juhguaano-blog

[juhguaano-blog]

”Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?”

Kun kurssi alkoi, kenelläkään meistä ei ollut varsinaista tietoa siitä, mitä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa. Viikko viikolta meitä kasteltiin kuitenkin kuin kukkasia ja olemme alkaneet puhkeamaan tiedosta kukkaan. Ensimmäisen tunnin tiedon kerääminen digitaalisesta liiketoiminnasta auttoi kuitenkin ryhmän aluille ja digitaalinen liiketalous tuli käsitteenä yhä tutummaksi. Keskustelimme ryhmänä, mitä kaikkea olemme tähän mennessä oppineet digitaalisen liiketalouden kehittämisestä. Pinnalle nousi aiheita, kuten digitaalisuus mahdollistaa yrityksien kehittymisen, koska vaihtoehdot digitalisaatioon on loputtomat. Digitaalisen liiketoiminnan tärkeys korostui keskusteluissamme ja se, kuinka tärkeä osa yrittämistä ja markkinointia se nykyään on. Yritykset ovat digitalisoituneet jatkuvasti enemmän ja enemmän ja nykyään on harvinaista, jos yrityksessä ei tapahdu minkäänlaista digitaalista liiketoimintaa. Blogeja on kirjoitettu aiheesta kymmeniä ja niiden kautta olemme oppineet paljon uusia asioita digitaalisesta liiketoiminnasta.

Yksi asia, jonka koimme erityisen mielenkiintoiseksi oli, kuinka paljon digitaalista liiketoimintaa tavallisen yrityksen toiminnassa tosi asiassa tapahtuu. Uutena asiana meille tuli myös, että datan keruun merkitys on kasvanut. Esimerkiksi Googlella on paljon erilaisia datan kerääviä ohjelmia, joita eri yritykset käyttävät hyväkseen, kuten Google Analytics. Lisäksi sovelluksilla on omia ominaisuuksia, jotka keräävät data sivuilla kävijöistä.

Odotamme innolla ryhmämme kanssa miltä digitaalinen liiketoiminta tulee näyttämään tulevaisuudessa. Tulemmeko näkemään lentäviä autoja tai pystymmekö kenties maksamaan pelk��llä sormen jäljellä. Yritykset ovat jo tähän mennessä pystyneet kehittäneet digitaalista markkinointiaan todella pitkälle muun muuassa monien yrityksien markkinointibudjetista suuri osamenee Googlelle.

Vaikka olemme diginatiiveja ja olemme syntyneet digitalisaation yhteiskuntaan, emme ole olleet kovinkaan tietoisia digitaalisen liiketoiminnan todellisesta laajuudesta. On ollut mielenkiintoista päästä tutustumaan moniin erilaisiin digitaalisen liiketoiminnan muotoihin ja oppia niistä. Tietoja hyödyntämällä voimme itse olla osana jatkuvaa kehittämistä ja muuttaa maailmaa pysyvästi.

[juhguaano-blog]

Pelillistäminen

Pelillistämisessä sovelletaan pelien dynamiikkaa erilaisiin ympäristöihin kuten esim. työpaikalle tai verkkopalveluihin. Silkkaa psykologiaa millä pysitään vaikuttamaan palvelukäyttäjien osallistumista ja miellyttävyyttä. Ajatuksena on ettei ostotapahtuma ole enään järjestyksessä tapahtuva prosessi missä asiakas/kohde on vain vastaanottajan asemassa vaan tapahtumat on jatkuvasti omien tekojen vaikutuksen alaisina.

Yritykset voivat hyödyntää pelillistämista varmaanki eri asteisesti sekä eri näkökannoilta. Osa voi ajatella käyttävän tätä keinoa kirjaimellisesti ja asettaa liikkeisiin erityyppisiä pelejä millä herätellä ostajan valintoja. Suurin osa varmasti yrittää hyödyntää vain psygologistq aspektia missä yritys pyrkisi vaikuttamaan ohjelmoinnilla kohteiden käyttäytymiseen.

Itse peliteollisuus on myös huimassa nosteessa. Kännykkäsovelluspelejä valmistetaan yhä enemmän jokaiselle omalle niche alueelle. Menestyksen tullessa pelisovelluksella on kun löisi kunnarin pesäpallossa. Pelisovellusten lisäksi, myös itse E-urheilu on tämän hetken isoin ”trendi”, trendi hipsukoissa siinä mielessä, että onko tämä vain ohi menevä juttu vaiko vakavasti otettava uusi urheilulaji. Yrityksille tämä on mainostamisessa ainakin iso juttu. E-urheilun näkyvyys on valtaisa verrattuna ”normaaleihin” urheilulajeihin. Lajia seurataan enemmän kuin jalkapallon maailmanmestaruuskisoja, mikä mahdollistaa tämän segmentin globaalin näkyvyyden. Suomessa Tekes onkin avustanut ”Valopeli” peliä missä pyritään edistämään koululiikuntaa teknologisen pelin avulla. Tämän sortin pelillistämistä tulisikin lisätä opetuksessa, nuorten ollessa mukavuus alueellaan teknologisten vempaiden kanssa.

[juhguaano-blog]

Immersiivinen ostamisympäristö

Immersiivinen tarkoittaa metaforista ilmaisua virtuaalitodellisuudelle. Tulevaisuudessa tulemme varmasti käyttämään lisättyä todellisuutta tai virtuaalista todellisuutta. Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan, että reaali todellisuuteen on lisätty virtuaalisia elementtejä jotka näkee vain tiettyjwn lasien avulla. Virtuaalitodellisuudella taas tarkoitetaan täysin virtuaalista maailmaa missä ollaan mm. VR-lasien avulla. Täysin erillinen todellisuus on siis kyseessä tässä jälkimmäisessä.

Miten siis voisimme hyödyntää näitä tulevaisuuden ostamisympäristössä? Vanhusten parissa tässä voisi olla käytännön apu, koska vanhemmat ihmiset eivät kykene käymään kaupassa fyysisten olosuhteiden takia. Tämä teknologia poistaa heiltä fyysisen kaupassa käynnin, mutta ei välttämättä mentaalista ostokokemusta, ainakaan täysin. Nuoret taas eivät vain jaksa tehdä mitään, kaikki halutaan yhä helpommin ja vaivattomammin joten tämän kaltainen ostaminen olisi lähes luonnollinen ratkaisu heille.

Ostamisen siirryttyä virtuaaliseksi, siirtyykö myös asiakaspalvelu virtuaaliseen todellisuuteen? Tämä voisi vapauttaa työntekijöiden resursseja muuhun toimintaan. Yritystoiminnassa tätähän voidaan hyödyntää vaikkapa kokouksissa. Ei tarvitse matkustaa enään pitkiä lentomatkoja vaan säästetään aikaa, rahaa ja luontoa.

En usko ostamisympäristön kehittyvän vielä kymmeniin vuosiin täysin virtuaaliseksi, mutta lisättyä todellisuutta huomaamme varmaankin ympärillämme ennen kuin tajuammekaan kuinka paljon ja nopeasti se on tullut käyttöön.

[juhguaano-blog]

Lean Canvas

Lähdimme innovoimaan tekniikan alalle uudenlaista myyntialustaa, jossa ideana on käydä kauppaa kuluttajien välillä. Olemme ottaneet jo vaatealalla toimivasta StockX:stä mallia. Ideana on, että myyjä laittaa kehitetylle alustalle tuotteensa myyntiin valitsemallaan hinnalla ja kuntoarviolla. Toimeksiantaja on laatinut valmiiksi laatuluokka-arviot, jonka mukaan tuotteen hinta määräytyy. Alustan kautta ostaja pystyy joko hyväksymään tai tarjoamaan uutta hintaa, kun hinta on päätetty lähetetään tuote kuntoarvioon, jonka jälkeen tuote lähtee ostajalle. Rahaliikenne kulkee yrityksen kautta, jolloin ostaja maksaa tuotteensa heti, mutta myyjä saa rahansa vasta hyväksytyn kuntotarkastuksen jälkeen. Toimeksiantaja saa tulonsa välityspalkkioista.

Kuva.1 Prototyyppi

Kohdehenkilönämme toimii nuori työssä käyvä opiskelija, joka rikkoo usein puhelimiaan. Jalmarin arvoihin kuuluu ekologisuus ja yhtenä ongelmana on huoli ympäristöstä. Tämän takia hän haluaa ostaa käytettyjä tavaroita. Hän haluaa olla ajan hermoilla, mutta uuteen puhelimeen ei ole aina varaa. Kohdehenkilö ei ole aikaisemmin ostanut käytettyä puhelinta, koska huoli tuotteen toimivuudesta mietityttää. Toimeksiantajamme kuitenkin antaa 12 kuukauden takuun ja tarkistaa laitteet ennen myyntiä. Innovaation “sloganiksi” keksimme, “be wise and choose green apple”. Innovaatiomme on suunniteltu erityisesti kohdehenkilöllemme, joka arvostaa ekologisuutta, helppoutta ja nopeutta. Alustan kautta on mahdollista saada uuden veroisia laitteita edullisemmin sekä mahdollista lisätuloihin.

Kanavat, joiden kautta innovaatio saisi lisää näkyvyyttä on sosiaalinen media, ”somevaikuttaja”, hakukoneet ja mainokset. Mainokset olisivat fiksuinta lisätä julkisenliikenteen yhteyteen, jotta se tavoittaisi halutun kohdeyleisön. ”Somevaikuttajilla” tarkoitetaan erilaisia ”influencereitä”, jotka toimivat muun muassa instagramissa. Niiden avulla pystytään tavoittamaan kohderyhmää paljon tehokkaammin kuin esimerkiksi television mainoksilla.

Toimeksiantaja saa tulonsa välityspalkkioista, joka on tietty prosentuaalinen osuus tehdystä kaupasta. Menoja puolestaan on alustan tekeminen sekä sen ylläpitäminen. Mainontaan ja markkinointiin menee todennäköisesti eniten kuluja, koska ne sisältävät myös mahdolliset yhteistyöt ”influencereiden” kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan erilaisilla palautekyselyillä esimerkiksi tähti arvioinnilla. Lisäksi haluamme avata palstan, jossa pystyt vapaasti lukemaan sekä antamaan palautetta, siitä kuinka prosessi on sujunut.

Innovaatiomme vahvuuksina on mahdollisuus isoon markkinarakoon, idean olevan ensimmäinen tekniikan alalla. Vahvuutena myös ”pullonkaula efektin” poistuminen, kun toimeksiantaja ei itse joudu ostamaan laitetta, vaan myyjä sekä ostaja toimivat keskenään toimeksiantajan olevan vain alustan tarjoaja. Ekologisuus lisääntyy, kun prosessivaiheita vähennetään, laitteen mennessä suoraan myyjältä tarkastajan kautta ostajalle.

Kuva 2. Lean Canvas

[juhguaano-blog]

Hakupalvelut Googlen ulkopuolella

Onko muitakin hakupalveluita? Googleenkin kirjoittamalla hakupalvelut niin ei tule muita hakupalveluita. Ihan loogista sinänsä, miksi nyt mainosta kilpalijoiden olemassa oloa. Hetken joutui kyllä miettimään mitä hakukoneita edes on olemassa. Ensimmäiseksi tuli mieleen Yahoo.

Yahoo on omissa ajatuksissani samanlainen kuin Google, mutta vieraillessani sivulla niin asiahan on aivan toinen. Yahoon ulkoasu muistuttaa enemmänkin uutisten etusivulta. Tämä paljon kuvia sisältävä moderni sivusto kiinnittää samantien lukijan kiintopisteen uutisotsikoihin. Yahoo on varmasti hyvin suosittu hakusivusto, mutta itse en käytä muita kuin Googlea ollenkaan. Mahtaako olla sama syy kuin miksi käytän ainoastaan Applea, ken tietää. Uskonkin, että hakukoneiden käytössä onkin jonkin sortin brändiuskollisuutta. 

Toinen hakukone, mikä juolahti mieleeni on Bing. Tältäkö Kristoffer Kolumbuksesta tuntui löytäessään Amerikan? Bing, tämä uusio-Google, jos voisi sanoa, on ulkoasultaan pirteämpi kuin Google avatessaan koko näytön kokoisen kuvan silmiesi eteen ja hakupalkin. Tämäkin on minulle täysin tuntematonta maata. Vähäinen tietämykseni ja käytön taso näissä hakukoneissa vaikeuttaa vertailemaan niitä Googleen. On varmasti joku syy miksi ne eivät ole niin tunnettuja kuin Google. Onko ne parempia kuin Google? En pysty millään tämän 10 minuutin blogitekstilläni avaamaan muiden hakukoneiden  käyttöjärjestelmien paremmuudesta tai huonoudesta. 

Ainoa muu selain jota hyödynnän on Safari. Oma ymmärrykseni on kumminkin, että Safari on selain, joka hyödyntää Googlea hakukoneenaan? Eroa en ainakaan huomaa. Ehkä olen hieman tietämätön asian kanssa, mutta kai siksi juuri tätä blogia aiheesta joudunkin juuri kirjoittamaan. 

Viimeisenä tuli mieleen Youtube. Tämänkin voisi laskea jonkun sortin hakukoneeksi. Youtubessa haetaan vain videoita asioiden sijasta. Yotuben käyttö on kyllä hyvinkin tuttua. Jatkuvasti seuraan maailman trendejä Youtuben kautta. Luulisi uutisten olevan isommassa roolissa, mutta koen Youtuben olevan kauttaaltaan tehokkaampi seuraamaan maailman menoja.

Voisin perehtyä näihin hakukoneisiin hieman enemmän jotta voisin pohtia kannattaisiko vaihtaa Googlen käyttö muuhun tai edes ottaa Googlen rinnalle jokin muu. 

[juhguaano-blog]

Ohjelmallisen oston hyöty yrityksille

Ohjelmallisella ostolla tarkoitetaan kaikkea digimainonnan ostamista ja myymistä. Ohjelmallisella ostamisella pystytään kohdentamaan mainonta suoraan halutulle kohderyhmälle. Tämä on yrityksen kannalta erittäin tehokasta. Tällä tavalla yritys pystyy tehokkaasti seuraamaan yrityksen oman mainonnan ROI (=return of investment) lukua haluttujen segmenttien osalta.

Ohjelmallista ostamista käytetään usesti tuloksellisessa markkinoinnissa, missä käytetään kerättyä dataa tehokkaasti markkinoidaakseen yritystä juuri niin paljon ja missä kuin halutaan. Tämän kaltaisen tehokkuuden ja tarkemman kontrollin myötä on yritysten helppo saada kaikki hyöty mainonnasta irti.

Markkinoinnin automaatiolla taas tarkoitetaan kaikkia niitä järjestelmiä, joiden tarkoitus on automatisoida ja tehostaa toistuvia markkinoinnin prosesseja. Helpommin sanottuna tällä säästetään aikaa sekä mahdollistaa räätälöidyn viestinnän henkilötasolla. Järjestelmät ovat yrityksen näkökulmasta hyödyllisiä ja rahallisena säästönä erittäin merkittäviä. 

Yleisesti pohdittaessa näiden hyötyjä yrityksille, niin varmaankin teknologian kehityksen myötä pystytään yhä enemmän hyödyntämään tämän tyyppistä markkinoinnin kohdistamista. Näiden järjestelmien ongelmana on niihin tarvittavien tietojen keräämisen vaikeus ja jollain tasolla ihmisten suostumuksen saaminen joihinkin tietoihin. Facebook jäi juuri kiinni tämmöisen tiedon keräämisestä, mikä oli pitkään negatiivisesti otsikoissa. Onkin tärkeätä löytää uusia laillisia keinoja kuinka kerätä tarvittavaa dataa ja kehittää niiden tehokasta hyödyntämistä. Tulevaisuudessa on varmasti vaikeampi kerätä dataa joten tehokkuuden lisääminen onkin tärkeä osa markkinoinnin kehityksessä.

Ohjelmallisessa ostamisessa oleellista on tällä hetkellä reaaliaikaisuus, tehokkuus, kohdentaminen, sekä laaja valikoima. Voisiko olla muita? Yritykset toisaalta eivät kaikki välttämättä edes hyödynnä näitä markkinoinnin keinoja. Isot firmat varmasti, mutta pienempien yritysten kannatta ehdottomasti hyödyntää näitä menetelmiä kasvattaakseen myyntiään ja brändi tietoisuutta markkinoilla.

Teknologia kehittyy niin tehokkaasti, että nämäkin voivat olla pian vanhoja markkinoinnin tapoja. Yritysten pitääkin olla ajantasalla mikä on uusinta uutta, pysyäkseen kilpailijoidensa edellä. 

[juhguaano-blog]

Bitcoin rikkaiden veronkierto väline?

“Kryptovaluutan arvo raketoi taas reippaasti” kirjoittaa Kauppalehden kirjoittaja Jyri Tuominen 2.4.2019. Artikkelissa Tuominen kertoo yhden Bitcoinin arvon nousseen alkuvuoden 3500 dollarista 4000 dollariin. Niille, jotka eivät Bitcoinia tiedä, niin kyseessä on kryptovaluutta eli virtuaalivaluutta, jota ei ole fyysisesti olemassa. Bitcoin ei ole raha vaan vaihdannan väline, jonka arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan kryptovaluuttamarkkinoilla.

Artikkeli pisti silmään aiemmin nähneeni artikkelin takia. “KHO:n linjaus muuttaa verottajan tulkintaa: Kryptovaluutoista syntyneet tappiot voi vähentää verotuksessa” (Kauppalehti 29/3/19 Antti Honkamaa). Honkamaa kertoo KHO:n uudesta linjauksesta, jossa virtuaalivaluutan myynnistä aiheutuvat tappiot ovat vähennettävissä verotuksessa. Honkamaan artikkelin mukaan Bitcoin on siis enemmänkin sijoitusinstrumentti siinä missä osakkeet ja rahastot. Ostat X määrä kryptovaluuttaa ja, joko vähennät myyntitappiot pääomatulojen veroista tai maksat verot myyntivoitosta.

Käytännössä tämähän ei liikuta silloin tavallisen yhdeksästä kolmeen tekevän työmiehen arkeen millään tavalla, jos yhden Bitcoinin arvo heittelee noin 3500 dollarin ja 5000 dollarin välillä. Eihän lähtökohtaisesti tämän sortin ihmistyypillä ole varaa sijoittaa instrumenttiin, jonka arvo on kaksin tai kolminkertainen verrattuna omaan pääomatuloonsa. 

Miksi Bitcoin on olemassa? Bitcoin luotiin virtuaaliseksi maksuväliineeksi, joka olisi erilaista instituutiota kuten keskuspankit, sekä olisi valtiosta riippumaton. Tarkoitus oli siis luoda uusi maksuväline, mikä on tällä hetken vasta saanut pienen, varpaan kokoisen jalansijan maksumarkkinoilla. Tuomisen ja Honkamaan artikkelit tuovatkin esiin Bitcoinin arvonmuodostuksen ja sillä mahdollisen verokikkailun. Vain rikkailla on tällä hetkellä käytännön mahdollisuus ostaa Bitcoinia. Nopeasti huomaten yhden Bitcoinin arvon ero on ollut noin 1500 dollaria. Lyhyen matematiikankin opiskelija voi siitä laskea, jos Matti Meikäläinen ostaa 10 Bitcoinia hintaan 3500USD/kpl tai 10 hintaan 5000USD/kpl ja hinta nousee tai laskee edellä mainittuihin lukuihin, tekee Matti voittoa 15000USD-verot tai tappiota 15000USD. Hyöty tästä on rikkaalle se, että Matti korjaa joko myyntivoitot tai vähentää tappion pääomatuloverotuksessa jolloin suhteellinen tappio ei olekkaan mahdollisesti enään 15000USD vaan paljon vähemmän, jos ollenkaan. Tällöin sijoitus on kannattava. 

Kryptovaluutan tulisi yleistyä maksuvälineenä, jotta arvo tulisi käyttöominaisuuksiltaan suotuisammaksi jokaiselle. Pankit puskevat kuitenkin tätä vastaan, mutta ei käsitellä tätä aihetta tässä. Pointtina kirjoituksessani oli herättää muitakin seuraamaan kryptovaluutan arvoa ja tiedostavan mahdollisuuden hyödyntämään tätä omassa verotuksessa ja toiselta puolelta kääntämään katseija sijoittajaksi ryhtymiseksi. 

[juhguaano-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

“Digitaalisen liiketoiminnan kurssi, jossa kirjoitetaan blogia”, tätä lausetta pyörittelin päässäni kuullessani toimeksi annosta kurssilla. Rehellisesti sanottuna en vieläkään näe blogin kirjoittamisen yhteyttä digitaalisessa liiketoiminnassa kurssin näkökulmasta. On totta, että nykypäivänä bloggaaminen on monen, varsinkin julkisuuden henkilön, pääomatuloine ammatti. On hassua ajatella jonkun tienaavan elantonsa jaarittelemalla omasta elämästään ja kertovansa mitä ihanaa hummusleipää söi aamiaiseksi sinä kyseisenä aamuna. 

Digitaalisen liiketoiminnan käsitteestä minulle tulee ensimmäisenä mieleen verkkokauppa ja applikaatiot. Digitaalinen liiketoiminta on siis fyysisten tuotteiden tai palveluiden järjestämistä digitaaliseen muotoon. Moni niin pieni kuin iso yritys pyörittää verkkokauppaa, joko päätoimisena tulonlähteenä, sivutulona tai lisätäkseen asiakkailleen tietämystä yrityksestä. 

Digitaalinen liiketoiminta on tällä hetkellä rajussa kasvussa palvelualalla. Verkossa on paljon palveluita joiden digitalisoituminen avaa innovaatioille ovia. Spotify, Airbnb, Wolt, Tinder. Edellä mainitut verkossa tai/ja applikaation muodossa toimivat palvelualustat tarjoavat tarpeeseen ratkaisun. Spotify tarjoaa lähes kaiken mahdollisen musiikin suoraan älylaitteellesi, ei tarvitse siis lähteä kauppaan ostamaan yhtä cd-levyä kuunnellaksesi niitä kipaleita, jotka ovat jumittuneet päähäsi. Airbnb ratkaisee majoitus ongelmat ja hyödyntää tyhjillä olevia asuntoja. Airbnb toimii vain alustana vuokraajalle ja vuokranantajalle kohdata. Wolt tuo ruoat ovillesi parilla klikkauksella ja Tinder on vuosituhannen uusi treffipalvelu missä “speed deittailet” kymmeniä ellet jopa satoja ihmisä vain muutamassa minuutissa. Jatkossa tulee varmasti lissä ratkaisuja samankaltaisiin “ongelmiin”.

Digitaalinen liiketoiminta tekee maailmasta pienemmän ja ihmisistä laiskempia? Kaikki pitää olla niin vaivatonta ja helppoa. Onko asiaa minkä eteen ihmiset haluaisivat nähdä vaivaa, jos asian voisi tehdä helpommin? En usko kenenkään vastaavan tähän, että “ei kun minä haluan tämän palkinnon saada vaivalloisemmin”. Suomalainen voisi olla ainoa ihmistyyppi, joka vastaa näin. Suomalaisuuteen kuuluu ahkeruus ja se kuuluisa sisu, mutta ei eikö se ole tyhmempi, joka rehkii enemmän saman lopputuloksen saamiseksi, kuin se joka ei rehki ja keksii helpomman tavan tehdä työ? Digitalisaatio mahdollistaa tämän ja siihen meidän kaikkien tulisi kääntää katseita, jotta emme käyttäisi arvokasta aikaamme tehden työtä, jonka voisimme tehdä helpommin. Tätä on kehitys.