c-g-japanissa

[c-g-japanissa]

 Heissan!

Palauduin jo viikko sitten takaisin Suomeen ja voin sanoa että kotiin palaaminen kahden kuukauden vaihdon jälkeen tuntuu oudolta. Kotona lihasmuisti tietää missä mikäkin on, mutta aivot eivät ole vielä ihan älynneet tänne palanneensa. Vanhoihin rytmeihin palaaminen on alkanut pikkuhiljaa, monia asioita jää kyllä kaipaamaan, mutta kyllä oma sänky ja tietokone oli mukava saada takaisin. Olisi ollut hyvä jos koulu olisi jatkunut heti palaamisen jälkeen, sillä se olisi palauttanut aivot takaisin Suomen arkeen tehokkaasti. Mutta kontaktitunnit ovat tältä lukuvuodelta jo loppuneet sillä valmistun ensi viikolla.

Mutta Suomesta palaamisesta toiseen asiaan, Mitosta lähdön jälkeen minulla oli muutama vapaapäivä ennen lentoa takaisin Suomeen joten olin varannut itselleni Hakonesta kahden yön ryokan-pyrähdyksen.

Hakone sijaitsee Tokiosta lounaaseen ja on tunnettu ja pidetty matkakohde kuumille lähteille halajaville. Alue onkin kokonaisuudessaan kansallispuisto ja kuumia lähteitä löytyy vuoristoiselta alueelta monia. Koko alue sijaitsee rinteellä ja laaksoissa, Hakone-Yumoton juna-asema sijaitsee laaksossa jonka keskellä kulkee joki. Joen yli poukkoilee välillä mahdottoman monia siltoja ja alue on hotelleja täynnä. Tälläinen vuoriston piirittämä kylä on äärimmäisen sympaattisen oloinen ja kotoisa.

Ryokanini eli japanilainen majataloni sijaitsi noin tunnin bussimatkan päästä Hakone-Yumoton asemalta. Bussi sahasi peloittavia vuoristoteitä siksakkia kunnes pääsin perille sopivan vanhanaikaiseen Kinokuniya-ryokaniin. Olin saanut kahden yön täysihoidon aamupala- sekä illallistarjoilulla hintaan 75€ yö. Onnistuin ajoittamaan lomailun Golden Week-lomaviikon jälkeen jolloin suurin osa Japania lomailee, hinnat ovat alhaimmillaan sen jälkeen sillä sesonki on loppu.

Vaikka hinta oli alhainen, oli palvelu aivan täydellistä. Jouduin matkalla pienen seikkailuun sillä suoraan Hakoneen vievä junalinja oli suljettu onnettumuuden takia päivältä ja jouduin kiertämään noin 3 eri junalinjan ja bussin kautta Hakoneen jonka takia myöhästyin check inistä ja ensimmäisen päivän illalliselta. Soitin myöhästymisestä hotellille jo kiertomatkani alussa ja perillä minua odottivat hotellin työntekijät jotka osasivat kutsua minua nimeltä ja ohjasivat huoneeseen ja vielä erittäin hyvällä englannilla. Parasta oli että illallinen oli laitettu sivuun minua odottamaan.

Ryokanissa oli tottakai kylpylä ja ehdotan ehdottomasti jokaiselle kuumien lähteiden kokemista. Kuuma kylpy on kuin nestemäinen sauna jossa lilluminen murentaa stressin täysin.

Seikkailin myös Ashi-järven lähistöllä ja nappasin kuvan Fuji-vuoresta, joka näkyy Hakoneen asti kauniiden maisemien ympäröimänä. Sää ei ollut täydellinen, varsinkaan toisena päivänä jolloin ilmankosteus oli niin korkea ja lämpötila alhainen että vulkaanisen toiminnan lämmittämät vuoret puskivat sumua niin paljon ettei viittäkymmentä metriä pidemmälle nähnyt. Omalla tavallaan sekin oli kaunista ja tunnelmallista, varsinkin ryokanissa ulkona olevassa lähteessä lilluessa.

Ryokanikokemuksesta vielä sen verran että oli jännää Mito Plaza Hotellin jälkeen törmätä erilaiseen vieraanvaraisuuteen. Jos Mito Plaza oli premium hotelli, tuntui ryokan ennemminkin isolta kodilta johon sinut on kutsuttu. Työntekijät eivät käyttäneet yhtä koteliasta kenjougo-kieltä vaan rennompaa kieltä. “Shoushou machi kudasaimase” tilalla todettiin vain “chotto matte” ja niin edelleen.

Hakone oli rentouttava kokemus ja täydellinen lopetus Japaninvaihdolleni, ehdotan kohdetta myös lomamatkailijalle sillä se on täyden palvelun matkakohde. Palveluita on paljon ja hyviä ja matka sinne on helppo organisoida ja ajankohdasta riippuen myös halpa.

Kirjoittelen vielä satunnaisista asioista tänne ja jakelen matkalla ottamiani kuvia lisää, sillä Japanissa ollessani kuvien organisointi pelkästään puhelimellani oli hankalaa, kirjoittaminenkin puhelimella ei ollut kaikkein sulavinta.

Nähdään taas!

カール

[c-g-japanissa]

Viimeinen yö Mitossa! Takana on nyt 2 kuukauden työssäoppimisjakso täällä Mito Plaza Hotellissa, mitä ensimmäisenä on mieleen jäänyt on ihmiset. En koko aikana törmännyt yhteenkään töykeään tai kylmään ihmiseen vaan valtaosa olivat innostuneita ja mukavia ihmisiä. Avuliaisuuskin oli aivan uskomatonta, aina kysyessäni vähänkin apua odotukseni ylitettiin ja välillä nähtiin vähän turhankin paljon vaivaa ongelmieni eteen. Tämän asian suhteen olen oppinut luultavasti eniten, millaista on huomioiva ja kohtelias asiakaspalvelu ja miten voin ottaa Japanin vieraanvaraisuudesta mallia. Kielitaito on myös kehittynyt hurjasti, olen oppinut ilmaisuja, vähän kielioppia ja tottunut puhumaan Japania. Käytin suurimman osan opiskelustani sanaston opiskelemiseen Memrise-ohjelmalla, ja loppukuun aloin myös pänttäämään kiinalaisperäisiä Kanji-merkkejä. Näiden opiskelu kannattaa aloittaa ennen tänne lähtöä sillä ne avaavat maata erittäin paljon. Kielimuuri mureni pikkuhiljaa ajan myötä, ja siihen auttoi myös se että aloin tottua ympäristöön ja elämään täällä. Vaikka tietäisikin paljon Japanista ja käytännön asioista täällä, on silti erittäin raskasta olla toisessa maassa ja oppia elämään. Saa olla väsynyt, parhaimmassa tapauksessa voit tehdä pitkää työpäivää ja palata vapaa aikana maailmaan jota et vielä tunne. Varmaan parhaimpana vinkkinä voisin sanoa paikallisiin tutustumisen, jos olisin aikaisemmin alkanut viettämään vapaa-aikaa yhdessä työkaverien kanssa, olisi mulla ollut kielimuuri tähän mennessä jo aivan murenena. Myös omien turvallisten rutiinien kehittäminen mahdollisimman aikaisin auttaa sopeutumisessa, keksii mitä ruokaa syödä kotona, missä käy kaupassa, ja niin edelleen. Kiitoksia kaikille! Kirjoittelen vielä lisää eri aiheista sillä vaikka työssäoppiminen on loppu, en ole kaikesta ehtinyt sekä jaksanut kirjoittaa. Kiitoksia Turun Ammatti-insituutille ja Hanako-verkostolle tästä uskomattomasta mahdollisuudesta joka on luultavasti avannut elämääni aivan uuden suunnan. 又帰りますよー！皆さん、ありがとうございました！

[c-g-japanissa]

Ympyrä sulkeutuu, saapuessa oli hotellin puolesta illallinen, lähtiessä toinen. Tällä kertaa on jopa kravatti kaulassa. さよならパーティー🎉！又帰りますよー！皆さん、ありがとうございました！ (at 水戸プラザホテル)

[c-g-japanissa]

Heissan!

Tuli käytyä kahden työkaverin kanssa Fukurodan vesiputouksilla. Matkaa Mitosta sinne on noin 60 kilometriä ja sen kesti taittaa noin puolitoista tuntia työkaverin autolla. Matka sujuu silti sukkelaan sillä maisemat ovat kohtalaisen jänniä näin tasaisessa Etelä-Suomessa eläneenä ihmisenä. Vuoristoiselle alueelle saapuessa seikkailimme kapeiden laaksojen ja jokien varsilla, läpi pienen söpöjen maaseutukylien kohti putouksia. Kevät on täällä jo aivan täydessä vauhdissa! Viimeiset kirsikankukan terälehdet leijalevat tuulessa ja luonto kukoistaa. Lähtiessä satoi, mutta perille saapuessa aurinko pilkisteli pilvien takaa. Vesiputoukset ovat eräänlaisen kanjonin päässä, ja kanjonin läpi virtaavan joen vierustalle on rakentunut monenlaisia tuliaiskauppoja, ravintoloita ja kuppiloita. Itse vesiputouksen luokse on rakennettu tunneli vesiputousta vastapäätä olevaan kallioon, jossa on myös näköalatasanne. Tältä tasanteelta vesiputouksen kohina on kuin äänihierontaa, heti sinne saavuttuani sain kylmiä väreitä ja rentoudun äänen saattamana melkein nirvanaan asti. Paikka onkin tunnettu "power spottina" eli eräänlaisena ihmisten akkujen lataamispaikkana. Japanin maaseudulle kannattaa kyllä lähteä, ehdotan paikallisten nähtävyyksien perään kyselemistä sillä nämä kannattaa nähdä. Kaupungissa ollessa ei nimittäin näe Japanista puoliakaan!

[c-g-japanissa]

Terve!

Hotellin Genera Manager, Hashimoto, vei minut läheisen Hitachinakan kaupungin Kaihinkoueniin, eli meren vieressä olevaan puistoon. Näin kevään alla siellä on yksi Ibarakin prefektuurin suosituimpia nähtävyyksiä, nimittäin Tämä “Nemofilia” kukkameri!

Näky on äärimmäisen vaikuttava, kukkamerelle ei tunnu olevan loppua ja kauniina päivänä se sulautuu taivaan sineen jolloin näkymä tuntuu jatkuvan horisontissakin asti

. Itse puisto on VALTAVA, löytyy niin tulppaanimetsää kuin kirsikankukkapuistoakin. Suuri osa puistosta on myös pyhitetty laajoille ruohokentille vapaa-ajan viettoon. Puistossa on myös pieni huvipuisto, mutta se on suunnattu enemmän alle 16-vuotiaille. Matkalla takaisin Mitoon kiersimme läheisen Oarain kaupungin rannikon kautta. Pääsin myös käymään suositussa kalatorissa, jossa kaikenlaista mereneläviä syötäväksi. Lopuksi kävimme hihnasushiravintolassa, tai 'sushi-go-around'issa. Konsepti on se että tilaat näytön kautta haluamasi tuotteen (kuten vaikka hampurilaispihvisushin! Tai vaikka vaan perus ranskalaiset) ja hetken päästä näyttö piipittää ja hihnalla saapuu tilaamasi tuote. Ruoka oli hyvää ja kahden miehen tuhti sushi-illallinen maksoi yhteensä noin 20 euroa, ei paha! Bonuskuvana automatkasta nauttiva koira.

[c-g-japanissa]

Vapaa-aika Mitossa

Mito on Japanin mittakaavassa aika pieni kaupunki, asukkaita on 271 071 levittäytyneet Turun kunnan kokoiselle alueelle. Suurin osa yrityksistä on keskittynyt suurimpien teiden ja Miton pääjuna-aseman ympärille. Näiden välissä suurin osa alueesta on asuinalueita: omakotitaloja ja pieniä apaato-komplekseja. Kerrostaloja ei ole melkein lainkaan keskustan ulkopuolella!

Tämän takia etäisyydet ovat aika isoja ja mielenkiintoiset kohteet rajoitettuja. Ravintoloita löytyy kyllä joka ison tien varrelta tarpeeksi mutta verrattuna esimerkiksi Tokion mielenkiintoisten kauppojen ja kuppiloiden ylitsetursuavaan määrään on urbaanille seikkalijalle Mito ehkä pettymys.

Olen pyörän saamisen jälkeen alkanut seikkailemaan matkallani Miton keskustaan kaikenlaisilla pikkuteillä nähdäkseni miten monipuolinen pikkukaupungin lähiö osaa olla. Rakennuksia on monelta eri vuosikymmeniltä eri kunnoissa, varsinkin vuoden 2011 maanjäristystyksen takia, joka teki mittavia tuhoja Mitossa. Monia vahingoittuneita taloja on vielä pystyssä koska kaupungilla ei ole varaa purkaa niitä. Tämä välillä lohduton näkymä tekee perus polkureissustakin mielenkiintoisen.

Lomapäivinä lähden yleensä tutkimaan ja ikkunashoppailemaan keskustaa ja loppuillasta istun jossain kahvilassa tai baarissa. Olen muutaman kerran pyörähtänyt Tokiossa, mutta bussimatka on sen 3900 yeniä menopaluuna, joten sitä ei kovin usein tule harrastettua, mutta matka kestää sen 2 tuntia ja bussit lähtevät aamukuudelta alkaen, ja viimeinen paluu on kymmeneltä. Tarkempaa tietoa bussista löytyy Ibaraki Kotsu:n sivuilta. Tokiossa ravaaminen on siis täysin mahdollista jos siellä haluaa enemmän seikkailla!

Tällaista siis täällä! Aktiivisemmille löytyy myös lähimaastosta vuori metsälenkkeneen, ja lähikaupungeissa on myös nähtävyytensä. Ensi viikolla olen menossa työkavereiden kanssa muutamaan paikkaan joista reportoin kunhan kerkeän!

Nähdään taas! -カール

[c-g-japanissa]

Työkulttuurista hieman

Japanin kurista, työtahdista ja muusta leijuu paljon huhuja. Suurin puheesta osa maalaa kuvan työstä jonnekin työnarkomaanin ja burnoutin rajamaille. Japanilainen työ on kyllä kovaa, mutta työssäoppijana harvemmin pääsee samaan työhön kiinni kuin oikea paikallinen, olkoon kielimuurin tai muun takia. Tämä kyllä vaihtelee aloittain, sillä kuulin erään kokkivaihturin tekevän täyttä työpäivää. Työaikoja on kyllä rajoitettu sopimuksessa joten huhutuista 12 tunnin työpäivästä ei pidä huolehtia! Yleisesti ottaen ei tarvitse stressata loppuun palamisesta, sillä olet kuitenkin vain harjoittelija etkä täysin palkattu työntekijä. Käyttäytymisestä työpaikalla: Varsinkin asiakaspalvelualoissa on tärkeää olemus ja käyttäytyminen. Esimerkiksi kaikki haukottelu, niistäminen sekä vaikka vesihörpyn ottaminen pitää tehdä asiakkaalta näkymättömissä. Asiakasta kohdellaan äärimmäisen kohteliaasti sekä kunnioitettavasti ja palvellaan myös erittäin aktiivisesti. Suomeen verrattuna tämä on melkein tungettelevaa, mutta täällä aivan arkea. Asiakasta kohteleva kieli on aina ns. kenjougoa, eli nöyrää kieltä. Verbeistä on ns. kohtelias muoto ja moniin substantiiveihin lisätään o- ja go-kunnioitusta lisäävä etuliite (nimotsu ➡️o-nimotsu, chōshoku➡️go-shōshoku). Tämä opetetaan kyllä töissä varmasti. Minä sain ison listan verbien kohteliaampia muotoja, mutta suurin osa tuli kyllä opittua paikan päällä muiden opastaessa. Aktiivisesta asiakaspalvelusta esimerkkinä esimerkiksi se että jokainen asiakas ohjataan täällä henkilökohtaisesti aamupalalle ja ovia sekä hissejä availlaan taktisesti asiakkaan liikkeitä etukäteen huomioiden. Aluksi tämä tuntuu suomalaiselle melkein tungettelevalta mutta siihen kyllä tottuu! Juuri tämä tarpeiden melkein ylimääräinen ennakoiminen ja täyttäminen on yks isoimmista mentaliteeteistä jonka täällä oppii sisäistämään. Työkavereiden parissa homma toimii aikalailla samalla tavalla kun Suomessakin, mutta kaikenlaisia tervehdyksiä ja muita sanontoja on paljon lisää. Eniten käytetyin on "o-tsukare sama desu", jolla tarkoitetaan "kiitos työpanostuksestasi". Aika törmätessä toiseen työkaveriin taukohuoneessa tai käytävillä tulee tätä käyttää. Lähtiessä töistä todetaan "o-saki ni shitsurei shimasu" joka tarkoittaa "työpäiväni on loppu" ja muu vastaavat "o-tsukare sama deshita". Kirjaimellisesti sen voisi kääntää "anteeksi että lähden ennen muita", sillä Japanissa monissa työpaikoissa ei lähdetä ennenkuin kaikki ovat valmiita. Tämä on kyllä erittäin vaihtelevaa ja on tapa ja asia joka on ollut puheena Japanissa jo vuosia. Jonkin aikaa sitten kuukausittaista ylityömäärää rajoitettiin sataan tuntiin, joka on silti aivan älytön määrä. Loppujen lopuksi työssäoppijana kokee vain pienen määrän oikeasta Japanin työkulttuurista, mutta jos pitää silmät ja ajatukset avoinna niin saa kyllä erittäin hyvän kokemuksen ja oppii myös asiakaspalvelijana varmasti paremmaksi. Mielessä kannattaa pitää kunnioitus ja muiden huomioiminen, niillä eväillä pääsee jo erittäin pitkälle! Parasta asiakaspalvelutyössä täällä on kyllä asiakkaat. Monet haluavat käyttää englannin kielen taitojaan ja höpötellä kotimaastasi ja muusta. Minulla on ollut joka päivä jonkinlainen pieni kohtaaminen ja keskustelu asiakkaiden kanssa sillä ulkomaalaisista ollaan vieläkin uteliaita.

[c-g-japanissa]

at Mito, Ibaraki

[c-g-japanissa]

at Mito, Ibaraki

[c-g-japanissa]

ramen setit! (at Mito, Ibaraki)

[c-g-japanissa]

Tässä pieni video asunnosta!

[c-g-japanissa]

[c-g-japanissa]

Kalligrafiaa ja bambuhuilutusta livenä. Täällä pääsee näkemään kaikkee mielenkiintosta. (at 水戸プラザホテル)

[c-g-japanissa]

Tälläne kapistus, välillä kaikki muovin ja paperin tuhlaus mitä Täällä harrastetaan välillä järkyttää. Moni arkinen asia on ihmeellisen turhanpäiväsesti paketoitu ja vielä kertakäyttöstä. Kierrätys on täällä vielä tosi uusi juttu. Ja tosiaan kahdeksalla eurolla tarkoitin kahdeksaa prosenttia.

[c-g-japanissa]

Polkupyörä on best! Sain käsiini vihdoinkin menopelin ja Mito avautui aivan uudella tavalla. Työkaveri kuuli pyöräntarpeestani ja osti itselleen uuden pyörän, mutta lainaa sitä ensin minulle vaihtoni ajaksi! Äärimmäisen ystävällistä touhua! Ehdotan kyllä pyörän hommaamista pienemmissä kaupungeissa joissa julkinen liikenne ei välttämättä kata niin hyvin kuin esimerkiksi Tokiossa.

[c-g-japanissa]

Aktiivisuus palkitaan

Hei! Olen huomannut tässä nyt 3 viikon työskentelyn ja elämisen jälkeen että kannattaa olla erittäin oma-alotteinen, sillä tuntemasi kielimuuri koetaan myös toiselta puolelta. Kannattaa pitää sanakirja lähellä ja kannustaa käyttämään japania jos ei jotain sanaa englanniksi tiedä. Sama myös vapaa-ajalla! Älä pelkää, vaan mene ja käytä kielitaitoasi, olkoon se vaikka kuinka rajallinen. Sain tilattua ramen-ravintolan täysin japaninkielisestä automaatista itelleni annoksen tarjoilijan avustuksella. Ei tarvitse kuin ilmoittaa ettei osaa lukea japania ja apu tulee. Kieltä myös oppii parhaiten käyttämällä, joten kannattaa yrittää keskustella työpaikalla japaniksi kun on mahdollista. Keskustelun tasolla ei ole väliä. Minulla on välillä vaikeaa aloittaa keskustelua kun kielitaito rajoittaa itseilmaisua rankasti, mutta säästä voi silti puhua tai vaikka kertoa vain missä kävi eilen vapaa-ajalla. Rohkeasti vaan! Vaikka mokaisitkin, niin muut ymmärtävät kyllä ja ehkä nolon tilanteen takia opit virheesi kertaheitolla!