viime ruokailija ei ollut siivonnut murujaan pois. Ja tuntui pahalta, kun jossain syvällä päässäni tuntui, että tämä oli ainoa mahdollisuus, en saisi toista.

En tietenkään nähnyt olevani laastari. Olit minulle jotain niin uutta ja hienoa. Nyt kun olen kuitenkin ymmärtänyt sen, olen saanut rauhassa miettiä muita tunteitani sinua kohtaan. Voi olla, etten salli itseni ajatella muulla tavoin, mutta tuntuu, etten oli pudonnut niin syvälle sinuun jollet olisi kohdellut minua niin hyvin. Tuo kuulostaa syytökseltä, mutta en sitä tietenkään tarkoita niin.

Taisin pelästyttää sinut silloin aika pahasti. Olen pahoillani siitä. Varmaan ajattelet, että vihaan sinua. Toki osa minusta tekee niinkin, mutta en kanna sinua kohtaan kaunaa tunteittesi takia. Tai enemmänkin tunteiden puuttumisen takia. Olen vain kiitollinen sinulle, tai maailmalle, tai jollekin jumalalle jos jossain sellainen on. Tunsin ensimmäistä kertaa, millaista on itkeä onnesta. Ja vielä Aki Kaurismäen leffan jälkeen, siitä tulee ainakin viisi hipsteripistettä.