mariaeleonoora

[mariaeleonoora]

Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Kurssin aikana on tullut esille, että aikaisempi tietotaso digitaalisesta liiketoiminnasta on ollut pinnallista. Tutustumalla materiaaliin ja kirjoittamalla blogeja aiheesta, on ymmärryksemme syventynyt. Digitaalinen liiketalous koostuu monesta tekijästä. Ei riitä, että on olemassa internetsivut, joita päivitetään, vaan on huomioitava myös monia muita tekijöitä.

On selvää, että yritykset, jotka eivät vielä tai lähitulevaisuudessa lähde digitalisaation pyörteisiin mukaan, jäävät auttamatta kelkasta. Markkinoilla tulevat selviytymään vain digitalisaatiota ja modernia teknologiaa taitavasti hyödyntävät yritykset ja muut tulevat poistumaan markkinoilta surutta. Kehitykselle ei näy loppua, ja miksi tarvitsisikaan? Digitaalinen maailma helpottaa meitä monin tavoin, kunhan se otetaan avoimin mielin vastaan. Jotkut yritykset ovat siirtäneet liiketoimintansa kivijalkaliikkeistä jo kokonaan verkkoon tai ovat olemassa vain bittiavaruudessa, sillä siellähän markkinat nykyään (ja tulevaisuudessa) ovat.

Digitalisaatio on jo luonut uusia työpaikkoja ja tulee luomaan jatkossakin. Kuitenkin samalla, kun uusia ammattinimikkeitä syntyy, tulevat jotkut ammatit kuolemaan sukupuuttoon. Robotiikka ja automaatio tulevat korvaamaan monotonisimpia ihmisen tekemiä työtehtäviä. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, sillä se vapauttaa inhimillistä osaamista virkoihin, joita eivät robotit pysty korvaamaan. Kuitenkin lähtökohtaisesti kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan jossakin vaiheessa digitalisoimaan.

Opimme myös, että liiketoiminta on muuttunut täysin digitalisaation myötä: enää harva yritys menestyy ilman sosiaalista mediaa, missä hoituu sekä mainostus että useimpien kohderyhmien tavoittaminen. Palveluyrityksiä on myös yleensä helppo lähestyä sosiaalisen median kanavien ja etenkin blogien kautta, sillä niitä kautta toiminnasta saa mukavan inhimillisen kuvan. Sitä mukaa, kun liiketoiminta on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, on hakukoneoptimoinnin eli SEO:n merkitys kasvanut äärimmäiseksi. Sillä tarkoitetaan kaikessa lyhykäisyydessään verkkosivujen “boostausta”, eli näkyvyyden tehostamista. Oikeat avain- ja hakusanat sekä ajatusten keskittäminen hetkeksi mm. osuvaan otsikointiin saavat sivuston näkyvyydelle ihmeitä aikaan.

Mikäli yritys on hukassa digitalisoinnin suhteen, ei ole yhtään hullumpaa palkata ammattilaista sitä varten. Kyse on kuitenkin niin globaalista ilmiöstä, että tämän virtuaalisen verkoston pelisäännöt on vain pakko oppia. Digitalisaatio oli meille kaikille tuttu juttu, mutta jälkikäteen saimme todeta oppineemme silti hurjasti uutta.

- tiimi 5 -

Kuvat: Google

[mariaeleonoora]

Yrityksen digitaaliset kanavat - omavalintainen blogi 2

Uuden kehittäjä kurssin viimeinen yksilöblogini käsittelee yrityksen digitaalisia kanavia. Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan omiin, ostettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Tehtävänantona oli tutustua aiheeseen blogikirjoituksen: ” How to Measure Paid, Owned, and Earned Media” avulla osoitteessa https://www.brandwatch.com/blog/define-measure-paid-owned-earned-media/ sekä Mainostajat sivuston artikkelin avulla osoitteessa http://mainostajat.fi/wpcontent/uploads/sites/2/2016/08/Oma_ansaittu_ostettu_2016_graafit.pdf

Kit Smithin kirjoittama blogiteksti oli hankalasti kirjoitettu ja harvinaisen epäkiinnostavaa ja Mainostajat sivuston artikkelia ei ollut enää sivustolla olemassa/saatavilla, mutta yritin tutustua aiheeseen parhaani mukaan Smithin blogin avulla.

Lähde: Google kuvahaku “Paid, Owned, and Earned Media“

Lähdetään termeistä. Omia kanavia ovat sisältö, jonka luot ja julkaiset omia kanavia käyttäen. Tämä pitää sisällään esimerkiksi nettisivut ja blogin. Omia kanavia ovat oikeastaan kaikki sisältö, jota jaat omissa sosiaalisissa medioissasi.

Ostetut kanavat ovat yksinkertaisuudessaan kaikki markkinointikanavat, joista maksetaan. Perinteisesti ostettuja kanavia ovat olleet tv-mainonta, radio-spotit ja printattu mainos. Verkossa suosittuja ostettuja kanavia ovat esimerkiksi PPC (pay per click) -mainokset, joista yleisimpiä muotoja on hakukonemarkkinointi.

Ansaittuja kanavia ovat sisältö ja keskustelu yritykseesi, brändiisi tai tuotteeseesi liittyen, jonka joku muu, kuin sinä itse, on julkaissut. Voisi ajatelle, että vanhoillisin termein kuvailtuna ansaittu kanava on perinteinen puskaradio ja verkkomaailmassa puskaradio on vain siirtynyt someen.

Yllä mainittujen kanavien vaikuttavuuden tehoa voidaan mitata erilaisin tavoin. Omien kanavien tehoa voi mitata sen sosiaalisen median analyysityökalujen avulla, mitä käytät. Omien kanavien analyysiin tarkoitettuja analyysityökaluja käyttävät muun muassa Facebook, Twitter ja Instagram.

Maksetun media tehon mittaamisen mahdollisuudet riippuvat käyttämästäsi alustasta. Esimerkiksi Facebook, Linkedln, Twitter ja Pinterest sisältävät sisäänrakennettua analytiikkaa. Analyyttisiä työkaluja hyödyntäen saadaan tarkkaakin tietoa siitä, millainen hinta-hyötysuhde milläkin ostetun kanavan välineellä on ollut.

Ansaittujen kanavien tehoa voi mitata sosiaalisia analyysityökaluja hyödyntäen, kuten ”Brandwatch Analytics” jonka toimintaan voi halutessaan tutustua osoitteessa: https://www.brandwatch.com/brandwatch-analytics/

Riippuu yrityksestä ja tuotteesta, mikä kanava on vaikuttavin. Kaikkia kanavia on hyvä hyödyntää ja vaikuttavuutta seurata, näin yrityksen on mahdollista edetä markkinoinnissaan juuri sille vaikuttavia digitaalisen markkinoinnin kanavia kohti.

[mariaeleonoora]

Mobiiliapplikaatiot – omavalintainen blogi 1

Grand One –kilpailussa palkitaan vuosittain parasta digitaalista suunnittelua ja markkinointia. Tutustuin kilpailun parhaan mobiilipalvelun kategoriaan osoitteessa: http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu-2017. Mobiilipalvelut kategoriassa oli esittelyssä 16 työtä, muun muassa Aurinkomatkojen matkavarausapplikaatio ”Aurinkomatkat-sovellus – opas aina mukanasi” , ”Bolt”- rakennusalan työnvuokrausapplikaatio sekä käyttäjäystävällisyyteen tähtäävä Finnairin lentovaraus applikaatio ” Flight booking re-imagined”. Kaikille mobiilipalveluille yhteistä oli käyttäjäystävällisyyden lisääminen, käytön helppous ja selkeys, lisäarvon tuottaminen asiakkaalle ja käyttäjien houkutteleminen mobiilipalvelujen pariin edellä mainituilla seikoilla, ns. inbound markkinoinnin keinoin.

Itse päivittäin eniten käyttämäni mobiiliapplikaatiot ovat ”Supersää”, paikannuspalvelua käyttävä reaaliaikainen säätiedotus-sovellus, joka näyttää sään myös ulkomailla. Verkkopankkisovellukset omista pankeistani: ”Mobiili-pankki” Danske Bankilta ja ”S-mobiili” S-Pankilta sekä lapseni koulunkäyntiin liittyvä ”Wilma”-sovellus, johon välittyvät lapsen opettajan sekä koulun viestit, läksyt, poissaolomerkinnät, tuntimerkinnät esimerkiksi hyvästä keskittymisestä tai tekemättömistä läksyistä, koetulokset jne. Mobiilipalveluissa itse arvosta eniten helppokäyttöisyyttä, selkeyttä, riittävää informaation määrää, loogisuutta ulkoasussa ja selailussa sekä tietenkin sitä, että se toimii, eikä ”jumita”.

Grand One – kilpailutöissä huomioni kiinnittyi ”Bolt-Rakennusalan henkilöstövuokrauksen vallankumous” -applikaatioon.  Enempää vielä sovellukseen tutustumatta ajatukseni siirtyi heti itse teettämiini remontteihin, epävarmuuteen tekijän laadusta ja osaamisesta, siitä tuleeko työ edes tehdyksi. Rakennusalalla on yleisesti huono maine, ja jokainen remontti on ”riski”, on ehkä yleisin ajattelumalli työn tilaajilla, varsinkin kokemattomilla sellaisilla, joihin itsekin kuulun.

Ensimmäisenä huomioni kiinnittyi mobiilipalvelun visuaalisuuteen. Värimaailma ja logo ovat luottamusta herättäviä, selkeitä, mutta myös nuorekkaita ja iskeviä. Ulkoasu on luokseen kutsuva ja kokeilemiseen kannustava. Bolt itsessään on rakennusalan työvoimavuokraukseen keskittynyt teknologiayhtiö. Boltin mobiilipalvelun on tarkoitus yhdistää rakennusalan työt ja työvoiman uudella tavalla ajasta ja paikasta riippumatta. Sekä työntekijät, että työn tilaajat voivat arvioida ja suositella toisiaan. Hyville tekijöille maksetaan parempaa palkkaa, ja asiakkaat saavat parempia työmiehiä. Kuulostaa hyvältä.

Bolt sovelluksessa rakennusalan ammattilainen voi etsiä itselleen työtä, työn tilaaja voi etsiä itselleen ammattilaista. Bolt on työvoiman vuokraajana siinä välissä. Bolt vastaa palkanmaksusta ja muista työntekijämaksuista, työn tilaajalle jää vastuulle vain työn johtaminen ja työturvallisuus. Työntekijän voi arvioida keikan jälkeen asteikolla 1-5 ja työntekijöiden arvioihin voi tutustua ennen tilausta. Myös työn hinta on selkeästi kerrottu ennen tilauksen tekoa. Tällä hetkellä palvelua tarjotaan vain rakennusalan yrityksille. Jos vastaava mobiilisovellus olisi tarjolla myös yksityishenkilötilaajille, niin ottaisin palvelun käyttöön heti.

[mariaeleonoora]

Onnistuit kyllä löytämään erittäin erilaiset verkkopalvelut, onnittelut! Kokemukseni on ehkä samantyyppinen, vauva.fi:ssä ei ole päätä eikä häntää, informaatioarvo on heikohko muutamaa kätevää laskuria lukuunottamatta, sivusto perustuu pelkkään viihdearvoon. Itse en sivustoon koske pitkällä tikullakaan. Nettiautoilmoitusta täyttelen parhaillaan, ja täytyy sanoa, että sivusto on selkeä ja erittäin hyvin suunniteltu. Sivustolla on tapahtunut paljon kehitystä käytettävyydessä viimeisen viiden vuoden aikana, vuosittain sivustolla markkinoineen näkökulmasta, esimerkkeinä auton tietojen automaattinen etsintä ilmeisesti trafista kun syötän ilmoituksen tekovaiheessa rekisterinumeroni. Minua ainakin helpottaa ja nopeuttaa, tarkistan vain tiedot. Nettiauto on kuunnellut vuosien varrella käyttäjien toiveita ja reagoinut niihin, käytettävyys on parantunut. Vauva.fi:n funktio on pysynyt ennallaan, viihdesomekanavana. Luulen suuren eron perustuvan siihen. -MoreDigi-

Digi 5.2 – FIAM – Suomen suosituimmat verkkopalvelut

Blogin tehtäväkuvauksessa piti tutustua TNS Metrix -palveluun, mutta valitettavasti: ”Tätä sivustoa ei päivitetä 8.1.2018 alkaen. Viimeinen päivitetty viikko on 52/2017. Tammikuussa TNS Metrix viikkolistan toimittaa asiakkaille Media Metrics Finland. Yleisömittauksen virallisia kuukausilukuja julkaistaan jatkossa TÄÄLLÄ.”

Eli siis otin vapauden itselleni tutustua Finnish Internet Audience Measurementiin! Tehtävä oli valita listalta kaksi mahdollisimman erilaista verkkopalvelua ja käsitellä niitä toiminnallisuuksien, käytettävyyden ja sisällön näkökulmasta. Valintani ovat 12. sijan Vauva ja 13. sijan Nettiauto.

Valitettavasti FIAM ei luokittele, mitä domainia Nettiautolla tarkoitetaan, sillä Nettiauton portaalissa on myös muita osioita kuten, nettimarkkina.com, nettivene.com jne. Käsittelen siis vain nettiauto.comia. Vastaavasti Vauva osoitteella luulin ensin, että mittaus käsittelee vaan vauva.fi domainia, mutta FIAM ilmoitti tilastojen keräytyvän myös meidanperhe.fi osoitteesta. Jätän meidanperhe.fi osion myös huomiotta.

Vauva.fi on sisällöltään kaikkea mitä liittyy vauvoihin, ovulaatiolaskuria, raskauslaskuria, nimipäiväkonetta, raskautta, vanhemmuutta, ruokaa, vauvahankintoja, blogeja ja vaikka mitä muuta. Toiminnallisuudelta sivut ovat erittäin helppolukuiset ja muutenkin helppokäyttöiset. Vauva.fi suosio ei kuitenkaan perustu mihinkään edellämainituista sisällöistä. Vauva.fi:n suosio perustuu TÄYSIN sivuston keskusteluosioon!

Vauva.fi:ssä keskustellaan kaikesta! Tätä kirjoittaessani viereinen selainikkuna kertoo suosituimmiksi aiheiksi: 1. Temptation island Suomi 2018 – keskustelu 2. Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppitapauksia? 3. Euroviisut 2018 4. Lapsen luokan retki Fazerilaan ☹ 5. Bachelor Suomi 2018 OFFICIAL

Palstan poimintojen suosituimmat taas ovat: 1. Oudoin ruoka yhdistelmä, joka on sinusta hyvää 2. Naapurienne oudot tavat 3. Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia? 4. Mitä jos hoitoalalla (sisältäen lääkärit yms) on joku tuttu henkilö? 5. Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan? Otsikoiden kirjoitusvirheet ovat suoria poimintoja kyseiseltä keskusteluforumilta. Vauva.fi:n sisältöön pääsee parhaiten tutustumaan Kalevauva FI:n Youtube -videoita, jotka ovat myös suoria lainauksia kyseiseltä forumilta.

Niin ja mitä sitten tulee nettiautoon… Nettiauto on sisällöltään täynnä autojen myynti- ja ostoilmoituksia. Sen käytettävyydeltään loistava ja omasta mielestäni helppokäyttöisimpiä ”autokauppoja” Euroopasta! Nettiauton suosio perustuu täysin sen selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen. Jos olet löytänyt nettiautoa selkeämmän autokauppasivuston olisin erittäin kiitollinen, jos kommentoisit sen osoitteen!

[mariaeleonoora]

Kiitos erinomaisen hyvin inbound ja outbound markkinoinnin eroja kuvaavasta kirjoituksestasi. En ole tuohon asiaan tietoisesti kiinnittänyt juuri huomiota, mutta olet aivan oikeassa. Outbound markkinointia käyttävät vain hieman kehityksestä jälkeen jääneet yritykset. Itse en pidä tästä lähestymistavasta lainkaan, vaan tämä  "tuputusmarkkinointi" lähinnä saa minut juoksemaan karkuun, sen sijaan että se herättäisi huomioni myytävästä tuotteesta. Inbound markkinointi on tätä päivää, ja sen lisäksi, että asiakas kokee olevansa tilanteen herra, antaa inbound markkinoinnin kanavat asiakkaalle myös informaatiota ja kokemuksen hyvästä asiakaspalvelusta. Hyvä ja ajatuksia herättävä blogikirjoitus! -MoreDigi-

4.2 Inbound-markkinointi

Asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on tapahtunut radikaali muutos viime vuosien aikana. Ei ehkä yllätä, että internetin kehityksellä on näppinsä tiukasti pelissä. Nykyisin valtaosa ostoprosesseista tapahtuu kokonaan ilman myyjää tai ainakin aloitetaan itsenäisesti verkossa. Tämä koskee sekä B2C (Business to customers)- että B2B (Business to business)-ostajia. Nykyään puhutaankin Inbound-markkinoinnista, missä kaikki tapahtuu asiakkaan aloitteesta: asiakas surffailee verkossa, törmää kiinnostavaan kotisivuun, löytää etsimänsä tuotteen ja ottaa itse myyjään yhteyttä. Tämä on tapahtumaketju asiakkaan näkökulmasta, mutta mitä se vaatii yritykseltä toimiakseen tehokkaasti?

Inbound-markkinointi tarkoittaa markkinointimallia, jonka avulla markkinoija pystyy aktiivisesti ohjaamaan ostajaa ostoprosessissa eteenpäin. Se riisuu markkinoinnista tyrkyttämisen, ärsyttämisen, tuputuksen ja keskeyttämisen – melko yleinen käsitys mainostamisesta, eikö? Tämän tyyppiseen markkinointiin lukeutuvat ainakin TV-mainokset, sähköpostilistat, printtimainonta ja kylmäpuhelut. Näiltä on mahdotonta välttyä täysin, ellei jätä kylmästi mainoksia katsomatta ja kertaluontoisen asiakkuuden siivittämää ketjusähköpostia lukematta. Voi jestas, miten monesti minäkin olen päässyt etsimään mainossähköposteista ”unsubscribe”-linkkiä. Tällaista kansalle tuttua ja tyypillistä, suhteellisen kohdistamatonta markkinoijan aloitteesta tapahtumaa mainontaa kutsutaan Outbound-markkinoinniksi, mikä on Inbound-markkinoinnin vastakohta.

Inbound-markkinoinnin ideologia perustuu kaksisuuntaiseen markkinointiin, kun taas Outbound-markkinointi on yksisuuntaista, jonka teho on laskussa. Se todellakin on, jos minulta kysytään. Inbound-markkinoinnin hyödyntäminen kertoo yrityksen olevan tällä vuosituhannella. Sinäkin olet ehkä huomannut, että tästä yhteiskunnasta loppuvat pian yritykset, jotka eivät vaikuta sosiaalisessa mediassa ja/tai pidä blogia kotisivuillaan? Sitä ei ole lainkaan syytä hämmästellä, sillä blogit, hakukoneoptimointi ja sosiaalinen media ovat nimenomaan sitä paljon puhuttua Inbound-markkinointia.

Asiakas houkutellaan yrityksen sivuille hyödyllisen sisällön avulla – ei tuputtamalla aisteille epätoivottuja ärsykkeitä, mitkä saattavat loitontaa asiakasta entisestään.

Suomen Digimarkkinointi paitsi selventää blogissaan Inbound-markkinoinnin perusajatusta myös kertoo, miten he sitä itse hyödyntävät: mikäli he kävijätilastoja tarkkailemalla saavat selville, että joku henkilö lukee aktiivisesti heidän blogejaan ottamatta kuitenkaan yhteyttä, tarjoavat he hänelle lisää sisältöä aihe-alueesta, josta hän blogista luki. Yrityksen mukaan sitä voidaan ajatella tietyllä tapaa asiakaspalveluna, mikä kuulostaa omiin korviini paikkansa pitävältä. On aistittavissa vivahteita kohdennettuun mainontaan, mikä on mielestäni mitä mahtavin asia! Jos mainoksia täytyy katsella, niin mielummin katselen itseäni kiinnostavia ja jollain tavoin hyödyttäviä kuin sellaisia, joista en saa kertakaikkisen mitään irti.

Inbound-markkinointi saattaa kuulostaa maallikon korviin helpolta hommalta, mutta todellisuudessa se on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Asiakasta johdatellaan oikeaan suuntaan, yritys huolehtii oman verkkoympäristönsä ulkoasusta, asiakkaalle annetaan riittävästi informaatiota, ehdotetaan ja tarjotaan lisätietoa. Asiakaspalveluprosessi on yhtä tuttu, kuin mitä liikkeessäkin kohdataan, mutta yleensä pidempi.

Inbound-markkinointi on nimensä mukaisesti markkinointia, mutta se on myös täydellistä asiakaspalvelua verkossa.

Lähteet:

PowerMarkkinointi. Eveliina Vähä-Ruka. Blogi. https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

PowerMarkkinointi. Inbound-markkinointi. https://www.powermarkkinointi.com/inbound-markkinointi

Suomen Digimarkkinointi. Aleksi Halsas. Blogi. https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

Kuva: PowerMarkkinointi.

[mariaeleonoora]

Finnairista kalskahtaa itsellekin hieman vanhentunut organisaatioa. En tiedä mistä mielikuva on syntynyt, ehkäpä Finnairin käyttämästä markkinoinnista ja nimenomaan siitä, että Finnair on pudonnut ajan rattailta esim. someviestinnässään. Kuulostaa siltä, että Finnairin pitäisi kehittyä videomarkkinoinnissaan, tai unohtaa se kokonaan. Facebook sisältö ei niinikään kuulosta houkuttelevalta, kanava on lähinnä informatiivinen mainosivusto.  Kiitos hauskasta ajatusvirrasta, opin tätä kirjoitusta lukiessa mm.Vk:n ja Twitch.tv:n olemassaolosta :) -MoreDigi-

Digi 2.4 – Finnair somemummona.

Mitä mummot tekevät somessa? Entä millaista toimintaa Finnair Oy:n harrastaa sosiaalisessa mediassa eli somessa. Somehan tarkoittaa suomeksi verkkoviestintä ympäristöä, jossa jokainen käyttäjällä on mahdollista olla viestijä, sisällöntuottaja ja tiedon vastaanottaja. Edellisestä rivistä kiitos suomenkieliselle Wikipedialle, jota ei kuitenkaan yleensä pidetä somekanavana, vaikkakin se on todella monelle yleinen tiedonhakukanava. Alexa Internet:n verkkoliikenteen seurannan mukaan suomen suosituimmista internetsivuista suosituimmat ”sosiaalisen median” sivut ovat:

(2) Youtube.com – videopalvelu Finnairin Youtube kanavan selailu tympi enemmän kuin tv-kanavan vaihtaminen ilman kaukosäädintä. Kanava ei houkuttele millään tavalla seuraamaan itseään. Heikoimmin menestynyt video on kirjoitushetkellä SEITSEMÄN VUOTTA vanha ja sillä on VAIN 4200 näyttökertaa, kun vastaavasti toiseksi suosituin video on kerännyt neljässä kuukaudessa 2,4 miljoonaa näyttökertaa. Kaupassa jodlaava poika on saanut kolmessa viikossa 30 miljoonaa näyttökertaa.

(4) Facebook.com – mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Finnairin tuottama Facebook sisältö riippuu siitä, millä kielellä kyseistä sivustoa käytät. Pääasiassa sisältö on kuitenkin pelkkää mainosta ja osittain myös tiedotteita (ainakin suomenkielisessä sisällössä). Seuraajia Finnairilla on yli 500 000, mutta Finnairin julkaisut saavat pääsääntöisesti alle 100 tykkäystä ja alle kymmenen kommenttia. Ismo Leikolan tarinointi ”Ass” -sanasta sai vastaavasti 390 000 tykkäystä ja 111 000 kommenttia.

(5) Reddit.com – sosiaaliset uutiset Finnair ei ole Redditissä. Tässä vaiheessa siis kerrottakoon se, että tuo numero suluissa kertoo sen, millä sijalla sivusto oli suosituimmissa sivustoissa suomessa. Tämä sivusto ei ole saavuttanut yritysten suosiota, koska ei ole moderoitavissa kuten kaksi ylempää.

(7) Vk.com – mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu VKontakt on täysi facebookin vastine, tosin suunnattu venäläisille. Finnair ei ole Vk:ssa. Tiesitkö muuten, että tällä sivustolla on yli 460 miljoonaa käyttäjää, joista suurin osa on naapurimaassamme.

(10) Twitch.tv – suoratoistopalvelu kaikenlaiseen toimintaan Ei, Finnair ei ole täällä. Twitch on sivusto, jossa käyttäjät voida lähettää omaa lähetystään livenä ja katsoja voivat kommentoida lähetyksiä yms. Tavantallaajatkin voivat saavat Twitchissä elantonsa lahjoitusten avulla. Olisipa siistiä katsoa Finnairin työntekijöiden työpäiviä livenä verrattuna tylsiin mainoksiin – ehkä Finnair löytää Twitchin, kun livestream kokee laskusuhdanteen?

(12) Twitter.com – linnunlaulu internetissä Tottahan Finnair löytyy Twitteristä, myös monen vanhemmat ja vanhemmat löysivät Whatsapin tekstiviestien korvaajaksi. Tässä tapauksessa pidän tekstiviestejä yhä edelleen parempana tiedotuskanava vaikkakin Finnairin twiittaus on pääasiassa mainosta mainoksen perään.

(13) Instagram.com – kuvien jakopalvelu Onneksi Finnair on myös Instagramissa, sillä IG:n sisältö koostuu osittain kuvista, joita monikaan ei pääse kovin helpolla kuvaamaan! Toki sisältö voisi olla tarkemmin mietittyä. Tämä on ainoa Finnairin somekanava, jota voisin seurata.

Finnair käyttää pääsääntöisesti sosiaalisen median kanavia, joita se voi itse rajoittaa ja moderoida eli määrätä täysin itse, miltä kanavalla näkyy, siksipä siis näihin kanaviin kannattaa suhtautua aina varauksella, koska informaatio tulee täysin yrityksen antamasta näkökulmasta.

Hyvä lukija, pahoitteluni, että blogini on myöhässä, mutta ymmärrät syyn, jos koitat tutustua Finnairin sosiaalisen mediaan pintaa syvemmin. En myöskään vastannut ensimmäisen kappaleen kysymykseen mummoista, koska en tiedä mitä he tekevät somessa ja minusta tuntuu, ettei Finnairkaan tiedä.

[mariaeleonoora]

Digitaalinen palvelukokemus

Tämänkertaisessa blogikirjoituksessani avaan DNA:n teettämää tutkimusta "DNA Suomalaisten digitaalinen asiointi ja digitaalinen palvelukokemus 2016", johon voi perehtyä verkossa osoitteessa: https://www.slideshare.net/dna_fi/suomalaisten-digitaalinen-asiointi-ja-asiakaskokemus

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat suomalaiset 15-74-vuotiaat henkilöt, ja tutkimuksen tulokset painotettiin suomen väestöä vastaaviksi. Tutkimuksesta kävi ilmi, että suomalaiset ovat hyvin aktiivisia digitaalisten palvelujen käyttäjiä. 80 % väestöstä on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana, 38 % väestöstä on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon viimeisen kolmen kuukauden aikana ja 31 % väestöstä on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla. Yllättävää tutkimuksessa oli huomio, että parhaimmat asiakaskokemukset tutkittavilla olivat tulleet nettihuutokaupoista/nettikirpputoreista, Facebookin kirpputoreilta sekä kodin elektroniikan verkkokaupoista / mobiilisovelluksista ja lähes puolet heistä kertoivat palvelun digitaalisen luonteen vaikuttaneen hyvään asiakaskokemukseen.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että ihmiset haluavat digitaalisen palvelun rinnalle yhä vieläkin mahdollisuuden asioida myös perinteisellä tavalla esimerkiksi kivijalkamyymälöissä. Kaksi kolmannesta väestöstä haluaisi asioida monipuolisesti eri kanavissa tilanteen mukaan. Erityisesti 25–34-vuotiaat, joista 79 % haluaa edelleen asioida välillä fyysisissä kanavissa ja välillä verkossa tai mobiilisti. Digitaaliset palvelukanavat tuovat yrityksille huomattavaa lisäarvoa, mutta pelkkä digitaalinen palvelu ei ole suomalaisten mielestä riittävää hyvän palvelukokemuksen aikaansaamiseksi.

Suomalaiset haluavat hoitaa tulevaisuudessa digitaalisesti tai mobiilisti erityisesti terveydenhuoltoon ja lääkäriin liittyviä asioita, kun kyseessä on ajanvaraus, pienimuotoinen keskustelu lääkärin kanssa, reseptin uusinta, laboratoriotulokset tms. Myös ajanvaraukset muualle sekä pankki- ja vakuutusasioiden hoitoon toivottiin digitaalisia palveluita.

Lähde: Google kuvahaku / Digital Healthcare

Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut riittävät jo tai että lähinnä nykyisiä saatavilla olevia digitaalisia palveluita tulisi kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi. Sukupuolen mukaan jaoteltuna erot olivat pieniä, naiset halusivat hieman miehiä enemmän hoitaa asiointia molemmissa kanavissa sekä asioida aikaisempaa enemmän mobiilisti, mutta toisaalta naisista pieni enemmistö koki teknologian kehittyvän liian nopeasti ja sen perässä pysyminen tuntui haastavalta. Ikäryhmittäin jaoteltuna eniten uusia digitaalisia palvelukanavia toivoi ikäryhmä 25-34-vuotiaat. Asioiden nopean kehittymisen koki haastavaksi vanhin ikäpolvi ja helpoimmaksi omaksua nuorimmat vastaajat.

Digitaaliset palvelukanavat tuovat kilpailuetua yrityksille. Pysyäkseen kilpailussa mukana täytyy yritysten tulevaisuudessa satsata näihin yhä enenevissä määrin. Kuluttajat eivät ole kuitenkaan vielä valmiita luopumaan myös face to face palvelusta ja suurin osa suomalaisista haluaa edelleen mahdollisuuden asioida perinteisellä tavalla halutessaan. Tätä yritysten ei tulisi myöskään unohtaa halutessaan tarjota parhaan palvelukokemuksen asiakkaalleen.

[mariaeleonoora]

Lean Canvas, ryhmä 5 / TAVARA TAI PALVELUS RAHAN SIJAAN

Innovaatiomme on keskittynyt kierrätyskulttuurin edistämiseen. Fasilitointien myötä nousi esille monia potentiaalisia tapoja kehittää toimeksiantajamme sovellusta, mutta lopulta yksi oli ylitse muiden: kaupanteko rahan sijaan jo olemassa olevalla tavaralla tai palveluksella. Alkaessamme työstämään Lean Canvasta keskityimme ensin ongelman ytimeen: miksi innovaatiomme on tarpeellinen? Mitä ongelmia ratkaisemme sen avulla?

Yllättävä rahanpuute voi olla nuorten keskuudessa hyvin tyypillistä, mutta harvalla on pulaa materiasta. Kierrättämisestä tuntuu tulleen muutenkin vuosi vuodelta trendikkäämpää ja aineetonta pääomaa vaalitaan yhä enemmän. Velan kuittaaminen itselle hyödyttömällä tavaralla tai hyvän mielen palveluksella voi olla nuorelle huojentavaa. Myös velkalistan ylläpito voi olla nuoren ajatusmaailmassa turhan aikaa vievää.

Lähde: Google/ The Art of Not Being Governed

Innovaatiomme on ratkaisu tavarapaljouden karsimiseen ilman niiden joutumista kaatopaikalle. Sovellus muistuttaisi sekä omista veloista että käyttäjälle velkaantuneista kavereista pitäen näistä kirjaa, joten nuorella olisi oma "taloudenhoitaja" aina mukana. Luonnollisesti tavaralla tai palveluksella kuittaaminen vaatii molempien osapuolten suostumuksen.

Asiakassegmenttimme on 16-25vuotiaat omassa rahankäytössään itsenäistyvät nuoret opiskelijat, joilla on suuri sosiaalinen rinki ja jotka nauttivat ystävien tapaamisesta esimerkiksi ravintolaillan merkeissä. Sosiaalisissa tilanteissa useimmiten joku ryhmästä maksaa ja muut sitten maksavat takaisin käteisellä, jäävät velaksi tai käyttävät verkkopankkisovelluksia. Toimeksiantajamme sovelluksen avulla kunkin ystäväporukan jäsenen velat on helppo dokumentoida. Innovaatiomme avulla maksamisen ei tarvitsekaan tapahtua enää perinteisellä tavalla ja kuittien säästäminen jää historiaan. Jos molemmat osapuolet haluavat, voi maksaminen tapahtua myöhemmin esimerkiksi ystävän palveluksena, tavarana tai minä tahansa perinteisen rahan korvaavalla tavalla joustavasti ja hauskasti, vain mielikuvitus rajana.

Ratkaisullamme on ylivertainen etu muihin, sillä vastaavaa maksuvaihtoehtoa ei muilta löydy, joten se olisi ensimmäinen laatuaan markkinoilla. Lisäksi se olisi trendikäs vaihtoehto ekologisuudellaan ja vaihtotaloudellisuudellaan. Sosiaalinen media on pääasiallinen tapamme tavoittaa asiakassegmenttimme. Omien julkaisujen lisäksi luotamme ansaitun median voimaan eli puskaradioon ja käyttäjien julkaisuihin. Ratkaisumme menestyksen avaintekijöinä pidämme mm. käyttäjämääriä, latauskertoja, eri osien aktiivisuusasteita sekä eri sivustojen ratingia (esim. Google Play). Innovaatiomme kulut muodostuvat pääasiassa sovelluksen kehityskuluista. Innovaatiossamme tulovirrat eivät ole tällä hetkellä avainasemassa, vaan innovaatiomme tarkoitus on lähinnä saattaa uusia käyttäjiä sovelluksen pariin, jonka myötä sovelluksen muut mahdollisesti maksulliset osiot voivat saada uusia ostajia.  

[mariaeleonoora]

Slushin markkinointiopit

Jokavuotinen, Euroopan yksi johtavista kasvuyritystapahtumista, Slush 2017 järjestettiin Helsingin messukeskuksessa marras- joulukuun vaihteessa 2017. Slush tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen kansainvälisiä kasvuyrityksiä, sijoittajia ja mediaa sekä auttaa yrittäjiä menestymään ja nostamaan yrityksensä maailman parhaaksi valitsemallaan toimialalla.

Slush 2017 tapahtumassa kiinnostuin kuuntelemaan Fireside Stagella Linda Liukkaan sekä Zach Kleinin, Vimeon ja DIY perustajan, keskustelua aiheesta ” Preparing Our Kids for Jobs That Don’t Exist Yet”. Tallenne keskustelusta löytyy Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=F3Ca4m6WLuA&index=14&list=PLFChRVpZlTJSa9D1drLcr2f4Kn8lCwoYd .

Lähde: Google kuvahaku / Slush 2017

Tulevaisuuden markkinoinnissa tuotteiden ja palvelujen markkinoinnin rinnalla meidän täytyy oppia markkinoimaan myös itseämme ja osaamistamme uudella tavalla. Itse alakouluikäisen tyttären äitinä minua kauhistuttaa ajatus siitä, että suurinta osaa työpaikoista, joihin työllistymme nyt, ei ole olemassa enää silloin, kun tyttäreni astuu työelämään.

Zach kuvailee työelämässä oman osaamisen markkinoinnin tärkeyttä esimerkillä siitä, miten meitä edeltävä sukupolvi oli työelämänsä aikana eli täysi-ikäisyydestä eläkkeeseen keskimäärin vain viidessä työpaikassa elämänsä aikana. Meidän sukupolvemme on työelämänsä aikana noin 12 eri työpaikassa. Tuleva sukupolvi tulee siis työskentelemään erittäin monissa eri työpaikoissa ja tehtävissä työuransa aikana, sillä sama trendi tulee jatkumaan yhä kiihtyvänä. Tämä edellyttää monipuolista osaamista ja rohkeaa otetta itsensä kouluttamiseen sekä työnhakuun.

Asennoituminen ammattiin kouluttautumiseen on vanhempien ja opettajien keskuudessa yhä se, että jokaisella on koulussa oma vahvuutensa, johon tulisi keskittyä ja peruskoulun jälkeen tulisi valita yksi ammatti, johon kouluttautuu ja pysyä siinä. Tämä ei tulevaisuudessa valitettavasti anna oman osaamisen markkinoimiselle kilpailuetua. Vahva, mutta kapea osaaminen tulee jäämään historiaan. Muutosta tarvitaan niin koulujärjestelmässä, kuin kasvattajissakin. Lapsen luontaista taipumusta haluta kokeilla siipiään usealla eri osaamisen alueella tulisi kannustaa yhä enemmän. Tulevaisuudessa useiden taitojen monipuolisen osaaminen tuo kilpailuetua, kun puhutaan oman osaamisen markkinoinnista.

Lähde: Google kuvahaku / Future of learning with technology

Virtuaalinen koulutusympäristö tulee tulevaisuudessa antamaan uudenlaisia mahdollisuuksia kouluttautua ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisilla sovelluksilla voidaan oppimista tehdä lapselle pelillistämisen avulla hauskaksi ja luontaiseksi. Kun asenne vielä tänäkin päivänä on se, että lapselle sallitaan puoli tuntia päivässä tietokoneaikaa, ollaan jo auttamatta myöhässä kehityksestä. Vanhemman ja koululaitoksen mahdollisuudet valmistaa lasta oman osaamisen markkinointiin tulevaisuuden työelämässä on edesauttaa lasta löytämään kehittävä tapa käyttää digitaalisia sovelluksia ja mobiililaitteita oppimisvälineenä. Tulevaisuuden osaamista ajatellen puoli tuntia ”tietokoneaikaa” ei ole enää realistinen lähtökohta, mutta lasta voi ohjata tietokoneen käytössä kehittävämpään suuntaan.

[mariaeleonoora]

Immersiivinen ostamisympäristö

4. blogikirjoitukseni aiheena on immersiivinen ostamisympäristö. Eipä ole minulle tuttu termi. Annan Wikipedian kertoa, mitä se tarkoittaa: “Immersio on videopeliaiheisessa keskustelussa käytetty metaforinen ilmaisu virtuaalitodellisuuteen ”uppoamisesta” (engl. to immerse). Se viittaa pelaajan kokemukseen syventyä pelaamiseen niin, että hänen keskittymisensä on kokonaan pelissä eikä hän tiedosta pelin ulkopuolista maailmaa.” Ok, eli immersiivinen ostamisympäristö voisikin olla siis jotakin verkossa tapahtuvaa ostamista, jossa asiointi- ja ostamiskokemus on tehty kuluttajalle niin jännittäväksi ja mukaansatempaavaksi, että kuluttaja suorastaan uppoaa (immerse) sinne verkkokaupan ihmeelliseen maailmaan. Kuulostaa minun korvaani utopistiselta. Ostan tavaraa, kun on tarve. Toki verkkokaupan kivat ja selkeät verkkosivut ja toimivuus ovat tärkeitä, mutta uppoaisinko ostamiskokemukseen täysin? En tiedä. Asiaa täytyy hieman pohtia.

Tulevaisuuden virtuaaliset ympäristöt, sekä jopa lisätty todellisuus ja siellä tapahtuva ostosten tekeminen voisi hyvinkin olla niin todenmukainen kokemus, että se tempaa mukaansa, varsinkin jos tarjonta on vielä valmiiksi suunniteltu juuri minun ostokäyttäytymistäni vastaavaksi ja mitä kiinnostavampia tuotteita vain virtuaalisesti “kannetaan” eteeni katseltaviksi ja kokeiltaviksi, eikä minun tarvitse kun seurata mukana ja maksaa. Pelottavaa, eikö totta.

Virtuaalinen todellisuus on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö, kertoo taasen kaiken tietävä Wikipedia. Esimerkiksi virtuaalinen vaatekauppa voisikin olla juuri sellainen, missä voisin käydä omalla kotisohvallani istuen päässäni stereoskooppinen katselulaite. Ilman kotona poistumisen vaivaa ja jonottamatta saisin juuri sellaista palvelu kuin tarvitsen vuorokauden ajasta riippumatta. Virtuaalinen myyjä määrittäisi kokoni ja makutottumukseni käyttäjähistoriani perusteella kirjautuessani virtuaaliseen verkkokauppaan, ja myyjä toisi eteeni juuri minun kokoani ja makuani vastaavia vaatteita sovitettavaksi. Jokainen mielipiteeni kirjautuisi käyttäjähistoriaani, ja virtuaalinen myyjä oppisi koko ajan paremmin täyttämään juuri minun tarpeeni ja toiveeni. Minun tarvitsisi vain valita vaatteet ja hyväksyä maksusuoritus, joka sekin olisi jo ohjelmoitu valmiiksi käyttäjätiliini. Kuinka helppoa ja nopeaa. Helposti voisi kuvitella menettäväni ajantajun ja käsityksen siitä, paljonko olen käyttänyt, kun vaihtaisin vain kaupasta toiseen kotisohvallani ilman minkäännäköistä vaivannäköä. Parin päivän päästä kotiovelleni tuotaisiin kasa paketteja. Kätevää.

Lisätyssä todellisuudessa käyttäjän toiminta tapahtuu virtuaalitodellisuudesta poiketen lähempänä reaalimaailmaa, mutta reaalimaailmaan on lisätty virtuaalisia objekteja interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Tällä hetkellä lisätty todellisuus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi päässä pidettävillä ulkoisilla laitteilla, kuten virtuaalitodellisuuskin. Tulevaisuudessa ulkoista laitetta ei tarvita, vaan se voi olla asennettuna piilolinssin tavoin esimerkiksi suoraan verkkokalvollemme.

Lisätyn todellisuuden etuja ja hyötyjä kuluttajalle voisivat olla helppo tiedonsaanti, esimerkiksi reittiohjeet haluttuun määränpäähän näkökentässäni vilkkuvien opasnuolien muodossa. Nopea tiedonhaku netistä ilman ulkoista laitetta ja selaamisen vaivaa nopeuttaisi ja tehostaisi työtäni. Itse näkisin lisätyn todellisuuden enemmänkin, juuri apuvälineenä, josta käyttäjän on helpompi irtautua kuin virtuaalitodellisuudesta.

Lisätyn todellisuuden haittoja voisivat olla jatkuva mainosmassan virtaamien suoraan näkökenttääni missä tahansa liikummekin. Virtuaaliset sisäänheittäjät kuppiloiden ovilla, välkkyvät virtuaaliset mainostaulut ja jatkuva häiritsevä “roskaposti” joka virtaisi suoraan verkkokalvoillemme ilman, että voimme sitä suodattaa.

Tulevaisuuden lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden hyödyt ovat kiistattomat, mutta haittoihin, ja niiden ratkaisukeinoihin, esimerkiksi markkinointimassa ja ns. roskapostin jatkuvan tulvan hallintaan sekä käyttäjä- ja tietoturvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota jo ennen teknologian käyttöönottoa.

[mariaeleonoora]

Naulan kantaan. Olen samoilla linjoilla, mitä yksinkertaisempaa, visuaalisesti laadukkaampaa ja ennakoivampaa, sitä varmemmin verkkopalvelusta tulee suosikkini. Erittäin hyvä huomiosi on “ Mitä vähemmän klikkailtavaa, sitä positiivisempi on yleensä asiakaskokemus. “, asia on juuri näin. Alkuepäilykseni Norwegianista ovat täysin haihtuneet varsinkin heidän verkko- ja digipalvelujensa myötä, ennen luotin vain Finskiin ;) Halpalentoyhtiöksi ei Norwegiania yhdistäisi ainakaan laadukkaiden verkkopalveluiden perusteella. Sama juttu Zalandossa, selkeys, laatu, visuaalisuus, helppokäyttöisyys ja toimii, mikä ei sekään aivan aina taattua. Eräässä vastaavassa kilpailevassa verkkokaupassa shoppailtuani noin tunnin, hieman rupesi ärsyttämään, kun kassalla, palvelu lakkasi toimimasta, ns. bugitti. Enpä ole sen koommin kyseiseen verkkokauppaan mennyt. -MoreDigi-

3.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Yhä useammat palvelut kyetään hoitamaan verkossa tai ne siirtyvät kokonaan sähköisiksi. Verkkokaupassa asioidessa on asiakkaalle taattava yhtä laadukasta palvelua kuin mitä se saisi kivijalkaliikkeessäkin. Koska verkossa ei tuotteita pääse hypistelemään eikä kukaan halua ostaa sikaa säkissä, on yrityksen luotava verkkokaupastaan rehellinen ja realistinen. Käyttäjäystävällisyys lähtee sivuston riittävästä informaatiosta, selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä.

Koska matkustelen runsaasti, asioin usein eri lentoyhtiöiden verkkokaupoissa, joista tutuimmaksi on tullut norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian. Sanotaan heti alkuun, etten oikein keksi, miten Norwegian voisi verkkoasiointia enää parantaa nykyisestä. Sivustolla toteutuvat kaikki äsken mainitsemani kolme ominaisuutta, joita itse verkkokaupalta toivon. Kun Norwegianin verkkosivulle saapuu, asiakas löytää välittömästi sen, mitä hyvin suurella todennäköisyydellä on tullut sivustolta hakemaan: hakukentän lentolipuille. Mikäli asiakas haluaa selvittää matkatavaroiden painorajat, lisätä lennolle aterian tai vaikka vilkaista Norwegianin kohteet, löytyvät linkit kaikkiin informaatioihin yläkulman valikosta. Tämä valikko ei katoa näkyvistä, vaikka sivustolla seilaisi ties minne. Valikossa on kaikki tarvittava yhden klikkauksen päässä, mikä luo ehdotonta käyttömukavuutta.

Mitä vähemmän klikkailtavaa, sitä positiivisempi on yleensä asiakaskokemus.

Norwegianin ainutlaatuisuus lentoja ostaessa on hintakalenteri, mikä näyttää saman lennon hinnan jokaiselle kuukauden päivälle. Asiakas saa siis mahdollisuuden säästää, Hintakalenterin lisäksi hintoja on hauskaa tutkia suoraan kartalta. Sopivan lennon löydyttyä on edessä nopea ja luotettava kaupanteko. Selkeys säilyy asioinnin alusta loppuun, minkä ansiosta taidankin olla Norwegianin vakioasiakas.

Verkkokauppa saa yleensä 100 %:n luottamukseni, mikäli sivuston suomen kieli on oikeasti selvää suomea ilman epäilystä herättäviä kielioppivirheitä. En takuulla ole ajatukseni kanssa yksin. Erinomainen kirjoitusasu toteutuu paitsi Norwegianilla, myös muotiverkkokauppa Zalandolla, joka antaa niin ikään useita syitä kehua verkkosivujen toiminnallisuutta.

Zalando antaa asiakkaalle mahdollisuuden tutkia tuotteitaan suurennuslasin alla – kirjaimellisesti, sillä tuotteita pääsee zoomaamaan niin lähelle, että kuidut ja mallin ihohuokoset miltei erottuvat. Tuotteista kerrotaan kattavasti, mikä saa asiakkaan luottavaiselle mielelle, ja tuotteita voi suodattaa koon, merkin, hinnan, värin tai kuosin perusteella. Tämä ominaisuus on valtava helpotus tuhansien tuotteiden viidakossa ja mukailee konkreettisessa liikkeessä asioimista.

Zalandon etusivulla on linkit eri asiakasryhmien vaatteille, mitkä päästävät yhdellä klikkauksella halutun asiakasryhmän malliston kimppuun. Yritys on aina ajan hermoilla, mihin uskon kyseisen verkkokaupan suosion pitkälti perustuvan. Näin kevätaikaan mainostetaan kevään kuumimpia trendejä ja esitellään upeimpia kesähääluomuksia. ja sivustolta löytyy myös suosituksia ja valmiita asuehdotuksia. Kaupanteko on nopeaa ja yksinkertaista. Zalando tuo vaatekaupan asiakkaan kotisohvalle, missä on ihanaa selailla monipuolista valikoimaa vaikka vain ajan kuluksi.

Sivusto on kokonaisuudessaan erittäin ammattimainen muotiaiheisine artikkeleineen ja tarinankerrontoineen, vaikka näissä onkin takana omien tuotteiden myynnin edistäminen. Mutta sehän jos mikä kuuluu menestyvään liiketoimintaan.

[mariaeleonoora]

Palvelujen digitaalistuminen on todellakin helpostus monelle kuluttajalle. Se, että voi varata lentoliput ja tehdä check innin kännykällä missä vain tuo elämisen helppoutta. Menit hyvin myös palveluyritysten sisälle pohtimaan tuota digitaalisuuden hyötyä, ja on todella helpottavaa esim. työnjohdollisesti jakaa tehtävät ja olla työntekijälle läsnä ilman, että on fyysisesti läsnä. Tämä on tärkeää esimerkiksi juuri monikansallisissa firmoissa, missä voi tiimin jäseniä olla edustettuna monessa eri maassa. Haasteena näkisin vapaa-ajan vähenemisen. Kuluttaja käyttää jokaisen pienenkin hetken “hyödyksi” koska voi. Työntekijän ei tarvitse vedellä sumppia odotellessa, että pomo tulee työnjohtokopista ohjeistamaan. Kaikki on täällä ja nyt, taukoja ei enää tarvita. Tehokasta, mutta uuvuttavaa. -MoreDigi-

1.4 Digitalisaatio palvelualoilla

Digitalisaatio tuo yrityksille mahdollisuuksia sekä nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen että aivan uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Palveluita ja toimintoja kyetään sähköistämään ja automatisoimaan yhä enemmän, mikä vapauttaa henkilöstöresursseja robotiikan ulottumattomissa oleviin tehtäviin ja helpottaa asiakkaista saatavan datan keruuta ja hallintaa (Palta 2017, 10). Suurinpana tavoitteena palvelualoilla on liikevoiton tavoittelun lisäksi asiakassuhteen ylläpitäminen ja sen tyytyväisyyden edistäminen, missä menestyminen edellyttää asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaista ymmärtämistä, jotta palveluita voidaan yksilöllistää ja jokaista asiakasta kohdella yhä henkilökohtaisemmalla otteella.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan yleisesti vanhojen, tuttujen asioiden tekemistä uudella tavalla uusinta teknologiaa hyödyntäen. Hyvänä esimerkkinä on tuttujen palveluiden siirtyminen verkkoon, mutta digitalisaatio merkitsee myös digitaalisen teknologian integroimista ihmisen jokapäiväiseen elämään (Palta 2017, 9). Se on yksi palveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä, minkä sisällyttäminen mukaan liiketoimintastrategiaan pitää yrityksen kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.

Suomalaiset yritykset ponnistelevat menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla, minkä elinehto on juurikin digitaalisaation hyödyntäminen. On myös ymmärrettävä nykyajan suurimman aineettoman hyödykkeen, tiedon, merkitys niin johtamisessa kuin palvelussakin (Palta 2017, 40). Osuuspankki on selkeästi lähtenyt ajamaan liiketoimintaansa eteenpäin asiakkaan tarpeet huomioiden: kaikki pankkiasiat henkilötunnistautumista myöten hoituvat nykyään joko puhelimitse tai verkkoneuvottelun muodossa omalta kotisohvalta. Asiakkaalla säästyy konttorille matkustamiseen kuluva aika ja palvelua kyetään tarjoamaan asiakkaalle nopeammin kuin ennen. Asiakkaan tietoja voidaan hyödyntää yhtä tehokkaasti myös etänä ja henkilökohtainen kosketus säilyy. Asiakastyytyväisyyteen panostus nähdään myös OP:n laadukkaissa kotisivuissa, joiden kautta asiakas löytää kaiken tarvitsemansa.

Digitalisaatio on muuttanut liiketoimintaa reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Työntekijä saa työvuorolistansa sähköpostitse tai digitaalisen henkilöstöhallintajärjestelmän kautta, ja samaa reittiä onnistuu työvuoron kuittaus ja työvuoroa koskevien tietojen vastaanottaminen ja käsittely. Palvelua pyritään tuottamaan päämäärättömän massatuotannon sijaan lähinnä asiakkaan tarpeeseen, minkä analysointia tukee asiakkuuksista kerätty ajantasainen tieto (Palta 2017, 12). Kerätyn tiedon avulla voidaan arvioida asiakasprofiilia ja vastata kysyntään entistä tehokkaammin. Erilaiset kanta-asiakkuudet ovat yksiä tapoja kerätä dataa.

Digitalisaation ansiosta myös aika- ja paikkasidonnaisuus pienentyy, mikä käytännössä tarkoittaa fyysisen läsnäolon tarpeen vähentymistä ja pienenpiä paperisotia. OP tarjoaa pankkipalveluita verkossa eikä VR:n junalippua enää tarvitse jonottaa tuntikaupalla asiointipisteessä. Finnkino niin ikään antaa mahdollisuuden ostaa elokuvaliput internetistä ja saada liput suoraan puhelimeen, mitkä myös luetaan suoraan näytöltä. Asiakas säästää jälleen aikaa muuhun, eikä ole pelkoa paperilipun katoamisesta.

Suomalainen lentoyhtiö Finnair kokee edistyneen teknologian tuoneen suurta helpotusta työhön: mekaanikot lukevat huoltotoimenpiteet paperinivaskan sijaan digilaitteesta jo ennen työvuoron alkua ja työnjohto pystyy seuraamaan toimenpiteitä reaaliajassa. Huoltotöissä ei ole virheille jalansijaa, missä digitaalinen järjestelmä e-Log on avuksi sen kootessa kaikki tarvittavat tiedot yhteen paikkaan. Finnairin digiosasto taas pyrkii kehittämään digitaalisia palveluitaan entistä käyttäjäystävällisemmiksi, sillä lentoyhtiön kassavirta saadaan pääosin lentomatkustajista. Heitä on siis huomioitava yhä paremmin (MTV 17.12.2017).

Palvelualojen digitalisoituminen ajaa liiketoimintaa yhä enemmän verkkoon, missä asiakas kohtaa vaihtoehtoja palveluille enemmän kuin koskaan ennen. Kilpailu on kovaa ja siinä menestyvät ne yritykset, jotka pysyvät kyydissä vauhdikkaasti digitalisoituvassa maailmassa. Digitalisaation muokkaamaa maailmaa on asiakkaan näkökulmasta mahdotonta nähdä negatiivisena, sillä suurimmaksi osaksi kyse on vain ja ainoastaan asioiden helpottamisesta. Palvelualat kehittävät toimintaansa enemmän ja enemmän ihmisläheisemmäksi. Muutokset vaativat vain totuttelua.

Lähteet:

Digitalisaatio palvelualoilla. Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä? Raportti. 2017. Palvelualojen työnantajat ry. Luettavissa: https://www.palta.fi/download/6552/

MTV. Uutisartikkeli digitalisaatiosta Finnairilla. 17.12.2017. Luettavissa: https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/mtv-vieraili-jattimaisten-ovien-takana-jotka-eivat-aukea-tavalliselle-lentomatkustajalle-nain-digitaalisuus-jyraa-lentoyhtiossa-paperit-veks-ja-iphonet-tilalle/6687762#gs.acTjmY0

[mariaeleonoora]

Hyvää ja ajatuksia herättävää pohdintaa. Minua huolestuttaa ja hieman jopa kauhistuttaa juuri tuo huikea tietomäärä mitä minustakin (siitä huolimatta, että en ole millään tavalla kiinnostava tai julkisuuden henkilö) on jo tähän mennessä kerätty digitaalisia kanavia hyödyntäen. Mitäköhän kaikkea tietoa minusta löytyy esim. facebook toimintani ja google hakujeni perusteella vuosien varrelta.

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Siinäpä kysymys. Mitä digitaalisuus oikeastaan tarkoittaa? Onko se futurististen elokuvien mukainen maailma, missä kaikki on digitaalista ja missä jokaisella on oma robotti? Se on mahdollista, mutta nykymaailma ei ole vielä edennyt niin pitkälle. Maailma ja liiketoimintatavat ovat kuitenkin kehittyneet huimaa vauhtia viimeisten vuosikymmenten aikana, joten kyseinen futuristinen maailma voi olla lähempänä kuin arvellaan.

Pohdimme projektiryhmän kanssa digitaalista liiketoimintaa ja laitoimme kaikki ajatukset mind mappiin.

Ensimmäisenä tuli mieleen jokaista koskeva työelämän muutos. Etätyöskentelystä on tullut yleistä. Enää ei välttämättä tulla toimistolle ollenkaan ja kokoukset käydään verkon välityksellä niin tiimin kesken kuin asiakkaiden kanssa.

Automatisaatio käy kuumana liike-elämässä. Robotille annetaan enemmän ja enemmän liukuhihnatehtäviä, jotka eivät vaadi harkintaa. Harkinta – se ihana avainsana, mihin ihmistä vielä tarvitaan. Niin kauan kun keinoäly ei ole kehittynyt Terminaattori-elokuvien Skynetin tasolle, tekevät ihmiset kaikki ajatustyöt.

 (MarketWatch photo illustration/Everett Collection)

Yrityksille automatisaatio ja digitalisaatio ovat mahdollisuuksia. Uudet maksuvaihtoehdot ja digitaaliset sovellukset tavoittavat laajemman ja mahdollisesti kansainvälisenkin asiakaskunnan. Tämä onkin luonut vielä ratkaisemattoman ongelman surullisen kuuluisalle Postillemme. Kirjeposti on vähentynyt olemattomaksi ja kansainvälinen pakettiposti on räjähdys, mikä jatkaa laajentumistaan.

Tiedonkeruu. Tietovuoto. Tietoturvallisuus. 3 avainsanaa, jotka ovat olleet jatkuvasti julkisuudessa eri asiayhteyksissä. Digitalisaation kehittyessä tietoturvallisuudesta on tullut erittäin tärkeää, ellei peräti elintärkeää. Kaikki, mikä tehdään verkossa, on seurattavissa, luovutettavissa ja ryöstettävissä. Viimeisin skandaali on Cambridge Analyticalle luovutetut 87 miljoonan FB-käyttäjän tiedot ja somemanipulointi.

(Otsikot poimittu : HS.fi ja Yle.fi)

Tietoturvallisuus aiheuttaakin huolta erilaisten mobiililompakkosovellusten tullessa markkinoille ja mobiilimaksamisen yleistyessä. Huolta helpottaa hieman toukokuussa tuleva EU:n tietosuoja-asetus, minkä tavoitteena on henkilötietojen suojan parantaminen, globaalin tietosuojan huomioiminen ja sen valvonta.

Mikään pelko tai huoli ei kuitenkaan pysäytä liike-elämän digitalisaation kehitystä. Se tulee kuin tsunami, mitä ei pysäytä mikään. Parasta on siis mukautua ja osallistua muutokseen. Muuten on riskinä työttömyys ja yritysten konkurssit.

Don’t hide under a rock – embrace the change!

[mariaeleonoora]

Somemarkkinoinnin trendit

Uuden kehittäjä opintojakson Digitaalisen liiketoiminnan 3. blogikirjoituksessa tarkastelen Somemarkkinoinnin trendejä. Päästäkseni aiheeseen kiinni tutustun ensin Kurio-  The social media agencyn vuoden 2017 julkaisuun http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf . Julkaisussa 26 kotimaista somemaailman asiantuntijaa käsittelee tämänhetkisiä somemarkkinoiden kuumimpia suuntauksia. Käsittelen trendeistä kolmea minua puhuttelevaa aihetta.

Trendi 1. Videon käyttö

Liikkuvan kuvan käyttö kaikissa muodoissaan on somemaailman kasvava trendi. Livestriimaus ja liikkuvan kuvan käyttö tulevat korvaamaan nykyisen pelkkiä kuvia sisältävän somemedian kuten instagram. Livestriimauksen kustannustehokkuus tukee kevyttä käyttöönottoa ja nykyisellä teknologialla saadaan tuotettua erinomaista kuvanlaatua pienillä kustannuksilla. Yritykset ottavat käyttöön yhä enemmän omia tubekanavia. Visuaalisuus ja liikkuva kuva ovat megatrendejä ja liikkuvaa kuvaa tukevat somealustat tulevat lisääntymään ja parantumaan entisestään. Jos haluat olla somemarkkinoinnin aallonharjalla kannattaa ottaa videoiden käytöstä koppi nyt.

Trendi 2. Facebook dominoi

Sanotaan, että facebook ei tavoita enää uusia nuoren polven käyttäjiä. Facebook on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa vahvana toimijana ja sen kustannustehokkuus ja tavoitettavuus ovat edelleen ylivoimaisia mainontaa ajatellen. B2B markkinoinnissa facebook on kasvattanut asemaansa keskustelualustana esimerkiksi Lindkedlnin rinnalla.

Facebookin vahvuuksia ovat reaaliaikaisuus ja paikkatiedon hyödyntäminen. Kauppapaikkana ja mediana facebook tavoittaa niin kuluttaja- kuin yritysyleisön. Palvelun kyky kohdistaa mainontaa maailmanlaajuisesti aina yksityishenkilön tasolta yritystasolle saakka tekee facebookista hyvän välineen myös tuotetestausmielessä ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistarkoituksessa. Tavoitettavuudessa ja kohdentamisessa facebook on edelleenkin edelläkävijä. Asiantuntijoiden mielestä facebook tulee jatkossa yhä vahvistamaan asemiaan, vaikka monet ehkä ajattelevat sen pikkuhiljaa kuihtuvat uusien sosiaalisten median kanavien tieltä. Facebookin jalansija on kuitenkin niin valtava, tunnettuus maailmanlaajuista ja tavoitettavuus muita edelle, että on hyvin todennäköistä, että asiantuntijat ovat oikeassa siitä, että facebook tulee edelleen kasvamaan.

Trendi 3. Somemarkkinoinnin negatiiviset tuulet

Verkossa leviää markkinointi- ja myyntitarkoituksessa levitetyn käyttäjäkohdistetun mainosmassan lisäksi myös politiikkaan ja talouteen vaikuttavaa propagandaa. Verkossa levitetty tarkoitushakuinen sisältö voi vaikuttaa jopa maailmanpolitiikkaan, kuten Yhdysvaltojen presidentinvaalitulosten sosiaalisen median vaikutusten jälkipuinti kertoo. Trollaus, feikkiuutisten levittäminen, kansankiihotus ja valehtelu ovat osoittaneet tehonsa. Huolestuttava suuntaus on se, että jos mitään sääntelyä ja valvontaa asian ratkaisemiseksi ei onnistuta kehittämään, tulee tämänkaltainen toiminta tulevaisuudessa entisestään lisääntymään.

Kauhuskenaarioita sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista on helppo visioida, kun päästää hieman ajatukset laukkaamaan, jopa 3. maailmansodan puhkeamiseen saakka, jos oikein heittäydymme. Vähintäänkin sosiaalisessa mediassa alulle pantu raflaafa ja maailmanpolitiikkaan vaikuttava uskottava, vaikkakin valheellinen väite, saattaa rikkinäisen puhelimen lailla paisua maailmaa ravistelevaksi “totuudeksi”, joka aiheuttaa liikehdintää suurvaltoja myöten.

[mariaeleonoora]

Digitaalinen tulevaisuus

Digitaalinen tulevaisuuden voi nähdä monelta eri kannalta. Vertailua voi tehdä hyödyt sekä haitat periaatteella. Lähdin pohtimaan digitaalisen tulevaisuuden positiivisia ja negatiivia näkymiä katsomalla kaksi asiaa visioivaa videota.

Microsoft’s Concept - Future vision 2020 videolla https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI digitaalisuus tuo elämiseen helppoutta, tieto on saatavilla käden ulottuvilla missä tahansa liikutkin. Koulutyössä on mahdollista olla interaktiivisesti yhteydenpidossa oppilaisiin toisella puolen maapalloa. Yhdessä oppiminen tuo syvyyttä oppimiskokemukseen, kun lapset eivät vain lue kirjasta toisen kulttuurin oppeja, vaan lapset opettavat toisiaan. Interaktiivinen tietokonenäyttö toimii reaaliaikaisena tulkkina, lapset ymmärtävät toisiaan. Digitaalisuus tuo saman helppouden myös työ- ja vapaa-aikaan. Matkustamisen, liikkumisen ja kommunikaation helppous saavutetaan digitaalisilla sovelluksilla, lentolippu kertoo jatkoyhteydet ja näyttää käyttäjän halutessa lentoaseman kartan ja jatkolentoterminaalin sijainnin. Tulevaisuuden kuva on positiivinen, vain taivas on rajana digitaalisessa tulevaisuudessa Microsoftin näkemyksen mukaan.

Keiichi Matsudan Hyper-Reality videopätkässä https://vimeo.com/166807261 tulevaisuuden digitaalinen elämä nähdään toisin. Digitaalisuuden tavoite on tehostaa ja nopeuttaa toimintaa. Elämä on hektistä, sekavaa ja kuluttavaa. Informaatiotulva on jatkuvaa ja loputonta. Mainoksia ponnahtelee eteen jatkuvasti minne tahansa menetkin. Tietoa on kyllä saatavilla ja digitaalisuus auttaa liikkumisessa ja tiedonhaussa, mutta mainokset tulvivat näkökentän digitaaliselle ruudulle lakkaamatta. Kun tällä hetkellä selaamme tietoa ulkoiselta laitteelta, ja klikkaamme ruksia painamalla häiritsevät mainosbannerit pois, on tulevaisuuden visio se, että digitaalisuuden siirtyessä suoraan aivokuorellemme, emme jatkossa pystykään suodattamaan häiritsevää materiaalia pois ja mainostulva on lakkaamaton.

Keiichi Matsudan tulevaisuuden digitaalisuuden visio on pelottava, ja pelottavammaksi asian tekee se, että nykyisen mainosbanneritulvan perusteella, Matsudan tulevaisuuden visio tulee olemaan lähempänä totuutta kuin Microsoftin kaunisteltu versio. Kun nyt, mobiileista digitaalisista laitteistamme sammuu virran loputtua akku, tai ne voi käyttäjän halutessa sammuttaa, niin miten käy kun laite ja prosesseri ovat ihmisen aivot ja mieli. Miten käy kun prosessori tilttaa. Uutta kovalevyä, eli aivojamme, ei voi korvata. Tehokkuusajattelu ja jatkuva informaatiotulva johtaa lopulta ihmismielen uupumiseen.

Miten saamme digitaalisen tulevaisuuden hyödyt ja haitat pysymään tasapainossa, kuka sitä valvoo? Käsittääkseni raameja asiasta vasta vedetään. Nykyiset facebookin kaltaisen sosiaalisen median kanavat imuroivat tauotta käyttäjätietojamme, toimintaamme ja historiatietojamme markkinointitarkoituksia varten. Vaate- ja elekotroniikkaketjuista päivittäistavaramyymälöihin on joka paikassa bonusjärjestelmät, jotka keräävät jokaisesta ostoksestamme tiedon markkinointitarkoituksiin. Vaikka sääntelyä nyt saataisiin tehtyä ja lakeja säädettyä, kuinka hyvin valvonta onnistuu. Ihmiset osallistuvat kuitenkin vapaaehtoisesti bonuskeräysjärjestelmiin ja hyväksyvät jokaisella nettiselauksella käyttäjäinformaationsa keräämisen. Näiden kahden digitaalista tulevaisuutta kuvaavan videon perusteella näyttää tällä hetkellä synkästi siltä, että digitaalisuuden tuoma negatiivinen kuorma kaataa positiiviset puolet alleen. Ihmisellä on pääkopassaan vain yksi kovalevy, jonka tehot ovat rajalliset ja vaihtaminen mahdotonta.

[mariaeleonoora]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Lähdimme pohtimaan opiskelijaryhmässä käsitekartta apunamme, että mitä on digitaalinen liiketoiminta. Huomasimme pian, että se pitää sisällään valtavan määrän eri asioita, niin ajasta ja paikasta riippumattomasta kaupanteosta aina mobiilimatkalippuihin ja boarding passeihin.

Itseäni helpottaa vapaassa pohdinnassa pilkkoa käsitteet pienempiin osiin. Mitä on ensinnäkin digitaalisuus. Digitaalisuudesta tulee mieleen data, ykkösiä ja nollia sisältävä binäärikartta. Se on kuitenkin vain yksi digitaalisista järjestelmistä, mutta käsittääkseni tunnetuin. Dataa pystyttiin käsittelemään koneellisesti kuitenkin jo yli 50 vuotta sitten, ensimmäisten tietokoneiden käyttöönoton jälkeen. Siinä vaiheessa digitaalisuus ja liiketoiminta eivät vielä kohdanneet.

Digitaalisuus levisi räjähdysmäisesti kuluttajien keskuuteen, niin sanottujen tavallisten ihmisten koteihin vasta internetin käyttöönoton jälkeen. Ensimmäinen World Wide Web kehitettiin tutkijoiden avuksi, tutkimusdatan käytettävyyden ja jakamisen helpottamiseksi. Kun ensimmäinen kuluttajaselain Mosaic julkistettiin 1993 siirtyi WWW kuluttajien koteihin. Nykyään on vaikea muistaa nuoruuteni aikaa ennen internetiä, tieto piti hakea kirjastosta, kaupankäynti tapahtui kivijalkamyymälöissä, yhteydenotto tapahtui puhelimitse, vieläpä lankaan sidotun pöytäpuhelimen avulla, ei ollut käsitteitä digitaalisuus tai mobiili.

Entäpä liiketoiminta, mitä se on. Pähkinänkuoressa liiketoiminnalla tehdään rahaa. Liiketoiminnan tulee tuottaa tekijälleen voittoa tai vähintään edesauttaa toiminnan ylläpitämistä tekemällä tulosta, joka kattaa menot. Liiketoiminta voi olla palvelua, tuotteiden valmistusta ja myymistä, finanssi-, rahoitus- tai vakuutustoimintaa, liikennöintiä, kiinteistöjen rakennusta ja myymistä tai elämysten tuottamista ja myymistä esimerkiksi taide, musiikki ja teatteri.

Mitä saamme, kun yhdistämme digitaalisen ja liiketoiminnan. Tuloksena aikaisemmasta pohdiskelusta voimme vetää johtopäätöksen, että kaikki mahdollinen liiketoiminta, joka viedään digimaailmaan, voi olla nykypäivänä ajasta ja paikasta riippumatonta. Kuluttajalle digitaalinen liiketoiminta tarjoaa mahdollisuuden tehdä ostoksia missä vain ja milloin vain ja ostaa ja tilata tuotteita sekunneissa, jopa toiselta puolelta maapalloa. Digitaalisuus mahdollistaa tuotteiden ja hintojen kilpailuttamisen helposti ja nopeasti. Liiketoiminnan tekijälle digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa kaupanteon ilman rajoittumista kivijalkamyymälään tai maantieteelliselle alueelle. Digitaalisuus mahdollistaa laajemman ostajakunnan ja kevyemmillä kuluilla. Digitaalinen liiketoiminta tuottaa myös täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, applikaatioiden kehittäminen ja uuden digitaalisuuden luominen ovat tulevaisuuden kasvavia aloja.

Digitaalinen liiketoiminta = tulevaisuutta. Yritykset, jotka eivät lähde nyt digitaalisuuden rattaisiin mukaan, tulevat jäämään uuden liiketoiminnan tieltä auttamatta jalkoihin.