bloghene

[bloghene]

Robotisaatio finanssialalla

On vuosi 2029, olet voittanut lotossa 1,2 miljoonaa euroa ja ensimmäinen järkevä ajatuksesi on viedä voittorahasi sijoutusneuvojan tai salkunhoitajan hoiviin. Pankissa vastaasi tulee kuitenkin  AI-robotti joka kertoo puolessa sekunnissa Päivän kurssit, kannattavimmat sijoituskohteet P/E-lukuineen..Robotiikka on syrjäyttyt ihmisen tälläkin alalla.

Kauppalehden mukaan finanssisektorin työpaikoista voi kadota viidessä vuodessa joka neljäs! Se on mielestäni ihan järkeen käypä idea; kehittyneet tekoälybotit osaavat ihmismielen tavoin laskea osakekurssin kasvu ennustetta,asettaa myy ja osta raja-arvoja ,laskea riskejä ja todennäköisyyksiä, sekä vertailla niitä muihin sijoituskohteisiin. Robotilla menee 2 sekuntia aikaa siihen minkä ihminen tekee tunnissa.

Puhutaan Robo 3.0- ja 4.0- maailmoista: Näihin kuuluu varojen hallinnointi robotiikalla ja hands-free sijoitukset. Robotiikka hoitaa myös suurimman osan lainapäätöksistä sekä tapaturmavakuutusten korvauspäätöksistä.

Tällä hetkellä ohjelmistorobotiikka on käytössä vasta mm. Asiakaspalvelussa ruohonjuuri tasolla. Kysymyksiin vastaukset ovat vielä kovin alkeellisia ja simppeleitä. Tekoäly kehittyy kuitenkin huimaa vauhtia ja tulevaisuudessa pankin aula on mallia 5 robottia ja 1 ihminen nykyisen 1 robotti ja 5 ihmistä- mallin sijaan. 

lähteet: kauppalehti.fi

[bloghene]

Tulevaisuuden Maksutavat

“ Crypto Legend Who Bought Pizza With 10,000 Bitcoin Is Back At It” -Bloomberg.com. Laajasti uutisoitu juttu missä mies osti 10000 kappaleella krypto valuuttaa siis  BitCoinia pizzan paikallisesta pizzeriasta vuonna 2010. Siihen aikaan 10000 BitCoinia vastasi n. 27 euroa, tänä päivänä tuo 10000 bittikolikkoa vastaa nyky Btc kurssilla 38 miljoonaa euroa. Tästä huomaammenkin että maailma ei ole vielä valmis digi-/kryptovaluutta maksutapaan suuren volatiliteetin takia. Jotkut yritykset sitä kuitenkin käyttävät. Joukossa on myös sellaisia yrityksiä joista sinäkin olet ehkä sattumalta kuullut: Subway, Microsoft, KFC (Canada). Entäpä 50 vuoden päästä? Aika näyttää. Itse teknologia koostuu blockchainista joka soveltuu maksutavaksi varsin hyvin-ilman pankkikuluja.

Palataan kuitenkin vielä tähän päivään. NFC-Transaktiot ovat tätä päivää ja yleinen käytäntö. Vastahan meille tuli sirukortit ja pankki vekseleistä päästiin eroon. Maksaminen kehittyy kovaa vauhtia. Se kehittyy niin nopeasti että talousasiantuntijoiden huoleksi on muodostunut ihmisten holtiton rahan käyttö. Tämä johtuu siitä, että rahasta on tullut entistä abstraktimpaa(suomenpankki.fi): 30-vuotta takaperin tonnin seteli oli sata kymmenen markan seteliä! Nykypäivänä se on 4 peräkkäistä numeroa pankkitilillä. Rahan arvostus on muuttunut löyhempään suuntaan. Nykyään kauppa ostokset voi maksaa vilauttamalla puhelinta tai älykelloa maksupäätteelle. Kynnys rahan tuhlaamiseen madaltuu.

Olet aikeissa tilata hampurilaisaterian kotiisi, mutta tililtäsi puuttuu 4 euroa. Ei hätää, saat mahasi täyteen ilman likvidiä rahaakin. Pikaruokaravintola tarjoaa maksutavaksi puhelintilauksella maksamista, missä loppusumma lisätään puhelinlaskuusi. Kätevää. Toinen esimerkki on verkkovaatekauppojen tarjoamasta “Maksa tammikuussa”- vaihtoehdosta, vaikka ostos tehdään jo lokakuussa. Näillä maksutavoilla verkkokaupat maksimoivat myyntinsä. Toisaalta nämä aiheuttavat myös paljon uutisoituja maksuhäiriöitä ihmisten keskuudessa.

Yli 65% ostoksista tapahtuu korteilla vähittäistavarakaupoissa tutkimusten mukaan. Kysymys kuuluukin luovutaanko käteisestä rahasta joskus kokonaan, rahankäytön muuttuessa samaan aikaan entistä holtittomammaksi.

lähteet:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-02-26/crypto-legend-who-bought-pizza-with-10-000-bitcoin-is-back-at-it

https://99bitcoins.com/who-accepts-bitcoins-payment-companies-stores-take-bitcoins/

[bloghene]

Mikä Inbound-markkinointi?

 Outbound- markkinointi tämä joidenkin hermoja raastava jatkuva soittelu ja tuotteen tyrkytys tai  kauppareissulla ständiltä huuteleva intoa täynnä oleva nuorukainen. Tälle perinteiselle markkinointi tyylille on haastaja: Inbound- markkinointi.

Inbound- markkinoinnissa potentiaalinen ostaja on jo aiemmin antanut suostumuksensa markkinointiin. Tämä voi olla esimerkiksi pieni rasti ruutuun-ikkuna jonkin toisen oston yhteydessä. Siitä hetkestä yrityksellä on asiakkaan antama lupa lähettää esim. sähköposti mainontaa. Inbound- markkinoinnissa tästä ruudun rastittajasta tulee niin sanottu “liidi”. Yritys pystyy seuraamaan mm. liidinsä shoppailu käyttäytymistä, jonka jälkeen yritys pystyy markkinoimaan kohdennetusti liidille eri tuotteita. Tässä käytetään markkinointi automaatiota.

Kuvitellaan että ostat Gigantista television, ostoksen yhteydessä voit rastittaa ruudun missä lukee “Haluatko saada tietoa muista Gigantin tarjoustuotteista?”

Jos rastitat ruudun sähköpostiisi alkaa tulla viikkolehteä jatkuvalla syötöllä. Tämä on Inbound- markkinointia käytännössä.

Liidistä tulee nopeasti asiakas kun asiakkaalle vähän kuin huomaamatta tyrkytetään häntä kiinnostavia tuotteita. Mieltymykset tiedetään, asiakas ei ärsyynny kuten Outbound-markkinoinnissa. Inbound-markkinointi mahdollistaa myös erinomaisen tuotteen jälkimarkkinoinnin. Asiakkaalle voidaan vielä tarjota alekuponkia seuraavasta ostosta tai kehoittaa jotain etuutta vastaan suosittelemaan kyseessä olevaa firmaa ystävälleen. Tämä kaikki on mahdollista ,koska yrityksellä on asiakkaan tiedot tallessa sähköisessä muodossa, sekä suostumus jatkuvaan markkinointiin. Mielestäni Inbound-markkinoinnin ärsyttävyys piilee itse markkinointiviestintä tulvan pysäyttämisessä: Jos yritys ei kiinnostakkaan enää, on tavallista että mainosten katkaisu on monen linkin takana ja joka sivulla kalastellaan vielä tyyliin “Oletko aivan varma että haluat luopua näistä uskomattomista tarjouksista”.

Silti pidän Inbound- markkinointia mukavempana vaihtoehtona verrattuna Outbound-markkinointiin. Minulle ei silloin tarjota turhia tuotteita tai palveluita, vaan myyjäyrityksellä on käsitys mikä minua kiinnnostaa. Kamppanjan omainen Outbound- myyjä sähkösopimus myyjä ei nykypäivänä oikein kiinnosta. Mieluiten kilpailutan sähkönhinnan netissä ja laitan rastin ruutuun, jos vaikka sattuisi tulemaan uusia Inbound-markkinoinnilla tehtyjä tarjouksia.

Lähteet

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi

https://www.salescommunications.fi/blog/vertailu-inbound-markkinointi-vs.-outbound-markkinointi

[bloghene]

Yrityksen somekanavat

Somesta eli sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä palanen yrityksen markkinointia. Tänään pureudun IT-laite yritys iTapsaan ja sen somekanaviin. Helsinkiläis lähtöinen iTapsa on erikoistunut matkapuhelinten korjauksiin sekä huoltoihin.

iTapsalla on kuvanjakosovellus Instagramissa yli 4000 seuraajaa. Postauksia tulee noin kuukauden välein ja kuvien aiheet vaihtelevat aina tarjouskampanjoista nuoriin uppoaviin “meemeihin” eli hauskoihin kuviin. Rento ja humoristinen meininki näkyy myös yrityksen some-kuvien kuvateksteissä “ Tägää itsesi tai kaveri kenellä näyttö p*askana.” . Tägäämällä kaverin voi voittaa esimerkiksi ilmaisen näytön korjauksen puhelimeen. Kommentteja kuvalla on lähemmäs sata, eli kamppanja tuntuu toimivan, koska tägätessä myös tägättävän kaverit näkevät mainoksen eli mainos näkyy nopeasti 100x250 (keskimääräinen seuraaja määrä Instagramissa)= 25000 ihmiselle! Kyseisen somemainoksen hinta on niinkin paljon kuin 0 euroa. Sitä kun vertaa vaikka kadunvarsi- tai lehtimainokseen niin voi huomata että somemainonnan avulla saatu kustannus “etu” on merkittävä verrattuna esim. edellä mainittuihin.

Aika ajoin olen nähnyt myös iTapsan evästeiden avulla tuotettua mainontaa esim Facebookin puolella: Olen hakenut hakukoneella tietoa puhelimesta.Samaan aikaan sivustot käyttävät “cookies” eli evästeitä joilla he keräävät tietoa käyttäjästä, jolloin he voivat tuoda mainonnan juuri sitä tarvitseville kuluttajille esim juuri Facebookissa.

iTapsalla on myös isot ja aktiiviset Facebook-sivut. Sivulla on 36 000 tykkääjää sekä sivuilla käydessä chat avautuu ja asiakaspalvelija lupaa vastata ongelmaan vuorokauden kuluessa. Lisää käyttäjiä tykkäämään ja seuraamaan iTapsa käyttää “Tykkää ja jaa” menetelmää postauksissaan. Vastineeksi he arpovat mm. uusia kärki brändien lippulaiva puhelimia tai hintavia puhelinhuoltoja.

iTapsa löytyy myös Youtubesta. Varsinaisella iTapsan kanavalla on vain 41 tilaajaa, mutta maksettuja mainoksia pyörii videoiden aluissa vähän väliä, joita on pakko katsoa mikäli mielii haluamaansa videota katsella. Erittäin paljon näkyvyyttä on tuonut Youtubeen ladatun TV-ohjelma Possen ja iTapsan collaboration eli yhteistyövideö on kerännyt yli 600 000 näyttökertaa.

iTapsaa voi seurata Snapchatissa käyttäjänimellä itapsasuomi.

Kaikesta päätellen iTapsa on vahva somevaikuttaja ja tavoittaa suurenosan asiakkaistaan juurikin somen kautta.

lähteet: Finder.fi, iTapsan Instagram,Facebook,Youtube ja Snapchat

[bloghene]

Digibarometri

Suomi, se 2000-luvun alun matkapuhelin innovaatioiden ykkös-valtio. Oli maailman kuulu Nokia. Brändi joka kaikille tuli mieleen kun puhuttiin aiheesta matkapuhelin. Mitä tapahtui? Teknologian kehitysharppausten ja esim. älypuhelinten astuessa mukaan kuvioon on Suomi on muuttunut tasaisesta nousijasta tasaiseksi laskijaksi. Sen näyttää myös digitaalista muutosta mittaava digibarometri.

Norja on kiilannut digibarometrissä Suomen edelle. Sille on syynsä: Norjassa yritykset ovat omaksuneet teknologian ja digitaalisaation tuomat mahdollisuudet. Riskejä ei kaihdeta vaan niitä otetaan. Vainu.io aineistoon perustuvasta grafiikasta nähdään että Norja (7,9) voitti selkeästi Suomen (6,8) teknologian tason mittauksessa.

Suomalaisten ja norjalaisten yritysten suurin ero on potentiaalin käytössä. Norjassa ratsastetaan digitaalisen transformaation aallon harjalla,kehitetään uutta,korvataan vanha ja niin edelleen, kun taas Suomessa jäädään mietiskelemään ja pidetään asenne “Mitäpä sitä vanhaa toimivaa vaihtamaan”. Se ei nykypäivänä riitä,koska digitalisaatio on juuri se suomalaisen talouskasvun ajuri ja tulevaisuuden yksi tärkeimmistä voimavaroista.

Suomalaisten yritysten tulisi tarttua tulevaisuudessa käytettävään teknologiaan esim. Tekoälyyn (Tuodaan ihmisäly ja tietokoneen/robotin keinoäly mahdollisimman lähelle toisiaan), jota voisi alkaa kehittämään entistä paremmaksi. Tekoälynatiiveja eli tekoälyä merkittävästi hyödyntäviä yrityksiä on 3% Suomen kaikista yrityksistä. Se on mielestäni varsin vähän. Suomeen on kehitetty Tekoälykiihdyttämö, jolla pyritään kasvattamaan tekoälyn käyttöä suomalaisissa ja Suomessa toimivissa yrityksissä. Yrityksille annetaan siis tekoälyyn liittyvää tietotaitoa ja erilaisia työkaluja, joiden avulla tekoälyä voidaan hyödyntää. Tekoälykiihdyttämön avulla ns. edeltäkävijä yritykset voivat sparrata toisiaan ja kehitellä entistä parempia tekoälyllä toimivia tuotteita.

Mielestäni juuri tälläistä lisäpotkua tarvitaan, jotta saadaan Suomi-yritykset pysymään digitaalisessa kehityksessä mukana. Ideoiden jakaminen ja keskustelu muodostaa usein entistä parempia ideoita!

lähteet: digibarometri.fi , google-kuvat

[bloghene]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalisuus on nykyään kaikkien huulilla. 1980-luvun alun Commondore 64 on  kasvanut 2000-luvun maailman laajuiseksi megatrendiksi, digitalisaatioksi.  Jos et ole kuullut digitaalisuudesta, asut todennäköisesti napajäätiköllä tai olet alle 1-vuotias. 

Myös yritykset ovat ottaneet digitalisaatiosta kopin. Puhutaan digitaalisesta liiketoiminnasta, jossa yritys käyttää digitaalisia väyliä ja laitteistoa myynnin kehittämiseen, markkinointiin, viestintään, kouluttautumiseen, kaupan käyntiin.. Toisin sanoen vuoden 2018-yritys ei pärjää markkinoilla ilman digitaalista liiketoimintaa ja - osaamista. 

Miten digitaalinen liiketoiminta sitten näkyy kuluttajalle? 

Digitalinen liiketoiminta on valtava osa nykypäivän B2C-markkinointia. Mainontaa ei pääse enää karkuun laittamalla “Ei mainoksia,kiitos!”-lappua postiluukulle viime vuosituhannen tapaan, vaan mainoksia tulvii somen ovista ja nettisurffailun ikkunoista. Mielestäni tämä on yrityksille suuri mahdollisuus, sillä nykypäivän ihmiset käyttävät valtavia määriä ruutuaikaa päivittäin, jolloin digimainonta tavoittaa ison määrän ihmisiä. Se on myös yritykselle suhteellisen edullista mainontaa. Evästeiden avulla voidaan vielä tutkia kuluttajan mieltymyksiä erilaisille tuotteille ja sillä tavalla tyrkyttää kiinnostavia tuotteita sitä tarvitsevalle tai harkitsevalle ihmiselle, Nerokasta.

Digitaalinen liiketoiminta lisää radikaalisti heräteostos myyntiä. Kuluttaja pääsee ostamaan Facebook-mainoksessa näkyvän tuotteen 2-3 klikkauksella. Tuotteen ostamisesta on tullut äärettömän vaivatonta ja tätä moni yritys mm. Amazon käyttää säälimättä hyväksi. Harkinta on siis entistä vaikeampaa, sillä houkutuksia on paljon. 

Tästä herääkin kysymys: Milloin saamme esim somekanaville painikkeen: 

“Ei mainoksia kiitos”