#itsenäisyyspäivä 2018

[neroushalvaus]

Update: nyt ystävieni ja minun group chat on täyttynyt "Tuntematon sotilas -hahmot ovat lesboja" diskurssista

[birgittalady]

Joko on tuntematon katsomot valmiina?

[yokyopeli]

*Ruotsinkielisille/Suomenruotsalaisille/Ruotsin puhujille

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomen ihmisille

Saamelaisille jotka löysivät tämän alueen ensimmäisenä(anteeksipyyntö jatkuvasta kolonialismista). Suomalaisille/suomen puhujille jotka tuli ties mistä. Ruotsalaisille ja venäläisille. Tataareille ja juutalaisille. Virolaisille, karjalaisille, unkarilaisille ja inkeriläisille. Somaleille ja chileläisille. Nepalilaisille ja kambodzalaisille. Ulkosuomalaisille ja heidän lapsilleen. Romaneille. Kurdeille ja kosovolaisille. Afrosuomalaisille. Kaiken ikäisille. Kaikille joille Suomi tuntuu kodilta, ja kaikille niille jotka haluaisivat Suomen tuntuvan kodilta. Uusille ja vanhoille suomalaisille, kaiken kielisille ja ihon värisille. Me kaikki teemme Suomen siksi mikä se on.  

[gonnabeapinupgirl]

The Finnish language is practical yet poetic. The word for world is maailma, which means land (maa) & air (ilma).

Finns love to party so much that they put the word in the plural! #bileet 🎉

The word for dragon is lohikäärme, which means salmon snake, and that’s quite amusing.

The word for Wednesday is keskiviikko, which means mid-week.

The word for month is kuukausi, which means moon phase. 🌙And each month is given a different moon name. For example June translates to Summer Moon (kesäkuu), September to Autumn Moon(syyskuu), and December to Christmas Moon (joulukuu).

The word for hippopotamus is virtahepo, which means flow-pony.

In most languages the word for Finland is very similar (Finnland, Finlande, Finska), but in Finnish it’s Suomi.

[taidekuja]

Rauhallista itsenäisyyspäivää 🇫🇮

[mieoleahvena]

Itsenäisyyspäivän 2018 ficcihaaste à la mieoleahvena

Tässä kävi nyt sellainen juttu että hyvästä ideasta huolimatta en oikein saanut aikaiseksi kirjoittaa kunnollista ficciä itsenäisyyspäiväksi, joten tässä on nyt noin 700 sanaa huonoa laatua TPTA:n tapaan. Nauttikaa tästä lyhyestä väkerryksestä, jossa Koskelan Elina pohtii poikiaan ja Suomen tulevaisuutta. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! *** Koskelan Elina puisteli pakkasen muodostaman kuuran ulkovaatteistaan, avasi ikkunan pielessä majailevan vanhan radion ja istahti keinutuoliin hetken tauon saadakseen. Pian pitäisi presidentti itsenäisyyspäivän puheensa, ja sen tahtoi Elina kuulla, vaikka sisällön arvaaminen ei liikoja vaatinutkaan. Elina ei oikein tiennyt, miksi siitä huolimatta halusi kuulla noita sotajuttuja enemmän kuin oli tarpeen, miksi olisi halunnut suoda rintaman tapahtumille ajatuksiaan muutenkin kuin jälkikasvustaan ja heidän tulevaisuudestaan huolehtien. Ei Elina poliitikkojen yksinkertaisimmistakaan puheista yleensä mitään käsittänyt, mutta kai hänellä joku sellainen äidinvaisto oli, halu päästä lähelle sotaan lähteneitä rakkaita poikiaan keinolla millä hyvänsä, ja ellei se onnistunut siinä nimenomaisessa elinpiirissä, jota hän juuri nyt asutti, ainakin Jumala voisi varmasti kantaa hänen hellät aatteensa ja muistamisensa perille asti. Jumalaan Elina luotti epävarmassa maailmassa eniten aivan kuten äitinsäkin. Sinä vuonna Koskelassa vietettäisiin itsenäisyyspäivää vaisuissa merkeissä, jos heidän vaatimatonta tapaansa viettämiseksi voi ylipäätään kutsua. Yleensä tuo päivä heidän taloudessaan oli melko mitäänsanomaton muutenkin ollut – eihän siitä heillä sillä tavalla tehty numeroa, sellaisesta lahtarien juhlasta, kuten Koskelan Akseli oli sen vankeudesta vapauduttuaan muotoillut, ei silloin kun puoli sukua oli entisiä punikkeja, joita edelleen muistutettiin siitä, ettei mitään toimivaa Suomea heidän arvoillaan olisi rakennettu. Ei itsenäisyyspäivä ollut sellaisia varten, jotka eivät valkoisten mielestä sitä olleet avittaneet, ei ihan vielä. Siten ne sisällissodan muistot ja leimat valitettavasti tahrasivat edelleen oikeanlaatuisen ilon itsenäisen Suomen olemassaolosta, vaikka kansakunnan unohdus ja suoranainen vaikeneminen olivat toki ehtineet jo pitkälle, eikä kansalainen kansalaista vastaan tullut onneksi enää ihan joka mutkassa ilmi. Koskelassakaan nuorimmat perheenjäsenet eivät olleet edes eläneet aikaa ennen itsenäisyyttä, ja heidän syntyessään maa oli jo jotenkuten seissyt kahdella jalalla. Parempi kyllä niin, Elinakin myönsi itselleen. Ehkäpä vielä jonakin päivänä Jumalan rakkaus voittaisi kaiken pahan, kuten usko lupasi. Mutta joulukuussa 1939 uskolla, toivolla tai sen paremmin rakkaudellakaan ei juuri ollut sijaa, ja itsenäisyyden juhliminen tuntui suurimmasta osasta koko kansaa vain pelkältä uhkakuvalta, itsepäiseltä todellisuuden kieltämiseltä, vaikkei vielä koskaan aiemmin yhtä rautaisella otteella ollutkaan niitä ajatuksia suuressa ja piskuisessa maassa saanut aikaan. Ja kyllä Koskelassakin arvostettiin vapaata kansaa ja omaa maata, mutta Suomen pysyminen sellaisena kuin he sen tunsivat oli pahasti vaakalaudalla. Oli sota, eikä sodassa milloinkaan käynyt hyvin. Sellainen tuntui olevan luonnonlakeja vastaan. Elina keinui rauhassa tuolissaan ja kuunteli radiota puolella korvalla pirtin ikkunasta lumiseen maisemaan uneliaasti katsellen. Kaikki tuntui niin epätodelliselta, eikä mistään olisi arvannut, että käynnissä oli parhaillaan hyökkäys suomalaista elämäntapaa vastaan. Oli vain erityisen kylmää ja nietokset kohosivat uljaina, ja jossain kaukana ne varmasti koskettivat taivaanrantaa ja sen tummaa, myrskyä enteilevää pilvipeitettä viileällä, puhtaalla hunnullaan. Sinne asti ei Elina itse kuolevaisen ruumiillaan nähnyt, mutta hänen mielikuvituksensa sen sijaan näki. Kyösti Kallion puheessa näitä myrskypilviä ei suoranaisesti mainittu, koko voipuneella äänellä lasketeltu litania oli oikeastaan yhtä tyhjän kanssa, tavanomaistakin turhempi. Ja silti Elinakin nuo tuntemansa vaarat ihollaan aisti, sen kylmän uhkan ja raivostuttavan veren maun suussaan. Varmasti presidentin lohdutuksia joku myös rintamalla kuunteli, ehkäpä jopa pojat olivat saaneet mahdollisuuden istahtaa hetkeksi alas, jos hengissä olivat. Ja jotkut varmaankin välttivät visusti kuulemasta sanahelinää niin kuin Akseli, jolle enää vain teot merkitsivät mitään. Olihan sitä jollakin kieroutuneella tavalla hassua ajatella, kuinka Suomen sotilaasta oli jo viikon taisteluiden jälkeen ehditty maalata kiiltokuvia. Suomen sotilas ei kaihda kuolemaa. Suomen sotilas marssii viikon veden ja leivän voimalla, tarkemmin ajateltuna yhtä hyvin ilmankin. Suomen sotilas ei uhoa isommalleen turhasta vaan tarpeesta, eikä varsinkaan koskaan valita. Lisäksi Suomen sotilas on reipas ja vikkelä ja muutenkin kaikin puolin täydellinen Jumalan luoma ihmisolento. Sen johdosta vääntyi Elinankin suu kummalliseen itkun ja naurahduksen sekaiseen asentoon. Vilho, Eero ja Voitto olivat kukin omalla tavallaan kaukana ihannesotilaasta. Vilho ensinnäkin oli liian rauhallinen, sellainen hiljainen sankari, jonka muut helposti unohtivat, kuten Eerokin. Voitto taas sanoi negatiivisetkin tuntemuksensa suoraan, ja luultavasti valitti sekä nälkää että kylmää juuri silläkin hetkellä. Mutta hyviä poikia he olivat kaikki kolme, vanhempiensa mielestä niitä isänmaan parhaita punaisesta sukurasitteesta huolimatta. Puhe päättyi mahtipontisin sanoin, ja radiosta alkoi heti perään soida Jumala ompi linnamme. Elinakin hyräili mukana. Jotenkin virsi sai hänen koko polkunsa tuon Jumalan luo kirkastumaan mielen syövereissä, ja ensimmäistä kertaa hänen yhä kaikkien vuosien tuoman elämänkokemuksenkin jälkeen nuori ja naiivi asenteensa käsitti kunnolla sekä hänen omansa että puolisonsa vanhuuden ja elämänkulun vääjäämättömän päättymisen. Elina toivoi hartaasti, ettei se polku päättyisi yhdeltäkään heidän kolmesta pojastaan ennen kuin maa olisi ensin hänet ja Akselin nielaissut tuntemattomiin syövereihinsä, sillä ilman nuoria miehiä näytti paitsi Koskelan tilan että myös koko valtakunnan asema mahdottomalta. Yksikin tappio olisi liikaa.

[drev-the-ambassador]

EDIT: I don’t know if it’s just me, but the pictures in this post didn’t seem to be working properly on the mobile app at first. If the pictures are all over the place and don’t seem to be getting back to normal, you might have better luck trying the web page version!

So, in case no one noticed, I haven’t made a post in a looong time. That is due to a combination of a crappy computer, lack of time and also a bit of laziness. Originally I wanted to make this post the first post on the blog, but that didn’t end up happening. While trying to answer one sports-related ask I, seeing as the post was taking forever since I had to do a lot of research and on top of that, I had to write in proper sentences, I decided it would probably be for the best to make a quick post, a list perhaps, of some basic things about Finland. So I did. It’s this post. The reason it has taken me so long to get this done is that originally I also had a history portion, but it ended up making the post too long. I then decided it would be better to make that into its own post, so I settled on making a condensed version on this one. 

Turns out, condensing 800 years of history into one post and keeping it at a reasonable length is not such an easy task. Huh, who would’ve thought? That means that you’ll be getting THREE separate posts about general Finnish history! Awesome right?

Anyway, this is not that post. This is just some basic stuff, and pictures. So, without further ado:

Some basic things about Finland

Name of the country: Suomen tasavalta (the Republic of Finland)

Location: Fennoscandia (not Scandinavia!!), Northern Europe

Edit made by me (as you can see from the top notch quality), but the map is from here Neighboring countries: Norway to the north, Sweden to the west, Estonia to the south on the other side of the Gulf of Finland, Russia to the east.

Official languages: Finnish and Swedish (technically Finland Swedish) Minority languages (mentioned in the law): Karelian, Northern Sami, Skolt Sami, Inari Sami, Finnish Romani, Finnish Sign Language and Finland Swedish Sign Language.

Languages with the most speakers: 1st: Finnish (4 865 628 people/88,7% of total population[as of 2015]) 2nd: Swedish (290 161/5,3%[2015]) 3rd: Russian (~75 000[as of March of 2017, same with the ones below]) 4th: Estonian (~49 500) 5th: Arabic (~21 700) 6th: Somali (~19 000) 7th: English (~18 500)

President: Sauli Niinistö, 12th president of Finland. in 2018 there’ll be a new presidential election, but he’s running for president again, and there’s quite a good chance he’ll get elected again.

Here’s our current president with his wife Jenni Haukio and their dog, Lennu, the first dog of Finland.

Currency: Euro since 2002. From 1860 until 2002 Finland had it’s own currency, markka. 1 euro is approximately 6 markkas.

Population: 5 503 297 as of 2016

Population density: 16/km2

Size: Area: 338 424 km2 Length: ~ 1 200 km Width: ~ 550 km

Number of lakes: 187 888

Number of islands: 179 584

Religion: 72,0 % Evangelical Lutheran 1,1 % Orthodox Christian 1,6 % other 25,3 % none

Important holidays: Vappu 1.5. Juhannus 20.6.-26.6. on a Saturday Itsenäisyyspäivä (Independence day) 6.12. Joulu (Christmas) 24.12. is celebrated more than 25.12. Uudenvuodenaatto (New Year’s eve) 31.12.

Other holidays: Laskiainen (Shrove Tuesday) Seven weeks before Easter. Pyhäinmiestenpäivä (All Saints’ Day) 31.10.-6.11. on a Saturday, NOT Halloween, we don’t celebrate it here. Pääsiäinen (Easter) The same time it’s celebrated elsewhere. Ruotsalaisuuden päivä (Finnish Swedish Heritage Day) 6.11. Äitienpäivä (Mother’s day) Celebrated on the second Sunday of May. Isänpäivä (Father’s day) Celebrated on the second Sunday of November, exactly half a year after Mother’s day.

Can you drink the tap water: Yes.

Number of saunas: 2 million - 3,2 million

Number of dogs: around 500 000 pure breeds, mixed breeds not included

Finland’s national

...anthem: Maamme, Vårt land in Swedish, Our Land in English. Composed by Fredrik Pacius, words written (first in Swedish) by J. L. Runeberg. It was performed for the first time in 1846. The Finnish translation is what made it become the national anthem, even though for a long time Finnish wasn’t even an official language in Finland. 

...flag: A blue Nordic cross on a white background, the State flag also has the Coat of Arms of Finland in the middle. 

...Coat of Arms: A golden crowned lion on a red background, standing on it’s hind legs, with it’s other armored front leg holding a sword, trampling a saber, with nine silver roses just kinda floating around. See for yourself.

...day: 6th of December, our Independence day.

...epic: Kalevala, published in 1835, made by Elias Lönnrot, who collected old poems and songs from Karjala (Karelia) and compiled them into one book. Kalevala has inspired many artists in Finland and abroad, one example being J.R.R. Tolkien. Kalevala has been translated into 61 languages, so you can probably give it a read if you’d like. (source)

...instrument: Kantele. (source)

...personification: Suomi-neito, the Finnish Maiden. Yes, we have an official personification as well.

...animal: A bear. It was a holy animal in Finnish paganism, so much so that it was forbidden to say its name out loud. To this day, we don’t know what the real, original word for bear in Finnish was. It had a lot of names that were used instead. The word we use today, karhu, comes from the word “karhea”, which means like, rough? It’s because of the texture of the bear’s fur. (source)

...fish: Ahven, European perch. Beautiful, isn’t it? (source)

....bird: Laulujoutsen, which is by the way a much prettier name than whooper swan (sorry English). Laulujoutsen literally means “song swan”. (source)

...bug: Leppäkerttu, a ladybug. Funny thing, you know how it’s called like a God’s cow in some languages? Well, the Finnish name, leppäkerttu OR the more specific species seitsenpistepirkko, are literally translated as “alder-Kerttu” and “seven-dotted- Pirkko”, Kerttu and Pirkko being Finnish names for women. What a weird name. ALSO, one of the gods pagan Finns worshipped was called Ukko, and it is commonly believed that he was the highest of all the Finnish gods. A ladybug, back then, was called ukonlehmä. You know what that means? Ukko’s cow. (source)

...horse: Suomenhevonen, Finnhorse, literally “horse of Finland”. It was, for a long time, the only horse breed in Finland. It’s apparently considered one of the fastest and most versatile coldblood breeds in the world. During WWII, the Finnish army did not have many cars, so suomenhevoset were very important back then. 7 200 horses died or went missing during the Winter War, and the horses that did survive had their minds as broken as the men they’d stayed beside. There are quite a few memorials for the horses, after all, they helped to carry the wounded when no other vehicle could. We owe them a lot. 

This is one of those memorials. It’s called Suomenhevonen - Sotahevonen, which means basically “the Finnhorse - a war horse”. (no relation to the movie)

....dog: Suomenpystykorva, the Finnish Spitz, yes, we did need our national dog, who doesn’t??? Written mentions of a barking hunting dogs with red fur have survived from the end of the 19th century, but dogs very closely resembling the breed have been used for hunting in Finland for hundreds of years. (source)

...tree: Rauduskoivu, silver birch. (picture by me)

...flower: Kielo, Lily of the valley. (source)

...stone: Graniitti, granite. It’s the most common type of stone in Finland, and it’s been mined here even to be exported. For example, the pillars of Saint Isaac’s Cathedral in St. Petersburg were made of Finnish granite. And, of course, so was Finland’s Parliament House in Helsinki. There’s even a type of granite that has a Finnish name, rapakivi granite.

...poet: Johan Ludwig Runeberg (1804-1877). The words of our national anthem were made by him, and he wrote a collection of poems, called Vänrikki Stoolin tarinat, The Tales of Ensign Stål, an epic poem about the Finnish War of 1808-1809, a work of literature second to only Kalevala. He was already considered a great man (suurmies) before his death, and Runebergin päivä, Runeberg day, is celebrated on February 5th. 

...composer: Jean Sibelius (1865-1957). Composed such little pieces as Finlandia (which was once suggested as the anthem for the whole world), the Karelia Suite, his seven symphonies, Valse triste, and many more. Finlandia is perhaps the best known out of all of them, especially the Finlandia Hymn. It is very beautiful, I agree. Here’s a link, go have a listen if you have time.

...author: Aleksis Kivi. He was the first professional Finnish author. He is the best known for his novel Seitsemän veljestä, Seven Brothers. He also wrote plays and poetry. Oh, yes, I should probably mention that this first professional Finnish author lived in 1834-1872. No, we haven’t been writing books here for very long. There are no photos of him, but there’s this drawing by Albert Edelfelt.

...saint: Piispa Henrik, or Henry, Bishop of Finland. He was murdered here in 1156. Maybe. He might’ve not existed, no one knows for sure.

...satu: See, the word “satu” technically means a fairytale, but some stories that are called a satu in Finnish don’t actually have that much magic stuff, you know? For example this one, that I swear I saw being called Finland’s national “fairytale”, but if it’s not, that’s fine, because it’s still a very well known tale in Finland. It’s called Koivu ja tähti, which means the Birch and the Star. It’s about two children, who were taken from their parents and from their home to Russia during the Russian occupation of Finland called “Isoviha”, or the Great Hatred. A lot of people died, okay, I’ll talk about it later in the history post. Anyway, the siblings, a boy and a girl, who want to return back home to Finland. However, the only thing they remember of their home is the big birch tree growing outside, and how a star always shone through the branches in the evening. They start making their way home, with only two birds leading their way, and after a year find their home and their parents, still alive. However, their two sisters had died while they were away, so the children realize that the two birds were actually the souls of their siblings leading them back home. This was based on the story of the author’s, Sakari Topelius’, great-grandfather Kristoffer Toppelius’ life, as he was taken to Russia as a slave, but after escaping and following the sunset he eventually found his way to Southern Finland. 

But yeah, that’s about it. In our brand new series (that I came up with while making this post), “Some basic stuff about Finland”, the next part will be about the years Finland was a part of Sweden! Material for tons of fanfics y’all

I hope you enjoyed the read! Sorry that it took so long!

[thumbnila67]

#itsenäisyyspäivä #2018 #muurame #isolahti #prolineracing #toyota #toyotatundra #rc #hobby (paikassa Muurame) https://www.instagram.com/p/BrDQtnClN2C/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=989wfid6hn4w

[kekkonenmannerheim]

Idiotismi

"Kansalaiset. Medborgare. Nyt tämä saatanan tunarointi loppuu."

On itsenäisyyspäivä herran vuonna 2018. Kekkonen on aloittanut radiopuheen. Helsingissä ovat liehuneet natsiliput. Edellisiltana Kekkonen ja Mannerheim ovat poikenneet uuden kirjaston avajaisissa Kansalaistorilla. Mieli oli korkealla. Itsenäisessä Suomessa kelpaa kansan tutkia tietoa pääkaupungin hienoimmassa rakennuksessa, ilmaiseksi. Tänään herroja vituttaa.

"Kansalaiset", jatkaa Mannerheim. "Tänä poikkeuksellisena päivänä olemme nousseet taisteluun idiotismia vastaan, minä ja veljeni Urho Kaleva. Saksalaisia voitte kiittää monesta, myös jääkäreistä ja jatkosodasta. Mutta jos näen vielä yhdenkin natsilipun Helsingissä laitan ratsupiiskan laulamaan, pärkele."

Puhe päättyy. Mannerheim alkaa muistella menneisyyttään ääriliikkeiden vastustajana. Vapaaherralla on oma käsityksensä mielenosoituksista.

"Kansanvallasta tuppaa tulemaan roskaväen valtaa. Kun rahvas lähtee kadulle liput kädessä siitä ei seuraa mitään hyvää, sama onko lipussa hakaristi vai sirppi ja vasara. Minä taistelin loppuun asti bolsevikkeja vastaan. Ensin ne huusivat vallankumousta henki viinalta haisten ja sitten ne repivät kappaleiksi kaiken, mikä Venäjällä oli hyvää: tsaarin, kultaukset ja minun ranskaa puhuvat kaverini. Kun palasin Suomeen olisin lähtenyt saman tien takaisin laittamaan Pietarin järjestykseen mutta minun ei annettu."

Kekkonen ihmettelee, miksei Mannerheim sitten myöhemmin piirittänyt Leningradia kun sitä erikseen Berliinistä pyydettiin.

"Fasistien seura sinulle näyttikin kelpaavan", Kekkonen sivaltaa.

"Fasistit? Eihän neukkuja pahempia fasisteja ollut edes Sudenpesässä. Minä siedin Hitlerin toopeja viisi vuotta, sinä veljeilit neukkujen kanssa vuosikymmeniä. Nikitasi oli isompi kuin Nikitalla itsellään. Ryyppäsit Siperiassa, tilasit kriisejä omiin tarpeisiisi, olisit luovuttanut palan Lappiakin kun kävit kauppaa Karjalasta. Sodan jälkeen esitit oikeusministeriä mutta syytit Rytin, Tannerin ja muut kuritushuoneelle."

Tätä Kekkonen ei sulata.

"Kuules Kustaa. Tajuatko sinä vieläkään, että se olin minä joka sinut piti kuivilla. Minä väänsin kuulustelut ja sotasyyllisyyslait sellaiseen muotoon, että sinua ei viety leirille. Ja sen minä tein, koska Stalin niin halusi. Sinä saat kiittää kommunisteja hengestäsi."

Mannerheim nostaa käden protestoidakseen mutta kädessä onkin marsalkansauva.

Kekkonen jatkaa armotta. Kerrataanpas Kustaa faktat.

Minä yritin lopettaa IKL:n. Sinä pokkuroit Senaatintorilla, kun Kosola natseineen marssi Helsinkiin. Minä kirjoitin kirjan, jonka nimi oli "Demokratian itsepuolustus". Sinä olisit ottanut Suomeen kuninkaan.

Mannerheim ei peräänny. Kuules Urho. Vain toinen meistä on ajanut natsit pois Suomesta sotimalla. Teen sen mielelläni toistekin, jos tarvitaan.

Suurmiehet katsovat hetken toisiaan, nyökkäävät. Pisteet molemmille idiotismin vastustamisesta, Suomen puolustamisesta.

“Mouhota siinä vaan, mutta pese edes hampaasi”, ajattelee Mannerheim. Ajatuksesta ja kuvaajasta ei ole täyttä varmuutta.  

[jarimiettinen]

Tornionjoki Suomen Itsenäisyyspäivänä 2018. Tornio river on Independence Day of Finland 2018. #itsenäisyyspäivä #independenceday #tornionjoki #tornio #suomi #finland https://www.instagram.com/p/BrC-gASFPI_/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=1px2g457awb51

[juoppolalli-tokyo]

第2回イベントレポート

@清澄白河（mitsume）　　2018年8月19日（日）

フィンランドオタク2人組みユニット「Juoppolalli〜ゆおっぽらっり〜」によるフィンランドバーイベント。好評につき第2回を開催！

今回のテーマはザリガニ！　北欧の夏の風物詩ザリガニをみんなでいただきました。

お料理

ザリガニ -Rapu-

レイパユースト -Leipäjuusto-

フィンランドドーナツ -Munkki-

豆のスープ -from Finland-

ニンジンサラダ -Porkkana salaatti-

フィンランドパン -Hapan ruis vuoka-

なんちゃってマッカラ -Makkara-

お飲み物

TOM of Finland Vodka

Helsinki Long Drink

Finski（シードル）

フィンランドビール（Koivunmahla Lager・Stallhagen Historic 1843・Stallhagen Honungsöl・Stallhagen Julbock）

GAMBINA

その他日本のビール、ワイン、焼酎、日本酒

Robert’s Coffee

紅茶（ホット・アイス）

ルバーブ・ブルーベリーシロップソーダ

その他ジュース

事前アンケートを行ったところ、回答者の半数以上が「ザリガニを食べたことがない」方々でした。最初は戸惑いながらも、食べたことのある方に教わりつつ……キッチンはさみを駆使するなどして召し上がっていただきます。

（万が一の為に、ムーミン絆創膏もお手洗いに用意していました！）

初めて食べた方から「美味しい！」という声も多くいただきました！

参加者の皆様から差し入れもたくさんいただき（本当にありがとうございます）終始���とっても賑やかな会となりました。

会場にはザリガニポスターやザリガニの飾りつけをはじめ、イベント名「Juoppolalli」の文字デコレーションも！

当日受付を担当してくれた友人が、自作のリースも持参し、会場内、お手洗いまで可愛く飾ってくれました。

また、「Miksi？ボード」を設置し、あなたはなぜフィンランドが好きなのか？ 自由に書いて貼ってもらいました。

いろいろな意見が面白い！興味深い結果はこちら↓

「人が好き」がダントツで上位となりました。日本人と似ていると回答した方々も！　人や自然が生み出す心地よさに惹かれている方が多いのかもしれません。

フィンランド人の参加者からは「日本人はやさしい」との嬉しい言葉をいただきました！

次回の Juoppolalli は…12月2日（日）!!※予定

クリスマス＆フィンランド独立記念日を祝おう！

私たちはフィンランドが好きだから、フィンランド好きな人と集いたいという 本当に軽い気持ちでこのイベントを始めました。

しかし、こんなにも多くのフィンランドファンが集まることができるという事を改めて実感。

せっかくできたこの輪を、さらに広げていきたいと思っています。

来年2019年は日フィン国交100周年です。

Juoppolalliからフィンランドへ、みんなで仕掛けるプロジェクトを考えています！ 賛同してね！

最後に……

今回はご参加いただいた皆様へ感謝の気持ちを込めて、ささやかではありますが「Juoppolalli ポストカード」をプレゼントいたしました。 ぜひ使ってくださいね。

（写真協力：Haru さん）

Me siis Maiky ja Yuka, jotka rakastamme Suomea paljon, järjestimme rapujuhlat Tokiossa Kiyosumi-Shirakawassa. Monet, jotka eivät ole syöneet rapuja, söivät niitä ensimmäistä kertaa, kun he opettivat syömään.

Seuraavalla kerralla aiomme järjestää pikkujoulu ja itsenäisyyspäivä juhlat. Olkaa hyvä ja odottakaa sitä!

-おまけ-

本イベントを駐日フィンランド大使館のTwitterアカウントが告知してくれました！ 本当にびっくりしましたし、反響もありました。

キートス大使館！

　--追記 (2018.9.14.)--

今回の会場はレンタルスペースmitsumeをお借りしました。

このブログを見ていただいているjuoppolalli（ゆおっぽらっり）な方には、少しお得に貸してもらえるそうですよ～。

なにかイベント事を企画されている方はぜひご検討くださいね。

2018年12月までにお問い合わせの方、通常価格の10%引きにてお貸し出しいたします。＊ご利用日は2019年以降でもOK

クーポンコード：［mitsume011812］

http://mi-tsu-me.com/

#juoppolalli #ゆおっぽらっり #フィンランド #Suomi #Rapujuhlat

[arikuosmanen]

Näkövammainen Susanna Halme elää täysillä nuoren naisen elämää (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Akaan kaupungin itsenäisyysjuhlassa juhlapuheen pitänyt opiskelija Susanna Halme kiitteli vuolaasti suomalaista yhteiskuntaa siitä, että hänellä on näkövammaisena yhdenvertainen oikeus opiskella ja elää täysillä nuoren naisen elämää.

– Työskentelin vuonna 2016 vapaaehtoistyössä Tansaniassa vammaisten lasten koululla. Siellä tapasin 12-vuotiaan sokean tytön, jolla oli samanlaisia haaveita ja unelmia kuin minulla 12-vuotiaana. Eli kouluttautua pitkälle, lukea kirjoja, olla vaikuttamassa vammaisten asemaan omassa maassa. Lähtökohdat näiden unelmien toteuttamiselle vain ovat aivan toiset Tansaniassa kuin meillä Suomessa.

Opiskelija Susanna Halme valittiin Vuoden Akaalaiseksi vuonna 2015. 6. joulukuuta hän puhui Suomen itsenäsyyden 100-vuotisjuhlassa koskettavasti.

Susanna Halme opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja tekee samalla työtä litteroijana. Hän tekee myös vapaaehtoistyötä näkövammaisten lasten ja nuorten parissa kotimaassa ja ulkomailla. Halme on myös kilpaurheilija lajinaan maalipallo. Hän kuvaa elämäänsä tänään aktiiviseksi, mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Hän on tarvinnut paljon apua ja tukea vanhemmiltaan, opettajiltaan sekä avustajiltaan.

– Joku on uskonut minuun ja mahdollisuuksiini, ja ennakkoluulottomasti miettinyt uusia ratkaisuja ongelmiin. Ei ole ajateltu esteitä ja rajoitteita. Se on edellyttänyt myös venymistä ja joustamista perinteisistä rooleista. On aika vaikea ajatella, että kaikilla kouluilla lukion rehtori aamuvarhain lähtisi postiin etsimään kadonneita levykkeitä, jotta minulla olisi mahdollisuus osallistua ylioppilaskirjoituksiin, kertoi Halme.

Ollaan ylpeitä Akaasta

Suomen sadas itsenäisyyspäivä on Susanna Halmeen mielestä suuri juhlapäivä, jolloin on kaikki syy olla ylpeä itsenäisyydestä ja suomalaisten saavutuksista sekä Akaasta

– Tänään voimme olla myös ylpeitä akaalaisia. Akaa on osa itsenäistä Suomea. Pinta-alaltaan Akaa on pieni osa kokonaisuutta, mutta sitäkin tärkeämpi. Yhdessä olemme rakentaneet ja kehittäneet Akaan kaupunkia. Ja työ jatkuu myös tulevaisuudessa.

Suomen ja Akaan historiassa on ollut paljon surua, helpompia ja vaikeampia aikoja, kipuja ja uhrauksiakin, mutta Susanna Halmeen mielestä ennen kaikkea myös yhdessä tekemistä.

– Juuri sana yhdessä on kaiken avainsana. Ilman yhteistyötä ei synny tuloksia. Yhteistyö on yhteisen päämäärän ja tavoitteiden eteen ponnisteluja, erilaisten voimavarojen valjastamista samaan suuntaan. Se on samaa yhteistyötä, jonka turvin Suomen 100-vuotinen historia on rakennettu. Yhteistyötä tarvitaan nytkin. Tilanteessa, jossa kaupunkimme muuttuu ehkä enemmän kuin koskaan, tilanteessa jossa Suomessa liian moni lapsi, nuori, aikuinen tai ikääntyvä joutuu olemaan yksin. Meitä kaikkia tarvitaan ja meillä kaikilla on oma paikkamme, sanoi Halme

Kukaan ei pärjää ilman ystäviä

Susanna Halme toivoi, että Suomessa ja Akaassa ei jäätäisi kaivelemaan vikoja ja puutteita, vaan mietittäisi tulevaa ja sen erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Historiaakaan ei Halme näissä pohdinnoissa toki unohtaisi. Tarvitsemme Suomessa toinen toisiamme, Halme itse sanoo olevansa siitä hyvä esimerkki.

– Itsenäisessä Suomessa meillä on moni asia hyvin. Suomi on monien tutkimusten mukaan onnellinen maa. Tämän päivän Suomessa meillä ei ole sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksen haasteita, mutta meillä on ehkä edessämme uudenlaisia haasteita.

Kenenkään ei Suomessa ja Akaassa pitäisi Susanna Halmeen mielestä olla tahtomattaan yksin. Jokainen ihminen tarvitsee harrastusporukoita ja ystäviä pärjätäkseen.

– Miten voisimme olla omalta osaltamme rakentamassa sellaista välittämisen kulttuuria, että yhteisö kannattelisi myös sen heikoimpia jäseniä. Jokainen meistä voi antaa oman panoksessa yhteiselle ja yhtenäiselle Suomelle, pysähtyä kuuntelemaan, mitä toiselle kuuluu. Pienillä sanoilla ja teoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Susanna Halme sanoo oman arkeista koostuvan pääosin yhdessä tekemisestä. Jo opaskoiransa kanssa hän liikkuu yhdessä. Näkövammainen luottaa koiraansa ja koira emäntäänsä. Tällainen luotettava ystävä – oli se sitten koira tai ihminen – pitäisi Halmeen mielestä olla jokaisella nuorella.

”Akaan ongelmat eivät saa hallita keskustelua”

Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd) ei kiistä Akaan ongelmia, mutta ne eivät hänen mielestään saa hallita keskustelua. On pystyttävä näkemään ongelmien yli.

– Kun Akaassa työttömyysprosentti oli vielä huhtikuussa tänä vuonna noin 14,5, on se tällä hetkellä on 9,5. Tämä merkittävä työttömyyden lasku on tuonut akaalaisiin perheisiin lisää hyvinvointia. Akaassa on avoimia työpaikkoja tällä hetkellä noin 60, mikä on myös ihan merkittävä asia.

Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Rämön mielestä Akaan ongelmat eivät saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että monet asiat täällä onnistuvatkin.

Akaassa myös tapahtuu Harri Rämön mielestä koko ajan. Kesällä valmistui uusi yksityinen päiväkoti. Savolan alueelle on valmistumassa vanhuksille tuetun palveluasumisen yksikkö ja Sikosuolle samanlaisen yksikön rakentaminen on alkamassa. Tuetun palveluasumisen yksikkö rakennetaan myös Viialaan.

– Vuoden päästä Kylmäkosken kirkonkylän uusi koulurakennus on joko valmistumassa tai valmis.

Hyvinvointikeskus-hanke etenee

Erittäin merkittävänä asiana puheenjohtaja Rämö pitää Akaan Hyvinvointikeskuksen suunnittelun etenemistä. Rakentamaan päästään hänen mukaansa syksyllä 2018.

– Rohkenen väittää, että Hyvinvointikeskuksesta tulee Suomenkin mittakaavassa yksi parhaista hyvinvointiyksiköistä, johon keskitetään kaikki Akaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Ilman tätä uutta Hyvinvointikeskusta en näe, että näitä palveluita Akaassa jatkossa olisi.

Harri Rämö kiitteli suunnittelua ja ohjausryhmää Hyvinvointikeskus-hankkeen etenemisestä. Myös Pirkanmaan uutta maakuntahallintoa suunnitteleva kolmikko on ollut suunnittelussa mukana.

– Hyvinvointikeskustamme on kehuttu ihan ykköshankkeeksi koko Suomen.

Teollisuusalue AkaaPointin rakentaminen alkaa Harri Rämön mielestä siinä vaiheessa, kuin raakapuuterminaalin vaatiman radan pohjan rakennustyöt alkavat.

– En tiedä, milloin viimeksi radan pätkääkään on Suomeen rakennettu, mutta Akaaseen sellainen kuitenkin tehdään, ja rakennustyöt alkavat toivon mukaan jo ensi keväänä.

Myös moottoritien risteykseen Akaanporttiin on teollisuushalleja Rämön mielestä noussut kuin sieniä sateella. Lidlkin on tervetullut, kunhan tontti löytyy. Harri Rämö odottaa myös kerrostalon tai kerrostalojen rakentamisen alkavan piakkoin.

– Itse henkilökohtaisesti uskon vakaasti ja vankasti itsenäisen Akaan hyvään tulevaisuuteen, hehkutti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö.

Musertavat uhraukset hahmottuvat nykyaikaan sijoitettuina

Entäpä jos kaikki Akaan, Urjalan, Valkeakosken, Punkalaitumen, Vesilahden, Lempäälän ja Pirkkalan asukkaat kaatuisivat tai katoaisivat sodassa. Entäpä jos Pirkanmaan jokainen alle 15-vuotias lapsi ja nuori sekä yli 65-vuotias haavoittuisi. Ja mitä tarkoittaakaan karjalaisten evakuoiminen tänään. Sitä, että Pirkanmaan maakunnan asukkaista 80 lähtisi jonnekin muualle.

Toimitusjohtaja emeritus Heikki Teräväinen muistutti, että yhteisö, jossa pahansuovat kielet kasvattavat riitaa, ei ole kunniaksi jäsenilleen.

Toimitusjohtaja emeritus Heikki Teräväisen puhe Toijalan sankaripaadella itsenäisyyspäivä aamuna toi sota-ajan tähän päivään. On helppo lukea historiasta, että ikävästihän sodissa kävi. Kuviakin löytyy. Vaikeaksi olo muuttuu, kun miettii, mitä kaikki tarkoittaisi tänään.

– Maa-alueista jouduimme luovuttamaan Neuvostoliitolle 43 105 neliökilometriä. Sen kokoisen alueen muodostavat nykyiset Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat, luotteli Teräväinen.

Pysähdyttävä tulkinta ja havainnollistaa elävästi sen, mitä sota Suomelle merkitsi ja mistä kansakunta nousi jaloilleen. Sodat kokeneet sukupolvet on jo pääosin poissa. Mitä he ajattelisivat nyt?

– Taistelimme yhteisten suomalaisten arvojen puolesta ja selviydyimme niiden puolustamisesta voittajina – sitäkään taistelua emme hävinneet. Kannoimme vastuumme silloinkin, kun kaikki näytti mahdottomalta. Veljeä ei jätetty eikä jätetä. Olkaa siis vastuuntuntoisia ja maltillisia toisianne kohtaan. Meille kaikki nyt heti -toimintatapa oli meistä vierasta ja turmiollista yhteishengen kannalta. Pyytäkää toisiltanne anteeksi ja antakaa toisillenne anteeksi – ennakkoon mahdottomiltakin tuntuvissa kysymyksissä, avasi mahdollista mahdollista vastausta Heikki Teräväinen.

Menneiden sukupolvien arvoihin kuului Heikki Teräväisen mielestä myös totuuden vaaliminen, vaihtoehtoisia totuuksia ei heillä ollut.

– Muistakaa, ettei totuus voi saavuttaa kiertämään päässyttä valhetta.

Seppeleen Toijalan sankarivainajille laskivat Akaan kirkkoherra Ali Kulhia, Akaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sinikka Ylimäki ja Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen.

Vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkille seppeleen laskivat Akaan valtuuston varapuheenjohtaja Timo Saarinen ja Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö.

from WordPress http://ift.tt/2BFXZUP via IFTTT