#greenseats

[amaurotine-daydreaming]

VII. Noisome

“You like gysahl greens very much. Yes, very much. Just as the hunters told me.”

The chocobo at the Vath’s side chirped and dipped its head once more. Bracing the vegetable with one of its taloned feet, it tore off another broad leaf with its beak. The Vath stroked its soft flank as it continued observing its companion.

“They call me the Birdkeeper now,” the Vath said. “I am happy to have a name, yes, very happy. But you are strange for a bird.”

A big brown eye swiveled toward the Vath Birdkeeper quizzically, then went back to its meal. 

“You have the feathers and the wings, but you cannot fly,” the Vath Birdkeeper explained. That eye swiveled to them once more, a bit more balefully.

“Perhaps that is rude,” the Vath Birdkeeper amended, chastened. It moved its claw from the bird’s flank to its wing, smoothing down the ruffled feathers there. “You must forgive us for saying so. Indeed, please forgive us. You do not need to fly. For that we have our kongamatos.”

The chocobo relaxed, soothed by its master’s hand, and with a soft trill nudged the Vath Birdkeeper’s head with its own. The Vath Birdkeeper in turn clicked its mandibles, relieved. These birds were very understanding creatures, it had come to understand, but it had also come to recognize the guilt and sorrow it felt when upsetting them. Such feelings were alien when it was part of the Onemind.

“The hunters tell me we must choose a name for you,” the Vath Birdkeeper told its friend. “We find this difficult—very difficult. We have only just found our own name. We do not know how to name others yet.”

The current bunch of gysahl greens was now down to a nub no bigger than a large fruit. The chocobo tossed the last mouthful into the air and caught it, its gullet working as it slid down its throat. The Vath Birdkeeper patted it, impressed.

“The Vath come to these decisions because of a skill. A very special skill. The Storyteller, The Kintamer, The Deftarm.”

The chocobo chirped. The Vath Birdkeeper found these strange, flightless birds to be very good listeners.

“We hope you will like the name we give you. Since you cannot choose it yourself, we are told. But we do not know much about you yet. Only that you are a cho-co-bo. But all your kind share this name, yes?”

Another chirp. The chocobo craned its neck around and tucked its beak into its feathers, grooming. 

The Vath Birdkeeper nodded. “Such is the way of the Onemind. It is the way of the Vath to be individual, and this is what we wish for you, too.”

The red earth of the Forelands was taking on an even more fiery hue, and the shadows were growing long. As its companion went about its after-meal preening, the Vath Birdkeeper reached up and adjusted the saddle and its straps, checking that it was resting comfortably and securely. 

“Something you are skilled at…” the Vath Birdkeeper mused, next checking the straps on the simple pack and bedroll behind the saddle’s cantle. “You are very skilled at eating these greens. Indeed, very skilled.” The Birdkeeper peered around to where its companion’s head was still tucked. “Maybe we will give you the name Greenseater,” it ventured. 

The chocobo lifted its head, stretched its neck forward, and gave a short, shrill retort.

The Vath Birdkeeper winced. “I see. You do not like the name. Well, we are–” it tilted its head, hesitant, “I am–not called the Namegiver, and it seems this is for a reason.” 

It gently inspected the reins on its companion’s beak. “But you and I will come to an amicable solution, yes? An amicable solution.”

The chocobo bobbed its head. As the Vath Birdkeeper stood there, lost in the dilemma of a suitable name, its companion scratched its talons against the earth restlessly and prodded at the dirt.

“You are also very good at finding things in the soil. Perhaps… Earthdigger.”

The chocobo eyed them.

The Vath Birdkeeper’s shoulders slumped and its head bowed. “We will think on it further while we are on the road. Come.”

The chocobo obligingly knelt, and up into the saddle the Vath Birdkeeper swung. Its feet still scrabbled a bit at the stirrups, but it was careful not to accidentally scratch its friend, as it had done the first time the kind hunters at Tailfeather had tried to show them how to ride. 

“You know the gysahl green, but do you know about the others?” the Vath Birdkeeper asked, as they left the shelter of the forest for the open expanse of the Wastes. It nudged the chocobo’s flank and gently tugged on the reins, directing attention to a cluster of sprigs poking out of the ground a few paces away. Though the Wastes were very dry, the long leaves shone as if they were wet with rain.

“This one is called silver dew. The dragons find it noisome, yes, very noisome. We light our censers to keep them away.” The Vath Birdkeeper looked to the open sky, clicking its mandibles. “We appear to dragons a tasty snack. A tasty, savory snack. Crunchy on the outside, gooey on the inside. We find this thought distressing, so very distressing.” 

The chocobo shifted its gait, sensing its rider’s unease. A boon of these birds was how well they came to understand both words and nonverbal gestures, but the Vath Birdkeeper had to remind itself now to still its nervous clicking. Being able to understand a Vath’s feelings, the Birdkeeper thought, was not always helpful for either of them. 

“We will protect you from the dragons with this noisome silver dew,” it said, patting its companion’s neck. “They will not take you for a snack if you smell of it.”

Its companion whistled happily, and although the bird’s strides lengthened as they traveled, the pace remained leisurely. Similarly more at ease, not least of which because of a sky unclouded by any Dravanians looking for a meal, the Vath Birdkeeper took in its surrounds with a more inquisitive eye. 

It had always known these lands, but the idea of stopping and looking at this place for its beauty–or for anything that wasn’t food or a threat to the Onemind–remained new, even moons on. Every day, it found new things to simply look at, and marvel. It was glad its boon companion also had an appetite for the sights of the world, for even short journeys tended to become twice as long with the Vath Birdkeeper in the saddle.

The sun was only halfway behind the mountains, its light slanting long, and so the Birdkeeper consoled itself that the Vath of the guild could at least not scold them for arriving home from their journey after dark again.

The setting sun’s orange hues reflected off of the Vath’s carapace, but its companion seemed to simply absorb the color, lending its feathers a fiery glow.

“Sunkeeper?” the Vath Birdkeeper asked, surprised by the serendipity of inspiration. “Your feathers shine like the sun, they are so very golden and beautiful. Like you have captured the rays in your coat.

“If you do not mind sharing part of a name,” it added. “The hunters share names sometimes. They have a special word for it. We think it is ser-names. They put them in the front on some occasions, as with ‘Ser Jantellot.’ It is clearly respectful, yes, very respectful. But we have noticed that the ones who share names placed at the end are very close, like family.”

The Birdkeeper’s companion did something unusual then: it wiggled, its feathers puffed out not with displeasure or anxiety but with pride.

“Kweh!” it trilled.

“Sunkeeper,” the Vath Birdkeeper nodded, satisfied that its companion was satisfied. “Your name will be Sunkeeper.”

[homegirllondon]

Soft forest green sofa from cox and cox (affiliate partner)

https://homegirllondon.com/serene-gentle-green-living-room-ideas/

[mrfotolab23]

Yellow Umbrella ... ... 📸...@mrfotolab23 ... #biscuitsbaseball #mgmalabama #mgm #mrfotolab23 #rainyday #yellowumbrella #umbrellasout #playball #tellastory #greenseats #sacrifice #lovegives (at Montgomery Riverwalk Stadium) https://www.instagram.com/p/BydN1odgyYMNtRJWWwIn1gbC4ZM6Rb4s5fZBK80/?igshid=16ontun8f6kzn

[edgar-rangel74]

Cubs green seas🐻⚾ #amaizingmoments #miami #wrigleyfield #greenseats #chicagocubs (at Sergio's Restaurant) https://www.instagram.com/p/BvFZYxlAayY5Hy-gM64W-5ob1fEYZr4gZxV73w0/?utm_source=ig_tumblr_share&igshid=1u7p0e24zrlqw

[diaryandarchive]

[photography-prints]

Cross section of an office presentation room with tables, chairs and papers

[absolutorder]

when yo first time at a cards game is on point #cardsnation #buschstadium #tgif #greenseats

[4t-suarez]

PEEK-A-BOO #4tsphotos #cats_of_instagram #cat #catlovers #catsofinstagram #cats #pets #pet #kitten #kitty #kittens #felines #felinelove #feline #animal #greenseat #hideandseek #hide #marikina #philippines #cateyes #catseyes #cute #cutenessoverload #photooftheday #potd❤ #potd📷 #potd #art #artislife

[jarikolehmainen]

Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia

Edestakaisten lentomatkojen hiilidioksidipäästöt (Finnairin päästölaskurin mukaan ko. reiteillä liikennöivillä Finnairin konetyypeillä) ja tämän seurauksena laskennallisesti sulavan arktisen merijään määrä yhtä matkustajaa kohden. Arktisen merijään sulaminen tarkoittaa tässä sitä, kuinka paljon syyskuun jääpeitteen laajuus keskimäärin pienenee. Esimerkiksi Phuketin-loman lennot sulattavat siis arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden, kun ilmakehään pääsee lisää hiilidioksidia. Lähde: omat laskelmat Science-lehden artikkelin perusteella. Viime aikoina on nostettu keskusteluun monia tabuja, esimerkiksi sukupuolinen häirintä, näyttelijöiden kohteleminen ja lentomatkailun ihannointi. Erityisen arvokasta on se, että viimeksi mainitun asian ottivat esiin nimenomaan matkailublogien kirjoittajat. Aamukahvilla-blogin Henriikka Simojoki aloitti #kestäväreissu-keskustelun otsikolla "Tuhoan maailmaa työkseni – lentämisen epäekologisuudesta" ja haastoi muut sosiaalisessa mediassa toimivat mukaan pohdintoihin. Kampanjan ideoinnissa oli ollut mukana Salamatkustaja-blogin Satu Rämö, joka kirjoittikin samana päivänä oman kannanottonsa otsikolla "Matkustan ympäri maailmaa, CO2-päästöt ne kasvaa vaan". Syvä kumarrus ja iso kiitos teille, Henriikka Simojoki ja Satu Rämö! Aiheeseen tartuttiin monissa muissakin blogeissa. Kirjoituksia on syntynyt ainakin otsikoilla "Rakastan vuoria, mutta en haluaisi lentää niiden luokse", "Minäkin tuhoan maapalloa", "Voiko elää lentämättä?" ja "Tutkijan hiilijalanjälki". Vältä välilaskullisia lentoja, yölentoja ja bisnesluokkaa Finnairin mukaan järkevillä valinnoilla voi vähentää lentomatkan päästöjä jopa 30 prosenttia: -Valitse lentoyhtiö, jolla on moderni laivasto. -Valitse suoria reittejä ja lennä oikeaan suuntaan alusta asti. -Vältä suuria ja ruuhkaisia lentoasemia. -Hyödynnä julkista liikennettä. Lentojen tulee olla suoria, koska polttoainetta kuluu varsinkin nousuissa ja yllättäen myös laskuissa. Tasainen matkalento kuluttaa vähemmän. Lisäksi Risto Isomäki on kiinnittänyt huomiota siihen, että erityisesti yölentoja pitäisi vähentää. Yöaikaan lentokoneiden aiheuttamilla tiivistymisjuovilla nimittäin on merkittävä lämmittävä vaikutus. Ne estävät pilvien tavoin lämmön karkaamista ilmakehän alaosasta ylöspäin. Sen sijaan päivällä tiivistysvanat voivat jopa viilentää, koska ne estävät auringonsäteilyn pääsyä maapallon pinnalle. Tämä viilentävä vaikutus toki on mitätön hiilidioksidipäästöjen ja lentämisen muiden ilmastoa lämmittävien vaikutusten rinnalla. Economy- eli turistiluokassa matkustaminen on huomattavasti ekologisempaa kuin bisnes- tai ykkösluokassa matkustaminen, koska turistiluokassa samaan tilaan mahtuu enemmän matkustajia. Sekä ekonomisesti että ekologisesti ajatellen penkkirivien tiivistäminen on siis hyväksi. Matkailublogit voisivat auttaa asiaa lopettamalla kaukolentojen bisnesluokkien mainostamisen houkuttelevilla kuvilla. Ilmastonmuutoksen voimistumisen pysäyttämiseksi hiilidioksidipäästöt henkeä kohden saisivat olla enintään kaksi tonnia vuodessa, mutta jo yksi Thaimaan-loma voi tuottaa jopa kolme tonnia Uudet koneet tuottavat vähemmän päästöjä kuin vanhat. Vuodesta 1990 vuoteen 2014 yhden lentomatkustajan lentokilometriä kohti aiheutuvat päästöt ovat tekniikan kehittymisen seurauksena pienentyneet 37 prosenttia. Esimerkiksi Boeingin Dreamliner 787-8 tuottaa matkustajaa kohden muutaman prosentin vähemmän päästöjä kuin muut yleiset matkustajakoneet. Säästö saadaan aikaan siipien lämmityksen tarkalla säätämisellä, siivenkärkien muotoilulla ja keveillä komposiittimateriaaleilla. Eri päästölaskurit voivat antaa hyvinkin erilaisia tuloksia. Finnairin laskuri perustuu nimenomaan Finnairin käyttämiin konetyyppeihin. Konetyypistä ja muista oletusarvoista riippuen tulokset saattavat kuitenkin poiketa hyvinkin paljon samallakin reitillä. Finnairin lisäksi kannattaa vertailla muitakin laskureita, esimerkiksi ICAO, MyClimate, Dontfly.org, GreenSeat ja SAS. Lentoliikenteen päästövaikutus on nykyisin 2-5 prosenttia kaikista globaaleista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Tämä voi tuntua pieneltä, mutta yksittäisen kuluttajan vuotuisista hiilidioksidipäästöistä lentomatkat voivat muodostaa valtaosan. Yhden ihmisen Thaimaan-matka voi tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin keskimääräinen vuotuinen henkilöautoilu. Mikäli ilmastonmuutoksen voimistuminen haluttaisiin pysäyttää, yhden ihmisen vuotuiset hiilidioksidipäästöt (hiilidioksidiekvivalentteina eli mukaan on laskettu myös muut kasvihuonekaasut, joiden lämmittävä vaikutus on laskelmassa muutettu vastaamaan hiilidioksidia) saisivat olla enintään 2 000 kilogrammaa. Suomalaisen hiilijalanjälki on Sitran teettämien asiantuntijalaskelmien mukaan henkilöä kohden 10 300 kilogrammaa vuodessa (asuminen 33 %, liikenne ja matkailu 22 %, ruoka 20 %, muu 25 %). Eri asiantuntija-arvioissa tämä on vaihdellut 8 700 kilogramman ja 10 800 kilogramman välillä. Itsearvioinnissa ihmiset arvioivat päästönsä usein hieman alakanttiin. Pelkästään yhdestä Thaimaan-lomasta tulee lentoyhtiöstä ja reitistä riippuen päästöjä 1 000 - 3 000 kilogrammaa, siis jopa noin kolmasosa kaikista yksittäisen suomalaisen kuluttajan koko vuoden aikana tuottamista päästöistä. Omaa hiilijalanjälkeään voi arvioida Sitran Elämäntapatestillä. Yksittäisten lentojen päästöt on helppo laskea Finnairin päästölaskurilla. Laskelmat perustuvat edellisen tilivuoden todellisiin rahti-, matkustaja- ja polttoainekulutustietoihin. Kunkin lennon kulutettu polttoaine lasketaan suhteessa rahdin ja matkustajien painoon, ja laskuri ilmoittaa polttoaineen kulutuksen vain matkustajien osalta. Lisäksi on syytä huomata, että lentämisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen ei rajoitu pelkästään hiilidioksidin vaikutuksiin. Lentomatkailun arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä Kaiken lisäksi lentoliikenteen kokonaishiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti. Viime vuonna maailmassa tehtiin 3,9 miljardia lentomatkaa. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2036 mennessä. Syynä on erityisesti Kiinan ja Intian keskiluokan vaurastuminen. Matkailua lisäävät myös Instagram ja muut sosiaalisen median kanavat, joissa jaetaan houkuttelevia kuvia. Joskus ajateltiin, että internetin yleistyminen voisi vähentää liikkumista, koska ihmiset pääsevät tutustumaan uusiin paikkoihin tietoverkon kautta. Päinvastoin on tainnut käydä. Tarja Heinivaho kirjoitti aiheesta hyvän kolumnin: "Dan Brown ja kiinalaisen keskiluokan vaurastuminen olivat tehneet tehtävänsä. Jonot ja turistimassat olivat vallanneet ikuisen kaupungin. - - Matkustamme Barcelonaan, Venetsiaan ja Dubrovnikiin aistiaksemme niiden aitoa ja uniikkia ilmapiiriä, mutta paikallisten sijaan saammekin pällistellä vain turisteja. - - Ehkä on suunnattava vaikeakulkuisiin paikkoihin. Kaupunkeihin, joilla ei ole lentokenttää. - - Tai sitten on vain pysyttävä kotona. Sekin on aina vaihtoehto." Maailman turismiräjähdys ja massaturismi koettelevat sekä ympäristön kantokykyä että matkailun ydinalueiden ihmisten kestävyyttä. Yksi matkailun megatrendeistä on maapallon väestön vanheneminen ja sen myötä lisääntyvä hyvinvoivien eläkeläisten osuus. Heillä on aikaa ja varaa matkustaa. Lääketieteen kehittymisen myötä myös terveys on riittävä matkustamiseen. Kaiken perimmäinen tausta on tietenkin maapallon väestönkasvu. Väestönkasvuun johtaneet tekijät ovat monin tavoin positiivisia, mutta seurauksena on ongelmia, joita täytyy ratkoa. Tehokkaammasta kalustosta ja biopolttoainekokeiluista huolimatta lentoliikenteen päästöt kasvavat, koska uudistukset eivät riitä kompensoimaan lisääntyvän liikenteen päästöjä. Sekä lentoliikenteen lisääntyminen että muilla aloilla saavutettavat päästövähennykset kasvattavat lentoliikenteen globaalien hiilidioksidipäästöjen osuutta lähitulevaisuudessa merkittävästi. Vuonna 2050 lentoliikenne voi kuluttaa pahimmillaan 27 prosenttia globaalista hiilibudjetista Mikäli maapallon lämpeneminen halutaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen mukaisesti rajoittaa 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, ilmakehään voidaan päästää vain tietty määrä hiilidioksidia. Vaikka lentoliikenteessä onnistuttaisiin kaikissa tavoitteena olevissa päästövähennyksissä (tekninen kehitys ja sataprosenttinen biopolttoaineiden käyttö), vuonna 2050 lentoliikenne kuluttaisi jo 12 prosenttia koko globaalista hiilibudjetista. Mikäli päästövähennykset eivät onnistu ja kansainvälinen lentoliikenne jatkaa viiden prosentin vuotuista kasvuaan, vuonna 2050 lentoliikenne vie peräti 27 prosenttia kaikesta käytettävissä olevasta globaalista hiilibudjetista. Valitettavasti lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet vähentämään päästöjään merkittävästi. Ruotsalaisen arvion mukaan ruotsalaisten lentoliikenteen päästöt saattavat ohittaa kaikkien muiden alojen yhteenlasketut päästöt jo vuonna 2040. Ruotsi alkaakin huhtikuun alussa verottaa lentomatkustajia. Mikäli lentoveron halutaan oikeasti vähentävän lentomatkoja, veron tulee olla riittävän suuri. Keskustelua on käyty myös siitä, tulisiko veron olla progressiivinen joko tulotason tai lentomatkojen määrän mukaan. Pieni osa ihmisistä tekee suurimman osan lennoista. Ruotsissa on ehdotettu myös pakollisia varoitusmerkintöjä matkailumainoksiin. Omat päästönsä voi hyvittää modernilla anekaupalla eli päästökompensaatiomaksulla Omat päästönsä voi hyvittää maksamalla ns. ekosakon eli päästökompensaatiomaksun. Tämä on eräänlaista modernia anekauppaa erityisesti silloin, mikäli kompensaatio ei ole tuotettuihin päästöihin nähden riittävää. Esimerkiksi Finnmatkat (nykyinen TUI) markkinoi 1+1 -kompensaatiota, jossa matkan varaava turisti maksoi ympäristönsuojeluun euron, jolloin matkanjärjestäjä maksoi toisen euron. Tämä on erittäin kunnioitettava aloite ja teko, mutta siitä voi syntyä matkustajalle virheellinen mielikuva. Kahden euron maksulla ei todellakaan pystytä kompensoimaan läheskään kaikkia lennon aiheuttamia päästövaikutuksia. Monet päästökompensaatiomaksut perustuvat siihen, että saadulla rahasummalla pyritään joko sitomaan hiilidioksidia pois ilmakehästä esimerkiksi istuttamalla lisää puita tai suojelemalla jo olemassa olevia metsäalueita tai tehostamaan energiankäyttöä. Kuitenkin ilmeisesti ainoa päästökompensaatiomaksu, jolla todella tehokkaasti pystytään pienentämään syntyviä päästöjä, on suomalainen CO2Esto. Sen avulla voi ostaa päästöoikeuksia pois EU:n päästökaupan kiintiöstä ja siten mitätöidä omaa hiilijalanjälkeään. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kuitenkin harmittelee: "Edes sellaiset yritykset, joilla on kestävän kehityksen ohjelma, eivät ole valmiita maksamaan työntekijöidensä lennoista kompensaatiomaksuja. Sitä kautta trendi pitäisi kuitenkin saada liikkeelle." Juna on kymmeniä tai jopa satoja kertoja suihkukonetta energiatehokkaampi, mutta kotimaassa potkurikone ei ole paljonkaan huonompi vaihtoehto kuin matkustaminen yksin henkilöautolla Hiilidioksidi on haitallisempaa lentokorkeudella troposfäärin ja stratosfäärin rajalla kuin alempana troposfäärissä. Joskus onkin väläytelty ilmastovaikutusten vähentämiskeinona lentojen siirtämistä alemmaksi, mutta tämä altistaisi koneet säähäiriöille sekä suuremmalle onnettomuusriskille ja hidastaisi matkaa. Lentomatka tulisi vaihtaa muihin matkustusmuotoihin aina silloin, kun se suinkin on mahdollista. Laskelmienmukaan esimerkiksi 440 kilometrin matkalla hiilidioksidipäästöjä tulee MD80-suihkukoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 207 kg henkilökilometriä kohti (siis yhtä kilometriä ja yhtä matkustajaa kohden), laivasta (autolautta) 136 kg, ATR-potkurilentokoneesta (täyttöaste 60 prosenttia) 97 kg, henkilöautosta (polttomoottori, vain yksi ihminen autossa) 88 kg, sähköautosta (tavallinen sähkö, vain yksi ihminen autossa) 54 kg, linja-autosta 26 kg ja junasta vain 1 kg. Huomattavaa on kuitenkin se, että kotimaanlennoilla tai yleensäkin lyhyillä lentomatkoilla potkurilentokoneen päästöt eivät ole paljonkaan suuremmat kuin ajettaessa yksin polttomoottoriautolla. Tarvitaanko absolutismia: Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan Mikä sitten on oma suhteeni lentomatkailuun? Olen pyrkinyt minimoimaan liikkumisessani hiilipäästöjen tuottamisen. En omista autoa. Yli 20 vuoden ajan olen pyöräillyt ympäri vuoden kaikki päivittäiset työmatkani. Pyrin vähentämään hiilijalanjälkeäni käyttämällä tuotteet loppuun. Televisioni on kohta 17 vuotta vanha kuvaputkitelevisio. Käytän edelleen ensimmäistä matkapuhelintani, vanhaa Nokian N8-mallia Symbian Anna -käyttöjärjestelmällä. Osa vaatteistani on samoja, joita käytin jo itse lukiossa opiskellessani. Luonnonperintösäätiö käyttää lahjoitusvarat suojelualueiden ostoon. Kuluihin on viime vuosina mennyt 16 prosenttia lahjoitustuotoista. Kaikki loppu menee metsäalueiden ostamiseen ja suojeluun. Olen kuitenkin elämäni aikana lentänyt kaksi kertaa Atlantin yli. Lyhyempiä matkoja lähinnä Euroopassa olen lennellyt parhaimmillaan tai pahimmillaan vuosittain. Globen uupuneet -näytelmän sanoja mukaillen: "Vaikka muuttuisin tammeksi, en pystyisi sitomaan kaikkea lentomatkailussa tuottamaani hiilidioksidia." Viime vuosina olenkin maksanut kompensaatiota päästöistäni joko lentomaksuna tai suoraan lahjoituksena hiilen sitomisen lisäämiseksi ja alkuperäisen luonnon säilyttämiseksi. Viikonloppulentelyyn en ole sortunut. Mielestäni hiilipäästöjä ei kannata tuottaa ainakaan lyhyen ajan, esimerkiksi pelkän viikonlopun, takia. Perillä on oltava kauemmin. Maantieteilijänä ja biologina minulla on palo tutustua uusiin paikkoihin, ja oikeastaan tämä kuuluu minun ammattiinikin. Unelmakohteitani ovat Amazonia ja Kenian tai Tansanian valokuvaussafari. Vain huono omatunto syntyvistä hiilidioksidipäästöistä on estänyt minua toteuttamasta näitä unelmiani. Viime aikoina matkani ovat yhä useammin olleet vaelluksia Suomen Lapissa, esimerkiksi Pallas-Ylläksellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Käsivarren erämaassa. Matkat olen taittanut junalla ja linja-autolla. Myös näillä reissuilla ihan kotimaassa olen kokenut monia mielenkiintoisia kohtaamisia ja upeita näköaloja. Toki tällaiset luontokohteet eivät kestä kovin suurta turistimäärien kasvua. Näiden viehätys perustuu suurelta osin juuri hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Matkailu kotimaan luontokohteissakaan ei siis ole ongelmaton. Olen pohtinut yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöistä 68 prosenttia liittyy kotitalouksien kulutukseen. Siinä mielessä voisi sanoa, että valta on yksittäisillä kuluttajilla. Kuitenkin ilmastonmuutos on niin suuri ja niin nopeita toimenpiteitä tarvitseva ongelma, ettei tämä voi jäädä odottamaan pelkästään riittävän suuren kuluttajamäärän heräämistä, vaan asiaan tarvitaan oikeasti myös rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi lentoveroja tai muuta poliittista ohjausta. Roope Mokka onkin todennut mielestäni hyvin viisaasti: "Ilmastonmuutosta ei voida pysäyttää kulutusvalinnoilla, mutta ei ilmastonmuutosta voida pysäyttää ilman kulutusvalintojakaan. -- Tämähän ei ole mikään ympäristökysymys, vaan kysymys on siitä, minkälaista elämää meidän lapsien lapset elää, eloon jäämisestä ja elämän laadusta. -- Eihän tässä mitään ympäristöä suojella vaan ihmisiä." Kone ei jätä lentämättä, vaikka jättäisin paikan varaamatta. Toisaalta, jos moni muukin tekee samoin, vapaita paikkoja jää yhä enemmän ja lentoyhtiöt harventavat lentovuoroja. Silloin vaikutus on todellinen. Näin voin ehkä vaikuttaa jättämällä Amazonian tai Afrikan-safarin väliin. Lennolle lähtisin kuitenkin hetkeäkään epäröimättä, jos voittaisin tuollaisen matkan. Silloin matka olisi jo ostettu, eikä sen käyttämättä jättäminen vaikuttaisi mitenkään. Minä ja matkatavarani emme edes paina niin paljon, että polttoaineen kulutus pienenisi oleellisesti. Ehkä sorrun joskus muutenkin. En yleensäkään näe maailmaa mustavalkoisena, enkä kannata äärimmäisyyksiä. Ruokavalioltani olen sekis eli sekaani, mutta pyrin yhä enemmän fleksitarismin suuntaan. Lentämisenkään suhteen en ole absolutisti. Ehkä pitäisi olla. Lue myös nämä Phuketin-loman lennot sulattavat arktista merijäätä lähes viisi neliömetriä yhtä matkustajaa kohden Uusi tutkimus: Näin ilmastonmuutos lisää ilmakuoppia ja pidentää lentoaikoja Lentoyhtiöt eivät ole onnistuneet juurikaan vähentämään hiilijalanjälkeään seitsemään vuoteen Matkailussa eläimiä käytetään narsistin tavoin: Onko vastuu turistilla vai matkanjärjestäjällä? Nopeasti edennyt ReilutBlogit-kampanja haastaa pohtimaan eettistä matkailua ReilutBlogit -haaste 2: Matkailijan vastuullisia valintoja hidasloriselfien ja sivettikissakahvin välttämisestä tietoisuuden levittämiseen TripAdvisorissa Reilut Blogit -haaste 3: Meri, Malediivit, muovi, munat ja matkailu Onko Suomi eettisen norsuturismin takapajula? Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones

[mylittlecurator-blog]

#tbt loving the colour stories presented at #habitare2017 #color #colour #colourblock #green with #envy #sorbet #fresh #aquascape #garden #variety #greenseat #chair #design #helsinki #finland #minimalist #minimalism #mylittlecurator #thelittlecurator (at Messukeskus)

[sitgoseat-blog]

It’s here! #green #outdoors #outdoorlife #outdoorretailer #amazonprime #green #greenseats #girls #utahlife #utah #outdoorgear #sitgo #sitgoseat #amazonproduct #dealoftheday #prime #sitting #standing #resting #bestgift #blackfriday #dadgift #duckhunting #duckhunters #deerhunting #hunting #hunters #deerspotting #duckdynasty #girlpower

[ihouseucom]

#housemusic Dutch DJ/Producer Sam Feldt becomes ambassador for GreenSeat http://dlvr.it/QQZ1Z6

[hilssphotography]

Seats at Olympic Stadium in Munich#72games #olympicstadium #olympicpark #münchnerolympiastadion #olympiastadion #exploreeurope #exploremore #travelblog #traveleurope #hilssphotography #munich #münchen #munchenstagram #travelbug #travelbag #travelmore #travelphoto #seegermany #ilovemunich #munichlove #seetheworld #stadiumseating #greenseats #diagonallines #travelersnotebook (at Münchner Olympiastadion)

[vjoord]

@vindia Volgens mij telt Greenseat alleen de brandstof, terwijl gehele uitstoot ong 2x zo hoog is.

— Maurits Hekking (@mauritshekking) January 2, 2017

[lukesherman]

colourful seats #rainbowseats #colourful #seats #movietheater #colourfulseats #pukeariki #pukearikimovietheater #newplymouth ##rainyday #museum #pukearikimuseum #pukearikinewplymouth #rainbow #redseats #greenseats #orangeseats #yellowseats #pinkseats (at Puke Ariki : Museum - Library - Visitor Information)

[ria-eviee]

On a country train. #bogancentral #greenseats