#fyysisesti pankkiin

[jenlblog]

0. Digitaalinen liiketoiminta

Nykypäivänä lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa on jotakin digitaalista, digitaalisuuden määrittely tosin riippuu yrityksen omasta kehitys vaiheesta. Toiselle yritykselle sähköinen ajanvaraus järjestelmä on digitaalisuutta, toisille yrityksille se voi olla kehitteillä oleva chatbot. On siis hankalaa määritellä tarkkaan mikä on se konkreettinen toimi, jota yksittäinen yritys tarkoittaa tai kehittää, kun puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta tai sen kehittämisestä. Yleisesti tällä kuitenkin tarkoitetaan jonkin kokonaan uuden, yritykselle arvoa tuottavan asian kehittämistä, jossa digitaalisuuden aste on aiempaa suurempi. Karkeasti voidaan ajatella myös niin että halutaan muuttaa fyysinen palvelu kokonaan tai osittain digitaaliseen muotoon.

Olemassa olevalle yritykselle digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa yleensä yrityksen digitaalisia toiminnan tukia tai palveluita. Yrityksen digitalisaation kehittäminen ei aina näy asiakkaalle ulospäin, sillä kyseessä voi olla tiettyjen palvelujen automatisoiminen. Jatkuvasti kasvava digitalisaatio pakottaa osaltaan yritykset etsimään uusia toiminta malleja. Datan jakaminen ja hyödyntäminen yrityksien toiminnassa korostuu, kun etsitään uusia keinoja tuottaa hyötyä asiakkaille tai tehostaa itse yrityksen toimintaa. Yrityksen liiketoiminnan kokonaan digitalisointi vaatii kokonaisvaltaisen strategisen näkemyksen, joka kattaa tuotteet, prosessit ja kanavat. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen haasteita voivat olla yksinkertaisesti osaamisen puuttuminen, varsinkin pienemmissä yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä ongelmia kohdataan yleisimmin kansainvälistymisen kohdalla, sillä muissa maissa on erilaiset tietosuojalainsäädännöt sekä eroja digitaalisessa tunnistautumisessa.

Digitalisaatio itsessään helpottaa yritysten sekä asiakkaiden toimintaa ja tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia kasvaa. Täysin digitaalinen liiketoiminta ylittää maantieteelliset rajat helpommin kuin perinteinen liiketoiminta. Paikallinen liiketoiminta myös laajentuu digitalisaation myötä helpommin kansainväliseksi. Lisääntyvä digitalisaatio siis edistää merkittävästi globalisaatiota yrityksen sekä asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmasta digitalisaatio tuo saataville sellaisten yritysten palveluita, joita ei välttämättä omasta kotimaasta tai kaupungista löydy. Helpoimpana esimerkkinä tästä ovat verkossa toimivat erilaiset nettikaupat. Tässä yhteydessä myös asiakkaan omat kielelliset sekä digitaaliset taidot korostuvat.

Yritysten digitaalisen liiketoiminnan lisääntyminen on omassa arjessani helpottanut ja nopeuttanut asioita. Aina ei ole pakko lähteä selvittämään asioita fyysisesti esimerkiksi pankkiin vaan kaiken voi hoitaa sähköisesti. Myös verkkokaupat ovat avanneet mahdollisuuden sellaisiin toimijoihin, joilla Suomessa ei vielä ole fyysistä liikettä. Näen digitalisaation liiketoiminnassa erittäin positiivisena ja eteenpäin vievänä välttämättömänä asiana. 

[verkkopankki-blog]

Hae lainaa netistä, ei tarvitse mennä fyysisesti pankkiin!

Hae lainaa netistä, ei tarvitse mennä fyysisesti pankkiin!

Hae lainaa netistä

Lainan hakeminen on vuosi vuodelta helpompaa ja nopeampaa. Netissä löytyy lainaa moneen tarkoitukseen, olipa kyseessä hetilaina tai pienlaina, kulutusluotto, autolaina tai asuntolaina. Kaikkiin lainoihin löytyy myös useita vaihtoehtoja. Monet pankit sulkevat asiointipisteitä. Ihmiset hakevat lainaa nopeasti mieluummin netistä kuin varaavat ajan pankista ja neuvottelevat sen…

[ellenannilaiho]

Digitaalinen palvelukokemus

Tutkin DNA:n teettämää tutkimusta suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta. Tutkimusta varten kerätty tieto on kerätty yhteensä 1036 15-74 vuotiaita suomalaiselta. Kyselystä kävi ilmi, että suurinosa (80%) kyselyyn vastanneista on hoitanut pankki asioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. 38 % väestöstä on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon viimeisen kolmen kuukauden aikana ja 31 % väestöstä on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla. Minut yllätti tässä se, kuinka pieni prosentuaalinen määrä vastanneista oli myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettuhuutokaupoissa tai nettikirpputoreilla. Käytän itse paljon nettikirpputoreja, myyn ja ostan paljon vaatteita mm. Zadaa nettikirpputori sovelluksen kautta ja esimerkiksi Facebookin matkerplace:ssä. Minusta se vaikuttaa olevan niin yleistä nykyään että tuo 38% kuulostaa melko vähältä. Se, että suurinosa vastanneista oli hoitanut pankkiasioitaan mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana ei yllättänyt minua, sillä itse hoidan kaikki pankkiasiat mobiilisovelluksen kautta ja pidän sitä jo enemmän arkipäivänä kun pankkiin menemistä pankkiasioiden hoitamista varten.

Digitaalisen asioinnin asiakaskokemuksesta parhaimmat ovat tulleet nettihuutokaupoista/nettikirpputoreista, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista / mobiilisovelluksista. Neljä viidestä (79 %) nettihuutokaupoissa ostoksia tehneistä kertoo asiakaskokemuksen olleen hyvä, ja lähes puolet (46 %) kertoo palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen. Facebook-kirpputoreilla kolme neljästä (75 %) kertoo olevansa tyytyväinen asiakaskokemukseen. Myös verkkokaupasta vaatteita/jalkineita ostaneet (tyytyväisiä 71 %) ja kodin elektroniikkaa ostaneet (tyytyväisiä 73 %) luonnehtivat asiakaskokemusta hyväksi. Näissä naiset ovat miehiä tyytyväisempiä. 

Verratessa perinteistä asiointia digitaaliseen asiointiin korostui se, että asiakkaat haluavat asioida monipuolisesti eri kanavissa eli tarpeen tullen myös fyysisissä kanavissa ja välillä taas verkossa. Olen itse tässä samaa mieltä, minusta digitaalinen palvelu ei missään nimessä korvaa fyysistä palvelua, sillä ensinnäkään tuotetta jonka tarvitsee ei välttämättä saa heti vaan joutuu odottamaan päivistä viikkoon ja koen, että palvelu on henkilökohtaisempaa fyysisesti kun digitaalisesti.

Kyselystä kävi ilmi, että digitaalisesti / mobiilisti halutaan tulevaisuudessa hoitaa erityisesti terveydenhuoltoon/lääkäriin liittyviä asioita kun kyseessä on ajanvaraus, pienimuotoinen keskustelu lääkärin kanssa, reseptin uusinta, laboratoriotulokset tms. Myös ajanvaraukset muualle sekä pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon toivotaan digitaalisia palveluita. Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut riittävät jo tai että lähinnä nykyisiä saatavilla olevia digitaalisia palveluita tulisi kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi. Olen itse ehdottomasti digitalisoitumisen kannalla monissa arkisissa asioiden hoitoon liittyvissä asioissa esimerkiksi juuri vakuutus-, pankki- ja ajanvaraus asiat täytyisi ehdottomasti olla mahdollisuus hoitaa myös digitaalisesti. Myöskin esimerkiksi matkakortin lataus täytyisi saada hoitaa digitaalisesti esimerkiksi HSL:n sovelluksen kautta, joka ei vielä ole mahdollista. 

Lähteet:

DNA, 2016. Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus

[digitimes-blog]

Digi 5.1: Suomalaisten digitaalisesta asioinnista

DNA:n tutkimuksessa suomalaisten digitaalisesta asioinnista näkyi selvästi että enemmistö suomalaisista asioi mieluummin nettipankissa kuin kivijalkapankissa, iso lohko varaa ajan erilaisiin terveydenhuollon palveluihin ja tekee ostoksia nettihuutokaupoissa tai kirpputoreilla. Näyttää siltä että kyselyyn vastanneista naiset käyttivät digitaalisia palveluita hivenen enemmän kuin miehet.

Käyttäjäkokemusten perusteella Facebook-kirpputorien tyyliset ovat käyttäjille ystävällisimpiä – ilmeisesti niin sanotut tavalliset tallaajat jotka siellä asioivat ovat keskenään toimiessaan hyvin asiallisia.

Raportista ilmenee että suurin osa asiakkaista ovat tyytyväisiä digitaalisiin palveluihin ja sen voi uskoakin – kuka mielellään menee pankkiin jonottamaan tai soittaa lääkäriin ja kuuntelee odotusmusiikkia välillä pitkänkin tovin?

Kaaviosta Digitaalinen asiointi ikäryhmittäin 2/2 näkyy että nuorempi ikäpolvi eli 15-34-vuotiaat on harjaantuneempi käyttämään digitaalisia palveluita – netissä nykyään opiskellaan, hoidetaan ostoksia, selvitetään ongelmia yhtiöiden kanssa, ostetaan vakuutuksia, käytetään online-liikuntapalveluita ja digitaalisia lääkäreitä. Kuten arvata saattaa, vanhemmat ikäpolvet käyttävät näitä paljon vähemmän.

Perinteisesti hoidettavia asioita-kaaviosta näkyy että ihmiset kuitenkin tahtoisivat käydä perinteiseen tapaan lääkärissä, hankkia kalliimmat ostokset kuten autot ja asunnot fyysisesti sekä monimutkaiset asiat jotka vaativat asiantuntijaa. Tämä on tietenkin loogista, kuka ostaisi auton netin välityksellä näkemättä sitä lainkaan? Luotto teknologiaan ja digitaalisuuteen ei ole vielä aivan niin hyvä. Monimutkaiseksi menevät asiat soveltuvat myöskin face to face-menetelmään paremmin kuin digitaalisesti hoidettavaksi – itse kerran vuokranantajan kanssa ongelmia selvittäessä jouduin lähettämään ehkä 20 sähköpostia ennen kuin luovutin ja menin konttoriin paikan päälle selvittämään ongelmaa (jota selvitettiin kolme tuntia eikä kukaan tarjonnut kahvia).

Vaateostokset hoidetaan myös välillä kivijalkamyymälässä – perinteisessä shoppailussa on vain sitä jotain, se tunne kun kävelee vaatekauppaan jossa soi nopeatempoinen musiikki ja näet värien ja tyylin loiston… Oma shoppailukaverini asuu tällä hetkellä toisessa kaupungissa mutta välillä shoppaamme yhtä aikaa samoissa ketjuliikkeissä ja puhumme toistemme kanssa WhatsAppin välityksellä, lähettäen kuvia vaatteista joita harkitsemme ostavamme.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä että uusi sukupolvi on todella tyytyväinen digitalisaation tuomiin muutoksiin ja vanhempi pudistelee päätään miettien minne maailma on menossa QR-koodeineen VR-laitteineen mutta kehitystä ei voi enää estää.

Lähteet:

DNA tutkimus: Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016

[hannamantynen-blog]

Tuhoaako digitalisaatio meidät?

Digitalisaation kuulemisesta ei ole välttynyt kukaan ja monelle se kuulostaa jopa kirosanalta. Enää meidän ei tarvitse lähteä ratin taakse päästäksemme lähimpään pankkiin tai vakuutuskonttoriin asioimaan, vaan kaiken voi hoitaa kätevästi mukavalta kotisohvalta. Töissä emme tarvitse enää pölyyntyviä paperikansioita, vaan kaikki tarvittava tieto löytyy pilvipalvelusta. Hyvällä lykyllä meidän ei tarvitse nähdä kollegoitamme fyysisesti työpäivän aikana ollenkaan. Apinan tavoin ihminen on kuitenkin laumaeläin ja tarvitsemme sosiaalista hyväksyntää muilta ihmisiltä päivittäin. Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on meidän mielenterveyteemme ja ihmisyyteemme?

Vuorovaikutus

Yli kolme miljardia ihmistä käyttää internetiä ja sen erilaisia sosiaalisia sovelluksia päivittäin. Vuorovaikutuksen digitalisoituminen vaikuttaa toimintatapoihimme ja ihmisyyteemme. Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan aikuiset ovat nykyään tekemisissä ystäviinsä, perheeseensä ja työtovereihinsa yhtä paljon netissä kuin kasvotusten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käytämme puolet ajastamme kasvokkain tapaamisen sijasta sosiaalisessa mediassa, jossa meiltä jää vuorovaikutuksesta kokonaan pois ilmeet ja kehonkieli. Facebookissakin keskustelut jäävät yleensä nopeiksi ja lyhyiksi, joissa ajatukset eivät välity samalla tavalla. Hymiöt voivat auttaa ilmaisemaan asian somessa paremmin, mutta ihmisen läsnäoloa ja asioiden ilmentämistä se ei pysty korvaamaan. Tästä johtuen verkossa kanssakäynti haittaa aitojen tunteiden ilmaisemista ja voi tehdä olon päivän päätteeksi yksinäiseksi.

Informaatioähky

Tuntuuko pahalta? Syynä saattaa olla digitalisaation tuoma informaatioähky, joka aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, päätöksenteon vaikeutta sekä tuottavuuden vähentymistä.

Aivomme eivät kehity samaa tahtia kuin teknologia ja tämän takia saatamme tuntea henkistä pahoinvointia iltaisin mennessämme nukkumaan. Kaiken aikaa saatavilla oleva tieto on pikaruokaan rinnastettava addiktion muoto, josta aivomme ei saa taukoa edes aina yön aikana. Ihmisen palautuminen työstä saattaa häiriintyä, sillä olemme tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

Kuluttamisen helpottuminen sekä ympäristö

Kun uusia vaatteita tai automaattisen nenänkaivuukoneen voi ostaa puhelimella vaikka oman kodin saunanlauteelta, kuluttaminen helpottuu ja kynnys kuluttaa madaltuu. Mielihyvä uudesta ostoksesta kestää vain hetken ja päädymme kertakäyttämään kulutushyödykkeitä sen ostamisen helppouden vuoksi.

Nopean ostopäätösprosessin myötä kuluttaja saattaa unohtaa ympäristöllisesti ja sosiaalisesti vastuulliset kysymykset. Onko tuote laadukas? Onko sen tuotannossa käytetty lapsityövoimaa? Aiheuttaako tuotteen rahtaaminen suuria ympäristöpäästöjä?

Loppupäätelmät

Vaikka tähän blogitekstiin onkin listattu digitalisaation varjopuolia, meidän on silti todettava, että digitalisaatio tuo mukanaan myös paljon hyvää. Esimerkiksi terveydenhuollon toiminta tehostuu, kun potilaiden tiedot ovat sähköisessä muodossa. Vaikka digitalisaatio on kohdannut jo suurimman murroksensa, ajanjakso on silti vielä liian lyhyt, jotta näkisimme sen pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteemme sekä sosiaalisiin toimintatapoihimme.

Yksilön ja yritysten kannalta tärkeää on tiedostava suhtautuminen muutokseen. Digitalisaatio täytyy ottaa huomioon jo varhaiskasvatuksen aikaisessa sosiaalistumisessa. Mikäli onnistumme ottamaan sosiaaliset sekä ympäristölliset seikat huomioon digitalisaation aikakaudella, voimme kutsua digitalisaatiota onnistuneeksi. Pahimmassa tapauksessa digitalisaatiolla on kauaskantoiset ja monimuotoiset ihmiskuntaa rappeuttavat seuraukset.

Kuvan lähde

[roopesaarinen-blog]

Tuhoaako digitalisaatio meidät?

Digitalisaation kuulemisesta ei ole välttynyt kukaan ja monelle se kuulostaa jopa kirosanalta. Enää meidän ei tarvitse lähteä ratin taakse päästäksemme lähimpään pankkiin tai vakuutuskonttoriin asioimaan, vaan kaiken voi hoitaa kätevästi mukavalta kotisohvalta. Töissä emme tarvitse enää pölyyntyviä paperikansioita, vaan kaikki tarvittava tieto löytyy pilvipalvelusta. Hyvällä lykyllä meidän ei tarvitse nähdä kollegoitamme fyysisesti työpäivän aikana ollenkaan. Apinan tavoin ihminen on kuitenkin laumaeläin ja tarvitsemme sosiaalista hyväksyntää muilta ihmisiltä päivittäin. Millaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on meidän mielenterveyteemme ja ihmisyyteemme?

Vuorovaikutus

Yli kolme miljardia ihmistä käyttää internetiä ja sen erilaisia sosiaalisia sovelluksia päivittäin. Vuorovaikutuksen digitalisoituminen vaikuttaa toimintatapoihimme ja ihmisyyteemme. Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan aikuiset ovat nykyään tekemisissä ystäviinsä, perheeseensä ja työtovereihinsa yhtä paljon netissä kuin kasvotusten. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että käytämme puolet ajastamme kasvokkain tapaamisen sijasta sosiaalisessa mediassa, jossa meiltä jää vuorovaikutuksesta kokonaan pois ilmeet ja kehonkieli. Facebookissakin keskustelut jäävät yleensä nopeiksi ja lyhyiksi, joissa ajatukset eivät välity samalla tavalla. Hymiöt voivat auttaa ilmaisemaan asian somessa paremmin, mutta ihmisen läsnäoloa ja asioiden ilmentämistä se ei pysty korvaamaan. Tästä johtuen verkossa kanssakäynti haittaa aitojen tunteiden ilmaisemista ja voi tehdä olon päivän päätteeksi yksinäiseksi.

Informaatioähky

Tuntuuko pahalta? Syynä saattaa olla digitalisaation tuoma informaatioähky, joka aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, päätöksenteon vaikeutta sekä tuottavuuden vähentymistä.

Aivomme eivät kehity samaa tahtia kuin teknologia ja tämän takia saatamme tuntea henkistä pahoinvointia iltaisin mennessämme nukkumaan. Kaiken aikaa saatavilla oleva tieto on pikaruokaan rinnastettava addiktion muoto, josta aivomme ei saa taukoa edes aina yön aikana. Ihmisen palautuminen työstä saattaa häiriintyä, sillä olemme tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

Kuluttamisen helpottuminen sekä ympäristö

Kun uusia vaatteita tai automaattisen nenänkaivuukoneen voi ostaa puhelimella vaikka oman kodin saunanlauteelta, kuluttaminen helpottuu ja kynnys kuluttaa madaltuu. Mielihyvä uudesta ostoksesta kestää vain hetken ja päädymme kertakäyttämään kulutushyödykkeitä sen ostamisen helppouden vuoksi.

Nopean ostopäätösprosessin myötä kuluttaja saattaa unohtaa ympäristöllisesti ja sosiaalisesti vastuulliset kysymykset. Onko tuote laadukas? Onko sen tuotannossa käytetty lapsityövoimaa? Aiheuttaako tuotteen rahtaaminen suuria ympäristöpäästöjä?

Loppupäätelmät

Vaikka tähän blogitekstiin onkin listattu digitalisaation varjopuolia, meidän on silti todettava, että digitalisaatio tuo mukanaan myös paljon hyvää. Esimerkiksi terveydenhuollon toiminta tehostuu, kun potilaiden tiedot ovat sähköisessä muodossa. Vaikka digitalisaatio on kohdannut jo suurimman murroksensa, ajanjakso on silti vielä liian lyhyt, jotta näkisimme sen pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteemme sekä sosiaalisiin toimintatapoihimme.

Yksilön ja yritysten kannalta tärkeää on tiedostava suhtautuminen muutokseen. Digitalisaatio täytyy ottaa huomioon jo varhaiskasvatuksen aikaisessa sosiaalistumisessa. Mikäli onnistumme ottamaan sosiaaliset sekä ympäristölliset seikat huomioon digitalisaation aikakaudella, voimme kutsua digitalisaatiota onnistuneeksi. Pahimmassa tapauksessa digitalisaatiolla on kauaskantoiset ja monimuotoiset ihmiskuntaa rappeuttavat seuraukset.