#kukin tyylillään jne

[yumikoyuki]

Saatko koskaan mitään (oikeesti siis, ei mitään trolleja) autistisia ihmisiä kommentoimaan sun piirrustuksia? Tai ihmisiä jotka luulee olevansa jotain fantasia hahmoja tyylillä "olet piirtänyt -minut- hyvin upeasti, kiitos" tai jotain along the lines " voltron hahmot ovat voimakkaita, mutta rottweiler söisi ne yhdellä puraisulla "

no enpä kyl oo pistänyt merkille, ja jos oonkin saanut jotain erikoisempia kommentteja, ne ei oo jääny mieleen. :>

[taallasateenkaarenalla]

Täytyy kyl myöntää, että on välillä tosi toiseuttavaa olla aseksuaali (korkeakoulu)opiskelijayhteisössä.

Sinällään musta itestä ei oo kiusallista kuunnella, kun muut puhuu seksistä. Nuorempana ois ehkä ollu, mutta nykyään se on lähinnä mielenkiintoista. Mulle on vaikea ymmärtää, miten ihmiset voi tuntea seksuaalista vetovoimaa toisia ihmisiä kohtaan, tai yleensäkään miks kukaan haluaa harrastaa seksiä, koska mä en ite koe kumpaakaan noista. Myös sen takia musta on mielenkiintoista kuunnella muita, koska koko konsepti on mulle vaan niin käsittämätön.

Toisaalta mua häirihtee enemmän seksuaalissävytteiset vitsit. Esim. jotkut sitsilaulut ja haalarimerkit on itelle vähän liikaa välillä. En toki sano, että näitä ei sais olla, kukin tyylillään jne. mut samalla ne voi musta olla epämiellyttäviä. Toisaalta haalarimerkkien on varmaan tarkotuskin ajoittain olla vähän mauttomuuden rajoilla.

Kuitenkin välillä itellä on vähän ulkopuolinen olo, kun seurustelu ja seksi yms. kuuluu monella elämään, varsinkin nuorilla aikuisilla. Ja musta välillä tuntuu, että oonko mä nyt "oikea aikuinen", kun nää asiat ei mua kiinnosta. Itellä toki tähän tunteeseen liittyy myös se, että oon absolutisti eli en juo alkoholia. Se on kuitenkin myös tosi iso osa opiskelijakulttuuria. Olen myös alkanut pohtia, että saatan olla myös aromanttisuuden kirjolla, mikä taas lisää vettä myllyyn.

Kiitos lukemisesta!

[sisullasuohon]

Innostuin kirjoittamaan vähän liikaa, muutama ajatus löytyy leikkauksen alta.

TL:DR an important point was made here, English explanation will follow in a read more one day.

(Kiitos paljon!) Suurin osa käännöksistä täällä on Handplates-sarjaa. Niissä pelkästään se että veljekset osaavat taivuttaa veli-sanaa täydellisesti sen vain kerran kuultuaan vaatii lukijan puolelta jonkin verran silmien ummistamista faktoilta. Veli-sanasta veikan muodostaminen ilman ulkopuolista apua on siihenkin verrattuna aikamoinen hyppy, en millään usko että koeputkilapsi-Sans pystyisi siihen, joten labraoloissa he kutsuvat toisiaan vain veljiksi.

Labran ulkopuolella tilanne on toinen, ja häpeäkseni täytyy myöntää että ”veikka” ei käynyt mielessäkään kun sen puolen juttuja käänsin, osittain koska labrapuolen käytäntö jäi päälle, ja osittain koska käännän Sansin puhekielisyyden lisäksi taipumaan hieman stadin slangiin päin. Tästä seuraa se, että Sansin tulisi oikeastaan kutsua Papyrusta broidiksi. Mutta... minun korvaani ”broidi” kuulostaa tunnelataukseltaan kylmemmältä kuin ”veli”, siksi sitä ei ole niissä näkynyt. Se kyllä voisi toimia jossain poskettomassa vitsissä tulevissa käännöksissä, joten täysin pannassa se ei ole. ”Veikka” taasen... kuulostaa ihanan lämpimältä, ala-asteen kesälomilta, pihaleikeiltä ja letuilta mansikkahillon kera. Hellanlettas.

Minulla itselläni ei ole veljiä, joten konsultoin vielä muutamaa pk-seudulla ikänsä asunutta aikuista tästä (termeistä siis, ei luurangoista). Neljän ihmisen otannalla yksimielinen lopputulos oli että aikuisena veljiin viitataan joko etunimellä tai veljenä, ja ”veikka” on lähinnä lapsuusaikaan kuuluva nimitys. Koska olennainen osa Sansin persoonaa on, että Papyrus on aivan mahtava ja hei kuulitko jo, siis aivan mahtava, ja englanniksi Sans luovii ”bro” ja ”brother” -sanojen välillä, otan ”veikan” käyttöön ensi tilassa sellaisia hetkiä varten missä Sans on lapsi tai lapsellinen, tai pyrkii sanomaan asiansa erityisellä lämmöllä.

Ja koska kyseessä on hyvin tärkeä sana korjaan sen vielä jossain sopivassa välissä niihin aikaisempiin käännöksiin joissa sen mielestäni kuuluu olla.

summa summarum, jatkossa käännän labran ulkopuolella veikkaakin mukaan, tapauskohtaisesti sen mukaan mikä tuntuu toimivan paremmin (tai mahtuu paremmin, puhekuplat on välillä hyvin pieniä).

Jos muut kääntäjät jne. päätyvät tästä tai mistään eri ratkaisuihin niin nou hätä, godspeed, kiitos kun jaksatte, kukin tyylillään, haters gonna hate. Tällaisia ajatuksia tästä heräsi.