#ARGAA

[yeeroo-jaalala]

Mammaaksota Oromoo

Mammaaksota Oromoo Qubee “N” n Jalqaban.1 Na argaa na argaan na dhoksaa fida.2 Naatu beekaan beekkumsa hin taatu.3 Nagaroon qoree baala bakkanniisaa, harsaamessatti saadiru.4 Nama fardaan barbaadan lafoo argatu5 Nama guddisuun of guddisuudha; nama xiqqeessuun ofxiqqeessuudha 6 Nama horii hin beekneef, lukkuun luka lamaa horiidhaServices7 Nama jechi hin madessine waraanniyyuu hin madessu8 Namaan…

[jaal-naasisaa]

#Abubakar_Muussa Abubakar Muussaa (1977) waloo, gaazzexeessaa fi qindeessaa yoo ta'u umuriisaa guutuu mirga ummata Oromoof qabsaawun dabarse.

Abubakar Muussaa walaloo sirbaa weellistoota hedduudhaf kenneera. Seena Duuba Abubakar Muussaa bara 1940n keessa Harargee naannoo Oborraa Leelee Gabaa, ganda Alii Arbaatti dhalate.

Abubakar Muussaa artistoota Oromoo walitti qabuun namoota Hawwisoo Afran Qalloo ijaaran keessaa isa tokko. Hawwisoon Afran Qalloo akka jajjabaatuf yaalii guddaa godhe.

Walaloo babbareedaa ta'an barreessun, miseensota cimsuu fi qindeessun Hawwisoo Afran Qalloo waggaa torbaaf tajaajile. Abubakar Muussaa walaloo Afaan Oromoo barreessee weellistoota baay'eef keennaa ture; kanaanis muuziqaan Oromoo akka dagaagu taasise.

Walaloowwan inni barreesse keessa tokko kan yaadannoo Hundeef (Ahimad Taqii) barreeffamee fi kan Alii Birraa sirbe kana kaasun ni danda'ama:

Yaa Hundee bareedaa Yaa fiinxee miidhagaa Azaala jannataa Maayira bishaan lagaa Walaloowwan sirbaa Abubakar Muussaa weellistoonni hedduun kan sirban yoo ta'u kana keessaa muraasa kaasuf Alii Birraa fi Abdii Buuh kaasun ni danda'ama.

Walaloowwan Alii sirbee fi ummatta biratti baay'ee jaalatamaa ta'an keessaa: Kobaa koo na dhiiftee ati deemuf kaanan Dubbachuun dadhabee ati naan dubbannaan Sin barbaada hogguu gadi hinteenye takkaa Baallama naa qabi eessattin si argaa Hin yaadini hinyaadini yaadni namaan badaa Maal akkana yaaddaa Amma lelee lelee Walaloosaa kan biraa beekkamaan tokkoo fi kan Wagaayoo Nigaatuu sirbe:

Hammaarressi hin cabuu numa micciirramaa Garaan ilma namaa torba jijjiirramaa Erga mootummaan Hawwisoo Afran Qalloo dhorkee booda, Abubakar Muussaa Raadiyoo Hararitti mindeeffamee hojjachuu jalqabe.

Raadiyoo Hararitii, namoota akka Shawaaluul Mangistuu, Abdii Qophee (Abdii Muhammad), Muhammad Qophee(Muhammad Ahmad) faa wajjin sagantaa Afaan Oromoorratti mindeeffamee hojjachaa ture.

Adoolessa 12, 1969 (ALH), Abubakar Muussaa yeroo inni oduu dubbisee buufata raadiyootii ba'u, hidhattoonni Dargii karaarratti eeganii itti dhukaasanii ajjeesan.

Namoota reeffa isaa kaasuf dhufan akka hin kaafne dhorkanii reeffi isaa ala san bule.😭 Waan nama gaddisiisu, halkan san reeffasaa waraabessi nyaachaa bule.😭

Ganama san lafee miilaa, mataa fi harka qofa arganii awwaalan.😭

[flynchglobal]

GAELIC FOOTBALL in SAN ISIDRO GAÉLICO. BUENOS AIRES. ARGENTINA.

[oti-mporoume-kanoume]

Wow giati den koimasai einai argaa

Είχα βγει και γύρισα γύρω στις 3μιση και τώρα δεν νυστάζω πλας ότι έχει ζέστη και σκέφτομαι διάφορα. Εσύ γιατί δεν κοιμάσαι;

[syatemasitrde6]

Akkamitti koodii barachuu jalqabuu dandeenya?

Akkamitti koodii barachuu jalqabuu dandeenya? Sagantaa fi koodii barachuu jalqabuuf murtoo kee erga murteessitee booda, fi addunyaa daangaa hin qabnee fi beekamaa kana keessa tarkaanfattee booda, tarkaanfiin jalqabaa karaa hundarra gaarii ta’een barachuu jalqabuu dandeessu barbaaduudha. Karaaleen koodii barachuu dandeessan hedduun jiru, akkaataa faayidaa fi miidhaa tokkoon tokkoon isaanii fi haala mataa keessaniitiin isa gaarii filachuu qabdu. Barreeffama kana keessatti tokkoon tokkoon isaanii itti dhiyeenyaan qorachuun bu’aa gaarii akka argattan malawwan barumsaa adda addaa isin beeksifneerra. Garuu sana dura koodii jechuun maal akka ta'ee fi akkamitti akka nu fayyadu haa ilaallu. Koodii jechuun maali?

Koodii jechuun afaanota sagantaa fayyadamuun tuuta qajeelfama (koodii) kompiitaraaf kennuudha.

Tokkoon tokkoon keenya addunyaa kanarra afaanota adda addaatiin, kanneen akka IngiliffaaAkkasumas afaan kompiitara waliin wal qunnamsiisuu qabnu koodii dha. Yoo gochoota walduraa duubaan kompiitara tokko hojjechuuf ibsuu barbaanne karaa koodii waliin wal qunnamsiisuu qabna. Koodiiwwan kana afaanota sagantaa adda addaatiin barreessina. Kanaafuu kompiitara waliin wal qunnamuuf tarkaanfiin jalqabaa koodii maal akka ta'e beekuudha!

Beekumsaa fi dandeettii isaa fayyadamuun rakkoo tokko furuuf, sagantaa qopheessaan tokko afaan sagantaa mijaawaa ta’e (kan akka Paayitoonii fi JaavaScript) fayyadamuun koodii kompiitaraan raawwatamuu danda’u barreessa.

Dhugaa dubbachuuf, sagantaa hojjechuu jechuun koodii hojjetu barreessuu qofa jechuu miti, gareen kee ykn namoonni isa waliin hojjetan salphaatti akka hubataniif ogummaa fi akka gaariitti barreeffamuu qaba. Hiika kanaan, dhugumatti garaagarummaa koodii fi sagantaa gidduu jiru ni beekta, kunis gaaffii namoota haaraa damee kanaa hedduun gaafatanidha. Faayidaan koodii maali?

Amma koodii gochuun maal akka ta'e erga beeknee booda yeroon isaa maal akka ta'e ilaallu amma.

Akkuma jenne koodiin akka waliigalaatti kompiitara waliin walqunnamuuf kan gargaarudha.

Kompiitaraa fi maashiniiwwan biroo maal gochuu akka qaban qajeelfama kennuudhaaf koodii fayyadamna.

Dhugaa dubbachuuf koodii jechuun karaa wantoota akka application, operating system fi kkf maddisiisuu dandeenyudha. Dhugaadha, kun itti fayyadama koodii fi sagantaa bal’inaan itti fayyadamaa jiru keessaa kutaa xiqqaa qofa. Dirree haala tokkoon teknooloojii wajjin walqabatu hunda jechuun ni danda’ama, kan akka dameewwan sammuu namtolchee, meetaa-evolution fi kkf, sagantaa fi koodii maal akka ta’e osoo hin beekin wanti ta’u hin jiru.

Koodii fi sagantaa hojiiwwan olaanoo waggoota 10 dhufan keessaa tokko yoo ta’u, gara fuulduraatti fagoo hin taane keessatti hojii hunda keessatti fi namoota hundaaf beekumsa sagantaa qopheessuu irratti beekumsa xiqqaa qabaachuun barbaachisaa akka ta’u tilmaamameera.

Faayidaa koodii baasuu Faayidaa koodii baasuu

Naannoo bara 2011tti yeroo sagantaa jalqabaa boot camp ijaarame, afaanota koodii fi sagantaa barachaa kan turan kanneen teknooloojii fi kompiitaraaf fedhii qaban qofa. Garuu yeroon darbaa deemuun faayidaan isaa hedduun akkuma baratamuu dhufeen namoonni naannoo teeknooloojii hin taane irraa dhufan barachuu qofa osoo hin taane, barsiisni sagantaa daa’immaniif qopheessuu manneen barnootaa hedduu keessatti tartiiba guyyaa ta’e.

Addunyaa onlaayinii fi dijitaalaa babal’achuu isaatiin, daldaltoonni baay’inaan teeknooloojii irratti hirmaachuu isaanii argaa jirra, kunis koodii fi sagantaa hojjechuu barachuun isaaniif faayidaa dorgommii akka qabaatu taasisa.

Akkasumas faayidaa akka kalaqa dabaluu, xiyyeeffannoo, jijjiirama, fi leenjii koodii fi sagantaa daa’immanii fi ga’eessotaaf filannoo gaarii taasiseera.

Koodiin maal akka ta’e beekuu fi barachuun yaad-rimeewwan barbaachisoo hojiiwwan teeknooloojii wajjin walqabatan ykn damee hojii biroo kamiifuu itti fayyadamuu dandeenyu nu barsiisuu danda’a. Akkamitti koodii barachuu jalqabuu dandeenya?

Namoonni adda addaa koodii karaa adda addaatiin baratu. Gariin isaanii karaa of barsiisan filatu kaan ammoo gara daree leenjii ykn sagantaa boot camp deemu. Tokkoon tokkoon karaalee kanaa bu’aa fi miidhaa isaa kan qabu yoo ta’u, kanas gabaabsinee kan itti aanu keessatti kaafna.Marsariitiiwwan leenjii koodii

Weebsaayitoonni akka Treehouse ykn GitHub boot camp caalaa baasii xiqqaadhaan koodii barachuuf carraa siif kennu, garuu adeemsi barumsaa kee baayyee yeroo kan fudhatu waan ta’eef akka waliigalaatti leenjii akkasii dabaluun gaarii dha.Koorsii leenjii fi boot camp waliin walqabatee fayyadama.

Weebsaayitoonni yeroo tokko tokko yeroo gabaabaaf fayyadamtootaaf koorsii bilisaa daangeffame ni kennu. Yeroo koorsii kana keessatti viidiyoo bilisaan ilaaluu fi Python, web development, JavaScript fi kkf hedduu barachuu dandeessu.

Akkasumas marsariitiiwwan akka youtube irratti viidiyoo barsiisaatiin bilisaan koodii barachuu dandeessu. Faayidaan viidiyoo kanaa leenjii dabalataatiin alatti, jalqaboonni boot camp sagantaa cimaa irratti galmaa’uu isaanii dura odeeffannoo bu’uuraa isaan barbaachisu akka baratan gargaara.

Dhugaa dubbachuuf, marsariitiiwwan kun koodii maal akka ta’e yaada siif kennuudhaan hojii guddaa hojjetu, garuu sagantaa ogeessa ta’uuf leenjii xiyyeeffannoo fi sirrii ta’e caalaa si barbaachisa. Dhugaadha, marsariitiiwwan kun dandeettii kee fooyyessuu akka dandeessuuf madda gargaarsa barnootaa gaarii siif ta’u.Iyyannoowwan

Akkasumas bu'uuraalee salphaatti karaa bilbila Hu cod gochuu dandeessu.

Source:Ded9.com

[saglaniluu]

Humnooti shiraa kun uummata Oromiyaa Afaan Amaaraa dubbatan lixa Oromiyaa keessa jiraatan ajjeesuun daldala siyaasaaf oofachuuf akka WBOn ajjeechaa sabaa irratti qiyyaafatetti ololaa turan. Erga lolli Tigray keessatti jabaatee booda garuu, ajjeechaa maqaa saba Amaaraa jedhuun Oromiyaa keessatti gaggeeffamun dhagahamaa hin jiru. Kunis, ajjeechaa kana kan gaggeessaa turan warra har’a gara Tigrayitti bobbaafaman akka ta’e ragaa dha.

Warri yakka Oromiyaa keessatti gaggeeffamaa ture argaa fi dhagahaa haqa uummataa dubbachuuf sodaadhaan afaan cuqqaallatee ture, amma afaan banachuun tumsa kana mormuun guddoo nama hin aja’ibu. Warri kun marti beekaas ta’e wallaalaan ajandaa nafxanyummaa bakkaan gahuuf yakka maqaa Itiyophiyaatiin Oromoo fi saboota biroo irratti gaggeeffamaa jiru haguuguun, gaafatamummaa keessaa bahuuf wixxifatu. Tumsi kun dhugoomuun, Abbaa irree Abiy Ahmed burkuteessee yakkamtoota hunda waan seeraatti dhiheessuuf shororkaa keessa seenanii jiru.

Bara aangoon siyaasaa harka PP jiru keessatti mormitooti siyaasaa tumsa siyaasaa ABO-WBO fi TDF morman, akeeki isaanii ergamaa leellistoota nafxanyummaa fudhatanii fiiguu irra adda baafamee hin ilaalaman. Tumsa TDF fi ABO-WBO gidduu ta’uuf deemu dura dhaabbachuuf ololuun, takkaawuu siyaasaa wallaaluu irraa ykn ammoo ‘yoon ani du’e coqorsi hin biqiliin’ harreen jette sana irraa akka madduu beekamuu qaba.

OPDOn akka TPLFn tolfamtee akeeka EPRDF galmaan gahuuf bobbaafamte shakkiin hin jiru. OPDOn tolchaa ishee waliin wal-lolte, tolchaa ishee hadheessuu fi dhabamsiisuuf yaaltee of ajjeesaa jirti. ABO-WBOn garuu, kaayyoo sabni Oromoo qabu galmaan gahuuf jaarmiyaa dhiigaa fi lafeen ijaarame dha.Ergamtooti gooftaa jijjiirrataa baahan ABO-WBOdhaan gooftaa diinaa yoo jedhan malee ergamtu jechuuf haamilee itti hin qaban. Kanaaf ragaan, ABO-WBOn waggoota 50 darban keessa ibiddaan qoramee, beelaa fi dheebuu keessa darbee, dhiiga isaa dhangalaasee, du’ee qabsoo jiraachisee, haalota zaliilii fi rakkisoo tahaan keessatti akeekaa fi kaayyoo Oromoo qabatee uummata isaaf amanamaa ta’uu mirkaneessaa jira. ABO-WBOn uumamni isaa kaayyoo saba Oromoo galmaan gahuuf malee ergamuuf hin ta’u. Walii galteen saboota gidduutti tolfamuuf deemus kan dantaa sabaa hin sharafne, kan ABO-WBOn abboomamu, kan mirga hiree ofii ofiin murteeffachuu saba Oromoo mirkaneessu, kan fedhii fi walqixxummaa sabootaa irratti hundaa’u qabu akka ta’e uummati keenyi akka hubatuu fi olola diinaan akka hin burjaajofne ajajaan ol’aanaa ABO-WBO dhaama.

Dhuma irratti, tarkaanfiin tumsa siyaasaa fi waraanaa ABO-WBOn saboota cunqurfamoo kan mirga hiree murteeffannaatti amanan waliin taasisuuf haasawaa eegalame kanaan kan rifatee visaa qopheeffachaa jiru yakkamtoota PP dha. Ololli kuniis jibba galma gahumsa qabsoo Oromoo irraa, akkasumaas sodaa abbaan irree aangoo irraa yoo kaafame barri aangoo isaanii waan dhumatuuf akka ta’e hubatamuu qaba. Faashistummaan PP qabsoo ABO-WBOn godhaa jiruu fi tumsa uummattoota waliin toflamuun xumuratti tarkaanfachaa jiraachuu uummati keenyi akka hubatu feena. Ololli diinni fi jaleen diinaa oofaa jiran kamiyyuu kan Qabsoo Oromoof quuqamuu irraa akka hin taane beekamee, Oromoon ABO-WBO waliin tahee biyya isaa irratti abbaa ta’uuf biyya isaa mirkaneeffachuuf naannoo isaadhuunfatee bulchuutti akka seeny waamicha dabarsina. Kanaaf, tumsii sabootaa kan ABO-WBOn keessatti hirmaatu kun tarkaanfii sirrii fi yeroo isaa eeggatee tahuu kan mirkaneessuu wacaa fi boo’icha diinaa fi jalee diinaati! Abbaan irree tumsa sabootaan bakkaa kaafama!

Injifannoo Ummata Oromoof!

Ajajaa Ol’aanaa ABO-WBO

Hagayya 13, 2021

[aanolee-blog]

Filannoo Biyyaalessaa fi Jeequmsa RFDI Ilaalchisuun Ibsa Adda Bilisummaa Oromoo ( Oromo Liberation Front-OLF/ABO )

Addi Bilisummaa Oromoo filannoo haqa qabeessaafi bilisaa fi ijaaramuu mootummaa RFDI dimokraatawaa hunda hammatetti amana. Paartiin biyya bulchaa jiru filannoo biyyaalessa 6ffaa bara 2021tti gaggeessuuf karoorsuurratti jiraatuu argaa jirra. Filannoo dimokraatawaa rakkina siyaasaa biyyattii keessaa furuutti qooda ijaaraa gumaachu gaggeessuuf nagaa fi sabatiinsi mirkanaahuunfi hirmaannaan paartilee…

[elemnv]

και αν του στειλω και αυτος ειναι καπως εμ αυτη τωρα που κολλαει; η ποια ειναι αυτη ξρ γω

Η @iwannak βλέποντας το προηγούμενο ασκ μου έστειλε το εξής: Pes ths na tou steileiii prin einai argaa to exw zhsei.Και θα συμφωνήσω, αν δεν σε ξέρει, ήρθε η ώρα να σε μάθει, κάνε το πρώτο βήμα, δεν έχεις να χάσεις κάτι.

[jaal-naasisaa]

Sinbirroo Orom-Biyyaa!

Bakki dhaloota kee

Arfan qalloo Xirroo,

Michuu Elemoo Qilxuu

Nagaadhaa Sinbirroo ?

Akkam mee maal raagda

Mee maal'faa farrista,

Akkuma kee durii

Harras ni barristaa ?

Akka Qocaa tirattaa

Akka dhagaa teessaa,

Soloolooti kaatee

Gaara-Arbaa ni geessaa ?

Gara gaara Mullataa

Quba qabdaa tarii,

Akkam nageenyi isaanii

Ilmaan Magarsaa Barii ?

Walloon hoo nagaadhaa

Imalteettaa Baalee,

Warra Sikkoo-Mandoo

Qaroon kee ilaalee ?

Tuulama deemteettaa

Gara Ada'aa bargaa,

Akkam sabboonummaan

Ni goga moo in-marga ?

'Konneekshiniin' badus

Macca gara Wallaggaa,

Qurxummiif bishaanni

Akkam mee wal argaa ?

Haadha imala kaayyoo

Sinbirroo Orom-Biyyaa,

Kan kee eessa bobbaa fi oolmaanii

Hin nyaadhu dhuguu suma koo yaanninii

Yaa sinbira ayyaantuu,

Mee naaf himi

Bobbaa Leencaaf jaallanii

Wanta ta'aa jiru, wanta ta'uuf jiru

Adaraa naaf dhaami!

Lati ChL tiin

Edited by NAF.