#W:itsemurha

[jannamuoviampari]

Orion-mietteitä

Nyt kun Orion on saatu päätökseensä, voisin vähän kertoa omia mietteitäni tarinasta. Tämä ei ole arvostelu, vaan random kokoelma tunteista ja ajatuksista mitä tämä sarja on minussa herättänyt. Spoilereita ja puhetta epämukavista asioista, kuten sovinismista.

JUONI JA PAHIS Tarina alkoi aika mielenkiintoisissa merkeissä! Koirat joutuvat pakenemaan ainoaa vastustajaa jota vastaan he eivät voi taistella! Ei muita koiria, karhuja tai ihmisiä. Vaan itse luontoäitiä joka päättää pistää Ohun paratiisin remonttiin! Realistinen syy siihen miksi pennut joutuvat erilleen toisistaan ja vanhemmistaan ja miksi joitain vanhempia hahmoja tapetaan pois (tosin Joen kuolema jätti karvaan maun suuhun, sillä vaikka Takahashi itse väittää Joen olleen liian samanlainen kuin Weed, oli Joella mielestäni enemmän munaa kuin veljellään, vaikka tämän isän-taidot olivatkin rajalliset. Siitä tulikin mieleen ettei Joen poikaa, Koshiroakaan ole näkynyt tulivuoren purkauksen jälkeen, joten tämäkin pääsi ilmeisesti hengestään. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä millainen Koshirosta olisi kasvanut, mutta tarinassa oli varmaan jo tarpeeksi akitan-pentuja taiteilijalle, tai Takahashi vain unohti pennun olemassa-olon tyystin).

Tämän jälkeen tarina ottaakin tutumman askeleen kohti vanhaa Ginga-kerrontaa, eli joku pahis kuulee paratiisin kaatumisesta ja lähtee valloitusretkelle. Eli samaa vanhaa mitä nähtiin jo Weedissä. Tällä kertaa matkaan lähtee Masamune, joka ei erikoista fledaansa ja huiviaan lukuun ottamatta ole kauhean kiinnostava hahmo. Tyyppi yrittää olla yhtä hullu ja ahne kuin edeltäjänsä Hougen, niin viimeksi mainittuun verraten tämä jää aika vaisuksi esitykseksi. Hougen on kai niin psykoottinen sekopää narsisti ettei sitä pysty voittamaan. Myös Masamunen lopullinen kuolema jäi kaivelemaan. Ei siksi että tämä muista Ginga-pahiksista poiketen (Kurojakia lukuun ottamatta) riistää itse itseltään hengen kun ei saa haluamaansa. Vaan siksi että hahmoa on hypetetty vajaat kolmekymmentä osaa, ja kun on lopputaistelun aika, siitä ei jäänyt mieleen paljon mitään. Voi olla että Masamunen koko matka oli avunhuuto psyykkisesti sairaan ja hylätyksi tulleen pojan pahasta olosta, mutta silloin koko homma vain tuntuu väkisin väännetyltä ja muka-dramaattiselta. Myös jäi mietityttämään mikä sai Masamunea seuranneet koirat edes kunnioittamaan johtajaansa niin suurella lojaaliudella...

ORION Alussa pidin paljonkin Orionin luonteesta. Rämäpäinen päähenkilö oli mukavaa vaihtelua tasaiseen Giniin ja lapsellisen naiiviin Weedin. Mutta kun Orion ei kasvanutkaan tarinan aikana muuksi kuin tappamishulluksi raivopääksi, jätti se onton olon sieluun. Orionilla on hyvä syy olla mitä on, Joen ja Izoon opetukset ovat painuneet syvälle Orionin mieleen, mutta luulisi sarjan nimikkohahmon kasvavan edes hieman tarinan aikana. Ainoa aidosti hyvä asia jonka Orionista voin sanoa on hänen ystävyytensä muita ikäisiään, eritoten Bonia ja Yamabikoa kohtaan. Ikävä kyllä muuten Orionin meno on niin kovaa ettei hän näytä välittävän pätkääkään mistään muusta kuin että pahis saadaan hengiltä. Jopa silloin kun muista putoilee kalliolta jokeen yrittäessään pelastaa häntä Masamunelta, on Orion ennemmin kiinnostunut Masamunesta itsestään, eikä ole lainkaan huolissaan toveresitaan (olettaen ettei Orionin yhä kasaantuva raivo ole peite hänen huolilleen). Myös lopputaistelussa tapahtuva Weedin ja Orionin sanaharkka jäi vaivaamaan. Weed on niin pasifisti että on valmis karkottamaan oman poikansa laumasta, kysymättä mielipidettä edes pentujen emolta, eikä yritä opettaa Orionille parempia tapoja ja ottaa vastuuta poikansa kasvatuksesta. Orion on syystäkin vihainen ja sanoo lähtevänsä, mutta homma unohtuu kun Masamunen itsemurha tapahtuu. Ihmettelin miksie asiaa otettu puheeksi jälkeenpäin. Jos Orion olisi kuolleiden hautaamisen jälkeen ilmoittanut lähtevänsä isänsä käskystä, ja mahdollisesti ainakin Bon, Andy ja Yamabiko olisivat liittyneet hänen mukaansa, jolloin Weedin olisi pitänyt jäädä miettimään, menikö kaikki sittenkään ihan oikein. Orion olisi kasvanut vielä verenhimoisemmaksi ja rämäpäisemmäksi jolloin Weedin olisi pitänyt ottaa vastuu tämän hirmuteoista ja mahdollisesti käydä poikaansa vastaan. Mutta koko homma unohtuu eikä kumpikaan, Weed saati Orion, opi tapauksesta mitään. Jää nähtäväksi kasvaako Orion piiruakaan parempaan suuntaan Last Wars'in aikana, mutta perstuntumana voin sanoa, etten usko sen tapahtuvan.

MUUT WEEDIN PENIKAT Siinä missä Orion on edes vähän mielenkiintoinen hahmona, muut pennut jäävät pahasti tämän varjoon. Sirius on pelkkä Weed-kopio, Rigel tuntuu olevan vain juoksupoikana (vaikka tälläkin on sentään jokseenkin kiinnostava tarina takanaan) ja Bella on itkupilli seinäruusu. Muista Weedin pennuista ei jäänyt paljoakaan käteen, ja varsinkin Bellan kohtalo jäädä nyyksyttäväksi ämmäksi vituttaa. Mistä päästäänkin seuraavaan aiheeseen...

SOVINISMI Tässä vaiheessa on selvää ettei Yoshihiro Takashi hirveästi naisia arvosta. Nartut jäävät aina taka-alalle ja ovat joko nyyhkyttäviä raukkoja, itsetuhoisia romantikkoja, kaulin kädessä heiluvia äkäisiä koti-äitejä tai pahimmissa tapauksissa kaikkia kolmea. Jopa Lydia, joka oli Venäjän sotakoirien riveissä arvostettu edes jollain lailla, joutui Ohun riveissä kestämään selkeää sovinismia sotureiden uskotellessa hänelle miten naisen pitää puhua ja olla taistelematta. Lopussa Lydiasta tulee vain äkäinen kotirouva, enkä yhtään ihmettele miksi... Bella olisis voinut olla pelastus, jos tämä olisi vähän saanut selkärankaa tarinan aikana ja jäänyt  luontoon ja opetellut taistelutaitoja kuten veljensäkin. On otettava huomioon että Takahahsi on 65 vuotias mies Japanista, ja hänen nuoruudessaan naiset ovat olleet pelkästäänkin juuri seinäruusuja ja itkuisia herkkiksiä. Vasta viime vuosina Japanissa sukupuolten rajat ovat alkaneet hälvetä ja myös naiset ovat ansainneet paikkansa bad-ass-hahmojen kunniaseinällä. Mutta Takahashin ensisijainen työ on tehdä pojille suunnattua shounen-sankari-tarinaa, joten tottakai tytöt jäävät vähemmälle huomiolle. Mutta vaikka tämä selittääkin suoranaisen sovinismin Gingassa, ei se mielestäni oikeuta tätä. Mutta jättäkäämme tämä asia omaan arvoonsa ja keskittykäämme tekemään omat bad-assit narttu-hahmomme itse. Tulee vain ajateltua että millaistahan koti-elämää Takahashi viettää kun kaikki äiti-hahmot tarinassa ovat niin väkivaltaisia...

ANDY VALKAMA Kun kuulin vuosia sitten että Gingaan tulee suomalainen koira, olin innoissani. Nyt voin jälkeenpäin sanoa että Andy oli suoranainen pettymys. Ulkonäöltään pelkkä John-kopio, ja luonteeltaan erittäin mitäänsanomaton. Hahmo esiintyi ensi kerran myöhään tarinassa ja jäi muiden varjoihin. Toivotaan että Last Wars antaa Andylle edes jonkinlaisen hahmonkehityksen, mutta tuskimpa 22 osaa riittää kaikille hahmoille...

HYVÄT ASIAT Vaikka Orion oli sekä juonen että hahmojen osalta suurempi pettymys kun osasin odottaa, oli siinä toki hetkensä. Esimerkiksi Bonin hahmo ja ioisesti mieleen. Hauska ja omalaisensa hahmo, vaikka koko-valkeita hahmoja alkaa sarjassa olemaan mielestäni ihan tarpeeksi. Bonin persoonalliset silmät ja erikoinen persoona tekivät kuitenkin vaikutuksen! Bonista kasvanee Kyoshiron ja GB:n välinen rääväsuinen komediahahmo, joka on vähän sääli, mutta hahmon kasvutarina tähän asti on ollut mukavaa luettavaa. Myös Yamabiko oli mielestäni erityisen hyvä hahmo. Vaikka vähän turhan aikuismainen niinkin nuoreksi, oli tämä kuitenkin ihan pidettävä hahmo. Ja varsinkin näiden kahden ystävyys päähahmon kanssa oli hauskaa seurattavaa. Eniten odotankin Last Warissa että pääsen katsomaan miten nämä pojat ovat kasvaneet ja kehittyneet.

Ginga-sarja ei ole hirveästi kehittynyt vuosien varrella, ja vaikken kaikesta pidäkkään, on se silti ollut suuri innoittaja omissa tarinoissani ja sarjakuvissani, varsinkin Journey of the Heartissa. Ja jos jokin on sarjassa ottanutkin päähän niin se vain innoittaa tekemään paremmin kuin edeltäjänsä ja näyttämään nuoremmalle sukupolvelle omat näkemyksensä. Ehkä kolmenkymmenen vuoden päästä mekin olemme nuorten silmissä hirveitä rasisteja, sovinisteja ja homofoobikkoja kun heihin verrattuna meidän tapamme ovat jo vanhentuneet. Tai sitten ei, kuka tietää.

Orionin viimeisen osan jäätyä kaivelemaan, rupesin jo suunnittelemaan omaa jatkosarjaani Gingalle. En tiedä tuleeko siitä koskaan mitään, ja jos tulee, niin mitä. Odottelen kuitenkin Last Warsin loppuun ennenkuin julkaisen mitään, jos sittenkään. Mutta vaikken nyt hirveästi lämmennyt tälle sarjalle, innoitti se kuitenkin aloittamaan jotain uutta, joten ei sekään kokemus ihan hukkaan mennyt.