kristianlaakkonen-blog

[kristianlaakkonen-blog]

Digi 5.5 Googlen avulla yritystoimintaan

Tutustuin googlen palveluiden valikoimasta seuraaviin palveluihin: Google Drive, Analytics ja My Business. Tarkoituksena palveluita valittaessa olisi kolme palvelua, jotka tukisivat toistensa toimintaa ja näin ollen auttaisi yrittäjää parantamaan omia palveluitaan.

Google Drive on tiedonjakoa varten kehitetty ohjelma. Drivessä käyttäjät voivat jakaa tiedostoja niin usean henkilön kesken kun he haluavat. Tiedostojen ollessa jaettuna tähän pilvipalveluun voivat kaikki tiedostoihin pääsykykyiset muokata tiedostoja samanaikaisesti. Tätä ominaisuutta voitaisiin käyttää yrityksissä esimerkiksi erilaisten projektien suunnittelujen kohdalla, mutta miksi ei minkä tahansa yhdessä toteutettavan asian yhteydessä. Hyvänä puolena Drivessä on tosiaan mahdollisuus jokaiselle käyttäjälle muokata tiedostoa sekä nähdä tiedoston historiasta mitä muutoksia kukakin käyttäjä on tiedostoon tehnyt. Näin esimerkiksi projektien valmistuksessa projektinjohtaja pystyy tarkistelemaan oman jäseniensä tuottamaa sisältöä. 

Analytics on Googlen tarjoama palvelu, joka tutkii nettisivuilla asioivien ihmisten tietoja. Tämän palveun avulla yritys voi tutkia minkälaisilla tavoilla erilaiset asiakkaat löytävät yrityksen nettisivut ja mitä he siellä tekevät. Analytics antaa yrittäjälle kriittisiä työkaluja, jotka auttavat yrittäjää ymmärtämään asiakaskuntaansa ja heidän tarpeitaan. Analyticsin avulla yritys voi myös tehdä tutkimuksia palvelun keräämän tiedon pohjalta. Analytics on myös tämän tyyppisenä palveluna hyvin kehittynyt alusta, jota on helppo käyttää tämän visuaalisen ja simppelin toteutuksen myötä.

My Business on Googlen hakuun ja mapsiin integroituva tieto yrityksestä. My business mahdollistaa yrityksen lisäämisen google maps palveluun, jolloin yritys voidaan löytää geometrisestä sijainnistaan myös googlen karttapalvelun avulla. My Business lisää myös yritystä haettaessa yritykselle oman pikatietovalikon, josta löytyy yrityksen yhteystiedot ja lyhyt kuvaus yrityksen toiminnasta. My Busineksen avulla yritys voidaan löytää maailman käytetyimmän google mapsin avulla, joka taas tuo varmasti yritykselle näkyvyyttä. Myös “pikavalikko”, joka avautuu yritystä haettaessa on huomattava apu mahdollisille asiakkaille heidän etsiessä tietoa tai yrittäessä ottaa yhteyttä yritykseen.

Uskon, että näiden kolmen palvelun avulla pieni yritys kuin myös suurempikin yritys voisi hyötyä laajalti omassa liiketoiminnassaan. Kaikista paras asia kaikissa kolmessa palvelussa on niiden integroituminen samaan google-palveluiden alaisuuteen jolloin näiden ylläpitokaan ei tuota käyttäjällensä ongelmia.

Lähteet: Google Drive

Analytics

My Business

https://www.google.fi/intl/en/about/products/

[kristianlaakkonen-blog]

4.3 Pohjoismaiden verkkokauppakäytös

Postnord on logistiikkayritys, joka tutkii pohjoismaista verkkokauppaa vuosittain. Yhdeksän vuoden ajan PostNord on seurannut kehitystä pohjoismaisissa verkkokaupoissa. Vuodesta 2016 alkaen kehitystä on seurattu kuukauden tarkkuudella, kun taas aikaisempina neljännesvuosien tarkkuudella. Tutkimustulokset ovat saatu aikaan verkkokyselyillä, joten vastaajina toimii pohjoismaissa verkonkäyttäjät.

Seuraava tutkielma koostuu 2016 vuoden alusta vuoden loppuun kerättyihin tietoihin. Tutkimuksessa mukana olleet valtiot ovat: Suomi, Norja, Ruotsi ja Tanksa.

Valtioiden välillä löytyy selkeitä eroja. Keskimääräisesti suomalaisella oli laittaa 135 euroa rahaa kuukausittain nettiostoksiin, joka oli kaikista vähäisin vertailtavien valtioiden joukosta. Eniten rahaa nettiostoksille löytyi norjalaisilta, jotka käyttivät kuukausittain keskimäärin 173 euroa nettiostoksiin.

Suomalaisille tärkein etuus verkosta ostamisessa oli parempi ja laajempi valikoima sekä tuotteiden edullisempi hinta. Muissa pohjoismaissa tärkein etu oli mahdollisuus tehdä ostoksia juuri silloin kun itselle sopii. Kolmessa muussa tutkimuksen maassa edullisuus oli selkeästi vasta toisella sijalla eikä niinkään suurin vaikute verkossa shoppailuun. Toisaalta taas suomalaiset ostivat paljon muita enemmän ulkomailta. Syy tähän löytyy luultavasti ulkomaalaisten verkkokauppojen tarjoaman laajuudesta. Suuret verkkokaupat kuten amazon ja ebay tarjoavat hyvin laajalti erilaisia tuotteita.

Kaikki pohjoismaat ostivat verkosta lähinnä samoja tuoteryhmiä eli vaatteita, viihde-elektroniikkaa sekä muita media tuotteita. Näissä ainoana erona löytyy suomalaisten suuri kiinnostus vaatteita ja kenkiä kohtaan. Suomalaisten ostokset keskittyivät vaatteiden ja kenkien kategoriaan 34% voimin kun taas esimerkiksi norjalaisten ostokset päätyivät samalle kategorialle 23% voimin. Päivittäistavaraa ostettiin verkon välityksellä eniten Tanskassa. Kaikista maista odotukset verkkokaupan ja toimituksen suhteen olivat melko samat; nopea toimitus, useat maksutapa vaihtoehdot, selkeä toimitusehdot ja palautus jne.

Tutkimuksen tulokset eivät yllättäneet minua erityisemmin, sillä rahamäärien vaihtelu valtioittain selittyy kohtuullisesti valtion oman bkt:n kautta, esimerkiksi Norja hyvin rikkaana valtiona mahdollistaa tämän kansalaisten käyttävän enemmän rahaa nettiostoksiin kuin muut hieman köyhemmät valtiot. 

Lähteet: http://www.postnord.fi/globalassets/suomi/tutkimukset/verkkokauppa_pohjoismaissa_2017.pdf

[kristianlaakkonen-blog]

Digi 3.2 Gigantti hyödyntämässä somea

Gigantti sisältää omien nettisivujensa lisäksi seuraavat sosiaaliset mediat: instagram, facebook, twitter, linkedin ja youtube. Gigantti on lähivuosien aikana alkanut panostaa omiin some-kanaviinsa ja näistä vielä erityisesti facebookiin.

Facebook on täynnä Gigantin omia mainoksia uusista alennuksista ja erilaisista kampanjoista. Facebookista löytyy myös useita eri käynnissä olevia kilpailuja, joihin voi osallistua kommentoimalla ja tykkäämällä Gigantin julkaisuista. Nämä facebook kilpailu kampanjat ovat osoittautuneet todella toimiviksi sillä kilpailujen tapahtumista varten Gigantti ilmoittaa määrän mitä julkaisua täytyy kommentoida tai tykätä, että kilpailun palkinto jaetaan. Usein tämä määrä on muutamia tuhansia tykkäyksia ja kommentteja, mutta suurimpien kampanjoiden kohdalla luku voi nousta useaan kymmeneentuhanteen tykkäykseen ja kommenttiin. Tällaiset kampanjat taas tuovat Gigantille tämän toivovaa näkyvyyttä.

Instagram taas on täynnä todella visuaalisesti tyydyttäviä kuvia ja lyhytvideoita Gigantin uutuustuotteista kuin myös palveluista. Sisältöä Gigantin instagramista löytyy huimasti ja sisältöä seuraa noin 42 tuhatta Gigantin instagram seuraajaa. Instagramista löytyy myös useiden julkisuuden henkilöiden naamoja, sillä Gigantti tekee laajaa yhteistyötä myös suomalaisten julkisuuden henkinkilöiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi suomalaiset youtubenaamat Tuure Boelius ja Mrjallu kuin myös Suomen musiikkialalta tunnettu Antti Tuisku.

Gigantin twitter on ollut myös hyvin aktiivinen. Päivityksiä löytyy lähes joka päivältä, mutta todellisuudessa enemmänkin joka toiselta päivältä. Sisältö keskittyy samalla tavalla kuin aikaisemmin Gigantin palveluihin, tuotteisiin ja ajankohtaisiin kampanjoihin. Twitter seuraajia Gigantilla on noin kaksi tuhatta.

Gigantin youtube-tili sisältää lyhyitä mainoskampanjoita esimerkiksi yritysmyynnistä ja Gigantin tarjoamista palveluista. Yotube kanavan tilaajia Gigantilla ei ole kuin reilu tuhat mutta videoiden näyttökerrat vaihtelevat hyvin videon onnistuvuuden takia. Esimerkiksi Gigantin esittelyvideolla on yli kolmesataa tuhatta näyttökertaa, joka on huima määrä verrattuna reiluun tuhanteen tilaajaan. Videoit ovat selvästi markkinoinnin kanssa toteutettuja kokonaisuuksia ja osa näistä videoista ovat Norjalaisen emoyhtiön toiminnoista, jolloin video on vain jaettu eteenpäin tytäryhtiöiden someihin.

Kokonaisuudessa mielestäni Gigantti käyttää hyvin hyödyksi erilaisia somakanavia ja on ainakin omasta mielestäni onnistunut saamaan hyvin positiivisen kuvan somekäytöstään. Erityisesti facebook kampanjointi on hyvin onnistunutta ja luo varmasti Gigantille positiivista näkyvyyttä kilpailujen avulla.

öߦ�as+

[kristianlaakkonen-blog]

Digi 2.6 Teknologiankehitys osana arkipäivää ja arkielämää

Ensimmäisessä videossa teknologia oli kehittynyt yhteiskuntamme eduksi ja helpotti ihmisten elämää ja työntekoa. Visio oli kuvattu positiivisella tavalla ja oli kohdistettu työelämän sekä arjen helpottamiseen kehitettyihin muutoksiin. Toisen videon näkökulma keskittyi virtuaalimaailmaan, joka oli kehitetty todellisen visuaalisen maailman päälle. Tämä virtuaali maailma oli täynnä visuaalisia virikkeitä erityisesti erilaisia medioita ja mainoksia.

Ensimmäisessa videossa mieleenpainuvana keksintönä toimi multi-funktio lentolippu. Sen avulla pystyi esim. suunnistamaan lentokentillä, jakamaan oman sijainnin ja etsimään muita sijainnin jakamia henkilöitä. Videolla kuvattu teknologian kehitys toi mukanaan myös todella sujuvaa ja mutkatonta työskentelyä niin töissä kuin arkielämässä. Videossa kuvattiin kehitystä positiivisessa valossa. Tällaisiin kehityksiin pääseminen tulee varmasti viemään vielä aikaa. Videolla esiteltiin jo hyvin kehittynyttä 3d-kosketusnäyttölasipintoja, joita todellisuudessa ei olla vielä saatu kehitettyä funktioiltaan niin pitkälle.

Toissa videossa skenaario oli puolestaan hyvin erilainen. Siinä oli luotu visuaalinen virtuaalitodellisuus todellisen maailman päälle. Tämä virtuaalitodellisuus sisälsi hyvin paljon mainoksia ja erilaisia virikkeitä medioilta. Visio oli tavallaan karu ja synkkä. Visiossa ihmisen todellisen elämän päälle oli rakennettu virtuaalinen maailma, joka toi lisää visuaalisia virikkeitä sekä tehtäviä kuin myös sosiaalisen statuksen virtuaalimaailmassa. Arjen normaalien asioiden lisäksi täytyisi keskittyä koko ajan moneen muuhun asiaan, jotka ovat täysin turhia ja hyödyttömiä. Esimerkkinä videolla henkilö oli ruokakaupassa, mutta kehittyneen teknologien aiheuttamia häiriöntekijöitä oli niin paljon, että yksinkertaisesta arjen askareesta tuli monimutkainen ja sekava. Tämä johtui juurikin ylimääräisistä häiriöntekijöistä.

Videot herättivät hyvin erilaisia ajatuksia. Ensimmäinen video oli hyvin moderni ja ns. sivistynyt, kun taas toinen video sai katsojansa miettimään minkälaisessa maailmassa tulevaisuuden ihmiset todellisuudessa elämään. Molemmat videot keskittyivät siis teknologian kehitykseen, joka oli mahdollistanut uusia työkaluja ja elämäntapoja. Jo nyt valmiiksi hyvin teknologiaan painottuneessa maailmassa pelätään liian vähäistä sosiaalista vastakäymistä ja näillä videoilla kuvataan tämän vielä vähenevän ja muuttuvan elektroniseen muotoon se onko muutos suoranaisesti hyvään vai huonoon suuntaan riippuu enemmän minkälaisiin toimintatapoihin ihmiset tulevat tottumaan.

[kristianlaakkonen-blog]

Trendi 1: Työn ja toimeentulon arvoitus

Engelsin paussi oli 1800- luvulla teollistumisen muutosvaiheessa tapahtunut ilmiö. Keskiluokka alkoi pienentyä kasvavan teknologian myötä. Työtehtävät olivat muutoksessa ja teknologia otti paikkaa manuaaliselta työltä ja vanhoja ammatteja katosi uusien tieltä. Vauraus keskittyi yhä enemmän varakkaille omistajille ja keskiluokkaa jäi työttömäksi. Pidemmällä aikavälillä muutos toi kuitenkin paremman elintason ja kehittyneemmän yhteiskunnan.

Onko digitalisaatio tuomassa samanlaisen ilmiön tullessaan? Muuttaako keinoäly ja robotiikka työmarkkinoiden rakennetta ja uudistuuko yhteiskuntaluokat? Tähän päivään mennessä digitalisaatio on tuonut jo paljon uusia työpaikkoja ja tehostanut vanhoja työskentelytapoja. perinteiset ammatit ovat joutuneet väistymään digitalisaation myötä ja organisaatiot joutuneet sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Vielä ei kuitenkaan näy samanlaista radikaalia muutosta kuin 1800-luvulla, mutta pieniä viitteitä on havaittavissa.

Robotiikka ja tekoäly - uhka vai mahdollisuus? Niiden avulla moni ala on kehittynyt tehokkaammaksi niin kustannusten kuin valmistuksenkin suhteen. Esimerkiksi autojen valmistuksessa robotiikka takaa tasaisen laadun ja työntekijöiden fyysinen rasite vähenee huomattavasti. Tulevaisuudessa mitä varmemmin tulee olemaan enemmän ihmisten ja koneiden välistä yhteistyötä. On vaikea sanoa, tuleeko tämä lisäämään työpaikkoja vai vähentämään työllisyyttä entisestään. Todennäköisesti muutokset näkyvät eri tavoin eri aloilla, sillä esimerkiksi logistiikka-alan yritykset ja varastot käyttävät jo entistä enemmän robotiikkaa. Tietyillä aloilla tekoälyn hyödyntäminen onkin jo helpompaa. Tämän vuosituhannen alussa teknologian kehitys on ottanut valtavia harppauksia. Voiko tekoäly ja robottien käyttö perinteisissäkin töissä yleistyä seuraavan kymmenen vuoden aikana niin paljon, että se korvaa ihmisen työntekijänä?

Tulevaisuuden vaurauden jakautuminen riippuu siitä mihin suuntaan yhteiskunta ja työtehtävät kehittyvät teknologian ja digitalisaation myötä. Korkeakoulutetut tekevät työn ja elitistit tienaavat suuria summia teknologian ja alustojen omistuksien kautta. Mitä tapahtuu alemmille sosiaaliluokille? Jos vaurauden jakautuminen tapahtuu niin se aiheuttaa eriarvoisuutta ja saattaa suurentaa rikkaiden ja köyhien välistä kuilua entisestään. Esimerkiksi politiikan avulla pystytään vaikuttamaan tulevaisuuden kehityssuuntiin. Hyvinvointivaltioissa pystyttäisiin muun muassa estämään vaurauden jakautuminen jakamalla varallisuutta tasaisesti yhteiskuntaluokkien kesken. Vaurauden jakautumista voidaan tarkastella myös globaalista näkökulmasta. Suurien kansainvälisten yritysten kasvu kiihtyy digitalisaation myötä, joten pienempien yritysten on tehtävä enemmän töitä pysyäkseen suurempien tahdissa mukana..

[kristianlaakkonen-blog]

Digi 1.2 Inbound-markkinointi markkinoinnin roolit vaihtoon

Inbound-markkinointi on markkinointimalli, jossa markkinoija johdattelee asiakkaansa usean eri askeleen jälkeen ostamaan tiettyjä tuotteita. Inbound-markkinoinnin tavoitteena on houkutella potentiaalisia asiakkaita tuotteiden ja asiakkaiden pariin. Tavoite on saada ihmiset kiinnostumaan tuotteesta tai yrityksestä ja tämän kautta saada asiakas itse lähestymään yritystä.

Inbound-markkinointiin kuuluu esimerkiksi hakukoneoptimointi, hakusanamainonta, somessa mainostaminen, laskeutumissivustot ja erillaiset internet sivustot ja blogit, joita käytetään sisällön julkaisemiseen. Inbound-markkinointia kuvaillaan usein nykyaikaisemmaksi ja tehokkaammaksi markkinointi keinoon vanhempaan outbound-markkinointiin verrattuna. Inbound-markkinoinnin asiakaslähtöinen markkinointi usein saa inbound-markkinoinnin vaikuttamaan huomattavasti asiakasystävällisemmältä.

Outbound-markkinointi taas on kuin “vanhanaikaisempaa” markkinointia, jota tapahtuu esimerkiksi televisiossa, aikakausilehdissä, sanomalehdissä, radiossa, internetissä-banneri muodossa ja puhelinmyynnissä. Outbound-markkinointi eroaa inbound-markkinointiin tämän lähestymistavalla. Outbound markkinointi mainostaa ostajalle suoraan tiettyä tuotetta tai palvelua. Tämä suora lähestymistapa usein aiheuttaa ostajalle epämiellyttävämmän kokemuksen mainoksesta.

Inbound-markkinointi on myös digitaalisuuden kautta yleistynyt huomattavasti. Kuten huomataan Inbound-markkinointi keskittyy kokonaispainoisesti digitaaliseen markkinointiin, eli internettiin, kun taas outbound-markkinointia harrastetaan vielä laajalti vanhemmilla alustoilla kuten juuri televisiomainonnalla ja puhelinmyynnillä.

Itse uskon inbound-markkinoinnin toimintaan sillä nykypäivänä ihmiset ovat huomattavasti tuote ja hintatietoisempia ja ovat suurimmaksi osaksi saaneet tarpeeksi suorasta tuotemainonnasta. Ihmiset myös mainostavat huomattavasti enemmän tuoteitta ja palveluita, jotka he itse kokevat tärkeiksi ja kiinnostavaksi. Näihin arvoihin inbound-markkinointi antaa kaikki työkalut itse ostajalle käsiin eikä tyrkytä mahdollisesti aivan turhaluonteista tavaraa jokaiselle ostajalle heidän omista preferensseistään huolimatta.

Lähteet:  http://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista https://www.salescommunications.fi/blog/vertailu-inbound-markkinointi-vs.-outbound-markkinointi

[kristianlaakkonen-blog]

Digitalisaatio kehittämässä liiketoimintaa

Digitaalinen liiketoiminta on kaikkea liiketoimintaa, jota tehdään verkon välityksellä kuten, esimerkiksi live-chat asiakaspalvelut, ajanvaraukset, verkko myynti ja ostaminen. Digitaaliseen liiketoimintaan kuuluu myös yrityksille itselleen kohdistetut toiminnot ja ohjelmat, jotka parantavat tai helpottavat yrityksen liiketoimintoja, esimerkiksi yrityksen hallituksessa tai myynnissä. 

Palveluiden vieminen digitaaliseen muotoon avaa yrityksille huomattavasti tehokkaamman tavan tuottaa ja käsitellä palveluita asiakkailleen. Digitaalisen muodon parhaimmat puolet tulevat esiin materiaalin vähyydessä. Digitaalisen palvelun laajuus voi olla huomattavasti laajempi kuin ei digitaalisen palvelun, mutta silti palvelun käyttö-, säilytys- ja ylläpitokustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Esimerkiksi yrityksen worddive tarjoama ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssi on toteutettu kokonaisvaltaisesti verkossa jolloin yritykselle ei jää muuta kuin verkkosivun ja asiakkaiden ylläpitokustannukset, verrattuna vanhanaikaisempaan tapaan paperien ja muiden työkalujen avulla.

Digitaalinen liiketoiminta tuo yrittäjät lähemmäs kuluttajia. Digitalisuus mahdollistaa kokoaikaisen kytköksen yrityksen ja sen kuluttajan välille. Verkkokaupat ja nettisivut antavat kuluttajalle mahdollisuuden asioida ja selvittää tietoa yrityksestä ja tämän tuotteista kellonajasta ja päivämäärästä riippumatta. Digitalisuuden myötä myös kansainvälisyys on huomattavassa nousussa. Verkossa asiointi on mahdollista toiselta puolelta maapalloa ilman minkäänlaista ylimääräistä vaivaa kuluttajalle. Kansainvälisyys näkyy digitaalisessa liiketoiminassa myös todella kehittyneiden järjestelmien kautta, kuinka yritykset pystyvät kommunikoimaan automatisoitujen järjestelmien avulla.

Markkinointi osana digitalisaatiota. Markkinointikanavat ja niiden hyödyntäminen on ollut yksi suuri trendi digitalisaation yleistyttyä yritysten toiminnassa. Verkkossa markkinoiminen on todella helposti toteutettavaa sekä halpaa itse mainoksen tilaajalle ja sen toimittajalle. Innovoinnin sekä kehityksen myötä markkinointi ja sen tavat ovat myös kehittyneet, esimerkiksi normaalit banneri-mainokset ovat muuttuneet animoituihin ja silmää pistäviin mainoksiin, jotka herättävät selaajan huomion. Markkinointia toteutetaan myös laajalti sosiaalisessa mediassa, kuten facebookissa, instagramissa. Sosiaalinen media mahdollistaa markkinoinnin tarkemman segmentoinnin eri kuluttajaryhmille, esimerkiksi facebook ja instagram molemmat mainostavat käyttäjilleen parhaiten sopivia tuotteita ja palveluita sovelluksen keräämien tietojen avulla.

Digitaalisen liiketoiminnan tulevaisuus. Digitaalinen liiketoiminta on jo tänä päivänä hyvin laajaa, mutta ei missään nimessä vielä täydessä kapasiteetissaan. Yrityksen löytävät jatkuvasti keinoja hyödyntää uutta teknologiaa heidän tuotteissaan ja palveluissaan. Digitaalinen liiketoiminta on nykypäivää ja tulee tulevien vuosien ja varmasti vuosikymmenien aikana olemaan yhä lähempänä jokaisen kuluttajan kuin myös yrittäjän arkipäivää.