#microcritique

[lemagcinema]

Transylvanie de Rodrigue Huart

Ewa, 10 ans, est persuadée d’être une vampiresse. Elle est prête à tout pour le prouver au monde. Notre avis: ***(*)

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/transylvanie-de-rodrigue-huart/

[piecesofentertainment]

Vu #TheGuilty, ce thriller danois de Gustav Möller est un huis clos tendu et extrêmement maîtrisé. Pour son 1er long métrage le réalisateur nous livre un film immersif, bluffant, minimaliste, ne cherchez plus la pépite de l'été ! Scotchant 👍👍 #film #ciné #cinema #movies #critique #microcritique #mustsee #thriller #awesome

[jarrettfuller]

Donald Trump, last night on Twitter:

Michael Rock, on Instagram last December:

The emergence of ‘Happy Holidays’ as the standard greeting – an overt manifestation of multi-culturalism’s directive to embrace diverse beliefs and customs – has been a long-time bête noire of the Right; cf. “The War on Christmas,” “Christmas Under Siege,” etc. As many have noted, that perceived assault on Jesus and Santa Claus was concocted by the ultra-right John Birch Society in the late ’50s and cast as a conspiracy enacted by both the “Reds” and proponents of the “godless UN,” the ulterior motive being the wholesale eradication of christianity. Since then conservatives routinely resurrect the Christmas-in-peril theme, occasionally even rending its sanctimonious veneer and revealing the racist undertones as when Fox News anchor Megan Kelly accidentally slipped and reassured a young listener that “Jesus was a white man…that’s a verifiable fact, as is Santa.” Trump’s new tour then is a kind of victory lap, not just marking his electoral college win but also celebrating the repulsion of infidels hellbent on the destruction of white, Christian culture. In so doing Trump has once again pulled off the impossible: he's made “Merry Christmas” sound like “Fuck You”.

[witchtasticbookmaggots]

Suunnittelijan tekijyys

Alustus

Kolmannen lukupiirin molemmat tekstit, Designer as author (1996) ja Fuck Content (2009), on kirjoittanut amerikkalainen Michael Rock. Hän on kirjoittanut kirjan Multiple Signatures: On Designers, Authors, Readers and Users (2013), missä hän tarkastelee modernin muotoilun eri puolia. Hän tutkii visuaalisen muotoilun historiaa ja kehitystä nykymaailmassa. Lukupiirin esseet, jotka käsittelevät aihetta suunnittelijan tekijyys, on julkaistu tässä kirjassa. Hänen monia kirjoituksiaan muotoilusta ja graafisesta suunnittelusta on julkaistu ympäri maailmaa.

Rock on myös graafinen suunnittelija, joka on 2x4 studion (www.2x4.org) yksi perustaja ja creative director. Studiossaan hän ohjaa monia projekteja mm. Pradalle, Nikelle, Kanye Westille, Barneys New Yorkille, Harwardille ja CCTV:lle. Hän toimii myös ohjaajana Graphic Architecture Projectissa Columbian yliopistossa. Hänellä on myös poliittinen graafisen suunnittelun Instagram tili @microcritique ja hänen kuvauksessaan lukee “Designing politics and the politics of design.” Jos kiinnostaa, niin kannattaa käydä katsomassa Rockin postauksia.

Tekstien aiheena on suunnittelijan tekijyys ja niissä pohditaan sitä, mitä tekijyys tarkoittaa graafisessa suunnittelussa. Ollaanko me suunnittelijat tekijöitä jossain määrin? Kuka on teoksen tekijä, jos tekijöitä on monta? Mitä merkitystä on sisällöllä suhteessa sen muotoon?

Ensimmäisessä tekstissä, Designer as Author, joka on kirjoitettu vuonna 1996, Rock kertoo siitä kuinka me, suunnittelijat, julistamalla itsemme tekijäksi (author), pyrimme saavuttamaan samanlaista kunnioitusta, kuin esimerkiksi kirjailijat ja taiteilijat saavat. Rock pohtii tekstissä sitä, millä perusteella joku nimetään teoksen tekijäksi. Hän tutkii sitä, mitkä ovat tekijyyden kriteerit ja miten kriteerit ovat muuttuneet ja kehittyneet eri tekstien ja esimerkkien kautta.

Rock kuvailee suunnittelijan tekijyyttä vertaamalla tekstissä suunnittelijaa kääntäjään, esiintyjään ja ohjaajaan. Suunnittelija on kuin kääntäjä, joka tulkitsee alkuperäisen tekstin ja kääntää sen omalla tavallaan uuteen muotoon, uudelle yleisölle. Tekstin tai runon sielu käännetään uudeksi ja se saa uuden sielun uuden äänen myötä. Suunnittelija on kuin esiintyjä teatterissa tai musiikissa. Esiintyjän fyysiset ilmaisut ovat hänen tulkintansa käsikirjoituksesta. Ilman esiintyjää ei ole teosta, sillä esiintyjä tuo teoksen eloon. Suunnittelija on kuin ohjaaja, hän yhdistää kokonaisuuksia, esimerkiksi esiintyjät, taiteilijat, kuvaukset yhdeksi yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Suunnittelijalla on iso rooli, sillä hän tulkitsee alkuperäistä sisältöä ja tuo sen eloon omalla tavallaan. Mielestäni emme ole tekijöitä, vaan suunnittelijoita. Vaikka emme usein luo sisältöä, kuitenkin meidän tulkinnat sisällöstä ja suhteemme sisältöön on tärkeitä.

Seuraava teksi on ikään kuin jatkoa ensimmäiselle teksille, sillä tekstin alussa viitataan ensimmäiseen tekstiin.Toisessa tekstissä, Fuck Content, joka on kirjoitettu vuonna 2009, Rock pohtii sisällön merkitystä hyvässä graafisessa suunnittelussa. Onko sisältö tärkeämpi, kuin sen muoto? Usein ajatellaan, että ilman sisältöä, teoksen muoto on, kuin tyhjä kuori. Ilman sisältöä on melkein mahdotonta luoda muoto, mutta ilman muotoa ei ole sisältöä.

Mielestäni sisällöllä on usein enemmän merkitystä, kuin sen ulkoasulla. Jos elokuvalla on huono juoni, niin sitä ei välttämättä voi mitenkään tehdä hyvää kauniilla kuvaus tyylillä, hyvällä grafiikalla tai taitavilla näyttelijöillä. Kuitenkin molemmat, sen muoto ja sisältö, ovat tärkeässä roolissa, ja joissakin tapauksissa muoto on merkittävämpi, kuin itse sisältö. Esimerkiksi lastenkirjoissa kuvitus, eli muoto, on merkittävämpi, kuin sen tarina, eli sisältö. Se mikä mielestäni tekee lastenkirjasta hyvän, on se miten tarina on kerrottu. Se miten tarina on esitetty ja käännetty yhdenmukaiseksi visuaaliseksi kieleksi on tärkeässä roolissa monessakin työssä.

Rock lainaa tekstissää kuuluisaa elokuvakriitikkoa, joka kirjoitti ‘’Elokuvassa kyse ei ole siitä, mistä se kertoo, vaan miten se on kerrottu.’’ Se mikä tekee usein teoksesta, esimerkiksi elokuvista tai lastenkirjoista, merkittävän on sen muoto. Mielestäni graafisen suunnittelun tarkoitus on löytää tapoja kertoa jotain ilman sanoja ja kertoa jotain rivien välistä.

Hyvä graafinen suunnittelu tuo työhön ja sisältöön jotain uutta, mitä itse sisältö ei olisi voinut tuoda yksinään. Graafinen suunnittelija ei mielestäni ole se, joka keksii mistä on kyse, vaan se joka näyttää yleisölle omalla tavallaan sen, mistä on kyse. Kun luomme hyvää graafisen suunnittelun työtä haluamme julistaa itsemme tekijäksi, mutta olemme vain yksi tekijä monen joukossa. Joissakin tapauksissa kuitenkin, mielestäni graafisesta suunnittelijasta tulee tekijä, kun hän tuo työhön jotain todella merkittävää ja uutta. Ilman graafikon työpanosta työ ei olisi todellakaan sama. Esimerkiksi juuri lastenkirjojen kuvituksissa tekijöitä ovat sekä kirjoittaja, että kuvittaja, vaikka ilman kirjoittajaa itse teosta ei olisi koskaan syntynyt. Kuitenkin ilman kuvittajaa, teos ei olisi koskaan tullut eloon.

Yksi merkittävimpiä syitä siihen, miksi halusin opiskella visuaalisen viestinnän muotoilua oli se, että graafikko auttaa ymmärtämään sisältöä, vaikka ei tavallaan luo mitään uutta. Kääntäjä on mielestäni osuva vertaus graafikosta, sillä graafiset suunnittelijat kääntävät tekstit, konseptit, tarinat, tilastot, kokoelmat jne helposti ymmärrettävään muotoon käyttämällä kädentaitojaan, älykkyyttä ja luovuutta.

Haluan tulevassa kriittisessä lukupiirissä pohtia sitä, olemmeko me, visuaalisen viestinnän muotoilijat, tekijöitä? Missä tapauksissa emme ja missä tapauksissa olemme? Minua kiinnostaa myös se, että voiko pelkkä muoto tehdä teoksesta hyvän, kun sen sisältö on huono? Lisäksi onko tekijyys tärkeää graafiselle suunnittelijalle, vaikka iso osa työstämme on ryhmätyötä?

/ Jenni

[spikelarock]

Fave'd a Tweet: March 11, 2018 at 03:25PM

@MarineDePluie Lady Bird, un grand oui. #microcritique

[scratchingthesurfacefm]

44. Theo Inglis

Theo Inglis is a freelance graphic designer and writer based in London. He is a recent graduate of the Critical Writing in Art and Design MA at The Royal College of Art and currently writes for Grafik and Monotype. In this episode, Theo and I talk about his recent MA thesis, An Absurd Machine: Branding, Design, and the City, how he got started writing while he was working as a designer, the types of design writing we want to see more of, and the differences between design criticism, theory, and journalism.

Show notes:

Theo Inglis

@Theo_Inglis

Graphik

Monotype

30. Abbott Miller | Scratching the Surface

Disposability, graphic design, style, and waste - Karrie Jacobs

Design Observer

Speak Up

@microcritique

35. Teal Triggs | Scratching the Surface

43. Hannah Ellis | Scratching the Surface

Marshall McLuhan

Theodor Adorno

Download mp3 | Soundcloud | iTunes

[whalewatchingfromcanoe]

Citizenfour, c’est très bien

[lemagcinema]

La Croix de Joris Fleurot

Jade, une jeune graphiste en panne d’inspiration, se retrouve face à des phénomènes étranges à la suite d’un rituel interdit pratiqué avec sa meilleure amie. Notre avis: **

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/la-croix-de-joris-fleurot/

[lemagcinema]

Girls de Julien Hosmalin

Romane et Ally prennent la fuite vers un ailleurs qui leur permettra d’être enfin libres. Lors d’un arrêt dans une station-service, leur moto tombe en panne, elles demandent de l’aide mais se retrouvent kidnappées. La vengeance sera leur seule issue. Notre avis: ***

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/girls-de-julien-hosmalin/

[lemagcinema]

Dark Cell de Jean-Michel Tari

Deux détenus d’une prison orbitale voient deux gardiens affolés venir trouver refuge dans leur cellule. Ils veulent s’éjecter car l’installation vient d’être envahie par des créatures sanguinaires. Mais la cellule, conçue pour seulement deux occupants, va les obliger à choisir les survivants… Notre avis: **

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/dark-cell-de-jean-michel-tari/

[lemagcinema]

Au prix de la chair de Tomas Palombi

Alice est une adolescente paralysée qui ne peut communiquer qu’à travers les mouvements de ses yeux. Son frère et sa sœur sont prêts à tout pour la guérir, y compris en ayant recours aux méthodes les plus obscures… Notre avis: *****

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/microcritique/au-prix-de-la-chair-de-tomas-palombi/

[lemagcinema]

Dracula de Francis Ford Coppola

Le comte Dracula, un vampire âgé de plusieurs siècles, se rend en Angleterre où il va séduire Mina Murray, la fiancée de son avocat, et faire des ravages dans ce pays lointain. Notre avis: ***(*)

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/dracula-de-francis-ford-coppola/

[lemagcinema]

It's a wonderful knife de Tyler MacIntyre

Un an après avoir sauvé la ville d’Angel Falls d’un tueur en série la veille de Noël, Winnie Carruther ne se remet pas de cette soirée traumatisante et fait le souhait de ne jamais être venue au monde. Son vœu exaucé, elle se retrouve dans un univers parallèle cauchemardesque où elle n’a jamais existé et dans lequel le tueur est de retour. Afin de retrouver sa propre réalité, Winnie doit à nouveau l’affronter ! Notre avis: *(*)

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/its-a-wonderful-knife-de-tyler-macintyre/

[lemagcinema]

La damnée de Abel Danan

Yara, jeune marocaine souffrant de troubles, est venue étudier à Paris. Confinée dans son appartement, elle est la proie de phénomènes effrayants, mêlant bribes de son passé et apparitions monstrueuses. Un soir, une mystérieuse apparition vient perturber son quotidien, la poussant au bord de la folie… Notre avis: *****

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/la-damnee-de-abel-danan/

[lemagcinema]

Sleep de Jason Yu

La vie d’un jeune couple est bouleversée lorsque le mari devient somnambule et se transforme en quelqu’un d’autre la nuit tombée. Sa femme, submergée par la peur qu’il fasse du mal à leur nouveau-né, ne trouve alors plus le sommeil… Notre avis: ***(*)

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/sleep-de-jason-yu/

[lemagcinema]

En attendant la nuit de Céline Rouzet

Philémon est un adolescent pas comme les autres : pour survivre, il a besoin de sang humain. Dans la banlieue pavillonnaire un peu trop tranquille où il emménage avec sa famille, il fait tout pour se fondre dans le décor. Jusqu’au jour où il tombe amoureux de sa voisine Camila et attire l’attention sur eux… Notre avis: **

Retrouvez l'article complet ici https://lemagcinema.fr/gerardmer-2024/en-attendant-la-nuit-de-celine-rouzet/