liiansyvallapaskassa

[liiansyvallapaskassa]

Sinulle

Kun tarvitsin sinua et ollut siinä

Et tukenut tai muistanut

En ollut sinulle tärkeä

Vasta nyt aikuistuneena tajuan

Etten tarvitse sinua voidakseni hyvin

En tarvitse elämääni ihmistä joka ei välitä

Olit hirviö lastensaduista

Olit kiiltävä pohja pulloissa

Olit kaikki mitä halveksin nykyään

Vilkkuvat valot, ne huudot, raivoaminen

Sen minä muistan ja ruhjeet joita peiteltiin

Olet vääristellyt tarinoita käännyttänyt kaikki meitä vastaan

milloin tajuat että vika ei ole meissä vaan sinussa.

En voi antaa anteeksi mitään mitä olet tehnyt, sillä vedit meidät alas omaan pieneen helvettiisi.

Se helvetti levisi elämääni, ja tuhosi kaiken tieltään.

Jäljellä minusta on enää riittämättömyyden tunne ja tyhjä kuori.

Kokoan itseäni hiljaa ja täytän sen kuoren vielä piripintaan. Joku päivä, rakennan itseni uudelleen.

Kaikesta tästä kiitos sinulle annoit minulle mahdollisuuden muuttaa itseni paremmaksi..

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

Taiteilija elämää

Kylmää kahvia,

Halpaa viiniä,

Niinkun voisi ajatella ei se oo kovin fiiniä

Maalaan sut ja mut yhä uudestaan,

Mut sun kasvot,

Ne jää kuoreks vaan, en osaa

Maali tahroja mun paidalla,

Kahviakin,

Oon kai hermoromahduksen laidalla

Ilmees niin elävät

Ei onnistu

On liian kaukaiset ja häilyvät

Viinipullon pohja

Kaaoksessa hallitussa

Asunnossa vain hiljaisuus, muuten tyhjä

Kuka se toinen ?

Voinko paljastaa

Se on sisäinen loinen

Todellinen minäni

-Anz(2018)

[liiansyvallapaskassa]

Jos mieli maassa on kerro toki tohtorille

pillereitä saat joka taudille

Kaikkea mahdollista

Huumattuna zombina kuljet kaupungilla

Ei päämäärää tällä valtiolla

Kun kaikki ongelmat hoidetaan napeilla

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

Ylämäkiä - alamäkiä, Niistä rakentuu elämä. Mutta mitä tehdä, Kun tuntuu ettei jaksa. Ei jaksa liikkua, ei jaksa käydä pesulla. Pakotan itseni kouluun ajoittain, jotta selviää jotenkin. Välillä olo on iloinen Tunnen itseni kauniiksi pitkästä aikaa, Rakastetuksi. Kaikki tuntuu vihdoin paremmalta mutta Seuraavana päivänä iskeydyn vielä enemmän kohti pohjaa mitä aiemmin. Joskus en tunne mitään, tuntuu kuin olisin haamu ihmisten joukossa. En tunne, en nää, en kuule. Välinpitämättömyys ja väsymys on silloin ainut mitä olen. Tunteeton mytty.. Tuntuu kuin mieltäni hallitsee valtiaat yksi hyvä, toinen paha ja kolmas neutraali. Hyvä tekee välillä pahaa, mutta on silti hyvä. Paha vetää alemmas kohti palavaa pohjaa. Ja Neutraali valtiaista katsoo vierestä ja pelastaa minut sekunteja ennen kuolemaa..

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

"I can feel it coming

The wheel that never rests

It will destroy me from the inside

never gives me time to rest

The nightmares are real, Pain included

I can hear myself screaming

Over and over again

My head never finds peace

Will this be my end

Finally I feel ok

I can see a glimpse of happiness

Some of the joy in life

I thought I'd never see again

I thought I'd never love life again

My heart fills up with warmth

And my head is finally quiet

But then one thing happens

It sets fire through my brains

Takes the joy away

And the wheel starts turning once again

Once again I see my end"

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

"Valvottuja öitä niin monia, tuijotan taas kattoa.

Aivot täynnä asioita, joita en voi sanoiksi muodostaa.

Taidan olla hullu tai ainakin melkein.

Diagnooseja 0 ainakin vielä, katsotaanko uudelleen vuoden päästä.

Mitään ei selviä, koska psykologini sanoin "olet niin ihanan pirteä ja avoin", mutta en osaa muodostaa sanoja, saati lauseita kaikesta mitä päässä on.

Kaikki ahdistaa en poistu enää asunnosta, helvetti lukiokin menee paskaksi, vielä enemmän syytä ahdistukseen.

Univajetta, pillereitä ei vittu nekään ei taas auta.

Koitan elää terveellisesti, mutta pitsan syönti peiton alla netflixiä katsoen kuulostaa helvetin hyvältä idealta.

En edes muista millon kävin viimeksi kunnolla suihkussa.

Kämppäkin haisee kohta homeelta tiskivuoren takia.

Tätäkö se elämä on, lukemattomia öitä ja elokuvia yksin peiton alla kyhjöttäen.."

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

Pään sisäinen huuto

"Sinä kuuntelet ja sanat suustani porisevat kuin vinkuva papupata vanhalla liedellä täyttäen tämän kalpean yksiön kaukaisella muistelon kaiulla..

Sanot: "Hyvin se menee"

Mutta minä tiedän ettei se ole totta. Olet nähnyt minut, tunnet minut, tiedät että olen vain vankka kuori mutta sisällä pieni lapsi joka huutaa lapsuuttaan takaisin...

Sanot: "Rakasta itseäsi"

Mutta en voi, koska joka kerta kun katson peilikuvaani nään arvet, muistot. Nään jokaisen kilon jota vuodet ovat tuoneet, jokaisen sentin jota ruoka rakkauden korvikkeena on tuonut minulle. Näen aina vain sen mitä minussa on vikana ja mitä minussa pitäisi olla toisin...

Sanot: "Sinä kelpaat"

En usko. Päässäni on haamu joka huutaa sinä et ole sen arvoinen, sinä et ansaitse mitään. Kuolleetkin kutsuvat mielummin muita, eivätkä enkelitkään sinua halua auttaa. En usko vaikka kuinka sanoisit...

Sanot: "Et ole yksin"

Tiedän sen, mutta olen silti aina yksin pääni sisällä. Olen yksin jokailtaisten sisäisen tappelun kanssa; katsonko vielä mitä huominen tuo tullessaan. Olen yksin itseinhoni kanssa, ei auta vaikka kuinka kehut, paasaat tai ylistät en silti tule sitä koskaan uskomaan..

.. koska sisälläni on edelleen se lapsi joka halusi kaikkea saaden ei mitään, halusi rakkautta vastaanottaen kämmenen naamaan. Halusi isänsä joka ei halunnut häntä. Ja nyt vuosia myöhemmin tämä lapsi on kasvanut ja nyt hänellä on kaikkea, muttei halua mitään, häneltä halutaan rakkautta, mutta hän ei lyö. Hänen isänsä haluaa hänet, muttei hän halua enää isäänsä elämään. Kun sain vihdoin kaiken toimimaan, tajusin ettei kaikki sitten olekkaan sitä ihanaa elämää, vaan tunteiden sotkua, lääkkeitä ja alkoholia. Pään sisäistä huutoa ja outoja pakkoliikkeitä. Haluan pakoon, haluan juosta, olla joku muu tai ei kukaan.. Onko tämä kirottua elämää, en voi kuolla, mutta onko minusta hyötyä elossa.."

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

"Miksi olen tällainen, rappioromantiikan kerjäläinen. Tahdon rakkautta, mutta en monimutkaisia koukeroita, ja haluan elämän vuoristorataa. Sitä minä haluan mutta ennenkaikkea haluan jakaa sen jokun erityisen kanssa. Haluan istua parvekkeella ilman housuja, polttaa tupakkaa ja juoda halpaa viiniä sekä kuunnella musiikkia. Haluan nauraa niin että mahaan sattuu huonoille vitseille ja haluan viereeni nukkumaan jonkun jonka tiedän olevan siinä aamulla"

-Anz (2018)

[liiansyvallapaskassa]

"Anssi kelan sanoin, rakkaus on murhaa ja kalja on pahasta, siis istu viereeni, aiheutetaan pahennusta ja murhataan itseämme hiljaa yhdessä"

-Anz (2018)